HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 1 4 27.1.1999 pöydälle pantu asia MEILAHDEN KORTTELIN NRO 526 (HYKS JA SAIRAANHOITO-OPISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 10609) Khs 1996-896, 1998-1210 15. kaupunginosan (Meilahden) korttelin nro 526 asemakaavan muutosehdotus Aluetta rajoittavat Tukholmankatu, Haartmaninkatu, Stenbäckinkatu ja Paciuksenkatu../. Asemakaavakartta nro 10609 Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotus koskee Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (Hyks) ja Helsingin sairaanhoito-opiston tontteja. Hyksin tontti 526/2 on jaettu kahdeksi uudeksi tontiksi 526/4 ja 5 siten, että tontti 4 on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS) käsittäen Hyksin klinikat ja laitokset ja tontti 5 tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YTU), jonne on tarkoitus rakentaa Biomedicum-tutkimuslaitos (39 500 k-m2). Nykyisten rakennusten yhteyteen tontille 4 esitetään lisärakentamista siten, että tonttitehokkuus on nostettu e = 1,25:een (entinen e = 1,0). Uuden tontin pinta-ala on n. 18,4 ha ja rakennusoikeus näin ollen 230 000 k-m2 (lisäys n. 30 000 k-m2). Kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset merkitään suojeltaviksi. Tontin 526/3 käyttötarkoitus on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Korttelialueelle saa sijoittaa myös asuntolatiloja. Rakennusalaa on laajennettu nykyisen rakennuksen keskiosaan sisäpihalle matalana osana. Rakennusoikeutta on nostettu 17 700 k-m2:iin siten, että keskiosaan voidaan rakentaa lisätiloja pääasiassa maanpinnan alapuolelle. Nykyinen opistorakennus on merkitty suojeltavaksi. Asemakaavan perusteet Helsingin yliopistollinen keskussairaala pyytää (9.4.1996) omistamansa tontin 526/2 asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tonttitehokkuusluvuksi merkittäisiin 1,25 ja autopaikkojen lukumäärää tarkistettaisiin. Perusteluina mainitaan mm. Terveystieteiden kirjaston ja Biomedicumin I vaiheen rakentaminen sekä Hyksin toiminnan keskittäminen Meilahden tontille, mikä aiheuttaa lisärakentamista seuraavien 4 10 vuoden kuluessa.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 2 Perustiedot Kaavatilanne Maanomistus Väestö ja työpaikat Rakennettu ympäristö Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.5.1998) mm. seuraavasti: Yleiskaavassa 1992 alue on hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta. Korttelin etelä- ja itäosa on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tontin 2 asemakaava on vahvistettu 1.8.1964. Tontti on siinä merkitty sairaaloiden korttelialueeksi (YS). Tonttitehokkuus on e = 1,0 (199 735 k-m2). Tontin 3 asemakaava on vahvistettu 30.6.1959. Tontti on siinä merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on ilmaistu rakennusaloin, mikä vastaa tehokkuutta e = 1,61 ja kerrosalaa 14 925 m2. Tontin 2 omistaa Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja tontin 3 kaupunki. Hyksin tontilla käy työssä n. 4 700 henkeä, potilaspaikkoja on 1 175 ja asuntolassa asukkaita n. 100. Sairaanhoito-opistossa on n. 100 opettajaa ja muuta henkilökuntaa n. 30 henkeä. Oppilaita on 1 165, lisäksi on täydennyskoulutusta n. 30 opiskelijalle. Nuoriso-osastolla on 60 asuntolapaikkaa. Tontille 2 on rakennettu Helsingin yliopistollinen keskussairaala eri klinikoineen, hallintorakennuksineen ja asuintaloineen vuosina 1911 1965. Terveystieteiden kirjasto on rakennettu vuonna 1997. Rakennettua kerrosalaa on yhteensä n. 188 000 m2. Tontille 3 on rakennettu vuonna 1940 sairaanhoito-opisto. Rakennuksen kerrosala laajennusten jälkeen on n. 17 000 m2. Tontin 2 alueella on laaja maanalaisten tilojen verkko. Alueen halki kulkee niin ikään maanalainen viemäritunneli. Tontilla on liikenteen vaatimia tiloja pysäköintialueineen sekä helikopterin laskeutumispaikka. Tontille rakennetaan maanalaista pysäköintiluolastoa. Alueella kasvaa kaupunkikuvallisesti arvokasta puustoa. Istutus- ja oleskelualueilla on luonnonkivisiä terassointeja ja muureja. Erityispiirteet ja suojelukohteet
