HARJAVALLAN KAUPUNKI Yhdyskuntasuunnittelu Keskustie 5 b Päiväys 29200 HARJAVALTA 30.1.2015 SUVANNONTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONNOS Lausunto - tai kommentointipyyntö Suvannontien asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetetään oheisena tiedoksi ja varataan mahdollisuus kommentointiin 4.3.2015 mennessä. Lausumiot/kommentit pyydetään toimittamaan ensisijaisesti sähköpostilla, vastaanottajana jari.prehti a,harjavalta.fi ja kopion vastaanottajana hatjavallan.kaupunki a,harjavalta.tii Lausunnon voi toimittaa myös postitse: Harjavallan kaupunki, Yhdyskuntasuunnittelu, Keskustie 5h, 29200 Harjavalta, Tässä vaiheessa kaavasta ei esitetä pidettäväksi viranomaisneuvottelua. Neuvotteluja eri osapuolten kanssa järjestetään tarvittaessa. Luonnosvaiheen kommenttien ja jatkosuunnittelun perusteella päätetään, pyydetäänkö valmiista kaavaehdotuksesta lausuntoja. kaupungingeodeetti p. 044 432 5377 Liitteet: - OAS - asemakaavaluomiokset 1:1000 - kaupunki kehityksen lautakunnan päätös Jakelu: - perusturvalautakunta
HARJAVALLAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 2/33 Kaupunkikehityksen lautakunta 28.01.2015 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Poissa Muu Paavilainen Mauri Männistö Irma Tikka Saini Hohtari Marjatta Hohni Tuomas Jaakkola Maarit Kortelainen Tero Koskinen Maija-Liisa Pohjala Heikki Rauta Markku Yli-Kleemola Martti Jaana Karrimaa Prehti Jari Roininen Reijo puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kh:n puheenjohtaja kh:njäsen kaupunginjohtaja esittelijä pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset 4 Mauri Paavilainen Puheenjohtaja Reijo Roininen Pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 1-11, sivut 1-33. Pöytäkirjan liite nro 1. Pöytäkirjan tarkastus Harjavallassa 30.1.2015 Irma Männistö Saini Tikka Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Tekniset palvelut 2.2.2015 klo 9.00-15.00. Reijo Roininen
HARJAVALLAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Kau punkikeh ityksen lau takunta 4 28.01.2015 SUVANNONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 28/04.41.415/2015 Kaula 4 Kaupungingeodeetti Jari Prehti: Kaupunki on joulukuussa 2014 ostanut Hopearannan vanhainkodin eteläpuolelta Kokemäenjoen rannassa olevan tontin, jolle suunniteltu yrityksen koulutustila jäi toteuttamatta. Nykyisen asemakaavan ei voida olettaa enää tältä osin toteutuvan. Kaavaluonnoksessa alueelle suunnitellaan omakotitontteja, joilla on oma ranta. Tällaisilla tonteilla on kysyntää, joten ne tulevat nopeasti rakennetuiksi. Alueen polveileva rantaviiva vaikeuttaa kaavan laatimista, joten tontteja siihen sovitettaessa on valmisteluvaiheessa tehty useita erilaisia luonnoksia. Kaavoituskatsauksen kautta kaavahankkeesta tietoa saaneita tontin ostajaehdokkaita on jo useita ja heidän kanssaan kaavaratkaisusta on myös käyty keskustelua. Hopeanurmen asuntolan ja Pohjoisrannantien välissä on rakentamaton rivitalotontti, jonka kaavamääräyksiä voidaan samassa yhteydessä uudistaa. Myös Hopeanurmen tontin rajausta on tarkoitus muuttaa katulinjauksen sovittamisen johdosta. Kaavaratkaisusta on neuvoteltu lähimpänä asuvien naapurien kanssa. Maanomistajan kanssa on tarkoitus tehdä maankäyttösopimus, jolla osa entistä kaavan mukaista puistokaistaletta