KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

Samankaltaiset tiedostot
Lapsiystävällinen kunta Sanna Koskinen

LAPE-työpaja 6.2.: Lapsiystävällinen kunta Suomen UNICEF, Johanna Laaja

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Lapsiystävällinen kunta -malli. Suomen UNICEF

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelma

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, maakuntien ja THL:n kesken

Rakennuspalikat ja tarkistuslistat

Lapsivaikutusten arviointi lasten ja nuorten parhaaksi

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HAASTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Lapsiystävällisen kunnan ja maakunnan tunnusmerkit. Lape muutosohjelman ohjausryhmän jäsen, strategiajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinna

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Mitä osallisuus voisi olla?

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

Käyttö B + M Käyttö Käyttö %

Osallisuussuunnitelma

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.

7 askelta kohti lapsiystävällistä kuntaa

Lapsiystävällinen maakunta -pilotti. LAPE-päivät , Metsätalo

Perusraportti KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

7 askelta kohti lapsiystävällistä kuntaa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa

Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät

NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

UNICEFin Lapsiystävällinen maakunta koulutus Kehittämistyön mahdollisuudet ja haasteet/lapsiystävällinen kunta malli Oulussa

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

KITTILÄN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Valiokunta ja lautakunta

Uudistunut nuorisolaki

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Kokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista seurakunnissa. Hanna Pulkkinen/ Seurakuntaopisto/

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, 10 maakunnan ja THL:n kesken

TEHTÄVÄKUVA

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro

Osallisuus ja maakunta. Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkosto

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

LAPE pre-seminaari Helsingissä Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)

YHDESSÄ! LASTEN JA NUORTEN OIKEUS JA ETU EDELLÄ

Äänestä ehdokasta, joka

- Jäsenet ovat varsinaisia valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Varajäsenet voivat olla varsinaisia valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin?

Miten vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta liikennekasvatuksessa?

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo

HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

Mitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä. Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA Arviointimalli LOPPURAPORTTI

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/2017 Maahanmuuttajaneuvosto Aika Torstai 26.1 klo Paikka Villa Victor, Torikatu 23

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen

NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ

Lapsenoikeusperustaisuus mitä sillä tarkoitamme Tiina-Maria Levamo Asiantuntija lapsen oikeudet ja vaikuttamistyö (kotimaan ohjelma)

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari

Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00.

Osallisuusohjelma LUONNOS 3.0, KHALL NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX.

OPPILASKUNTAKANSIO SASTAMALAN KAUPUNKI

Transkriptio:

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY Tervetuloa vastaamaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -alkukartoituskyselyyn, jonka ovat työstäneet koordinaatioryhmän jäsenet Tiina Huilaja, Maija Linnala, Aila Moksi ja Jukka Ylisuvanto yhdessä LYK-koordinaattorin kanssa. Kyselyn pohjana on Unicefin Rakennuspalikat -opas. Tavoitteena on saada tietää, millaista tietoa kunnan päättäjillä on lasten oikeuksista. Tulosten pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma mm. koulutuksista. Työryhmä pitää tärkeänä, että jatkossa uudet valtuutetut ja toimielinten jäsenet saavat nuorilta koulutuksen lasten oikeuksista. Tässä heti lyhyt tietopaketti käytetyistä käsitteistä: YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsi on alle 18-vuotias; käytännössä puhumme lapsista ja nuorista. Lapsen kasvuyhteisöjä ovat kodin (tai mahdollisen sijaishuollon) lisäksi esimerkiksi päiväkoti, koulu ja muut oppilaitokset sekä erilaiset vapaa-ajan yhteisöt. Kunta on tässä tekstissä ensinnäkin lasten ja nuorten fyysinen asuin- ja toimintaympäristö. Lasten ja nuorten sosiaalisena ympäristönä se sisältää myös kansalaisyhteiskunnan eri ulottuvuudet. Kunta viittaa myös kuntaorganisaatioon hallinto-organisaationa ja palveluntuottajana. Osallisuus tarkoittaa sekä päätöksentekoon vaikuttamista ja kuulluksi tulemista (poliittinen ulottuvuus) että yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä ja omana itsenä tai edustamansa ryhmän jäsenenä hyväksytyksi tulemista (sosiaalinen ulottuvuus). Molemmissa ulottuvuuksissa on keskeistä lapsen oma kokemus osallisuudesta tai sen puutteesta. YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Siinä on määritelty lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja asetettu valtioille vastuu toteuttaa ne. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on neljä yleisperiaatetta: 1. Syrjimättömyys 2. Lapsen edun ensisijainen harkinta 3. Oikeus elämään ja kehittymiseen 4. Lapsen näkemysten kunnioittaminen. Voit vastata kyselyyn joko yksin tai ryhmässä. Tärkeää on, että taho, jota edustat tulee esille. Huomaathan, että vaihtoehtoa En tiedä -ei ole vastauksissa. 1. LASTEN OIKEUDET TUNNETAAN

1. Tunnetko YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen sisällön? En lainkaan. 2. Ohjaako Lapsen oikeuksien sopimus valtuuston/ kunnanhallituksen/ lautakunnan toimintaa? Millä tavoin se toteutuu? Ei ohjaa. 3. Arvioidaanko kunnan päätöksiä ja palveluja järjestelmällisesti lapsenoikeusnäkökulmasta? Miten? Ei arvioida. 4. Kuuluuko kunta-/ koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin kaikissa ikävaiheissa ihmisoikeuskasvatus ja lapsen oikeudet? Missä vaiheessa kuuluu? Ei tietääkseni kuulu. 5. Tuetaanko Kittilässä lasten kansalaistoimintaa? Miten tuetaan? Ei tueta.

