KAUNIAISTEN KAUPUNKI

67070553SP Pöyry Finland Oy 16.1.2013 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Villa Bredan ja Palokunnankujan asemakaavan muutos, sitova tonttijako ja tonttijaon muutos SELOSTUS ASEMAKAAVAEHDOTUS Kaavoitus on tullut vireille 28.10.2011.

1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 5 1.1 Tunnistetiedot... 5 1.2 Kaava-alueen sijainti... 5 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 6 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Alueen nykytilan yleiskuvaus... 7 3.2 Luonto ja maisema... 8 3.2.1 Kallio- ja maaperä, maastonmuodot... 8 3.2.2 Vesistöt ja pohjavesialueet... 9 3.2.3 Kasvillisuus ja eläimistö... 9 3.2.4 Arvokkaat luontokohteet... 9 3.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.3.1 Yhdyskuntarakenne... 9 3.3.2 Liikenne... 9 3.3.3 Tekninen huolto... 10 3.3.4 Palvelut... 10 3.3.5 Virkistys... 10 3.3.6 Rakennuskanta... 10 3.3.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 11 3.4 Maanomistus... 15 3.5 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 15 3.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 15 3.5.2 Maakuntakaava... 15 3.5.3 Yleiskaava... 16 3.5.4 Maankäytön yleissuunnitelma... 16 3.5.5 Asemakaava... 17 3.5.6 Rakennusjärjestys... 18 3.5.7 Tonttijako... 18 3.5.8 Pohjakartat... 18 3.5.9 Rakennuskielto... 18

2 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 19 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja kaavaa koskevat päätökset... 19 4.2 Osalliset... 19 4.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt... 19 4.3.1 Kaavoituksen aloittaminen... 20 4.3.2 Valmisteluvaihe... 20 4.3.3 Ehdotusvaihe... 20 4.3.4 Asemakaavan hyväksyminen... 20 4.4 Suunnittelun tavoitteet... 21 4.5 Vaihtoehtotarkastelut... 21 4.6 Palokunnankuja... 23 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET... 26 5.1 Asemakaavaluonnos... 26 5.2 Asemakaavaehdotus... 28 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 33 6.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset... 33 6.2 Kaavan mitoitus... 34 6.2.1 Rakennusoikeus... 34 6.3 Kaavamääräykset... 34 6.4 Kaavan vaikutukset... 35 6.4.1 Lähtökohdat... 35 6.4.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön... 36 6.4.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään, ilmaan ja ilmastoon... 36 6.4.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin... 36 6.4.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen... 36 6.4.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 37 6.5 Ympäristön häiriötekijät... 37 6.5.1 Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu... 37 6.5.2 Raideliikenteen aiheuttama tärinä ja runkomelu... 38 6.6 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 39 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 40

3 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 40 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 40 8 ASEMAKAAVAN NIMISTÖ... 40 9 LUETTELO ASEMAKAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 41 Asemakaavan liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.10.2011, päivitetty 28.3.2012 2. Arkkitehtisuunnitelmat 13.6.2012, Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy 3. Tonttijako ja tonttijaon muutos 20.9.2012 4. Seurantalomake Piirustukset: 1. Asemakaavakartta 1:1000, merkinnät ja määräykset 2. Asemakaavan havainnekuva Asemakaavatyötä varten laaditut erillisselvitykset: 1. Meluselvitys (osana asemakaavaselostusta), Pöyry Finland Oy 2. Tärinäselvitys, 28.9.2012, Promethor Oy

4 ESIPUHE Kauniaisten kaupungin ikääntymispoliittisen strategian 2011 2016 tavoitteena on kehittää uusia toiminta- ja työtapoja palvelutuotannossa ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja palvelurakenteen muuttamiseksi kevyempään suuntaan. Asumiseen ja hoitoympäristöihin liittyvien linjausten mukaisesti yhtenä strategian päämääränä on kehittää uusia asumismuotoja sekä palvelu- ja asumiskonsepteja ikääntyvälle väestölle. Taustalla ovat suomalaisten ikärakenteen vanheneminen sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton uusittu Ikäihmisten laatusuositus, joihin Kauniaisten kaupunki haluaa osaltaan vastata. Tämän asemakaavan muutoksen tarkoituksena on vastata näihin tavoitteisiin luomalla Villa Bredan alueesta ikäihmisten palvelujen keskus. Olemassa olevaa palvelukeskusta on tarkoitus laajentaa ja alueella sijaitsevat rivitalot on tarkoitus purkaa uudisrakentamisen tieltä. Suunnittelun reunaehtoja ovat mm. raideliikenteen melu ja tärinä. Suunnittelutyön kuluessa on tarkasteltu alueelle useita erilaisia korttelivaihtoehtoja (Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy). Myös Palokunnankujan katusuunnitelmaa on tarkasteltu. Asemakaavan muutos tuli vireille 28.10.2011. Konsulttityönä kaavaa ovat laatineet arkkitehti SAFA Jarmo Lukka (YKS/454), arkkitehti SAFA Perttu Pulkka, maisema-arkkitehti MARK (YKS/445) Elina Kataja sekä maisema-arkkitehti Inka Kytö Pöyry Finland Oy:ssä. Meluselvityksen ja suojausten mallinnukset ovat laatineet DI Max Mannola ja DI Aki Leislahti. Katutarkastelusta on vastannut insinööri Anu Kosonen. Tärinäselvityksen on laatinut Kauniaisten kaupungille Promethor Oy. Vantaalla 16.1.2013 Pöyry Finland Oy

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kauniaisten kaupunki Kaupunginosa: 4. kaupunginosa Korttelit: osa korttelia 48, katualueet Kaavan nimi: 4. kaupunginosan korttelin 48 tontin 8 ja Palokunnankujan asemakaavan muutos, sitova tonttijako ja tonttijaon muutos Kaavan laatija: Pöyry Finland Oy Jarmo Lukka, arkkitehti SAFA (YKS/454) 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoksen kohteena on Bredantien ja Palokunnankujan risteyksessä sijaitseva Villa Bredan tontti sekä tontin lounaispuolella kulkeva Palokunnankujan katualue. Alue sijaitsee noin 600 metriä Kauniaisten rautatieasemasta länteen. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 13 000 m². Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. (Karttalähde: Espoon kaupunki)

6 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Ak 202 Villa Bredan ja Palokunnankujan asemakaavan muutos, tonttijako ja tonttijaon muutos. Kaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa alueella sijaitsevan palvelukeskuksen kehittäminen. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos Alue käsittää osan korttelia 48 ja katualuetta. Asemakaavan muutos laaditaan mahdollistamaan Villa Bredan palvelukeskuksen kehittäminen. Asemakaavan muutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitustyön aloittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen on tapahtunut talvella 2011. Osallisille tiedotettiin kaavoituksen alkamisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla (28.10.2011, päivitetty 28.3.2012). Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu Kaunis Grani -lehdessä 8.11.2011. Kuulutus on ollut nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla 8.11.-8.12.2011. Lisäksi kaavoituksen vaiheista ilmoitetaan kaupungin internet-sivuilla. Nähtäville asetettavat asiakirjat ovat nähtävillä Kauniaisten kaupungintalolla sekä kaupungin internet-sivuilla. Yleisötilaisuus asemakaavan valmisteluun liittyen Asemakaavan tavoitteista järjestettiin tiedotustilaisuus 26.3.2012, jossa esiteltiin mahdollisia vaihtoehtoja tulevasta lisärakentamisesta suunnittelualueella. Tilaisuudessa oli paikalla 41 osallista.