myytäisiin osaksi uutta tonttia, josta osa muodostuisi tämän maanomistajan nykyisestä tontista. Kaavamuutoksen tarkoituksena on uudistaa toteutumatta jääneitä asemakaavoja. Kaavan tavoitteena on myös tiivistää yhdyskuntarakennetta siten, että taajaman sisällä olevia tontteja saadaan rakennetuiksi ja olemassa olevaa kunnallistekniikan verkkoa hyödynnettyä. Tonteilta on matkaa keskustaan vain 2 km, joten palvelut ovat myös ilman autoa saavutettavissa. Suvannontien asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 2,9 ha. Kaavalla osoitetaan 5-6 uutta omakotitonttia ja muutetaan 3 vanhaa asuinpientalo- ja rivitalotonttia. Kaupungille tulisi myytäviä rantatontteja 4 tai 5 kpl. Asemakaava laaditaan yhdyskuntasuunnittelussa. Kaavaehdotuksen valmistuttua tekniset palvelut teettää kunnallistekniikan suunnitelmat. Kaavan ja kunnallistekniikan suunnitelmien hyväksymisen jälkeen tekniset palvelut rakennuttaa ka dun ja vesihuollon ennen kuin tonteille voidaan rakentaa. Tonttien myyntiä suunnitellaan jo alkusyksyyn, mutta rakentamaan pääsisi keväällä 2016.
HARJAVALLAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunkikehityksen lautak unta 4 _ 28.01.2015 Asemakaavan muutoksen vireille tulosta tiedotetaan luonnoksen nähtäville asettamisen yhteydessä ja kaupungin kaavoituskatsauksessa 2015. Kaupunkikehityksen lautakunta päättää asemakaavamuutoksen luonnosten hyväksymisestä nähtäville asettamista varten. Yhdyskuntasuunnittelu huolehtii vireillepanosta ja kuulemisesta johtuvat toimenpiteet. Valmis kaavaehdotus esitetään myöhemmin kaupunkikehityksen lautakunnan käsiteltäväksi nähtäville asettamista varten. Kaavamääräykset ilmenevät asemakaavakartalta. Asemakaavamuutoksen luonnokset ovat nähtävänä ja esitellään kokouksessa. Esityslistan liitteenä nro 2 : Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavamuutoksen luonnoskarttojen pienennökset. Kaupungingeodeetin ehdotus : Kaupunkikehityksen lautakunta päättää 1. hyväksyä Suvannontien asemakaavan muutosta koskevan osallistumisja arviointisuunnitelman sekä 2. hyväksyä 22.1.2015 päivätyt Suvannontien asemakaavamuutoksen luonnokset 2.2.-4.3.2015 välisenä aikana tapahtuvaa julkista nähtäville asettamista varten. Lisätietojen antaja : Kaupungingeodeetti Jari Prehti, puh. 044 432 5377. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Harjavallassa 30.1.2015 Reijo Roininen pöytäkirjanpitäjä
HARJAVALLAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 32/33 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä perusteet kunnallisvalitusta Pykälät, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: 1-4, 6-1 1 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :nlmuun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamatta: Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisu - vaatimus - viranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite, sähköposti, telefax. Harjavallan kaupunkikehityksen lautakunta Keskustie 5 b 29200 HARJAVALTA sähköposti: harjavallan.kaupunki(a.hariavalta.fi telefax: (02) 674 2706 Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Oikaisuvaatim uskirjelmän sisältö ja toimittaminen Ks. jäljempänä Liitetään pöytäkirjaan
