LUONNOS 3.2.2014 Sodankylän kunnan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma 2014 2017
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1. Johdanto... 2 2. Sodankylän varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman lähtökohdat... 2 3. Kuvaus nykyisestä palveluverkosta... 2 4. Nykyisten tilojen kunto, ajanmukaisuus ja muu käyttö... 4 5. Päivähoidon järjestämisen periaatteet... 6 6. Opetuksen järjestämisen periaatteet... 6 7. Lähikoulun osoittamismenettely... 7 8. Oppilashuoltopalvelut... 7 8.1. Lapsen ja oppilaan tukeminen... 7 8.2. Koulukuljetusjärjestelyt... 8 8.3. Kouluruokailu... 8 8.4. Avustaja- ja ohjaajapalvelut... 8 8.5. Muu oppilashuolto... 9 9. Oppilasennusteet koko kunnassa ja päivähoidon tarpeen kehitys... 9 9.1. Päivähoito... 9 9.2. Perusaste... 10 9.3. Lukio... 11 10. Yhteistyö lähikuntien kanssa... 11 11. Kasvatusyhteistyö kotien kanssa... 11 12. Henkilöstö... 11 13. Johtaminen... 12 14. Toimenpiteet... 15 14.1 Opetusryhmien koko... 15 14.2 Koulujen johtamisjärjestelmä... 15 14.3 Kouluverkko... 16 14.4 Henkilöstö, opetus ja varhaiskasvatus... 16 14.5 Päivähoidon järjestäminen... 17 1
1. Johdanto Sodankylän kunnanhallitus nimesi 1.3.2013 kokouksessaan Kesutyöryhmän. Työryhmän jäseniksi nimettiin Tuula Annala, Jyrki Manninen, Sanna Ylitalo (Pj), Riitta Hokkanen, Mikko Pyhäjärvi, Juha Tiuraniemi ja Risto Varis. Sihteeriksi nimettiin toimistosihteeri Heli Alakorva-Tuovinen. Työryhmän tehtävänä on päivittää 19.11.2009 kunnanvaltuuston hyväksymä kouluverkkosuunnitelma. Vuoden 2009 kouluverkkotyöryhmän työskentelyn tavoitteena oli tehdä pitkän aikavälin suunnitelma, joka turvaa laadukkaat opetusjärjestelyt ja jossa huomioidaan aleneva oppilaskehitys ja heikkenevä kuntatalous. Tarkastelun lähtökohtana oli kouluverkon ja koulutoimen rakenteiden muuttaminen siten, että kaikki sodankyläläiset saavat laadukasta opetussuunnitelman mukaista opetusta ja taloudelliset resurssit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Työryhmän tehtävänä ei ollut vapautuvien opetustilojen myöhemmän käytön suunnittelu. Nämä tavoitteet lisättynä varhaiskasvatuksen huomioimisella osana kehittämissuunnitelmaa ovat ohjanneet myös Kesutyöryhmän päivitystyötä. Liitteenä on päivähoidon tulosyksiköiden, koulujen ja ammattijärjestöjen lausunnot. 2. Sodankylän varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman lähtökohdat Sivistystoimen toiminta-ajatus on tuottaa ja kehittää monipuolisia ja laadukkaita palveluja yli kuntarajojen. Sivistystoimen visio vuodelle 2011 oli: Sodankylä on ympäröivästä luonnostaan ja historiastaan ylpeä alueellinen sivistyspalvelujen keskus. Sivistystoimen palvelut tarjoavat mahdollisuuden elinikäiseen kasvuun sekä edistävät alueen elinkeino- ja tutkimustoimintaa. Sodankylän kunnan v. 2009 hyväksytyn kouluverkkosuunnitelman päivitys on ajankohtainen, koska toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia mm rahoituksessa ja palvelutarpeissa. Uuden kehittämissuunnitelman pääasiana on arvioida päivähoidon järjestämisvaihtoehtoja jatkossa, luoda perusopetuksen kehittämiselle suunnitelma ja muilta osin päivittää tiedot ajantasalle. Suunnitelman laatimisessa tulee huomioida - laadukkaiden päivähoitopalvelujen ja opetusjärjestelyjen turvaaminen - väestökehitys - päivähoito ja koulutilojen fyysinen kunto - rahoituksen epävarmuus 3. Kuvaus nykyisestä palveluverkosta Päivähoito Sodankylän kunnassa toimii kolme päiväkotia, Kylälaakso, Paulaharju ja Poikkijoki. Kylälaakson päiväkoti on vuorohoitopäiväkoti, jonka alaisuudessa toimii yksi päiväkotiryhmä Vaalajärvellä. Perhepäivähoitoa järjestetään kirkonkylällä ja muutamissa sivukylissä. Vuotsossa toimii kaksi päivähoitoyksikköä, saamenkielinen ja suomenkielinen. Luostolla toimii pieni päivähoitoyksikkö. Leikkitoimintaa on tällä hetkellä kirkonkylässä Paulaharjun päiväkodissa, sekä sivukylistä Torvisessa, Sattasessa ja Syväjärvellä. Päivähoitoryhmien 2
käyttöasteet vaihtelevat 45 95 % välillä. Päivähoitopaikkojen sijainti (sivukylät) ja paikkojen käytön jakaantuminen koko vuorokaudelle (vuorohoito) vaikuttavat käyttöasteeseen vähentäen sitä. Kylälaakson päiväkoti Kylälaakson päiväkodissa toimii neljä lapsiryhmää ja se on vuorohoitopäiväkoti. Se tarkoittaa, että päiväkoti on auki ympärivuorokautisesti joka päivä tarpeen mukaan. Päivähoitopaikkoja on 75. Henkilökuntaa on 24. Kylälaakson päiväkotiin kuuluu hallinnollisesti Vaalajärven päiväkotiryhmä, joka sijaitsee Vaalajärven koululla. Vaalajärven päiväkotiryhmässä päivähoitopaikkoja on 14 ja henkilökuntaa on 4. Paulaharjun päiväkoti Paulaharjun päiväkodissa toimii kolme lapsiryhmää sekä iltapäivisin leikkitoiminnan ryhmät. Päivähoitopaikkoja on 60. Henkilökuntaa on 14. Vieraskielisten yli kolme vuotiaitten lasten päivähoito on keskitetty Paulaharjun päiväkotiin. Päiväkoti on avoinna tarpeen mukaan klo 6.00-18.00 arkipäivinä. Poikkijoen päiväkoti Poikkijoen päiväkodissa toimii neljä lapsiryhmää, joista yksi ryhmä toimii perhepäivähoidon varahoitoryhmänä. Päivähoitopaikkoja on 75. Henkilökuntaa on 16. Päiväkoti on avoinna tarpeen mukaan klo 6.00-18.00 arkipäivinä. Poikkijoen päiväkodissa