7 Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos oli nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla 22.5.-21.6.2012. Luonnoksesta saatiin seitsemän lausuntoa ja yksi mielipide. Asemakaavaehdotus Asemakaavehdotus oli nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla 6.11.-7.12.2012. Ehdotuksesta annettiin yhdeksän lausuntoa ja kaksi muitutusta. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava-alueen rakentaminen voi todennäköisesti alkaa vuonna 2014. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen nykytilan yleiskuvaus Suunnittelualueella sijaitsee palvelukeskus ja vanhainkoti sekä eläkeläisille tarkoitettuja kaupungin vuokra-asuntoja. Palvelukeskuksen ja vanhainkodin toiminnot sijoittuvat Bredantien varressa sijaitsevaan Villa Bredaan. Eläkeläisille tarkoitetut kaupungin vuokra-asunnot sijaitsevat neljässä erillisessä rivitalossa tontin eteläosassa. Kuva 3. Villa Breda. Kuva 4. Kaupungin rivitaloja.

8 3.2 Luonto ja maisema Asemakaavoitettava alue on pääosin rakennettua. Alueen eteläreunassa sijaitsevat yksittäiset suurikokoiset kuuset ja koivut muodostavat luontevan puskurivyöhykkeen junaradan suuntaan. Luonnonympäristö ei aseta erityisiä vaatimuksia alueen maankäytön suunnittelulle. Alue ei ole osa laajempaa viheryhteyttä luonnonalueiden välillä. Lähin laajempi luonnonalue on Kasavuoren luonnonsuojelualue vajaan kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta Kuva 5. Kuvia suunnittelualueen eteläreunan puista. 3.2.1 Kallio- ja maaperä, maastonmuodot Suunnittelualueen maastonkorkeudet vaihtelevat välillä 23 33 metriä mpy. Matalimmat kohdat sijoittuvat tontin kaakkoisosaan ja korkeimmat tontin luoteisosaan Bredantien varteen. Saatavilla olevien tietojen perusteella maaperä suunnittelualueella on savea. Kuva 6. Suunnittelualueen maaperä. (Lähde: Geologian tutkimuslaitos)

9 3.2.2 Vesistöt ja pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä, luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Puolarmetsä 0104902, I luokka) sijaitsee noin kolme kilometriä alueesta lounaaseen. (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). 3.2.3 Kasvillisuus ja eläimistö Kauniaisista on laadittu koko kaupungin kattava linnustoselvitys vuonna 2005 (Solonen 2005). Linnustoselvityksen tulosten perusteella suunnittelualue ei kuulu Kauniaisten linnustollisesti paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Kauniaisten lepakkokartoitus on tehty vuonna 2006 (Hagner-Wahlsten 2006) ja kartoituksen mukaan suunnittelualue ei kuulu Kauniaisten keskeisimpiin lepakkoalueisiin. Jo rakennetulla tontilla on jonkin verran piha-alueiden istutuksia. Alueen eteläosissa kasvaa kookasta puustoa, pääosin kuusia ja koivuja. Osa puustosta on melko huonossa kunnossa. 3.2.4 Arvokkaat luontokohteet Luonnonympäristö ei aseta erityisiä vaatimuksia alueen maankäytön suunnittelulle. Suunnittelualue on Kauniaisten kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevaa rakennettua ympäristöä. Alueella ei esiinny suojelu- tai suojeluohjelma-alueita, Natura-alueita, suojeltuja vesistöjä tai muita luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita. (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Yhdyskuntarakenne 3.3.2 Liikenne Suunnittelualue on rakennettua. Suunnittelualuetta ympäröivä rakennuskanta koostuu pientaloista, rivitaloista ja matalista kerrostaloista vehreine piha-alueineen. Aluetta rajaa pohjoispuolella Bredantie ja eteläpuolella kulkee junarata. Alue sijaitsee lähellä Kauniaisten keskustaa ja juna-asemaa. Tieliikenne Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkeva Bredantie on lähialueen vilkkain ajoneuvoliikenteen väylä. Vuosien 2007-2010 aikana Bredantien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Villa Bredan kohdalla oli noin 3600 ajoneuvoa/vrk. Ennusteen mukaan vuonna 2030 keskimääräinen vuorokausiliikenne olisi noin 4320 ajoneuvoa/vrk. (Lähde: Kauniaisten tieliikennemäärät 2007-2010 Koivuhovin ympäristön liikenneselvitystä varten.) Kevyt liikenne Alueen eteläpuolella kulkee radan suuntainen jalankulku- ja pyörätieyhteys, joka liittyy suunnittelualueen lounaiskulmassa Palokunnankujaan sekä alikulun kautta radan etelä-

10 puoliseen jalankulku- ja pyörätieverkostoon. Palokunnankuja toimii tärkeänä kulkuyhteytenä Bredantieltä eteläpuolisille kevyen liikenteen väylille. Joukkoliikenne 3.3.3 Tekninen huolto 3.3.4 Palvelut 3.3.5 Virkistys 3.3.6 Rakennuskanta Alue sijaitsee kävelyetäisyydellä Kauniaisten keskustan asemasta. Asemalta on hyvät lähijunaliikenteen yhteydet Espoon ja Helsingin suuntiin. Linja-autopysäkki sijaitsee palvelukeskuksen edessä Bredantien varressa. Suunnittelualue kuuluu viemäri- ja vesijohtoverkoston piiriin. Tontilla Bredantien varressa sijaitsee muuntamo. Suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuuksia sijoittaa muuntamo esimerkiksi rakennuksen yhteyteen. Muuntamon sijainti tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Noin kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee puistoja, päiväkoteja, kouluja, liikuntapaikkoja, kirjasto, uimahalli ja terveysasema. Kauniaisten keskustan palvelut päivittäistavarakauppoineen sijaitsevat noin puolen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelmassa (MASU 2) alueen eteläpuolitse on merkitty kulkevaksi seudullinen kevyen liikenteen reitti. Thurmaninpuisto radan eteläpuolella on suunnittelualueen lähin puisto, joka yhdistyy lännessä Ymmerstan niittyyn. Kaavaalueelta on kevyen liikenteen yhteys radan alitse Thurmanin puistoon ja siitä edelleen Kauniaisten keskustaan. Kasavuoren luonnonsuojelualue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta länteen. Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelmassa (MASU 2) Kasavuoren alueelle on osoitettu seudullinen ulkoilureitti. Kauniaisten kaupungin liikuntatoimi on lumija maastotilanteen mukaisesti järjestänyt latuyhteyden Thurmaninpuistosta Kasavuorelle. Alueella sijaitseva Villa Bredan palvelukeskus on valmistunut vuonna 1992 ja sen kerrosala on noin 2200 k-m 2. Kaupungin vuokratalot ovat valmistuneet vuonna 1974 ja niiden kerrosala on yhteensä noin 1100 k-m 2.