Liite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 1, 28.1.2015, asia 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUVANNONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 352 Varekselan kaupunginosan kortteleita 5 ja 6 sekä katu- ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 352 Varekselan kaupunginosa, kortteli 5 sekä katu- ja puistoaluetta. Asemakaavan muutosalueelle tulee sitova tonttijako. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti
1. Kaava -alueen sijainti ja nykytilanne Kaava-alue sijaitsee Harjavallan keskustaajamassa, Pohjoisrannantien lounaispuolella Vanhainkoti Hopearannan eteläpuolella Suvannontiellä (kuva 1). Kaava-alueella sijaitsee Hopeanurmi -niminen asuntolarakennus (rivitalo) ja rakennettu omakotitontti. Pääosa alueesta on rakentamatonta, puistomaisesti hoidettua ranta-aluetta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,92 ha. Alue on jäänyt toteutumatta yhden rivitalotontin (AR-8) sekä loma-, majoitus-, kurssi yms. rakennusten tontin (RM-1) osalta. Etenkin jälkimmäinen aluevaraus joen rannassa on vanhentunut rakennushankkeen peruunnuttua. Suvannontie rakennettiin jo tätä tonttia varten v. 2008. Kaupunki osti rantatontin takaisin v. 2014. Asemakaavaa voidaan pitää vanhentuneena. 2. Kaavan tavoitteet Kaavan tarkoituksena on uudistaa toteumatta jäänyttä asemakaavaa, joka on vuodelta 2001. Joen rantaan osoitetaan omakotirakentajille omarantaisia tontteja, joita kaupungilta on usein kyselty. Kaupungin tonttitarjontaan saadaan uusia houkuttelevia vaihtoehtoja, mikä tulee piristämään paikkakunnan omakotirakentamista. Pohjoisrannantien lähellä olevan rivitalotontin kaavamääräystä muutetaan siten, että toteutukseen tulee enemmän vaihtoehtoja. Rakennettujen tonttien rajauksia sovitetaan ja kaavamääräyksiä uudistetaan kaavamuutoksen yhteydessä. Kaavan tavoitteena on myös tiivistää yhdyskuntarakennetta siten, että toteutumatta jääneitä tontteja saadaan rakennetuiksi ja olemassa olevaa kunnallistekniikkaa hyödynnettyä.
3. Kaavatilanne 3.1 Maakuntakaava Suunnittelualuetta koskee 13.3.2013 lainvoimaiseksi tullut maakuntakaava (kuva 2), jossa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Kuva 2. Maakuntakaava
3.2 Yleiskaava Alueella on 3.4.2007 lainvoimaiseksi tullut oikeusvaikutteinen Keskustaajaman osayleiskaava. Osayleiskaavassa (kuva 3) suunnittelualue on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten alueeksi (AR), asuinpientalojen alueeksi (AP) loma- ja matkailualueeksi (R) ja puistoalueeksi (VP) sekä katualueeksi. Kuva 3. Osaylciskaavayhdistelmä
3.3 Asemakaavatilanne Kaava-alueella on voimassa 27.6.2001 lainvoimaiseksi tullut asemakaava nro 202, jossa on osoitettu asuinpientalojen korttelialuetta (AP-6), rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR-8), yhtiöiden ja muiden yhteisöjen käyttöä palvelevien loma-, majoitus-, kurssi yms. rakennusten aluetta (RM-1) ja puistoaluetta (VP) sekä katualuetta. Ajantasa-ase nakaava on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Ajantasa-asemakaava
4. Maanomistus Kaupunki omistaa suurimman osan kaava-alueen korttelialueista (kuva 5). 3:80 1-1 878?3 10:0 1-3 1:50 1:57 2-4 2-5 3-4 /4 : 0 ` 2-6 2-7 '89C Mil IA$AAVAJAl1A 71 1 Kuva 5. Kaupungin maanomistus (punaisella värillä). 5. Kaavan vaikutuksia Asemakaavassa arvioidaan kaavan mahdollisia vaikutuksia: - rakennettuun ympäristöön; - liikenncvcrkkoon sekä - yhdyskuntarakentccsccn.