on perhepäivähoidonohjaajan toimitilat. Perhepäivähoito Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan omassa kodissa tai lapsen omassa kodissa (kolme tai enemmän saman perheen lapsia tai lapset useammasta perheestä). Perhepäivähoitajia on tällä hetkellä 23. Perhepäivähoidossa lapsia on sijoitettuna jokaisella hoitajalla n. neljä. Vuotsossa toimii saamenkielinen päivähoito ja saamen kielipesä, päivähoitopaikkoja on 14 ja henkilökuntaa on 3. Vuotsossa toimii myös suomenkielinen päivähoitoryhmä, päivähoitopaikkoja on 10 ja henkilökuntaa on 2-3. Luostolla on päivähoitoyksikkö, jossa on 4 päivähoitopaikkaa ja henkilökuntaa on 1. Leikkitoiminta Leikkitoiminta on kotona hoidossa oleville kolme vuotta täyttäneille lapsille tarkoitettu toimintamuoto. Leikkitoiminta ryhmässä on enintään 13 lasta. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Leikkitoiminta ryhmät kokoontuvat Paulaharjun päiväkodilla. Tällä hetkellä Paulaharjun päiväkodilla kokoontuu kaksi ryhmää, joissa on leikkikoulupaikkoja 26. Lisäksi leikkitoimintaa järjestetään sivukylillä, Torvisessa, Syväjärvellä ja Sattasessa. Henkilökuntaa on 1 kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista. Perusaste ja toinen aste Sodankylän kunnassa toimii lukuvuonna 2013-14 kolme vuosiluokat 1-6 käsittävää peruskoulua ja neljä 1-9 vuosiluokkien koulua, joista Aleksanteri Kenan koulun opetus hoidetaan kahdessa toimipisteessä Koulutiellä ja Kaarrostiellä. Lisäksi Sodankylässä on lukio ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Sodakylä- Instituutti. Perusopetuksessa kunta on jaettu oppilasalueisiin, joiden rajat tarkistetaan vuosittain. Lokan koulu Lokan koulu on 0-9-luokkainen kyläkoulu, jossa on viisi oppilasta lukuvuonna 2013-14. Koulussa on yksi luokanopettaja. Koulu kuuluu hallinnollisesti Aleksanteri Kenan kouluun. 3
Sattasen koulu Sattasen koulussa on kaksi perusopetusryhmää ja oppilaita lukuvuonna 2013-14 on yhteensä 18. Koulussa on kaksi luokanopettajaa. Koulun kiinteistö on käyttökiellossa. Oppilaat ja opettajat ovat Aleksanteri Kenan koululla. Torvisen koulu Torvisen koulun oppilasmäärä lukuvuonna 2013 14 on 29 oppilasta ja heidät on jaettu kahteen perusopetusryhmään. Koulussa on kaksi luokanopettajaa. Vaalajärven koulu Vaalajärven koulussa lukuvuonna 2013 14 on 22 oppilasta ja perusopetusryhmiä on kaksi. Koulussa on kaksi luokanopettajaa. Vaalajärven esiopetus hoidetaan Pikku-Hukan päiväkotiryhmässä, joten esioppilaat eivät ole mukana oppilasluvussa, kuten muilla kyläkouluilla. Vuotson koulu Vuotson koulu on 1-9-luokkainen koulu. Koulussa on 26 oppilasta lukuvuonna 2013 14. Koulussa on viisi toistaiseksi otettua opettajaa. Teknisen työn ja matematiikan opettaja käy kirkonkylästä ja saamen kielen lehtori hoitaa osan saamen kielen tunneista. Koulu kuuluu hallinnollisesti Aleksanteri Kenan kouluun. Järvikylien koulu Järvikylien koulu on 0 9 lk koulu ja se toimii Syväjärvellä. Koulussa lukuvuonna 2013 14 on oppilaita 46. Järvikylien koulussa työskentelee seitsemän toistaiseksi otettua opettajaa. Teknisen työn opetuksen hoitaa sivutoiminen tuntiopettaja. Koulujen yhteisen erityisopettajan pääkoulu on Järvikylien koulu. Aleksanteri Kenan koulu Aleksanteri Kenan koulu on kirkonkylässä sijaitseva 1-9-luokkainen koulu. Koulu toimii kahdessa eri toimipisteessä. Kaarrostiellä entisessä matkailun- ja yritystalouden rakennuksessa ovat vuosiluokat 1-6 ja Koulutiellä 1-6 vuosiluokat ja kaikki 7 9 vuosiluokat sekä erityisluokat. Oppilaita lukuvuonna 2013 14 on yhteensä 637, joista Kaarrostien toimipisteessä 143. Toistaiseksi otettuja opettajia rehtorin lisäksi on 49 ja määräaikaisia 6. Sodankylän lukio Lukion oppilasmäärä lv 2013 2014 on 115. Toistaiseksi otettuja opettajia rehtorin lisäksi on 10 ja yksi määräaikainen opettaja. Aleksanteri Kenan koulun kanssa yhteisiä opettajia on 6. 4. Nykyisten tilojen kunto, ajanmukaisuus ja muu käyttö Kylälaakson päiväkoti Paulaharjun päiväkoti Päiväkotiin on tehty kuntotarkastus syksyllä 2013. Päiväkoti tarvitsee peruskorjauksen. Päiväkotiin on tehty peruskorjausremontti vuonna 2009-2010. Päiväkoti on hyväkuntoinen. 4
Poikkijoen päiväkoti Järvikylien koulu Päiväkoti on rakennettu vuonna 2012, lisäosa vuonna 2013. Päiväkoti on erittäin hyväkuntoinen. Päiväkoteja käytetään satunnaisesti kansalaisopiston ja järjestöjen tarpeisiin. Koulu on peruskorjattu 2010 ja se on hyvässä kunnossa. Lokka Sattanen Torvinen Vaalajärvi Vuotso Koulu on hyväkuntoinen. Peruskorjauskohteet: Jätevesijärjestelmän uusiminen + saostuskenttä 2015 mennessä. Koulun peruskorjaus tai purkaminen ja uudisrakennus. Toimenpiteiden järkevyyttä on harkittava, koska koulu on lähellä keskustaajamaa ja oppilasmäärä on lukuvuonna 2013 14 alle 20 ja tulee ennusteen mukaan pysymään alle 40. Koulu on hyväkuntoinen. Peruskorjaustarpeita ei ole. Kenttää ja piha-aluetta olisi parannettava. Päiväkodin tilat peruskorjattiin v. 2008 ja samalla tehtiin koulun puolella tilojen muutostöitä. Koulun tilat ovat välttävässä kunnossa. Koulu on pääosin hyväkuntoinen. Liikuntasalin lattia pitää kunnostaa lähitulevaisuudessa. Kyläkouluja käytetään satunnaisesti kansalaisopiston, järjestöjen