11 3.3.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Tie- ja raideliikenteen melu Asemakaava-alueelle kohdistuu raide-, tie- ja lentoliikenteen melua. Tieliikenteen melua alueelle muodostuu Bredantien ajoneuvoliikenteestä ja raideliikenteen melua eteläpuoliselta junaradalta. Lentomelun suhteen kaava-alue ei ole Uudenmaan maakuntakaavan (vahvistettu 8.11.2006) mukaan varsinaista lentomelualuetta, jolle ulottuisi Helsinki- Vantaan lentoaseman lentomelualue (Lden 50<55 db(a)). Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludireiivin mukainen meluselvitys on laadittu vuonna 2012. Meluselvityksen mukaan alueen tieliikenteen päivä-iltayömelutaso on pääosin alle 45-50 db. Raideliikenteen päivä-ilta-yömelutaso on pääosin alle 45-50 db, joiltakin osin alle 55 db. Kaava-alueesta laadittiin kaavoituksen edetessä tarkempi melumallinnus ennustevuodelle 2030. Meluselvityksen lähtökohtana käytettiin vuoden 2011 liikennemäärälaskentoja (Liikenne Espoossa 2011). Meluselvityksen perusteella valtaosalla suunnittelualutta tieliikenteen päivä- ja yömelun keskiäänentaso alittaa valtioneuvoston melutasolle asettamat ohjearvot. Ratamelun kohdalla päivä- ja yömelun keskiäänentaso ylittää ohjearvot paikoin alueen eteläosissa. Melumallinnuksen perusteella alueelle mallinnetaan jatkosuunnittelun yhteydessä melusuojaus. Meluselvityksen tuloksia kaavaratkaisun kannalta on käsitelty kappaleessa 6.5.1. Meluntorjuntatarpeen toteaminen perustuu valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen (N:o 993, 29.10.1992) vaatimuksiin: Asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla taajamissa melutaso ei saa ulkona ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä aikaisemmin kaavoitetuilla alueilla yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db eikä uusilla kaava-alueilla yöohjearvoa 45 db. Asuin- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvon (klo 7 22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22 7) 30 db. Liike- ja toimistohuoneissa sovelletaan ainoastaan melutason päiväohjearvoa 45 db. Melutasoja verrataan ohjearvoihin melulähderyhmittäin (mm. valtioneuvoston asetus 801/2004). Koska alueelle osoitetaan kaavassa merkittävästi uutta rakentamista, sovelletaan tässä asemakaavassa päiväohjearvoa 55 db sekä uusien kaava-alueiden yöohjearvoa 45 db.

12 Kuva 7. Tiemelu. Vasemmalla päivämelun keskiäänentasot, oikealla yömelun keskiäänentasot. Meluselvitys 17.8.2012 Pöyry Finland Oy. Kuva 8. Ratamelu. Vasemmalla päivämelun keskiäänentasot, oikealla yömelun keskiäänentasot ilman melusuojausta. Meluselvitys, päivitetty 17.10.2012 Pöyry Finland Oy.

Kuva 9. Ratamelu 3, 4 ja 5 metrin meluesteillä (ylhäältä alas). Vasemmalla päivämelun keskiäänentasot, oikealla yömelun keskiäänentasot. Meluselvitys, päivitetty 17.10.2012 Pöyry Finland Oy. 13

14 Tärinä ja runkoääni Ympäristönsuojelulaki ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettaviksi huomioon. Liikennetärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle eikä kohtuutonta häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. Raideliikenteen aiheuttama värähtely aiheuttaa kahdenlaista haittaa rakennuksissa: 1) tärinää, jonka käyttäjät aistivat liikkeenä, ja 2) runkomelua, jolloin värähtely aiheuttaa korvin kuultavaa ääntä asuntoon. Kovilla maaperillä ja matkustajajunilla ongelmaksi muodostuu yleensä runkomelu, kun taas pehmeillä maaperillä ja raskailla tavaraliikenteen junilla ongelma on yleensä tärinä. Suunnittelualue on tärinälle riskialtista savikkoa, mutta savikko on pääosin alle 10 metriä paksua, ja alueet eivät ole laajoja yhtenäisiä kokonaisuuksia. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkevalla rataosuudella ei liikennöi pitkiä ja raskaita tavarajunia, jotka yleensä aiheuttavat suurimman tärinän ratojen ympäristössä. (Helimäki akustikot 2007). Suunnittelualueesta alle 1 km länteen sijaitsee Koivuhovin asemakaava-alue, jonka suunnittelun yhteydessä raideliikenteen aiheuttamaa tärinää selvitettiin mittauksin. (Promethor 2011). Mittausten perusteella runkomelun suositusarvojen ylittymistä Koivuhovin alueella pidettiin hyvin epätodennäköisenä ja tämän voidaan olettaa pätevän myös Villa Bredan asemakaava-alueella. Suunnittelun edetessä Villa Bredan asemakaava-alueelle laadittiin tärinäselvitys. (Promethor 2012). Selvitys, mittaukset ja arvioinnit laadittiin VTT:n ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Mittaustulosten perusteella liikenteen tärinä ei aiheuta kaava-alueelle osoitetuille rakennuksille vaurioriskiä. Mittaus- ja arviointitulosten perusteella tärinän tunnusluku asumisviihtyvyyden kannalta ei rajoita asuinrakentamista kaava-alueella. Runkomelun arviointitulokset ylittivät lähes kaikissa mittauspisteistä suositusarvon 35 db(a). Selvityksen mukaan käytetty arviointimenetelmä pääsääntöisesti kuitenkin yliarvioi rakennukseen aiheutuvaa runkomelua. Epävarmuustekijöiden vuoksi tärinäsignaaleista määritettyjä runkomelutasoja voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina arvioina. Tärinäselvityksen tuloksia kaavaratkaisun kannalta on käsitelty kappaleessa 6.5.2.