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 3 Kaupunginmuseo on kaupunkisuunnitteluviraston pyynnöstä laatinut alueesta ja sen rakennuksista historiallisen selvityksen ja antanut lausunnot suojeltavista rakennuksista. Selvityksessä esitetään mm. seuraavaa: Asemakaavasuunnitteluun osallistuivat arkkitehdit Magnus Schjerfbeck, Onni Tarjanne (Törnqvist), Eliel Saarinen ja Lars Sonck. Schjerfbeckin laatima asemakaava hyväksyttiin vuonna 1912. Asemakaava perustui ns. paviljonkijärjestelmään, jossa kokonaisuus käsitti yhden rakennuksen sijasta useita erillisiä itsenäisiä rakennuksia. Vaikka sairaalakysymyksessä pyrittiin kokonaisratkaisuun, toteutuivat varhaisimmat rakennukset pikemminkin yksittäishankkeina. Palvelukeskus (entinen talousrakennus), suunnittelija Magnus Schjerfbeck, rakennettu vuosina 1914 1917, sijoitettiin keskeisesti, koska sen tuli palvella alueen kaikkia rakennuksia. Rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan. Samaan aikaan rakennettiin autotalli (entinen lämpökeskus) suunnittelijana niin ikään Magnus Schjerfbeck. Naistenklinikka toteutui vuonna 1934 (suunnittelijana Jussi Paatela) professoreiden S. E. Wichmann ja Laimi Leidenius ponnistusten tuloksena. Lastentautiopin professori Arvo Ylppö oli keskeinen hahmo Lastenklinikan toteuttamisessa, rakennettu vuosina 1939 1946, suunnittelijat Uno Ullberg ja Erkki Linnasalmi. Professorit Mauno Vannas ja Yrjö Meurman olivat keskeisiä Silmä-korvasairaalan hankkeessa, rakennettu vuosina 1941 1951 suunnittelijana Jussi Paatela. Vuonna 1957 allekirjoitettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan eli Hyksin perustamiskirja valtion, Helsingin yliopiston, Helsingin kaupungin ja eräiden Uudenmaan ympäristökuntien kesken. Uusi voimala valmistui vuonna 1960 alueen länsipuolelle. Samoihin aikoihin (1962) olivat rakenteilla väestönsuoja ja Syöpätautien klinikka suunnittelijoina Erkki Helamaa ja Veijo Martikainen sekä uusi Hallintokeskus (Jaakko Paatela) ja Sisätautien ja Kirurgian klinikat (1965). Meilahden sairaala valmistui vuonna 1965 suunnittelijoina Reino Koivula ja Jaakko Paatela. Sairaalarakennusten puutteita ryhdyttiin 1970-luvulla korjaamaan laajalla saneerausohjelmalla. Vanhoja rakennuksia kunnostettiin ja laajennettiin: Naistenklinikka sai vuonna 1975 ja Silmä-korvasairaala vuonna 1980 uudet leikkausosastot. Lastenklinikan saneeraus toteutettiin kolmessa vaiheessa vuosina 1979 1985. Lukuisia eri tilojen korjaus- ja uudelleenjärjestelytöitä on tehty vuosittain ja on tekeillä parhaillaankin.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 4 Sairaanhoito-opisto, silloinen Helsingin sairaanhoitajakoulu sisältyi Uno Ullbergin laatimaan Meilahden sairaala-alueen kokonaissuunnitelmaan vuodelta 1938. Rakennus valmistui vuonna 1940. Suunnitelmaa leimasi funktionalismin avoin rakennustapa, jonka ansiosta rakennusten väliin jäi puistomaisia alueita. Suunnitelmasta toteutui sairaanhoitajakoulun lisäksi Lastenklinikka sekä jo aiemmin rakennettu Naistenklinikka. Rakennuksen pelkistetyt tiilestä muuratut ja rapatut julkisivut ovat tyypillistä funkista. Sairaanhoito-opisto on säilyttänyt alkuperäisen asunsa hyvin. Kaupunginmuseon antamissa lausunnoissa on esitetty suojeltaviksi määräyksellä sr-1 seuraavat kohteet: Palvelukeskus, autotalli, Naistenklinikan yhteydessä oleva entinen ylilääkärin asuintalo, Lastenklinikka ja Sairaanhoito-opisto. Määräyksellä sr-2 on ehdotettu suojeltaviksi Naistenklinikka, Silmä-korvasairaala, entiset asuintalo ja asuntolat Tukholmankadun varrella sekä Meilahden sairaala. Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yleiskaavan periaatteiden mukaisesti alueen säilyttäminen ja kehittäminen hyvänä hallinnon ja julkisten palvelujen alueena, arvokkaiden rakennusten ja ympäristön suojelu sekä alueen toiminnan vaatima lisärakentaminen. Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristön säilyttämiselle. Lisärakentamista on suunniteltu pääasiassa alueen pohjoisosaan: Biomedicum-tutkimuslaitoshanke ja Sairaanhoito-opiston laajennus sekä alueen eteläosaan olevien rakennusten ympäristöön mm. Meilahden sairaalan ja Lastenklinikan yhteyteen. Kortteli 15526 on jaettu kolmeksi tontiksi 3, 4 ja 5, jotka palvelevat kukin omaa käyttötarkoitustaan: opetustoimintaa (YO), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa (YS) sekä tutkimustoimintaa (YTU). Tontti 3 on alkuperäisen kokoinen, tontit 4 ja 5 on muodostettu entisestä sairaalatontista. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Tontilla 3 sijaitsee Helsingin sairaanhoito-opisto. Korttelialueelle saa sijoittaa myös asuntolatiloja. Tontin rakennusoikeus on 17 700 k-m2 (e = 1,9), kun tontin pinta-ala on 9 282 m2. Lisärakentaminen on mahdollista sisäpihalla, pääasiassa maan alle. Lisärakennuksen enimmäiskorkeus on +23,0. Vanha opistorakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-1. Sen kerrosluku vaihtelee kahdesta kahdeksaan. Lisärakentaminen on ilmaistu enimmäis-
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 5 korkeutena. Maan alle saa rakentaa mm. opetus- ja teknisiä tiloja kolmeen kerrokseen. Rakennusalassa on otettu huomioon aikaisempi vähäinen lisärakentaminen. Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 1 autopaikka/300 k-m2, mistä seuraa 59 autopaikkaa. Tontin autopaikkoja saa sijoittaa myös tontille 5. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) Tontilla 4 sijaitsee Meilahden sairaala eri klinikoineen ja hallintorakennuksineen sekä kirjastoineen. Korttelialueelle saa sijoittaa myös asuntolatiloja ja potilashotellin. Tontin rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuuslukuna e = 1,25. Tästä seuraa 230 000 k-m2, kun tontin pinta-ala on n. 184 000 m2. Vanhat ja arvokkaat rakennukset on merkitty suojeltaviksi: Lastenklinikka, Palvelukeskus ja autohalli merkinnällä sr-1, Naistenklinikka, Silmä-korvasairaala, Meilahden sairaala sekä entiset asuinrakennukset merkinnällä sr-2. Rakennusten korkeudet on ilmaistu useimmiten kerroslukuina ottaen huomioon tulevat laajennustarpeet. Merkinnällä sr-1 suojeltujen rakennusten yhteydessä lisärakentaminen on ilmaistu enimmäiskorkeuksina. Lisärakentamista on esitetty nykyisten rakennusten ympäristöön lähinnä Meilahden sairaalan ja Lastenklinikan sekä Syöpätautien klinikan yhteyteen. Korttelialueelle saa sijoittaa väestönsuoja-, yhdystunneli-, pysäköinti-, opetus- ja potilashoitoon liittyviä tiloja sekä teknisiä tiloja kolmeen maanalaiseen kerrokseen. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/300 k-m2, mistä seuraa 767 autopaikkaa, kun kaikki rakennusoikeus on käytetty. Tontin autopaikoista vähintään puolet on sijoitettava maanalaisiin pysäköintitiloihin. Tontin autopaikkoja saa sijoittaa myös tontille 5. Tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YTU) Entisestä sairaalatontista on erotettu tontti 5, joka palvelee tutkimustoimintaa. Tontille on tarkoitus rakentaa Biomedicum-rakennus. Tontin rakennusoikeus on 39 500 k-m2 (e = 2,5), kun tontin pinta-ala on n. 15 700 m2. Kerrosluku on kuusi. Korttelialueelle saa sijoittaa mm. väestönsuoja-, yhdystunneli-, pysäköinti- ja opetustiloja sekä teknisiä tiloja kolmeen maanalaiseen kerrokseen. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/300 k-m2, mistä seuraa 132 autopaikkaa. Tontin autopaikoista vähintään puolet on sijoitettava maanalaisiin pysäköintitiloihin. Tontille saa sijoittaa myös tonttien 3 ja 4 autopaikkoja.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 6 Erityispiirteet ja suojelukohteet Vanhimmat ja arvokkaimmat rakennukset on merkitty suojeltaviksi määräyksellä sr-1: Rakennus on kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä korjattava rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Ennen rakennuksen korjausta, muutostyötä tai lisärakentamista koskevan rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä on pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta. Kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on merkitty suojeltaviksi määräyksellä sr-2: Rakennus on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis-, korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Asemakaavan muutosehdotuksessa on noudatettu kaupunginmuseon suojelusuosituksia lukuun ottamatta entistä ylilääkärin asuintaloa, joka on merkitty suojeltavaksi samalla määräyksellä (sr-2) kuin siihen liittyvä Naistenklinikan rakennus. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä, oleskelualueina tai pysäköimiseen, on istutettava. Tonteilla 3 ja 4 on lisäksi istutettavaa tai luonnontilassa säilytettävää aluetta, jossa on oltava myös puita tai pensaita ja jolla kaupunkikuvallisesti arvokas puusto on säilytettävä. Tonttien vanhat kiviaineiset muurit ja terassit on säilytettävä.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 7 Tilastotiedot Rakennusasetuksen 154 :n mukainen kuuleminen Maankäyttötarkoitus Pin- Kerros- Tehokkuusala ta- ha ala m2 luku e Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO) 0,9 17 700 1,9 Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS) 18,4 230 000 1,25 Tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YTU) 1,6 39 500 2,5 Yhteensä 20,9 287 200 1,37 Asianosaisille on varattu rakennusasetuksen 154 :ssä edellytetty tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Huomautuksia ei ole tehty. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä. Jäsen Gyllenberg poistui kokoussalista tätä asiaa koskevan päätöksenteon ajaksi. Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 12.6. 3.7.1998, mistä on ilmoitettu rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia. Lisäksi on ehdotuksesta pyydetty ympäristökeskuksen, pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja Helsingin Veden lausunnot. Ehdotuksesta on antanut lausuntonsa myös kaupunginmuseo. Lausunnot Pelastuslautakunnalla (30.6.1998), ympäristökeskuksella (2.7.1998) ja Helsingin Vedellä (17.8.1998) ei ole huomauttamista ehdotuksesta. Kiinteistölautakunta mainitsee (6.10. ja 17.11.1998) mm. seuraavasti: Kaava-alue on suurimmaksi osaksi Hyksin omistuksessa. Kaupunki omistaa kaava-alueesta tontin 3, jolla sijaitsee Helsingin sairaanhoito-opisto. Hyks on myynyt 8.1.1998 tontin 2 pohjoisosasta n. 15 700 m2:n suuruisen määräalan eli suunnitellun tontin 5 Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki -nimiselle yhtiölle, jossa Helsingin kaupunki on yhtenä osakkaana.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 8 Rakennusoikeuden lisäys on yhteensä 72 540 k-m2, josta kaupungin tontilla on 2 775 k-m2. Hyksin tontin lisäys on 30 265 k-m2 ja Biomedicumin 39 500 k-m2. Khn ns. maapoliittisen päätöksen 2.4.1990 mukaan on kiinteistönomistajien kanssa ennen kaavan hyväksymistä sovittava uuden kaavan luomien arvojen ja rakentamismahdollisuuksien korvaamisesta kaupungille. Kiinteistöviraston tonttiosasto on käynnistänyt neuvottelut Hyksin ja Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingin kanssa. Neuvottelut Hyksin kanssa ovat vielä kesken. Lautakunta esittää, ettei kaava-asiaa pitäisi viedä eteenpäin ennen