ja kyläseurojen tarpeisiin. Aleksanteri Kenan koulu Kaarrostien toimipiste Entisen Jeesiönrannan koulun peruskorjaus on tehty vuosina 1995-1997 ja lisäkorjauksia 2013. Korjaustarve: - ilmastoinnin parantaminen - keittiön ja ruokalan muutostyö opetustiloiksi keskuskeittiön valmistumisen jälkeen - koulun peruskorjaus v. 2016. Valtion rahoitusta on haettu, mutta hanke ei ole päässyt rahoitettavien listalle vielä. Tilat ovat pinnoiltaan ja peruskunnoltaan hyvät. Korjauksia on tehty Kitisenrannan koulun siirryttyä Kaarrostien tiloihin. Koulua käyttää jonkin verran kansalaisopisto. Liikuntasalin ja ruokasalin vuokrakustannukset koulutuskuntayhtymälle on 15 000 vuodessa. Ruokasalin osuus on 3 000. Liikuntasalin käytöstä luopumista voidaan harkita, jos kuljetusreittejä pystytään yhdistämään ja suunnittelemaan siten, että ne mahdollistavat käynnit liikuntahallilla. OPH:n mitoitusperiaatteiden perusteella Aleksanteri Kenan koulu mahtuisi Koulutielle. Käytännössä kaikki tilat eivät kuitenkaan ole hyödynnettävissä täysipainoisesti opetukseen, vaikka tilaneliöitä ja erillisia tiloja vaikuttaa kaavamaisesti laskettuna olevan riittävästi. Osa huoneista esimerkiksi vanhan oppilasasuntolan tiloissa on luokkaopetukseen hankalia ja 5
normaalin kokoisille opetusryhmille sopimattomia.. Lisäksi Kaarrostien kiinteistö tulisi muutoksen jälkeen myydä, jotta kunnalle syntyisi säästöä. Lukio Lukion tilat ovat ajanmukaiset ja hyvät. Lukiolla on 10 opetustilaa (8 varsinaista, kielistudio ja laboratorio) ja liikuntasali. Aleksanteri Kenan koulun tiloissa on kuvaamataitoluokka, musiikkiluokka, liikuntasali ja auditorio. Lukion sali on yo-kirjoitusten käytössä keväisin 5 viikkoa (helmikuussa 2 ja maaliskuussa 3) sekä syksyisin 3 viikkoa eli lukuvuoden aikana 2 kuukautta. Lukion liikunnan opetus hoidetaan pääosin Liikuntahallissa ja Aleksanteri Kenan koulun salissa ylioppilaskirjoitusten aikana. 5. Päivähoidon järjestämisen periaatteet Lasten päivähoidolla tarkoitetaan päivähoitolain (Päivähoitolaki 19.1.1973/36) mukaan lapsen hoidon järjestämistä päivä- kotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä. Lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoidettavien lasten määrästä sekä hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvasta henkilöstöstä säädetään päivähoitoasetuksella. Päivähoitoasetuksella säädetään päivähoitopaikan hakemisesta sekä määräajasta, jonka kuluessa lasten vanhempien tai muiden huoltajien tulee hakea lasten päivähoitopaikkaa. 6. Opetuksen järjestämisen periaatteet Perusopetuslaki (21.8.1998/628) ei määrittele opetusryhmien kokoa lukuun ottamatta eräiltä osin erityisoppilaista muodostettavia ryhmiä. Perusopetuslaissa todetaan, että opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Sodankylän tilanne opetusryhmien koon suhteen verrattuna muuhun maahan ja maaseutumaisiin kuntiin on hyvä. Tosin kunnassa kuten koko maassa voi olla suuriakin vaihteluita opetusryhmien koossa eri vuosina. Aleksanteri Kenan koulun toimiminen kahdessa eri toimipisteessä vaikeuttaa keskenään tasa-arvoisten opetusryhmien muodostamista kouluun tullessa, jolloin on noudatettava tiettyyn rajaan asti lähikouluperiaatetta. Luokkien yhdistäminen ja tasaaminen yhtä suuriksi oppilasmäärien muuttuessa on vaikeaa, koska silloin jotkut oppilaat joutuisivat vaihtamaan koulua. Jos koulut yhdistetään yhteen toimipisteeseen, luokkakokojen tasaaminen on helpompaa. Toisaalta se ei poista ryhmäkokojen vaihtelua kaikkien koulujen välillä. Sodankylässä noudatetaan kaksi väyläistä mallia erityisessä ja tehostetussa tuessa. Pienryhmäopetus on keskitetty Aleksanteri Kenan koululle. Pienryhmiä on neljä. Pienryhmäopetuksen järjestelyjä tarkistetaan henkilöstömuutosten yhteydessä. 6
Opetuksen tasoa ja oppimistuloksia seurataan ja toiminnasta raportoidaan vuosittain lautakunnalle. Sodankylän kunta on ottanut käyttöön laatukriteerit, joiden avulla laatua seurataan. Laatutyöryhmänä toimii opettajista muodostettu työryhmä, joka raportoi rehtorityöryhmälle ja edelleen lautakunnalle. Laatukriteerien lisäksi koulujen työtä ohjataan vuosikellolla, joka jaksottaa ja jäntevöittää työskentelyä. Opetussuunnitelmaa uudistetaan siten, että aikataulun mukaisesti perusopetuksen uusi Ops on käytössä perusopetuksessa 1.8.2016 ja lukion uusi Ops on käytössä 1.8.2017. Opetussuunnitelma pyrkii vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin osaamisessa ja kyvyssä oppia uutta. Tietotekniikan kehitys, informaation lisääntyminen ja toisaalta pirstaloituminen asettaa koulujen opetukselle uusia vaatimuksia. Sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen siirtyminen alkaa 2016 ja etenee vaiheittain. Sodankylän kunta järjestää maahanmuuttajaopetusta parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on, että oppilaat pystyvät suorittamaan perusopetuksen ja integroitumaan yhteiskuntaan sujuvasti. Lukion valmistavaa opetusta järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Valmistava opetus on keskitetty keskustaajamaan. Jotta siirtyminen perusopetukseen olisi sujuva, osallistuvat oppilaat valmistavan opetuksen aikana oman ikäryhmänsä mukana perusopetusryhmään niin paljon kuin se on mahdollista. Oppilaille järjestetään suomi 2 (toisena kielenä) opetusta. 