15 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on Kauniaisten kaupungin omistuksessa. 3.5 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3.5.2 Maakuntakaava Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja päättänyt 13.11.2008 niiden tarkistamisesta. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteiden ohjausvaikutus ulottuu siten asemakaavoitukseen asti. Tämä asemakaavan muutos edistää eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun liittyviä valtioneuvoston hyväksymiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Suunnittelualue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Taajamatoimintojen alue tulee suunnitella asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palvelujen ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja uuden rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö- ja perinnearvot. Kuva 10. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (YM vahvistanut 8.11.2006). Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella, sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. (Lähde: Uudenmaan liitto)

16 Uudenmaan maakuntakaavan 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Tässä 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan (ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen yhteensovittaminen) sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Maakuntahallitus hyväksyi kaavaehdotuksen huhtikuussa 2012 ja kaavaehdotus oli nähtävillä toukokesäkuussa 2012. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotusta päätettiin vielä tarkistaa kaupan ratkaisun osalta. Maakuntahallitus hyväksyi kaupan mitoituksen ja suunnittelumääräysten osalta tarkistetun kaavaehdotuksen marraskuussa 2012. Ehdotus oli uudelleen nähtävillä marras-joulukuussa 2012. Tavoitteena on saattaa maakuntakaavaehdotus maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi maaliskuussa 2013. Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa suunnittelualue sijoittuu tiivistettävälle taajamatoimintojen alueelle. (Uudenmaan liitto 2012). Kuva 11. Ote valmisteilla olevasta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (Maakuntahallitus hyväksynyt 2.4.2012). Suunnittelualue sijaitsee tiivistettävällä taajamatoimintojen alueella, sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. (Lähde: Uudenmaan liitto) 3.5.3 Yleiskaava Kauniaisissa ei ole voimassaolevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRL 54 :n mukaan soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39 ) säädetään. Kaavan suhdetta yleiskaavan sisältövaatimuksiin on kuvattu luvussa 6.6. 3.5.4 Maankäytön yleissuunnitelma Kauniaisiin on laadittu yleispiirteinen maankäytön yleissuunnitelma vuonna 2004 (MASU 2, 13.12.2004). Suunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Yleissuunnitelmassa suunnittelualue on varattu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Lisäksi suunnittelualueen reunassa on merkintä, jolla osoitetaan teknisesti mahdollinen sijainti kalliotilan kulkuaukolle.

17 Kuva 12. Maankäytön yleissuunnitelma MASU 2:n (ei oikeusvaikutteinen) mukainen maankäyttö suunnittelualueella ja sen ympäristössä. (Lähde: Kauniaisten kaupunki) 3.5.5 Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava (vahvistettu 19.12.1979). Suunnittelualue on asemakaavassa merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi, joka on varattu kaupungin käyttöön (Yk). Voimassa olevassa kaavassa Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 4000 k-m 2 ja suurin sallittukerrosluku on III. Korttelialueen eteläosaan on osoitettu putki- tai tunneliviemäriä varten varattava alue. Suunnittelualuetta ympäröivät erillisten ja kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen korttelialueet; eteläpuolella on suojaviheraluetta ja rautatiealuetta. Kuva 13. Ote ajantasa-asemakaavasta ja kaava-alueen rajaus. (Lähde: Kauniaisten kaupunki)

18 3.5.6 Rakennusjärjestys 3.5.7 Tonttijako 3.5.8 Pohjakartat 3.5.9 Rakennuskielto Kauniaisten kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 21.6.2004 ja tullut voimaan 1.9.2004. Rakennusjärjestystä on päivitetty 25.9.2006. Tonttijako on hyväksytty 3.7.1986. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Aluetta ei ole asetettu rakennuskieltoon kaavoituksen takia.

19 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja kaavaa koskevat päätökset 4.2 Osalliset Kauniaisten kaupunginvaltuusto on 21.3.2011 hyväksynyt Kauniaisten ikääntymispoliittisen strategian vuosille 2011 2016. Strategiassa on määritetty ikäihmisten asumiseen ja hoitoympäristöihin liittyvät linjaukset vuosille 2011 2030. Linjausten mukaan ikäihmisten asumiseen kiinnitetään Kauniaisissa huomiota ja kehitetään uusia asumismuotoja sekä palvelu- ja asumiskonsepteja. Tällä asemakaavan muutoksella pyritään vastaamaan näihin tavoitteisiin mahdollistamalla Villa Bredan palvelukeskuksen kehitys. Kaavoitukseen osallisia ovat suunnittelualueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavoitusmenettely tulee järjestää sekä suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tämän asemakaavan muutoksen laadintaan osallisia ovat: suunnittelualueen maanomistaja suunnittelualueen vuokralaiset Villa Bredan asukkaat ja henkilökunta naapurikiinteistöjen maanomistajat, asukkaat ja vuokralaiset Rakennuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lisäksi osallisia ovat erilaiset oikeudenomistajat, asukkaat sekä kaikki, joille alueen suunnittelutyöllä voi olla merkitystä. MRA 30 mukaan kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä kaavan valmisteluvaiheessa. MRA 27 mukaan kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. 4.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt Työtä on valmistellut ryhmä, johon ovat osallistuneet kaupungin ja konsultin edustajat. Kaupungilla työtä ovat valvoneet maankäyttöpäällikkö Mauri Liimatainen ja maankäyttöinsinööri Marko Lassila. Konsultin kaavanlaatijoina ovat olleet arkkitehti SAFA Jarmo Lukka (YKS/454), arkkitehti SAFA Perttu Pulkka, maisema-arkkitehti MARK Elina Kataja (YKS/445) ja maisema-arkkitehti Inka Kytö Pöyry Finland Oy:ssä. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy.

20 Kaavoituksen vaiheista ilmoitetaan paikallislehdessä (Kaunis Grani), kaupungin internetsivuilla ja kaupungin ilmoitustaululla. 4.3.1 Kaavoituksen aloittaminen Osallisille tiedotettiin kaavoituksen alkamisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla (28.10.2011, päivitetty 28.3.2012). Asemakaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin Kaunis Grani -lehdessä ajalla 8.11. 21.11.2011. Varsinainen suunnittelutyö aloitettiin alkuvuodesta 2012 keräämällä lähtöaineistoa ja tekemällä alueelle maastokäynti. Hankkeeseen liittyvistä selvityksistä laadittiin luettelo, jota on täydennetty työn edetessä. Suunnitteluryhmän aloituskokous pidettiin helmikuussa 2012. Alustavia arkkitehtisuunnitelmia esiteltiin yleisötilaisuudessa 26.3.2012. Tilaisuuteen osallistui 41 osallista. 4.3.2 Valmisteluvaihe 4.3.3 Ehdotusvaihe Asemakaavan muutoksen luonnos esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 24.4.2012. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 22.5.-21.6.2012 kaupungintalon ilmoitustaululla ja Kauniaisten internet-sivuilla. Osalliset esittivät kaavaluonnoksesta mielipiteitä, ja luonnoksesta pyydettiin lausuntoja kaupungin hallintokunnilta ja eri viranomaisilta. Luonnoksesta saatiin seitsemän lausuntoa ja yksi mielipide. Mielipiteisiin ja lausuntoihin laadittiin vastineet. Kaavaluonnokseen tulleiden mielipiteiden ja lausuntojen perusteella alettiin laatia kaavaehdotusta. Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 16.10.2012 ja kaupunginhallitukselle 23.10.2012. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä ajalla 6.11.-7.12.2012. Osalliset esittivät ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Ehdotuksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot kaupungin hallintokunnilta ja eri viranomaisilta. Ehdotuksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja kaksi muistutusta. Lausuntoihin ja muistutuksiin laadittiin vastineet. 4.3.4 Asemakaavan hyväksyminen Asemakaavaehdotukseen tehdään annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella tarvittavat korjaukset, minkä jälkeen asemakaava esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään kevään 2013 aikana.