6. Millaisia toimenpiteitä valtuustossa/ kunnanhallituksessa/ lautakunnassa toteutetaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi? 7. Onko Kittilässä ajattelu- ja toimintatapoja, jotka haittaava lasten näkemysten esiin tuomista? Mitkä näitä haittaavia tapoja ovat? Ei ole. 8. Onko Kittilän kunta ryhtynyt aktiivisiin toimenpiteisiin lapsen oikeuksien sopimuksen määräysten ja periaatteiden saattamiseksi laajalti koko väestön tietoon? (valitse vaihtoehto 1 = kyllä, 2 = joskus, 3 = ei) Saavatko lapset ihmisoikeuskasvatusta? Onko lasten ihmisoikeuskasvatus suunnitelmallista, systemaattista ja jatkuvaa? Ovatko lapset ja nuoret mukana suunnittelijoina, toimijoina ja toteuttajina? Ovatko lapsia koskevia päätöksiä tekevät ja valmistelevat viranhaltijat sekä luottamushenkilöt saaneet koulutusta lapsen oikeuksista? Onko riittävästi tietoa myös esimerkiksi vammaisten lasten ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeuksista? 1 2 3 LAPSIA JA LAPSUUTTA ARVOSTETAAN

9. Rajoitetaanko tarpeettomasti sellaista toimintaa, harrastamista tai julkisen tilan käyttöä, jonka erityisesti lapset ja nuoret kokevat mielekkääksi? Ei rajoiteta. 10. Otetaanko kunnan julkisissa tiloissa huomioon lasten mahdollisuudet toimia aikuisten kanssa tasavertaisesti? (kalusteet, leikkivälineet, lehdet, kirjat, naulakot, wc:t) Missä? 11. Onko käytössä erilaisia tapoja kerätä tietoa lasten ja nuorten näkemyksistä koskien heidän kokemuksiaan kunnan eri tiloista ja siitä, minne he kokevat tai eivät koe olevansa tervetulleita? Millaisia? Ei ole. 12. Hyödynnetäänkö tätä tietoa toiminnan kehittämisessä? 13. Saavatko lapset ja nuoret sekä heidän tärkeiksi kokemansa asiat tilaa julkisessa keskustelussa? Miten? Ei lainkaan.

14. Korostuvatko keskustelussa positiiviset vai negatiiviset asiat? 15. Huomioidaanko lasten ja nuorten moninaisuus ja erilaisuus? Miten? Ei lainkaan. 16. Onko lapsilla ja nuorilla mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa tähän keskusteluun? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS 17. Voivatko lapset Kittilässä vaikuttaa lähiympäristönsä/ asuinalueensa (rakennukset, pihat, puistot, liikennejärjestelyt) kehittämiseen? 18. Kerro, millaisia menetelmiä ja toimintatapoja valtuustossa kunnanhallituksessa/ lautakunnassa toteutetaan lasten kuulemiseksi ja osallisuuden edistämiseksi?

19. Voivatko lapset itse vaikuttaa siihen, millaisissa asioissa ja millaisin menetelmin heitä kuullaan? Kerro esimerkki: 20. Kehitetäänkö valtuustossa/ kunnanhallituksessa/ lautakunnassa osallistumis- ja kuulemismenetelmiä ja käytäntöjä lasten näkemysten pohjalta? Kerro esimerkki: LAPSEN EDUN ENSISIJAISUUS 21. Onko Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Kittilän kunnan lapsi- ja nuorisotyötä ja politiikkaa ohjaava väline hallintosäännössä, kuntastrategiassa, yhdenvertaisuussuunnitelmassa, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa? Missä on? 22. Huomioidaanko LOS:n velvoitteet myös kaikessa sellaisessa päätöksenteossa, joka ei koske yksinomaan lapsia, mutta myös heitä? 23. Onko kunnassa toimija / taho, joka seuraa ja arvioi LOS:n toteutumista kokonaisuutena?

24. Onko tällä toimijalla asiantuntemus edistää lapsen oikeuksien toteutumista sekä myös tunnistaa mahdolliset oikeuksien loukkaukset? 25. Onko tällä toimijalla riittävä mandaatti? 26. Harkitaanko kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa ensisijaisesti lapsen etu? 27. Tiedotetaanko kunnassa selkokielisesti sekä lapsille että aikuisille, miten toimia, jos lapsen oikeuksia loukataan? 28. Kenelle lapset ja nuoret voivat kertoa ja mistä saada tukea, jos heidän oikeuksiaan loukataan?

29. Osallistuvatko lapset ja nuoret toimenpide-ehdotusten tekemiseen ja niistä päättämiseen? Millaisissa? Joskus. MAHDOLLISET AIKUISEN TUEN TARPEET 30. Tarvitaanko valtuustossa/ kunnanhallituksessa/ lautakunnassa mielestäsi perehdytystä YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen (LOS) liittyen? Miten haluat sen toteutuvan? 31. Tarvitaanko valtuustossa/ kunnanhallituksessa/ lautakunnassa mielestäsi täydennyskoulutusta lapsia osallistavien menetelmien käyttöönottoon? Miten haluat sen toteutuvan?

32. Taho, jota edustat: Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Keskusvaalilautakunta Koululautakunta Nuorisovaltuusto Rakennus- ja ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunat Vapaa sivistystyön lautakunta