7. Lähikoulun osoittamismenettely Sivistyslautakunta osoittaa vuosittain vahvistamiensa oppilasalueiden perusteella oppilaalle lähikoulun. Lähikoulu osoitetaan oman alueen tai yhteisen alueen koulusta ottaen huomioon kyyditykseen ja odotukseen käytettävä aika. Mikäli huoltaja haluaa oppilaan aloittavan koulunkäyntinsä muussa kuin oppilaan väestörekisteriin merkityn vakituisen asuinpaikan osoitteen mukaisessa lähikoulussa, huoltajan tulee hakea oppilaalle koulunkäyntioikeutta kirjallisesti sivistystoimenjohtajalta. Muuhun kuin lähikouluun oppilaaksiottamisen edellytys on ryhmään mahtuminen. Huoltaja vastaa saattamisesta tai kuljettamisesta aiheutuvista kustannuksista. 8. Oppilashuoltopalvelut 8.1. Lapsen ja oppilaan tukeminen Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluihin kuuluvat kouluterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Kouluissa tehtävän sosiaalityön eli koulukuraattoreiden työn tavoitteena on tukea lasta ja nuorta koulunkäynnin ja koulunkäyntiin vaikuttavissa muissa haasteissa. Koulukuraattoreiden työ on ennaltaehkäisevää, varhaiseen puuttumiseen tähtäävää lastensuojelutyötä. Lasten ja nuorten kanssa käytävät yksilökeskustelut käsittelevät mm. kiusaamista, oppimisvaikeuksia, vaikeuksia koulukavereiden ja/tai opettajien kanssa. Lisäksi tuen tarvetta voi lapsilla ja nuorilla ilmetä päihteiden kokeiluun/käyttöön, seurusteluun, mielialaan ja ihmissuhteisiin/perheeseen liittyvissä ongelmissa. Kuraattoripalveluilla tuetaan kodin ja koulun/oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Uutena huolenaiheena on erityisesti esiopetuksen ja alakoululaisten lasten kohdalla noussut vanhempien vuorotyön lisääntyminen ja sen negatiiviset vaikutukset lasten koulunkäyntiin. On käynyt ilmi, että vanhempien vuorotyön vuoksi lapset ovat pitkiäkin aikoja yksin ilman aikuisen valvontaa. 7
Uudistumassa olevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaan astuminen 1.8.2014 tuo lasten ja nuorten tukemiseen koulussa olennaisia muutoksia. Avun tarpeeseen tulee vastata viimeistään seitsemäntenä koulun/oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas/opiskelija on avun tarpeen ilmaissut. Kiireellisissä tapauksissa laki velvoittaa koulukuraattoreja ja psykologeja jatkossa tarjoamaan keskusteluapua samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Vastaavasti voimaan astuva laki velvoittaa kouluterveydenhuoltoa järjestämään kouluissa/oppilaitoksissa lapsille ja nuorille suunnattua aikaa myös ilman ajanvarausta. Jatkossa oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut järjestetään kouluissa ja oppilaitoksissa lain mukaisesti oppilaiden ja opiskelijoiden saataville viipymättä. Vuonna 2014 lasten ja nuorten tukemiseksi kouluissa on kaksi koulukuraattoria sekä kouluterveydenhoitajat toimintayksiköissä. Perheneuvolassa on vuoden 2014 alusta aloittanut virassa psykologi, joka osallistuu koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Kunnassa jatketaan edelleen oppilas- ja opiskelijahuollon moniammatillista yhteistyötä sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Opiskeluhuoltotyössä ovat jatkossa edelleen mukana myös kunnan nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, koulupoliisi ja muut yhteistyötahot (seurakunta, järjestöt) tarpeen mukaan. 8.2. Koulukuljetusjärjestelyt Oppilaskuljetuksia koskevat perusteet on kirjattu sivistyslautakunnan 30.11.2012 hyväksymään ohjeeseen. Kuljetusten järjestäminen on tullut ongelmallisemmaksi, koska linjaliikennevuoroja lakkaa ja esim. Lokassa ei ole yhtään taksiautoilijaa enää. Koululaisliikenteen kilpailuttaminen tehdään uudelleen kaikkia koulukuljetuksia koskevana keväällä 2014. Samassa yhteydessä pitäisi selvittää palveluliikenteen tarve ja yhteensovittaminen koulukuljetusten kanssa siten, että koulukuljetukset ovat turvallisia ja muu liikenne kuntalaisten tarpeita palvelevia. 8.3. Kouluruokailu Ruokapalvelut muodostavat oman tulosyksikön teknisen lautakunnan alaisuudessa. Toimialat tilaavat ruokapalvelut tältä yksiköltä. Kouluruoka valmistetaan keskuskeittiössä sen valmistuttua. Kouluilla on jakelukeittiöt. Kaarrostien yksikön kiinteistö, jossa keittiö toimii, kuuluu Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle. Kunta/ ruokapalvelut on vuokrannut keittiötilat ja myy tarvittavat ateriat koulutuskuntayhtymälle. Kaarrostien yksikön siirtyessä jakeluruoan varaan luovutaan ruokalan ja keittiön tilojen vuokraamisesta Lao:lta. 8.4. Avustaja- ja ohjaajapalvelut Perusopetuslain 31 :n mukaan vammaisella tai erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksuttomat opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa on 15 koulunkäynninohjaajaa. 8