21 4.4 Suunnittelun tavoitteet Asemakaavan muutos on käynnistynyt Kauniaisten kaupungin aloitteesta. Villa Bredan alueesta on tarkoitus luoda ikäihmisten palvelujen keskus. Alueella sijaitsevaa palvelukeskusta laajennetaan. Asemakaava-alueella sijaitsevat rivitalot on tarkoitus purkaa uudisrakentamisen tieltä. Alueen rakentamisen määrää lisätään nykyisestä toteutuneesta noin 3300 k-m 2 :stä 8400 k-m 2 :iin. Asemakaavoituksen kanssa samanaikaisesti tehdään kaavoitusta palvelevaa arkkitehtisuunnittelua. Arkkitehtisuunnittelun yleisiä tavoitteita ovat olleet mm. vaiheittaisen toteutuksen mahdollistaminen ja esteettömyys. Tavoitteena on ollut myös tarkastella Palokunnankujan liikenteellistä sujuvuutta, esteettömyyttä sekä suhdetta uuteen rakentamiseen. Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan haastava; maasto laskee alueella pohjoisesta etelään noin 10 m. Rinteeseen sijoitettavan palvelukeskuksen suunnittelussa tulee kuitenkin erityisesti huomioida esteetön liikkuminen. Myös liittymistä alueen eteläosan kevyen liikenteen reitistöön sekä alikulkukuun radan eteläpuolelle on ollut tarpeen tarkastella esteettömyyttä silmällä pitäen. 4.5 Vaihtoehtotarkastelut Vaihtoehtotarkastelu alueen kehittämisestä on tehty arkkitehtisuunnittelun yhteydessä. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy. Rakennusoikeutta oli kaikissa tarkastelluissa ehdotuksissa noin 8500 k-m². Kriittisiä tekijöitä olivat toiminnallisesti tarkoituksenmukaisten asuin- ja palveluyksiköiden koko ja muoto, yhteys-, huolto- ja pysäköintitarpeet sekä liittyminen ympäristöön. Vaihtoehdoille yhteistä oli se, että Villa Bredan näkyvyyttä ja saavutettavuutta Bredantieltä korostettiin ja parannettiin osoittamalla lisärakentamista nykyisen palvelukeskuksen ja asuintilojen väliin kadun varteen. Rakennusten kerrosluku muuttui rinteen mukaan, ja maanalaisia lisätiloja voitiin rakentaa vaihtelevasti. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin eri vaihtoehtojen ominaisuuksia. Vaihtoehdossa Avain nykyinen palvelukeskus laajentuu. Ratkaisu tarjoaa 20-25 ryhmäkotipaikkaa ja 50-60 palveluasuntoa. Asumiseen tarkoitetut rakennukset sijoittuvat palvelukeskuksen eteläpuolelle linjamaisesti. Rakennusten väliin muodostuu rauhallisia ja rajattuja ryhmäkotipihoja. Rakennusoikeutta on yhteensä noin 8500 k-m 2. Ratkaisun vaiheittainen toteutus on mahdollista. Ratkaisu mahdollistaa loivan kulkuyhteyden toteuttamisen tontin läpi. Palokunnankujan tiejärjestelyt pysyvät ennallaan.

22 Kuva 14. Vaihtoehto Avain. Vaihtoehdossa Lukko ryhmäkotipaikkoja yläpihatasossa on 24-30 ja alapihan tasolla 8-13 paikkaa. Pistetaloissa on 40-50 palvelu- tai senioriasuntoa ja niihin on mahdollista sijoittaa myös tavallista asumista. Asuinrakennukset sijoittuvat puistomaisen pihan ympärille. Ratkaisu mahdollistaa loivan kulkuyhteyden toteuttamisen tontin läpi. Rakennusoikeutta on noin 8500 k-m 2. Vaihtoehto on helposti toteutettavissa vaiheittain. Ratkaisu edellyttää muutoksia Palokunnankujalla. Kuva 15. Vaihtoehto Lukko.

23 Vaihtoehdossa Kävelykeppi palvelukeskusta on mahdollista kasvattaa nykyisestä. Ratkaisu mahdollistaa 18/36 ryhmäkotipaikkaa ja 50-60 palveluasuntoa ryhmäkodin laajuudesta riippuen. Asumiseen tarkoitetut tilat on sijoitettu kaarevasti palvelukeskuksen eteläpuolelle. Ratkaisu mahdollistaa rauhallisten ja puistomaisten pihojen toteuttamisen. Rakennusoikeutta on noin 8500 k-m 2. Palokunnankujaa ei tarvitse muuttaa. Ratkaisu toimii parhaiten kertatoteutuksena. Kuva 16. Vaihtoehto Kävelykeppi. 4.6 Palokunnankuja Asemakaavoituksen yhteydessä tarkasteltiin korttelin länsipuolitse kulkevan Palokunnankujan katujärjestelyitä sekä Palokunnankujan liittymistä eteläpuoliseen kevyen liikenteen väylään. Nykyisellään Palokunnankujan ajo-osuus ulottuu Bredantieltä tontin eteläreunaan saakka. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditun katutarkastelun tuloksena Palokunnankujan eteläosa osoitetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huoltoajo on sallittu. Nopeuksia voidaan tällä osuudella rajoittaa esimerkiksi kaartelemalla kulkuväylän linjausta sekä istutuksin, kiveyksin ja mahdollisten hidasteiden avulla. Palokunnankujan pohjoisosa osoitetaan hidaskaduksi, jolla nopeusrajoitus on alhainen. Katusuunnitelman tarkastelun tuloksena myös Bredantien nykyistä kivettyä ja korotettua risteysaluetta on ehdotettu jatkettavaksi Palokunnankujaan saakka. Jalkakäytävän sijoittaminen Palokunnankujan itäreunaan palvelisi parhaiten Villa Bredan tontin asukkaiden esteetöntä liikkumista. Jalkakäytävän toteuttaminen edellyttäisi nykyisen katualueen leventämistä 2 metrillä. Kadun länsipuolinen olemassa oleva suojapuusto on mahdollista säilyttää.

24 Suunnittelun yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota esteettömään liikkumiseen. Esteettömyyden erikoistason mukaiset kulkureittien kaltevuudet (< 5 %) voidaan saavuttaa Villa Bredan piha-alueilla. Palokunnankujan hidaskadun, eteläosan kevyen liikenteen osuuden sekä tontin eteläpuolisen junaradan alikulun osalta tähän tavoitteeseen ei maastonmuotojen takia päästä varsinaisen kaava-alueen rajoissa. Palokunnankujan jatkeen osoittaminen esteettömyyden erikoistason mukaisena aiheuttaisi maastonmuotoilun tarvetta reitin eteläosassa ja vaikuttaisi myös alikulkuun radan alituksen kohdalla. Kaava-alueen läpi voidaan kuitenkin etelä-pohjoissuunnassa järjestää esteetön kulkuyhteys, joka palvelee ennen kaikkea korttelialueen käyttäjiä, mutta puolijulkisen luonteensa vuoksi myös muita kuntalaisia. Palokunnankuja ja kevyen liikenteen väylänä jatkuva osuus tulee suunnitella kokonaisuutena sekä korttelialueen sisäiset kulkureitit että junaradan alittava yhteys huomioon ottaen. Jatkosuunnittelussa on huomioitava myös Espoon kaupunkiradan ratasuunnittelu (käynnistymässä 2012), joka voi osaltaan vaikuttaa alueen maastonmuotoihin ja reittien kaltevuuksiin. Kuva 17. Poikkileikkaus Palokunnankujasta jalkakäytävällä varustettuna.