kuin neuvottelut Hyksin kanssa on käyty loppuun. Kiinteistölautakunta mainitsee vielä, että Khn käsitellessä 13.5.1990 kaupungin osallistumista Biomedicum-hankkeeseen esityslistalla tuotiin esiin mm. seuraavaa: Biomedicum-työryhmä toteaa (18.4.1996), että Helsingin yliopiston rehtori asetti 16.5.1995 toimikunnan valmistelemaan Biomedicum-hanketta. Sen perusajatuksena on luoda mahdollisimman edulliset ja kilpailukykyiset olosuhteet tutkijaryhmille, jotka rakentavat siltaa perustutkimuksen ja potilashoitoon liittyvän kliinisen tutkimuksen välille. Uuden tutkimusinstituutin ytimen muodostavat Siltavuorenpenkereeltä siirtyvä Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos sekä HYKS:n kliiniset tutkimuslaboratoriot, mutta siihen tulee sijoittumaan myös muita tutkimuslaitoksia. Toimikunta on hahmotellut Biomedicumin toiminta-ajatuksen, käynyt neuvotteluja eri yhteistyöosapuolten kanssa, laatinut alustavan hankesuunnitelman ja kartoittanut rahoituspohjaa valtion, Helsingin ja sen ympäristökuntien, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun sekä rahastojen, säätiöiden ja liikeyritysten kanssa. Hanke on yleisesti todettu hyväksi ja kannatettavaksi. Vs. Kj toteaa, että syksyllä 1995 julkistetun OECD:n laajan tutkimuksen arviointiraportin mukaan Suomessa on kolme tieteenalaa, jotka tasoltaan nousevat yli OECD-maiden keskitason. Nämä ovat biolääketiede, kliininen lääketiede ja biologia. Vahvuusalueiden kehittäminen ja riittävä resurssointi ovat sen suuntaisia toimia, jotka valtioneuvosto on hyväksynyt Suomen kansalliseksi strategiaksi maan taloudellisen kehityksen turvaamiseksi. Kaikissa Suomen lääketieteellisissä koulutusyksiköissä ja niiden yliopistosairaaloissa panostetaan erittäin voimakkaasti tutkimukseen. Hankkeissa on mukana yliopisto, sairaala, kaupunki ja elinkeinoelämä.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 9 Vs. Kj toteaa edelleen, että Biomedicumin muodossa Meilahden alueelle syntyy vahva lääketieteen opetuksen, tutkimuksen ja erikoissairaanhoidon keskittymä. Se voisi menestyksellisesti kilpailla European Center for Clinical Research -tutkimuskeskuksen asemasta, jollaisia Eurooppaan tullaan perustamaan 10 20 ja joiden toiminnan, mutta ei rakentamisen, rahoituspohjana on EU:n Biomed-ohjelma. Vs. Kj lisää vielä, että Kvston 13.3.1996 hyväksymässä kuntasuunnitelmassa todetaan, että kaupunki edistää Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ja Meilahden sairaalatoimintaan tukeutuvaa lääketieteen alan tiedepuiston (Biomedicum) perustamista. Khs päätti osallistua Kiinteistö Oy Biomedicumin perustamiseen ja osakkeiden merkitsemiseen. Khn esityslistalla mainitaan mm., että Biomedicumin rakennuspaikaksi muodostetaan tontti Meilahden sairaala-alueen nykyiselle pysäköintipaikalle. Rakennushankkeen rahoitustarve on arvioitu 270 milj. mk:ksi, mistä kaupungin osuus on 40 milj. mk. Valtion osuus kiinteistölaitoksen kautta on 33 milj. mk ja opetusministeriön kautta 105 milj. mk. Kaupungin osallistumista on, esityslistan mukaan, tässä vaiheessa osakepääoman (100 000 mk) muodossa pidetty perusteltuna. Osakkaat Biomedicumin perustaja-osakkaina ovat Valtion kiinteistölaitos, Helsingin yliopisto, Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan kuntayhtymä, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Vantaan kaupunki, TKK-tukisäätiö, Instrumentariun Oy ja Orion Yhtymä Oy, kukin 10 %:lla. Julkinen omistus on siten 80 %. Helsingin elinkeinopoliittinen ohjelma Kvston 21.10.1998 hyväksymässä Helsingin elinkeinopoliittisessa ohjelmassa 1998 korostetaan Biomedicum-hanketta yhtenä tärkeänä Helsingin elinkeinopolitiikan osana mm. seuraavasti: Biomedicum Helsinki voimistaa lähivuosina seudun terveydenhoitoklusteria. Biomedicum-rakennukseen, joka sijoittuu Meilahden sairaala-alueelle, siirtyy lääketieteen perusopetuksen ja tutkimuksen laitos (biolääketieteen laitos). Rakennuksessa on tiloja myös ulkopuolisille alan tutkimusyksiköille. Biomedicumin edistää tutkijoiden, sairaalan ja yritysmaailman välistä yhteistyötä, kehittää kaupallisia sovelluksia markkinoille ja madaltaa kynnystä alan uusien yritysten syntymiselle. Biomedicum antaa myös mahdollisuudet muodostaa yhdessä Helsingin yliopiston ja Teknisen korkeakoulun kanssa alan tutkimuksen kansainvälisiä huippuyksiköitä.