8.5. Muu oppilashuolto Kaikissa päiväkodeissa (esiopetus), peruskouluissa ja lukiossa toimii oppilashuoltotyöryhmä. Oppilashuoltotyöryhmät ovat moniammatillisia yhteistyöryhmiä, joiden tehtävä on kehittää oppilashuoltoa, suunnitella tarvittavia tukitoimia, toimia yhteistyössä huoltajien ja koko koulun henkilöstön sekä eri viranomaisten kanssa. Ryhmät kokoontuvat yksikön koosta riippuen joko säännöllisesti määräajoin tai tarvittaessa. Sodankylässä on kaksi koulukuraattoria, jotka palvelevat kunnassa olevia oppilaitoksia. Nuorisotakuun toteuttamiseksi kuraattorien, opinto-ohjaajien, nuorisotyöntekijöiden ja erityisopettajien yhteistyö tulee tehdä mahdollisimman sujuvaksi. Nuorisolain edellyttämää moniammatillista yhteistyötä jatkossa koordinoi moniammatillinen nuorten ohjaus- ja palveluverkostotyöryhmä. 9. Oppilasennusteet koko kunnassa ja päivähoidon tarpeen kehitys 9.1. Päivähoito Päivähoidon tarve on kasvanut Sodankylässä viimeisen kuuden vuoden aikana. Lapsia päivähoidossa (31.12.) 2008 260 2009 284 2010 299 2011 321 2012 331 2013 343 Päivähoidon tarpeen kasvu ei ole selitettävissä pelkästään syntyneiden lasten määrällä. Päivähoidon tarpeen kasvuun on vaikuttanut myös kuntaan muuttaneet uudet perheet. Väestön määrän on arvioitu kasvavan vuodesta 2013 lähtien (Ruralia-instituutin raportti 102). Väestönkehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea positiivinen muuttoliike. Työikäisten ja alle kouluikäisten lasten määrät kasvavat lähes samassa suhteessa. Vuoteen 2016 mennessä alle kouluikäisten määrä on kasvanut yhteensä n. 6 %-yksiköllä. Henkilömäärinä tarkasteltuna alle kouluikäisten määrä kasvaa vuoteen 2016 mennessä yhteensä n. 60:lla. Päivähoidon kysynnän kasvaessa, voisi päivähoidon järjestämisen yhtenä vaihtoehtona olla palvelusetelin käyttöönotto. Palvelusetelijärjestelmässä kunta sitoutuu suorittamaan tietyn ennalta määrätyn rahamäärän palveluntuottajalle korvauksena asiakkaalle tuotetusta palvelusta. Päivähoidon palvelusetelin enimmäisarvon määrittää sivistyslautakunta. Kunnissa, joissa palveluseteli on käytössä, arvo vaihtelee 750 850 euron välillä. Sivistyslautakunta hyväksyy palveluntuottajat. Perheelle määritellään palvelusta omavastuuosuus, joka on samansuuruinen kuin kunnallisen päivähoidon asiakasmaksu. Palvelusetelijärjestelmästä laaditaan palveluseteli sääntökirja ohjaamaan toimintaa. Päivähoidon lasten läsnäolojen seurantaan otetaan käyttöön uusi järjestelmä (Effica Läsnä), joka mahdollistaa myös tuntiperusteisen päivähoitomaksun käyttöönoton. Tämä lisää päivähoitopalvelujen joustavuutta. Effica-web järjestelmän käyttöönotto mahdollistaa esim. päivähoitohakemusten täyttämisen ja lähettämisen sähköisesti ja tulotietojen ilmoittamisen. Esioppilaiden siirtäminen koulun tiloihin vapauttaisi päivähoitopaikkoja päiväkodeista alle 6- vuotiaille lapsille. Pelkkää esiopetus tarvitsevien esioppilaiden ryhmän perustaminen koulun tiloihin onnistuu suhteellisen vaivattomasti, edellytyksenä on koululta löytyvä vapaa luokkatila 9
9.2. Perusaste Oppilasennusteet 2014 2018 (20.9.2013) Oppilasalue 2014-2015- 2016-2017- 2018-2015 2016 2917 2018 2019 Lokka 5 3 5 3 3 Sattanen 21 22 27 30 35 Torvinen 32 29 31 32 36 Vaalajärvi 25 (26) 23 (27) 23 (27) 25 (27) 18 (20) Vuotso 31 28 27 25 28 Järvikylät 40 40 36 38 39 Kirkonkylä 668 645 635 624 620 yhteensä 823 794 788 779 781 Oppilasennusteessa ei ole huomioitu muuttovaikutusta kunnasta pois muuttaneiden eikä kuntaan muuttaneiden oppilaiden määrää. Oppilasmäärissä ovat mukana esiopetuksen oppilaat. Kuntaan muuttoon vaikuttaa työpaikkatarjonnan kehittyminen lähivuosina. Oletuksena on, että kuntaan muuton vuoksi oppilasmäärä ei tule ainakaan keskustaajamassa laskemaan. Kuntaan kesän aikana muuttamisen/poismuuton vaikutus oppilasmäärissä Vuosi pois muuttaneet kuntaan muuttaneet vaikutus 2009 16 12-4 2010 5 21 +16 2011 6 13 + 7 2012 11 17 + 6 2013 7 18 +11 Oppilaat ovat sijoittuneet lähinnä AKk:n oppilaaksiottoalueelle, eikä ko. vaikutus näy väestöennusteen perusteella tehtävässä oppilasennusteessa. 10
Oppilasennuste 2019 2024 (Tilastokeskuksen väestöennuste 28.9.2012) 2019-2020- 2021-2022- 2023-2024- 2020 2021 2022 2023 2024 2025 yht. 786 793 796 810 811 810 9.3. Lukio Oppilasmäärän kehitys 2008 2017 2008-2009- 2010-2011- 2012-2013- 2014-2015- 2016-2017- 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 170 154 148 144 136 115 112 117 133 132 Oppilasennusteessa on arvioitu lukioontuloprosentiksi 45. Oppilasmääriä lisää vuosittain 5 10 kaksoistutkintoa suorittavaa oppilasta. Oppilasmäärän arvioidaan laskevan nykyisen ennusteen mukaan alle sadan 2020. 10. Yhteistyö lähikuntien kanssa Savukosken ja Kittilän kunnasta käy muutamia oppilaita Sodankylän kouluissa sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti. Sodankylä tekee yhteistyötä hankinnoissa ympäristökuntien kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään yhteisten hankkeiden tiimoilta. Sodankylä tutkii jatkuvasti aktiivisesti mahdollisuuksia uusien yhteistyömuotojen löytämiseksi. 11. Kasvatusyhteistyö kotien kanssa Syksyllä 2013 toteutettiin kysely päivähoitopalveluista ja koulunkäynnistä huoltajille. Kyselyssä ei noussut esille mitään erityisiä huolenaiheita. Yleisenä suuntauksena on ollut, että vanhempainillat ovat menettäneet merkitystään yhteistyömuotona. Huoltajien osallistuminen vanhempainiltoihin vähenee lapsen koulunkäynnin edetessä. Em. kehityksestä johtuen jatkuva viestintä huoltajien kanssa on tullut yhä tärkeämmäksi. Päiväkodit ja koulut ovat kehittäneet erilaisia uusia tapahtumia ja muotojakin tapaamisille ja yhteistyölle. Kouluilla ja päiväkodeilla on kotisivut Pedanetissä ja uusia sähköisiä viestintäkanavia on otettu käyttöön. Huoltajan näkökulmasta henkilöstön tavoitettavuus on tärkeää ja toisaalta oikeus saada ajantasaista tietoa lapsen kehityksestä ja etenemisestä opinnoissa. 