25 Kuva 18. Pituusleikkaus Palokunnankujasta. Taustalla päivitetty arkkitehtisuunnitelmien vaihtoehto Lukko. Kuvat 19 ja 20. Poikkileikkaukset Palokunnankujan kevyenliikenteen osuudesta. Leikkauskohdat on osoitettu kuvassa 18.

26 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET Kolmesta vaihtoehtoisesta alueen kehittämisperiaatteesta jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin luonnosvaiheen jälkeen vaihtoehto Lukko. 5.1 Asemakaavaluonnos Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 22.5. 21.6.2012. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausuntoja, ja osallisilla sekä kunnan asukkailla oli mahdollisuus esittää mielipiteitä. Luonnoksesta saatiin seitsemän lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnon antoivat seuraavat tahot: - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Kauniaisten kaupunki, rakennuslautakunta - Kauniaisten kaupunki, sosiaali- ja terveyslautakunta - Kauniaisten vanhusneuvosto - Kauniaisten vammaisneuvosto - Fortum Power and Heat Oy Mielipiteen antoivat seuraavat tahot: - As. Oy Bredantie 12 Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistelmä lausuntojen ja mielipiteiden sisällöstä sekä se, miten esiin tullut palaute on otettu huomioon kaavassa. Asemakaavaluonnos Kannanoton sisältö Vastine Toimenpide kaavassa Sprinkleriveden saatavuus ja pelastusteiden järjestäminen tulee huomioida asemakaavassa. Sprinkleriveden saatavuus huomioidaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Pelastusreittien järjestäminen on huomioitu kaavassa. Ei muutoksia asemakaavaan.

27 Rinnetontilla tulee huomioida esteettömät kulkuyhteydet. Ulkoilualueiden visuaalinen ilme ja viihtyisyys ovat tärkeitä vanhusväestölle. Turvallisiin ja toimiviin liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin tulee kiinnittää alueella huomiota. Uusi rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Palvelukeskuksen laajentaminen tulisi toteuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, joka jo mahdollistaa lisärakentamisen. Asemakaavan muutosalue sijaitsee kaukolämmitettävällä alueella. Nykyiset rakennukset lämmitetään kaukolämmöllä. Kaukolämpöputket kulkevat Bredantiessä. Vammaispysäköinti tulee huomioida suunnittelussa. Suunnittelun yhteydessä on kiinnitetty erityishuomiota esteettömään liikkumiseen. Villa Bredan tontin läpi voidaan järjestää esteetön kulkuyhteys. Alueelle on mahdollista toteuttaa puistomainen pihaalue ja valittu Lukkovaihtoehto mahdollistaa myös suojaisat ja rajatut sisäpihat. Palokunnankujan turvallisuutta voidaan edistää hidaskatumerkinnällä. Kävely- ja pyörätieosuudella hidasteita voidaan luoda istutuksin ja kiveyksin sekä väylän mutkittelevalla linjauksella. Pysäköintipaikkojen määräksi muodostuu noin 66 paikkaa, tämä on riittävä korttelin käyttötarkoitukseen nähden. Rakennusten kerroskorkeudet on rajattu enintään neljään kerrokseen. Rakennusten korkeuksia on pyritty sovittamaan maastonmuotoihin. Korttelin itäreuna osoitetaan istutettavaksi. Nykyisessä kaavassa osoitettu rakennusoikeus 4000 k- m2 ei riitä uuden palvelukeskuksen toteuttamisen tarpeisiin. Lausunto merkitään tiedoksi. Pysäköintitarkastelun yhteydessä on huomioitu myös invapysäköinnin järjestäminen. Yleisten määräysten mukaan piha- ja oleskelualueet, pääkulkuyhteydet ja rakennusten sisäänkäynnit on suunniteltava ja rakennettava esteettömyyden erikoistason mukaisesti. Ei muutoksia asemakaavaan. Palokunnankuja osoitetaan hidaskatu-merkinnällä. Yleisiin määräyksiin lisättiin maininta hidasteista ja kavennuksista istutusten ja kiveysten avulla kevyen liikenteen osuudelle. Pysäköintimääräyksiä tarkennettiin. Korttelin itäreuna osoitettiin istutettavaksi alueen osaksi. Ei muutoksia asemakaavaan. Ei muutoksia asemakaavaan. Ei muutoksia asemakaavaan.

28 5.2 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 mukaisesti 6.11.- 7.12.2012. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausuntoja, ja osallisilla sekä kunnan asukkailla oli mahdollisuus esittää muistutuksia. Ehdotuksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja kaksi muistutusta. Lausunnon antoivat seuraavat tahot: - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Fortum Power and Heat Oy - Fortum jakeluverkko - Sosiaali- ja terveyslautakunta - Rakennuslautakunta - Kauniaisten vanhusneuvosto - Kauniaisten vammaisneuvosto - Uudenmaan ELY-keskus - HSY Muistutuksen antoivat seuraavat tahot: - As. Oy Bredantie 12 - Villa Bredan henkilökunta Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistelmä lausuntojen ja muistutusten sisällöstä sekä se, miten esiin tullut palaute on otettu huomioon kaavassa. Asemakaavaehdotus Kannanoton sisältö Vastine Toimenpide kaavassa Asuinrakennukset sijoitettava tontille siten, että huomioidaan pelastusteiden ja nostopaikkojen rakentaminen. Pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelussa huomioitava istutettavat ja säilytettävät puut. Kevyenliikenteenväylät eivät sovellu pelastustiekäyttöön. Asemakaava mahdollistaa pelastusteiden ja nostopaikkojen rakentamisen. Pelastusteiden tarkempi suunnittelu tapahtuu rakennussuunnittelun yhteydessä. Kevyenliikenteenväylää mahdollista käyttää pelastustienä, kunhan suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan riittävä ajoväylän mitoitus ja kantavuus. Ei muutoksia asemakaavaan.