6. Osalliset Asemakaavan suunnittelun osallisia ovat: - Harjavallan kaupunki - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) - maanomistajat ja rajanaapurit - ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 7. Maankäyttösopimus Harjavallan kaupunki tekee maankäyttösopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen Erkki Karisen kanssa hänen omistamansa alueen kaavoituksesta ja tontinosan kaupasta. Maankäyttösopimus esitetään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi kaavaluonnoksen nähtävilläolon,jälkeen. 8. Osallistuminen ja päätöksenteko Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen vuorovaikutus ja kuuleminen asemakaavan muutosta ja tonttijakoa valmisteltaessa hoidetaan seuraavasti: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan lehtikuulutuksella ja kaupungin kaavoituskatsauksessa 2015. Kaupunkikehityksen lautakunta päättää osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksymisestä ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta tammikuussa 2015. Luonnoksesta osalliset voivat esittää mielipiteensä nähtävilläoloaikana. Luonnos asetetaan nähtäville myös kirjastoon ja kaupungin Internet-sivuille. Nähtävilläolosta ilmoitetaan Sydän-Satakunta -lehdessä. Valmisteluvaiheen osallistumista varten kaava-alueen.ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille, osallisten luettelon mukaisesti, lähetetään kirjeitse tiedote asemakaavan vireilläolosta, OAS ja kaavaluonnoskartta. Kaavaluonnos lähetetään tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunto Lammaisten Energia Oy:ltä ja Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää kaupunkikehityksen lautakunta. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä oloa koskeva kuulutus julkaistaan Sydän-Satakunta - lehdessä. Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivää kaupungin ilmoitustaululla yhdyskuntasuunnittelussa sekä kirjastossa. Lisäksi Intcrnetissä Harjavallan kaupungin sivulla julkaistaan kuulutus ja kaavakartta. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittaessa kommentit tai lausunnot samoilta tahoilta, joita luonnosvaiheessa kuullaan. Asemakaavan hyväksyy valtuusto.
9. Kaavoituksen aikataulu Kaavoitusprosessin suunnitellaan etenevän seuraavasti: kaavaluonnoksen valmistelu, neuvottelut tiedote maanomistajille ja rajanaapureille kaula: OAS, kaavaluonnos kaavaluonnos nähtävillä kommenttipyyntö /tiedoksi ELY vaikutusten arviointi, kaavaselostus ja -ehdotus maankäyttösopimus, kh kaula: kaavaehdotus kaavaehdotus nähtävillä kaupunginhallitus : kaavan hyväksymisesitys valtuusto: päättää kaavan hyväksymisestä kaava tulee lainvoimaiseksi, ellei siitä valiteta joulukuu 2014 - tammikuu 2015 tammikuu 28.1.2015 2.2.27.2.2015 16.3.2015 mennessä maaliskuu maaliskuu 25.3.2015 30.3.-30.4.2015 18.5.2015 tai 1.6.2015 15.6.2015 aikaisintaan 36 vrk valtuuston päätöksestä Aikataulu ei ole kaupunkia sitova. Nähtävillä pitämiset ja lausuntojen määräajat ilmoitetaan erikseen, koska suunniteltua aikataulua ei aina voida noudattaa. OAS päivitetty 20.1.2015 Kaavan laatija: kaupungingeodeetti Jari Prehti Harjavallan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu Keskustie 5b, 29200 Hai javalta jari.prehti @harjavalta.f i puh 044-432 5377
352 VAREKSELA, Suvannontien asemakaavan muutos, asianosaiset Kiinteistötunnus Asianosaiset 79-352-9901-0 Harjavallan kaupunki 79-352-9903-0 Satakunnantie 110 79-352-1-1 29200 HARJAVALTA 79-352-1-3 79-352-5-2 79-352-5-3 79-352-6-1 79-352-5-1 As. Oy Harjavallan Varekselan Ranta-Raasa 79-436-1-44 Pohjoisrannantie 305 292001 IARJAVALTA 79-352-2-1 Karinen Erkki Pohjoisrannantie 305 29200 HARJAVALTA 79-352-2-3 Niinivirta Sari Niinitie 6 29200 HARJAVALTA
SUVANNONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:1000 HARJAVALTA Asemakaavan muutos koskee: 352 Var ekselan kaupunginosan kortteleita 6 ja 5 sekä katu -, puisto- ja vesialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 352 Vareksela kaupunginosa, kortteli 5 tontit 4-11 sekä katu-, puisto-, vesi ja suojaviheraluetta. Asemakaava-alueella tulee olla sitova tonttijako. Kaavaan sisältyy sitova tonttijako, 352 Vareksela kortteli 5 tontit 4-12. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset: AO-31 AP-6 AR-8 Erillispientalojen korttelialue. Tontille, jonka pinta-ala on vähintään 1500 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa. Erillisen varastorakennuksen kerrosala saa olla enintään 80 m2. Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä, ellei asemakaavassa ole toisin osoitettu. Asuntoa kohti on varattava kolme autopaikkaa. Korttelin alueelle saa tehdä autopaikkoja vain henkilö- ja pakettiautoille. Alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus on N2000 +31,0. Asuinpientalojen korttelialue, jolle saa rakentaa joko rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja sekä asumista palvelevia talousrakennuksia. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 60 neliömetriä. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 neliömetriä. Tontille on varattava kaksi (2) autopaikkaa asuntoa kohden. Rakennuksen etäisyys tontin rajasta tulee olla vähintään viisi (5) metriä ellei asemakaavassa ole toisin osoitettu ja rajanaapuri antaa suostumuksen rakentaa lähemmäksi rajaa. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue. Tontille on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Tontille voidaan sijoittaa asumista palvelevia erillisiä talousrakennuksia joihin saa sijoittaa autojen säilytyspaikkoja. Rakennusten kattokaltevuuden ja julkisivumateriaalin tulee sopeutua rakennettuun ympäristöön. Rakennuksen etäisyys tontin rajasta tulee olla vähintään viisi (5) metriä ellei asem akaavassa ole toisin osoitettu ja rajanaapuri antaa suostumuksen rakentaa lähemmäksi rajaa. Puisto. E V Suojaviheralue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon m ukaisen tontin raja ja numero. 352 VARE Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi.
5 Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai m uun yleisen alueen nimi. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimm an sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Rakennusala. I t I Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Istutettava alueen osa. Alueella on säilytettävä puustoa. Rannan tukem iseksi tehtyä kiveystä ei saa purkaa. Katu. jk Ohjeellinen alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa. Harjavalta 22.1.2015 Kaupungingeodeetti Jari Prehti Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n mukaiset vaatimukset. Kaupungingeodeetti Jari Prehti
N
HARJAVALTA 1:30000 K A A V O I T U S T I L A N N E 31.12.2014 Kaavamuu to salu e Asemakaava-alu e, A s e m a k a a v a - alue, joll a ei 1! O sayl ei sk aava-al u e ol e si t o v a a t o n t t i j a k o a Ha r j av a l la n ka u p un k i YHDYSKUNTASUUNNITTELU 2015
POISTUVA ASEMAKAAVA 1:2000 Poistuva asemakaava-alue. Poistuvat asemakaavamerkinnät ja määräykset AP-6 AR-8 RM-1 Asuinpientalojen korttelialue, jolle saa rakentaa joko rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja sekä asumista palvelevia talousrakennuksia. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 60 neliömetriä. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 neliömetriä. Tontille on varattava kaksi ( 2) autopaikkaa asuntoa kohden. Rakennuksen etäisyys tontin rajasta tulee olla vähintään viisi (5) metriä ellei asemakaavassa ole toisin osoitettu ja rajanaapuri antaa suostumuksen rakentaa lähemmäksi rajaa. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue. Tontille on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Tontille voidaan sijoittaa asumista palvelevia erillisiä talousrakennuksia joihin saa sijoittaa autojen säilytyspaikkoja. Rakennusten kattokaltevuuden ja julkisivumateriaalin tulee sopeutua rakennettuun ympäristöön. Rakennuksen etäisyys tontin rajasta tulee olla vähintään viisi (5) metriä ellei asemakaavassa ole toisin osoitettu ja rajanaapuri antaa suostumuksen rakentaa lähemmäksi rajaa. Yhtiöiden ja muiden yhteisöjen käyttöä palvelevien loma-, majoitus-, kurssi yms. rakennusten alue, jolle saa pääkäyttötarkoituksen lisäksi rakentaa erillisen saunarakennuksen pesutiloineen, jonka kerrosala saa olla enintään 150 neliömetriä, mistä savusaunan osuus saa olla enintään 30%. Puisto. Va re ks ola N