12. Henkilöstö Nykytilan kuvaus, henkilöstön osaaminen Laatutyön yhteydessä on selvitetty henkilöstön osaamista ja koulutustarpeita. Oppimistapoina on otettu käyttöön mm. vertaisverkostojen hyödyntäminen ja mentorointi. Henkilöstöllä on kyselyjen mukaan halua kehittää itseään tieto- ja viestintäteknologian osaamisessa. Lisäksi kaivataan koulutusta oman työn, opetusmenetelmien ja laitteiden hallinnassa. Työssä jaksamista tukevaa koulutusta kaivataan myös. Koulujen varustaminen nykyaikaisilla välineillä tapahtuu suurelta osin vuoden 2014 loppuun mennessä. Jotta uusista opetusvälineistä saataisiin maksimaalinen hyöty, tulisi sekä teknistä, että pedagogista koulutusta lisätä. Opetushallitus on tuonut esiin opettajuuden muutoksen uuden opetussuunnitelman 11
tekemisen ohella. Koulujen ja opettajien tulisi vastata lasten ja nuorten kasvamisympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Sähköinen viestintä työyhteisössä ja toisaalta kodin ja koulun välillä ei ole vielä erityisen hyvällä tasolla. Päivähoidon henkilöstön koulutustarpeet kohdistuvat toimivaan tiimityöskentelyyn. Vastuullisen tiimityöskentelyn myötä työilmapiiriä ja työhyvinvointia saadaan parannettua. Työmenetelmien uudistamiseen on kiinnostusta. Pienryhmätyöskentely on koettu mielekkääksi ja sen vaikutus kasvatustyöhön on jo havaittavissa. Henkilöstö haluaa lisää koulutusta pienryhmätyöskentelystä. Toistaiseksi otettu henkilöstö Toistaiseksi otettujen työntekijöiden työllistämiseksi noudatetaan seuraavia periaatteita: Tehdään sisäisiä siirtoja, jos henkilöllä on kelpoisuus toiseen virkaan tai toimeen, virkaa/toimea pidetään hänelle sopivana, hänen asemansa toistaiseksi otettuna toimen/viranhaltijana ei muutu ja perusteena siirtoon on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja ellei kysymykseen tule virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen. Uusia virkoja ja toimia täytetään toistaiseksi vain, mikäli niissä on pysyvä tarve eikä virkaan ole siirtokelpoista henkilöä. 13. Johtaminen Nykytilan kuvaus, johtaminen Aleksanteri Kenan koululla on nyt rehtori ja kaksi apulaisjohtajaa. Apulaisjohtajuudet on liitetty opettajanvirkoihin. Lisäksi Aleksanteri Kenan koulun rehtorilla on Järvikylien, Lokan ja Vuotson koulujen rehtori. Ko. kouluissa on apulaisjohtajat. Järjestely johtuu siitä, että Ovtes ei ota huomioon pieniä yhtenäisiä peruskouluja. Kyläkouluilla on omat johtajat. Lukiolla on kokonaistyöajassa oleva rehtori. Koulutus- ja opiskelun vastuualuepäällikkönä toimii sivistystoimenjohtaja. Johtamisjärjestelmä on tehty Ovtes:n määräyksiä soveltaen siten, että palkkakustannukset olisivat mahdollisimman pienet. Tämä on johtanut päätöksenteon ja vastuun keskittymiseen. Koulujen ja päivähoidon henkilöstölle tehtiin kysely nykytilasta ja mahdollisista kehittämistarpeista. Kyselyn perusteella ei voi aivan varmoja päätelmiä tehdä, koska vastausprosentti ei ollut kovin hyvä. Yksi ongelma kuitenkin on Aleksanteri Kenan koulun johtamisjärjestely, joka ei ole noudattanut huojennusten osalta Ovtes:a. Asiasta on kysytty KT:n lakimieheltä, jonka mukaan järjestely tulee muuttaa sopimuksen mukaiseksi. Sodankylällä ei ole poikkeamisoikeutta keskusjärjestöjen tekemästä sopimuksesta. Vastuualuepäällikkyyden liittäminen sivistystoimenjohtajalle tehtiin vuonna 2010, kun vastuualuepäällikkönä toimineen Järvikylien koulun rehtorin virka jätettiin täyttämättä. Tehtävien päällekkäisyys on aiheuttanut asioiden kasautumista ja sinänsä tarpeellisten toimintojen karsimista kiireen vuoksi. Vastuualueelta puuttuu esittelevä taso esim. palkka-asioissa. Koulujen ohjaus ja tukeminen on löyhempää ja koulukäyntejä ei ole enää voinut toteuttaa vastaavissa määrin kuin aikaisemmin. Nykyinen malli ei ole työmäärän vuoksi järkevä/mahdollinen pienemmällä huojennuksella, joten on tutkittava rehtorin ja apulaisrehtorin virkojen täyttäminen. Tässä yhteydessä on myös otettava huomioon Järvikylien koulun ja Vuotson koulun johtamisjärjestelyt. Jotta johtaminen saadaan työehtosopimuksen mukaiseksi ja kuitenkin edelleen toimivaksi, tulee miettiä myös minkälaisia tulosyksiköitä jatkossa on. 12