29 Kaavassa tulisi varata ohjeellinen alue yleistä kevyen liikenteen läpikulkua varten. AK-10 tontille tulee sijoittaa palvelu- ja senioriasuntoja sekä mahdollisesti näitä asuntomuotoja palvelevia tiloja. Asunnot tulee suunnitella joustaviksi, erilaiset asumistarpeet huomioiviksi. AK-10 autopaikkamitoitus tulisi tarkistaa, mikäli tontille sallitaan tavanomainen asuntorakentaminen. Suunnittelussa tulee turvata esteettömät ja turvalliset kulkumahdollisuudet. Alueelle tulee varata riittävästi paikoitustilaa. Rakennustyöt on suositeltavaa hoitaa molemmilla muodostuvilla tonteilla samanaikaisesti, jotta palvelukeskuksen toiminta häiriintyy mahdollisimman vähän. Kaava mahdollistaa riittävän asuntorakentamisen sekä tehostetussa palveluasumisessa että vuokraasuntojen suhteen. Alueen suunnittelussa esteettömyys on huomioitava erityisesti. Ulkoalueiden visuaalinen ilme ja viihtyisyys ovat myös ikäihmiselle tärkeitä. Palokunnankujan turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Pysäköintipaikkoja pi- Asemakaavalla ei haluta ohjata ylimääräistä kauttakulkua Villa Bredan alueelle. Kevyen liikenteen yhteydet on tarkoitus järjestää Palokunnankujan kautta, joten ohjeellista aluetta yleiselle kevyen liikenteen läpikululle ei nähdä tarpeellisena osoittaa kaavassa. Asemakaava mahdollistaa asuntojen joustavan, erilaiset asumistarpeet huomioivan suunnittelun. AK-10 korttelialueen autopaikkamitoitusta tarkennettiin seuraavasti: AK-10 korttelialueella tulee varata autopaikkoja vähintään 1 ap/100 k-m2. Palveluasuntoja varten autopaikkoja tulee varata rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella, kuitenkin vähintään 1 ap/200 k-m2. Kaavassa huomioitu turvallinen liikkuminen antamalla yleinen määräys piha- ja oleskelualueiden, pääkulkuyhteyksien ja sisäänkäyntien esteettömyydestä sekä antamalla yleinen määräys Palokunnankujan hidasteista ja kavennuksista. Pysäköintitarpeen kasvuun on varauduttu lisäämällä autopaikkojen määrää tarpeen mukaisesti. Rakennustöiden ajoittaminen suunnitellaan tarkemmin jatkossa. Kaavassa huomioitu esteetön liikkuminen antamalla yleinen määräys piha- ja oleskelualueiden, pääkulkuyhteyksien ja sisäänkäyntien esteettömyydestä. Piha-alueiden viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota jatkosuunnittelun yhteydessä. Palokunnankujan turvallisuus on huomioitu antamalla ylei- AK-10 korttelialueen autopaikkoja koskevaa yleistä määräystä tarkennettiin. Ei muutoksia asemakaavaan. Ei muutoksia asemakaavaan.

30 tää olla riittävästi. Rakennusoikeuden määrä on riittävän suuri ja tarkoituksenmukainen. Suunnittelussa huomioitava helppokulkuiset yhteydet. Levähdyspaikkojen kalustuksessa huomioitava liikkumisrajoitteet. Kulkuväylillä huomioitava heikkonäköisten kulku (väri- ja materiaalikotrastit). Liikenneja pysäköintijärjestelyiden oltava riittävät ja turvalliset. Kaavasta ei käy selkeästi ilmi huolto- ja hälytysajoneuvojen reitit. Kuljetusjärjestelyiden tulee olla joustavat. Talvihuoltoon tulee kiinnittää huomiota. Tehdyn selvityksen mukaan melulle annetut ohjearvot ylittyvät suunnittelualueen radanpuoleisella osalla ilman suojausta. Kaavaselostuksessa on todettu, että melun torjumiseksi on erilaisia keinoja sekä kaavaalueella että sen ulkopuolella ja päädytty antamaan yleisluontoinen määräys melun torjumiseksi. Määräystä tulee korjata yksilöidymmäksi niin, että ilmenee, mitä tulee tehdä ja mihin. Edelleen mikäli rataa lähinnä olevien asuinrakennusten radanpuoleisille julkisivuille halutaan rakentaa parvekkeita, ne tulee määrätä lasitettaviksi. Asemakaavan muutokseen on merkitty johtokuja alueen eteläosassa sijaitsevalle nen määräys Palokunnankujan hidasteista ja kavennuksista. Autopaikkojen määrää on lisätty tarpeen mukaisesti. Kaavassa huomioitu esteetön liikkuminen antamalla yleinen määräys piha- ja oleskelualueiden, pääkulkuyhteyksien ja sisäänkäyntien esteettömyydestä. Levähdyspaikat ja kulkuväylien materiaalit määritellään jatkosuunnittelun yhteydessä. Asemakaavassa on varauduttu pysäköintitarpeen kasvuun lisäämällä autopaikkojen määrää tarpeen mukaisesti. Asemakaava mahdollistaa huoltoajon, kuljetusten joustavan järjestämisen sekä talvikunnossapidon suunnittelualueella. Tarkemmat ajo- tai talvihuoltojärjestelyt määritellään rakennussuunnittelun yhteydessä. Meluntorjuntaa koskien asemakaavaan lisättiin seuraava yleinen määräys: Rakennuslupavaiheessa on esitettävä selvitys siitä, että leikki- ja oleskelualueet on suojattu liikennemelulta rakennusten ja rakennelmien sijoittelulla sekä tontinomistajan toteuttamin melusuojin. Melutaso piha- ja oleskelualueilla, mukaan lukien parvekkeet, ei saa ylittää päivisin (klo 7-22) 55 db(a) ja öisin (klo 22-7) 45dB(A). Mikäli normaalilla lasituksella parvekkeilla ei voida saavuttaa piha-alueille tarkoitettuja ohjearvoja, parvekkeita ei tule sijoittaa meluisan julkisivun puolelle. Melusuojaus on toteutettava ennen uusien asuinrakennusten käyttöönottoa. Jätevesiviemäri on huomioitu kaavaratkaisussa. Rakennusalat on osoitettu maanalaista johtoa varten varatun alueen Ei muutoksia asemakaavaan. Lisättiin meluntorjuntaa koskeva yleinen määräys. Ei muutoksia asemakaavaan.

31 jätevesiviemärille. Kaavassa on myös määräys eteläosan melusuojaukselle. Mahdollista meluaitaa tai muita rakenteita ei saa sijoittaa johtokujalle. Jätevesiviemärille on varattava kolme metriä johdon kummastakin reunasta mahdollisia kunnossapito- ja korjaustöitä ja niiden vaatimia kaivantoja varten. Tuleva uudisrakennus ei saisi poiketa korkeutensa puolesta vallitsevasta ympäristöstä. Itäreunan istutusten luonteesta ei ole mitään konkreettista mainintaa. Korkea rakennus saattaa estää luonnon valon pääsyn viereisiin rakennuksiin. Kaavaehdotus rajoittaa asukkaita hyödyntämästä piha-alueitaan merkittävän osan vuotta. Maankäytön yleissuunnitelmassa (MASU-2) Villa Bredan molemmille puolille on kaavoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita, ei kerrostalovaltaisia alueita. Laajennus on ylimitoitettu. osan ulkopuolelle. Asemakaavan selostuksessa on mainittu, että johdon tarkka sijainti tulee selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä ja sijainti on huomioitava perustamisratkaisuja tehtäessä. Melusuojauksen toteutus määritellään tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä, ja tällöin jätevesiviemärin sijainti tulee huomioida toteutusratkaisussa. Tavoitteena on ollut sovittaa uudisrakentaminen ympäristöönsä. Itäpuolen uudisrakennusten kerroskorkeus viereisiin asuinrakennuksiin nähden kasvaa enintään yhdellä kerroksella. Arkkitehtisuunnitelmissa rakennusmassoja on pyritty porrastamaan maaston muotojen mukaisesti. Vaikka kaava mahdollistaa kolme kerrosta, ei kaikkia rakennuksen osia välttämättä toteuteta näin korkeina. Itäosan istutusaluemääräystä tarkennettiin: alue on nyt osoitettu puilla ja pensailla istutettavaksi alueen osaksi pelkän istutettavan alueen osan sijaan. Tarkempi istutusalueiden luonne määritellään jatkosuunnittelun yhteydessä.uudisrakennusten korkeuden ja etäisyyden myötä rakennusten varjostusvaikutukset ovat maltillisia ja ne eivät ulotu viereisille pihoille. Asemakaavamuutos on Maankäytön yleissuunnitelman (MASU-2) mukainen: Villa Bredan alue on siinä osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Kaavaehdotuksen mukainen lisärakentaminen mahdollistaa Villa Bredan joustavan kehittämisen. Itäosan istutusaluetta koskevaa kaavamääräystä tarkennettiin.