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 10 Meilahden alueesta muodostuu merkittävä lääketieteellisen tutkimuksen ja opetuksen keskus, mutta itse Biomedicum-rakennuksessa on vain rajalliset mahdollisuudet tarjota tiloja yrityksille. Sairaala-alueella joidenkin rakennusten käyttöä voidaan tarpeen mukaan järjestellä ja koko alueen rakennetta tiivistää, minkä lisäksi lähikortteleissa on runsaasti potentiaalisia toimitiloja ja vapaita tontteja. Koko Meilahden alueelle voi pitkällä aikavälillä kehittyä merkittävä terveydenhoitoalan yritysten keskittymä. Tämä edellyttää kaupungilta panostusta alueen suunnitteluun ja toteuttamiseen: mm. tonttien käyttötarkoituksen, julkisen kaupunkitilan ja joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä. Yritystoiminnan sisällyttämistä Biomedicum-hankkeeseen sekä lähialueen kehittämistavoitteita ja -keinoja siten, että tuetaan ja käytetään hyväksi alueen nyt jo huomattavaa terveydenhoitoalan keskittymää, on edelleen selvitettävä. Kysymyksessä on toteutuessaan pitkällä aikavälillä kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta merkittävä hanke. Tämän perusteella Kvsto päätti, että kaupunki edistää terveydenhuoltoalan keskittymän kehittymistä ja alan yritysten sijoittumista Meilahteen ja sen läheisyyteen kaupunkisuunnittelun keinoin ja liikennejärjestelyin. Khs päätti edellisen johdosta 26.10.1998 kehottaa kaupunginkanslian elinkeinopalvelua yhdessä kiinteistöviraston kanssa tiedottamaan terveysalan yritystoiminnalle tehokkaasti Meilahden alueen sijoittamis- ja yhteistoimintamahdollisuuksista. Kaupungin tavoitteiden huomioon ottaminen maapoliittisissa neuvotteluissa Maanomistajien kanssa käytävissä neuvotteluissa on lähtökohtana se, että maanomistajat saavat hyvityksen niistä asemakaavan tuomista velvoitteista, jotka ovat kaupungin tavoitteiden mukaisia. Helsingin yliopistollinen keskussairaala on myynyt tontista 526/2 n. 15 700 m2:n määräalan Biomedicumille hinnalla 600 mk/k-m2, jota voidaan käyttää laskelman perusteena. Vanha kaava (YS) Uusi kaava (YTU) 15 700 k-m2 x 500 mk = 7 850 000 mk 39 500 k-m2 x 600 mk = 23 700 000 mk Uuden ja vanhan kaavan mukaisten rakennusoikeuksien arvon erotus on siis 15 850 000 mk. Kaupungille tuleva korvaus olisi siten 15,9 2 milj. mk : 3 = 4,6 milj. mk. Kiinteistölautakunnan mielestä Biomedicumin tapauksessa ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa Khn 2.4.1990 tekemää maapoliittista päätöstä, koska
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 11 kaavoituksen luomat lisäarvot tulevat tässä tapauksessa suurimmaksi osaksi yhteiskunnan ja aivan erityisesti kaupungin itsensä hyödyksi. Yleisten töiden lautakunta mainitsee (27.8.1998) mm., että istutettavaa tai luonnontilassa säilytettävää alueen osaa koskeva asemakaavamääräys tulisi muuttaa muotoon: istutettava tai luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa tai jättää sana luonnontilassa kokonaan pois. Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksella. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.12.1998), että kaavamääräyksiä on muutettu ehdotetulla tavalla. Määräys kuuluu kokonaisuudessaan: Istutettava tai luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, jossa on oltava myös puita tai pensaita. Kaupunkikuvallisesti arvokas puusto on säilytettävä. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia kulkuteitä. Kaupunginmuseon mielestä (11.5.1998) sr-1 -merkintää tulisi täydentää muotoon: Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis-, korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen arvoa tai tyyliä. Sr-2 -merkintää tulisi täydentää lauseella: Ennen rakennuksen korjausta, muutostöitä tai lisärakentamista koskevan rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä on pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta. Lisäksi museo pitää tärkeänä, että Lastenklinikan ja sairaanhoito-opiston rakennussiipien väliset piha-alueet pysyvät niiden alkuperäisen rakennusideologian mukaisesti avoimina, jolloin merkintä: rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta tulisi muuttaa muotoon: Maanalaisen tilan valoaukon ylimmän kohdan korkeusasema. Museo haluaa varmistaa, että alueelle ei rakenneta muita kuin maanalaisten tilojen valoaukkoja. Muilta osin kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.12.1998), että asemakaavan muutosehdotukseen on kaupunginmuseon lausunnon johdosta lisätty sr-1 -määräykseen ehdotettu teksti lisärakentamisesta. Määräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Suojeltava rakennus (sr-1). Rakennus on kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis-, korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä korjattava rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Ennen rakennuksen korjausta, muutostyötä tai lisärakentamista koskevan ra-
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 12 kennus- tai toimenpideluvan myöntämistä on pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo sen sijaan, että lievemmän suojelun vaativassa sr-2 -merkinnän yhteydessä ei yleisen käytännön mukaan ole kaavassa ilmaistu vaatimusta lausunnon pyytämisestä kaupunginmuseolta. Lausunto voidaan kuitenkin pyytää tarvittaessa rakennusvalvontaviraston harkinnan mukaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo edelleen, että lastenklinikan ja sairaanhoito-opiston rakennussiipien väliin voidaan rakentaa sairaalan laajennustarpeen vaatimia yksikerroksisia osittain maanalaisia tyyliin sopivia tiloja. Lisärakentamisen salliminen tukee arvokkaan sr-1 -merkinnällä suojeltavaksi luokitellun rakennuksen säilymistä alkuperäisessä asussaan. Asemakaavan muutokseen on lisätty merkintä, joka sallii rakentaa rakennusalasta näillä kohdin vain 80 %. Rakennusalalla on määritelty enimmäiskorkeus siten, että rakennusalalle saa rakentaa vain osittain maanpäällisiä tiloja. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä lausunnot eivät anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Tarkistuksista on neuvoteltu Hyksin edustajan kanssa. Khs toteaa, että Helsingin yliopistollinen keskussairaala -kuntayhtymän jäseninä ovat Helsingin kaupunki ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat kunnat. Kuntayhtymän tehtävänä on mm. järjestää erikoissairaanhoidon palveluja jäsenkuntiensa ja valtioneuvoston märäämän kuntayhtymän erityisvastuualueen kuntien asukkaille. Näin ollen Khs katsoo, ettei myöskään Hyksin lisärakennusoikeuden (sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta, YS) osalta ole perustetta noudattaa Khn 2.4.1990 tekemää maapoliittista päätöstä. Khs ilmoittaa vielä, että myönteinen päätös on alistettava ympäristöministeriön vahvistettavaksi. KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 15. kaupunginosan korttelin nro 526 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston 7.5.1998 päivätyn ja 7.12.1998 muutetun piirustuksen nro 10609 mukaisena. (Soili von Hertzen, puhelin 169 2252)
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kaj/4 13