Kaavio Nykyisen järjestelyn kustannukset / kk tehtäväkohtaisen palkan mukaan ilman lisiä. AKk Rehtori 5 000 Apulaisjohtaja 550 + mahd. ylitunnit Apulaisjohtaja 500 + mahd. ylitunnit Yhteensä 6 050 Edellä oleva summa (6050 ) on hallinnollisista tehtävistä maksettava palkka ja TVA:n mukainen lisäpalkkio. Summassa ei ole huomioitu apulaisjohtajien tehtäväkohtaista palkkaa. Mikäli järjestely tehdään sisäisesti ja virat ei lisäänny, on vertailupalkkasummana käytettävä 12 050, joka sisältää tehtäväkohtaiset palkat kokonaisuudessaan. Järvikylät Apul.joht. 550 Vaalajärvi Rehtori 550 Yhteensä 1100 Vaihtoehdot johtamisjärjestelmän muuttamisesta Aleksanteri Kenan koululle palkataan yksi tai kaksi apulaisrehtoria. Toinen on Kaarrostiellä ja toinen Koulutiellä. Apulaisrehtorit vastaavat alaluokkien työstä. Yksi uusi virka pitää perustaa. Kustannukset / kk AKk Rehtori 4500-4700 1. apulaisrehtori 4150-4200 Yhteensä 8650-8900 2. apulaisrehtori 4150 Kaikki yhteensä 12 800-13 050 Vaihtoehtoisesti AKk:n toiminta voitaisiin siirtää kokonaan Koulutielle ja palkata vain yhden apulaisrehtori. Tällöin 1. luokan oppilaiden sijoittaminen Kaarrostielle tulisi lopettaa viimeistään 2015 ja siirto tehdä 2016. Tilojen riittävyys tulisi myös varmistaa. Kustannukset olisivat samat kuin edellä. Järvikylien koulun, Vuotson ja Vaalajärven koulujen johtajuus yhdistetään yhdelle rehtorille. Vuotsossa ja Vaalajärvellä jatkaa apulaisjohtaja. Kustannukset / kk Järvik.k Rehtori 4100 Vaalaj.k Apulaisj. 150 Vuotson.k Apulaisj. 550 Yhteensä 4800 13
Erotus nykyiseen kustannukseen + 3200 Erotus mikäli voidaan jokin virka lakkauttaa + 700 Kaarrostien yksiköstä tehdään oma tulosyksikkö (koulu) ja rehtorille liitetään Järvikylien ja Vuotson koulujen rehtorin tehtävät. Aleksanteri Kenan koulu toimii vain Koulutiellä ja koululle palkataan kokonaistyöaikaan otettu apulaisrehtori tai apulaisjohtajan tehtävät liitetään opettajan virkaan. Kustannukset / kk AKk Rehtori 4 600 Apulaisrehtori 4 200 Kaarrostie Rehtori 4 350 Yhteensä 13 150 tai AKk Rehtori 4 832 Vararehtori 180 Kaarrostie Rehtori 4 350 Yhteensä 9 362 tai AKk Rehtori 4 832 Apulaisjohtaja 500 Kaarrostie Rehtori 4 350 Yhteensä 9 682 AKk jaetaan yläasteeksi ja ala-asteeksi. Ala-aste toimii Koulutiellä ja Kaarrostiellä. Yläasteella on rehtori. Ala-asteella on rehtori ja apulaisrehtori. Yläasteen rehtori on myös Järvikylien, Vuotson ja Lokan koulujen rehtori. Lukion ja yläasteen rehtorin tehtävät voitaisiin yhdistää, kun se on mahdollista. Kustannukset / kk Yläaste Rehtori 4 832 Vararehtori 180 Ala-aste Rehtori 3 750 Apulaisrehtori 3 450 Yhteensä 12 212 Lukion yläasteen rehtorin tehtävien yhdistäminen edellyttäisi apulaisrehtorin palkkaamista (lukioon). Palkkakustannuksissa tulisi säästöä n. 600-900 / kk. Johtamisen toimivuuden kannalta jatkossa on Ovtes:n ja etenkin työntekijän näkökulmasta tarkoituksenmukaisinta purkaa nykyjärjestelmä ja jakaa rehtorin tehtäviä. Lähiesimiehellä ei saa olla liian suurta määrää alaisia. Esimiehellä tulee olla riittävästi aikaa lähijohtamiseen ja kehittämiseen. Nykyinen järjestelmä ei ole kustannuksiltaan erityisen edullinen ja on 14
ristiriidassa Ovtes:n kanssa. Kun nykykäytäntöä sovelletaan Ovtes:n mukaan (huojennus jaetaan), jää apulaisjohtajille vähemmän aikaa esimiestyöhön ja suunnitteluun. Lisäksi ongelmaksi tulisi hallinnollisen työn kasautuminen. Täyttämällä olemassa olevat rehtorin ja apulaisrehtorin virat saataisiin lisää työpanosta (n 3kk/a), koska loma- ja työajat määritellään silloin Kvtes:n mukaisesti. Kahden apulaisrehtorin palkkaamisen kustannusvaikutus olisi vastaava kuin rehtorin ja apulaisrehtorin palkkaamisen. Ratkaisulla ei kuitenkaan saavutettaisi samoja etuja, koska se ei juurikaan auttaisi muuta hallintoa. Kahden toimipisteen kulut vastaavat käytännössä kahden koulun kuluja, mutta toimipistekohtaiset kulut eivät ole läpinäkyviä. Vastaavan kokoisissa kouluissa hallinnon järjestelyt ovat yleisesti kevyempiä nykyiseenkin Sodankylän järjestelyyn verrattuna, koska koulut ovat yleensä yhdessä toimipisteessä tai fyysinen etäisyys ei ole suuri. Tulosyksikön jakamisella ja rehtorin ja apulaisrehtorin virkojen täyttämisellä saataisiin lisää työaikaa johtamiseen ja läpinäkyvyyttä kustannusrakenteeseen. Huoltajien ja oppilaiden näkökulmasta koulujen johdon saavutettavuus luonnollisesti paranisi tehtävien jaon ja käyttettävissä olevan ajan lisääntymisen myötä. Palkkakustannukset nousisivat tällöin n 1000 / kk. 14. Toimenpiteet 14.1 Opetusryhmien koko Useiden tutkimustulosten mukaan opetusryhmän pienentämisellä esim. 25 oppilaasta 20 oppilaaseen on hyvin vähän vaikutusta oppimistuloksia parantavasti kolmannesta vuosiluokasta ylöspäin. (Ryhmäkoot ja oppiminen, Timo Saloviita/Jyväskylän yliopisto, 1.9.2009) Olennaisinta on, että ryhmäkoot ovat pieniä alkuopetuksessa. Perusopetusryhmien koko on 22 26 oppilasta siten, että opetusryhmät 1. ja 2. vuosiluokalla ovat enintään 22 oppilasta ja muilla vuosiluokilla enintään 26. Ryhmäkokoja noudatetaan 1.8.2014 lukien. Opetusryhmiä on yhdistettävä, mikäli oppilasmäärissä tapahtuu muutoksia, eikä opetusryhmän koolle asetetut ylärajat ylity. Suositus yhdysluokkien opetusryhmien laskennalliseksi maksimikooksi on 16 oppilasta/opettaja. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opetusryhmän maksimikoko on 10 oppilasta ja siinä voi olla oppilaita eri vuosiluokilta. Oman äidinkielen opetusta järjestetään, mikäli kieltä puhuvia oppilaita on vähintään kuusi. 