32 Kaavamuutostyössä huomioitava mm. valaistus, turvallinen liikkuminen piha-alueella, riittävät tilavaraukset tavara-, jäte- ja sairauskuljetuksille, pihaalueen kokoontumispaikka ja ulkokuntoiluvälineet, riittävä paikoitustila. Kaavassa huomioitu turvallinen liikkuminen antamalla yleinen määräys piha- ja oleskelualueiden, pääkulkuyhteyksien ja sisäänkäyntien esteettömyydestä sekä antamalla yleinen määräys Palokunnankujan hidasteista ja kavennuksista. Pysäköintitarpeen kasvuun on varauduttu lisäämällä autopaikkojen määrää tarpeen mukaisesti. Piha-alueiden tarkemmat järjestelyt (esim. valaistus tai erilaisten toimintojen sijoittuminen) määritellään rakennussuunnittelun yhteydessä. Ei muutoksia asemakaavaan.

33 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Asemakaavan muutos koskee 4. kaupunginosan korttelin 48 tonttia 8 sekä Palokunnankujaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kauniaisten kaupungin 4. kaupunginosan korttelin 48 tontit 9 ja 10 sekä katualuetta. Asemakaavan muutokseen liittyy sitova tonttijako ja tonttijaon muutos, Korttelin tontti nro 9 osoitetaan asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialueena (Y). Kyseiselle tontille on osoitettu rakennusoikeutta 5200 k-m 2. Alueella on sallittua rakentaa enintään 3-kerroksisia rakennuksia. Y-korttelialueen pohjoisosa Bredantien varressa osoitetaan alueen osana (is-1), joka tulee suunnitella ja jäsennellä siten, että se muodostaa viihtyisää ja turvallista katutilaa. Alueen olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää, jonka lisäksi alueen kasvillisuutta tulee täydentää istuttamalla alueelle pienpuita ja pensaita. Aluetta saa käyttää saattoliikenteen ja kulkuyhteyksien järjestämiseen. Alueelle saa sijoittaa palvelukeskukseen sekä kunnallistekniikkaan liittyviä rakenteita ja rakennelmia. Korttelin tontti nro 10 osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueena, jolle saa sijoittaa myös palvelu- ja senioriasuntoja (AK-10). Tontin rakennusoikeus on 3200 k-m 2. Alueella on sallittua rakentaa enintään 4-kerroksisia rakennuksia. Palokunnankujan pohjoisosa osoitetaan kaavassa hidaskatuna. Palokunnankujan eteläosa muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi/tieksi, jolla on osan matkaa huoltoajo sallittu (pp/h). Kulku Y- ja AK-10 korttelialueille ohjataan Palokunnankujan kautta; Bredantielle on osoitettu liittymäkielto. AK-10 korttelialueen pohjoisosaan osoitetaan pysäköimispaikka, jonka kautta voidaan järjestää alueen sisäistä huoltoliikennettä (p-1). Lisäksi kaavassa sallitaan korttelialuetta palvelevien maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen rakennusoikeuden tai rakennusalan sitä estämättä (ma-1). Y-korttelialueen itäreuna osoitetaan puilla ja pensailla istutettavaksi alueen osaksi. Istutusten avulla uudisrakentaminen voidaan sopeuttaa paremmin ympäristöönsä. Korttelin eteläosassa säilyy varaus maanalaista johtoa varten. Johdon sijaintitieto perustuu alueen nykyiseen lainvoimaiseen asemakaavaan. Johdon tarkka sijainti tulee selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä ja sijainti on huomioitava perustamisratkaisuja tehtäessä. Suunnittelualueen eteläreunaan osoitetaan merkintä, jonka mukaan alue on suojattava melulta niin, että päivämelutaso leikki- ja oleskelualueilla on korkeintaan 55 db(a) ja yömelutaso korkeintaan 45 db(a).

34 6.2 Kaavan mitoitus 6.2.1 Rakennusoikeus Rakennusoikeutta on osoitettu asemakaavassa yhteensä 8400 k-m². Korttelitehokkuus on noin e=0,7. Asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi on AK-10 -korttelialueella sallittua rakentaa yhteis-, varasto- ja teknisiä tiloja enintään 15% kaavan mukaisesta kerrosalasta. Lisäksi AK-10 -korttelialueella ne porrashuoneen tilat, jotka ylittävät 20 k-m 2, saa kaikissa kerroksissa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Rakennusten yhteyteen saa myös sijoittaa alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Tilat tulee sijoittaa kiinteistöihin siten, että niihin voidaan taata helppo pääsy. Myös jätehuolto- ja väestönsuojelutilat voidaan toteuttaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Em. tilat voidaan toteuttaa korttelikohtaisesti ja niitä voidaan sijoittaa viereisille tonteille kiinteistöjen välisin sopimuksin. Auton säilytyspaikat saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Korttelialuetta palvelevien maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen on sallittua rakennusoikeuden tai rakennusalan sitä estämättä. 6.3 Kaavamääräykset Yleisissä määräyksissä on annettu seuraavia kaavaa täydentäviä määräyksiä: Y-korttelialueella tulee varata autopaikkoja rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella, kuitenkin vähintään 1 ap/200 k-m². AK-10 -korttelialueella tulee varata autopaikkoja vähintään 1 ap/100 k-m². Palveluasuntoja varten autopaikkoja tulee varata rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella, kuitenkin vähintään 1 ap/200 k-m². Autopaikkojen mitoitukseen ei lasketa 250 mm ylittävää seinärakennetta eikä yhteis- ja varastotiloille osoitettua lisärakennusoikeutta. Autopaikkoja saa sijoittaa rakennusten alimpiin kerroksiin. Auton säilytyspaikat saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Autopaikkoja saa rakentaa myös toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakennusaloille saa sijoittaa maanalaisia varasto-, teknisiä- sekä muita pääkäyttötarkoitusta palvelevia tiloja. AK-10 -korttelialueella ne porrashuoneen tilat, jotka ylittävät 20 k-m², saa kaikissa kerroksissa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Kerrosalan ylittävälle osalle ei tarvitse varata autopaikkoja.