14.2 Koulujen johtamisjärjestelmä Kesua varten järjestetyssä kyselyssä, jolla AKk:n henkilökuntaa kuultiin kannatti koulun yhtenäisyyttä 42,86 %. Koulun jakamista kahdeksi tulosyksiköksi tavalla tai toisella kannatti yhteensä 45,24 % vastanneista. Kaarrostien erottamista omaksi yksikökseen kannatti vastanneista 30,95 % ja yhtenäiskoulun purkamista 14,29 %. Vaihtoehdoiksi Aleksanteri Kenan koululla jää koulun pitäminen yhtenäisenä ja kaiken toiminnan keskittäminen Koulutielle lähivuosina. Tämä merkitsisi sitä, että jatkossa AKk:lle otettaisiin 1. luokan oppilaita enää Koulutielle ja lopullinen siirto tehtäisiin vuonna 2016, jolloin B-rakennuksen ruokalan muutostyöt opetustiloiksi on tehty. Tässä vaihtoehdossa riittäisi yhden apulaisrehtorin palkkaaminen. Toisena vaihtoehtona on, että Kaarrostien yksiköstä tehdään erillinen tulosyksikkö, jota sen toiminta jo nytkin lähes vastaa. Tällöin Kaarrostielle palkattaisiin rehtori ja Koulutien yksikkö voisi jatkaa nykymallilla. Kaarrostien rehtorin tehtäviin voitaisiin liittää Järvikylien ja Vuotson koulujen rehtorin tehtävät. Kaarrostien yksikön säilyttämistä puoltaa se, että Kitisen itäpuolelle on tulevassa yleiskaavassa suunniteltu laajoja uusia asuinalueita. Metsähannuksen asemakaavassa on myös uusi asuinalue. 15
Aleksanteri Kenan koulun Kaarrostien yksiköstä tehdään oma tulosyksikkö, jossa on kokonaistyöaikaan otettu rehtori (virka). Rehtorille liitetään Järvikylien, Vuotson ja Lokan koulujen rehtorin tehtävät. Aleksanteri Kenan koulu toimii Koulutiellä ja koululla on oma rehtori ja kokonaistyöaikaan otettu apulaisrehtori (virka). Toiminnallinen muutos toteutetaan 1.8.2014 ja kustannuksien osalta jako tehdään 1.1.2015. 14.3 Kouluverkko Koulu lakkautetaan, kun oppilasmäärän keskiarvo seuraavan kolmen vuoden aikana jää alle 20 oppilasta. Mikäli koulun peruskorjaustarve on yli 75 %, tulee harkita koulun lakkauttamista. Koulukohtainen arvio koulun lakkauttamisesta tehdään vuosittain talousarvion yhteydessä huomioiden oppilasennuste ja koulun peruskorjaustarve. Lokan koulun lakkauttamisesta päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. 14.4 Henkilöstö, opetus ja varhaiskasvatus Toistaiseksi otetut opettajat voidaan työllistää edelleen esim. eläköitymisen johdosta. Joidenkin aineiden opettajien rekrytointi on jo nyt vaikeaa. Päivähoidossa on ajoittain vaikeuksia saada kelpoisuusehdot täyttäviä sijaisia. Työntekijöiden väliaikaisia ja toistaiseksi tehtäviä siirtoja tarpeen mukaan on käytettävä koko toimialalla. Koulujen muu henkilöstö voidaan työllistää kirkonkylässä eläkkeelle jäävien tehtävissä. Koulunkäynninohjaajat siirtyvät Aleksanteri Kenan koulun avustajiksi. Lähivuosina käytetään mahdollisuudet vähentää työntekijöiden määrää eläköitymisen kautta. Perusasteen opinto-ohjaajan tehtävä voidaan järjestellä sisäisesti ja koulusihteerien määrää tulee tarkastella ennen toimien täyttämistä. Hallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2017 mennessä eläköitymisen kautta korkeintaan 1 toimi ja opetuksesta 1 virka. Koulujen lakkauttamisten, johtamisjärjestelmän ja opetuksen järjestämispaikkojen muutosten yhteydessä pyritään kaikki toistaiseksi otetut opettajat ja muu henkilöstö työllistämään. Eläkkeelle jäämisten yhteydessä tulee arvioida vapautuvien vakanssien kohdentamista erityisesti korkean ammatillisen osaamisen ylläpidon näkökulmasta. Koulutuksessa painotetaan erityisesti uusiutuvan opetussuunnitelman mukanaan tuomia haasteita. Kyselyjen mukaan opettajat tuntevat tarvetta TVT- koulutukseen ja se onkin 2016 käyttöön tulevan uuden opetussuunnitelman yksi painopistealueista. Talousarviossa varataan vuosittain rahaa opetussuunnitelmatyöhön ja uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa helpottavaan koulutukseen. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on luonnollinen osa oppimisympäristöä ja tietojärjestelmiä kehitetään ja ylläpidetään systemaattisesti. Yksiköiden sisäinen ja ulkoinen viestintä on monikanavaista ja osa jokapäiväistä arjen toimintaa. Yrittäjyys ja työelämäyhteistyö huomioidaan opetussuunnitelmatasolla. Opetusvälineiden ja tietotekniikan uusimiseen varaudutaan siten, että vuosittain laaditaan suunnitelma uusittavista kohteista ja niihin varataan tarvittava summa. Laaditaan kouluille Tvt strategia, jossa määritetään tavoitteet tarkemmin. Opetushenkilöstön osaaminen pidetään koulutuksella kattavalla tasolla (perusopetus: ope.fi2-3, lukio: ope.fi3-4), jolloin on edellytykset saavuttaa oppimistulokset Ops2016-tasolle. Strategian hyväksyy sivistyslautakunta. Päivähoidon henkilöstölle järjestetään pienryhmätyöskentelyä ja monipuolisia työmenetelmiä tukevaa koulutusta. Päivähoidon koulutuksesta laaditaan vuodelle 2015 ja 2016 suunnitelma. Päiväkodit ottavat käyttöön Effica läsnä järjestelmän. Kodin ja koulun viestintäalustana käytetään Wilmaa. Opettajat ja oppilaat liitetään Office365-palveluun elokuusta 2014 alkaen. Sisäisessä viestinnässä hyödynnetään Yammeria ja kunnan intranettiä. Sivistystoimi 16
edistää kodin ja koulun/päivähoidon yhteistyötä tukevan vanhempainneuvoston tai - yhdistyksen perustamista kuntaan. 14.5 Päivähoidon järjestäminen Päivähoidon täyttöastetta seurataan jatkuvasti ja vuoropäivähoidon tarjonta tulee olla oikealla tasolla. Määritellään palvelusetelin suuruus ja palvelun tuotannosta laaditaan sääntökirja ohjaamaan toimintaa. Kunta edesauttaa yksityisen päivähoitotarjonnan syntymistä mahdolisuuksiensa mukaan esim. vuokraamalla tilat toimintaan. 17