KAUNIAISTEN KAUPUNKI

Transkriptio

1 SP Pöyry Finland Oy KAUNIAISTEN KAUPUNKI Villa Bredan ja Palokunnankujan asemakaavan muutos, sitova tonttijako ja tonttijaon muutos SELOSTUS ASEMAKAAVAEHDOTUS Kaavoitus on tullut vireille

2 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet LÄHTÖKOHDAT Alueen nykytilan yleiskuvaus Luonto ja maisema Kallio- ja maaperä, maastonmuodot Vesistöt ja pohjavesialueet Kasvillisuus ja eläimistö Arvokkaat luontokohteet Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Liikenne Tekninen huolto Palvelut Virkistys Rakennuskanta Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Maankäytön yleissuunnitelma Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjakartat Rakennuskielto... 17

3 2 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja kaavaa koskevat päätökset Osalliset Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt Kaavoituksen aloittaminen Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Asemakaavan hyväksyminen Suunnittelun tavoitteet Vaihtoehtotarkastelut Palokunnankuja ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja aluevaraukset Kaavan mitoitus Rakennusoikeus Kaavamääräykset Kaavan vaikutukset Lähtökohdat Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Ympäristön häiriötekijät Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu Raideliikenteen aiheuttama tärinä ja runkomelu Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus... 34

4 3 8 ASEMAKAAVAN NIMISTÖ LUETTELO ASEMAKAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Asemakaavan liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty Arkkitehtisuunnitelmat , Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy 3. Tonttijako ja tonttijaon muutos Seurantalomake Piirustukset: 1. Asemakaavakartta 1:1000, merkinnät ja määräykset 2. Asemakaavan havainnekuva Asemakaavatyötä varten laaditut erillisselvitykset: 1. Meluselvitys (osana asemakaavaselostusta), Pöyry Finland Oy 2. Tärinäselvitys, , Promethor Oy

5 4 ESIPUHE Kauniaisten kaupungin ikääntymispoliittisen strategian tavoitteena on kehittää uusia toiminta- ja työtapoja palvelutuotannossa ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja palvelurakenteen muuttamiseksi kevyempään suuntaan. Asumiseen ja hoitoympäristöihin liittyvien linjausten mukaisesti yhtenä strategian päämääränä on kehittää uusia asumismuotoja sekä palvelu- ja asumiskonsepteja ikääntyvälle väestölle. Taustalla ovat suomalaisten ikärakenteen vanheneminen sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton uusittu Ikäihmisten laatusuositus, joihin Kauniaisten kaupunki haluaa osaltaan vastata. Tämän asemakaavan muutoksen tarkoituksena on vastata näihin tavoitteisiin luomalla Villa Bredan alueesta ikäihmisten palvelujen keskus. Olemassa olevaa palvelukeskusta on tarkoitus laajentaa ja alueella sijaitsevat rivitalot on tarkoitus purkaa uudisrakentamisen tieltä. Suunnittelun reunaehtoja ovat mm. raideliikenteen melu ja tärinä. Suunnittelutyön kuluessa on tarkasteltu alueelle useita erilaisia korttelivaihtoehtoja (Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy). Myös Palokunnankujan katusuunnitelmaa on tarkasteltu. Asemakaavan muutos tuli vireille Konsulttityönä kaavaa ovat laatineet arkkitehti SAFA Perttu Pulkka, maisemaarkkitehti MARK (YKS/445) Elina Kataja sekä maisema-arkkitehti yo. Inka Kytö Pöyry Finland Oy:ssä. Meluselvityksen ja suojausten mallinnukset ovat laatineet DI Max Mannola ja DI Aki Leislahti. Katutarkastelusta on vastannut insinööri Anu Kosonen. Tärinäselvityksen on laatinut Kauniaisten kaupungille Promethor Oy. Vantaalla Pöyry Finland Oy

6 5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kauniaisten kaupunki Kaupunginosa: 4. kaupunginosa Korttelit: osa korttelia 48, katualueet Kaavan nimi: 4. kaupunginosan korttelin 48 tontin 8 ja Palokunnankujan asemakaavan muutos, sitova tonttijako ja tonttijaon muutos Kaavan laatija: Pöyry Finland Oy Elina Kataja, maisema-arkkitehti MARK (YKS/445) 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoksen kohteena on Bredantien ja Palokunnankujan risteyksessä sijaitseva Villa Bredan tontti sekä tontin lounaispuolella kulkeva Palokunnankujan katualue. Alue sijaitsee noin 600 metriä Kauniaisten rautatieasemasta länteen. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin m². Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti. (Karttalähde: Espoon kaupunki)

7 6 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Ak 202 Villa Bredan ja Palokunnankujan asemakaavan muutos, tonttijako ja tonttijaon muutos. Kaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa alueella sijaitsevan palvelukeskuksen kehittäminen. Kuva 2 Suunnittelualueen rajaus. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos Alue käsittää osan korttelia 48 ja katualuetta. Asemakaavan muutos laaditaan mahdollistamaan Villa Bredan palvelukeskuksen kehittäminen. Asemakaavan muutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitustyön aloittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen on tapahtunut talvella Osallisille tiedotettiin kaavoituksen alkamisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla ( , päivitetty ). Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu Kaunis Grani -lehdessä Kuulutus on ollut nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla Lisäksi kaavoituksen vaiheista ilmoitetaan kaupungin internet-sivuilla. Nähtäville asetettavat asiakirjat ovat nähtävillä Kauniaisten kaupungintalolla sekä kaupungin internetsivuilla. Yleisötilaisuus asemakaavan valmisteluun liittyen Asemakaavan tavoitteista järjestettiin tiedotustilaisuus , jossa esiteltiin mahdollisia vaihtoehtoja tulevasta lisärakentamisesta suunnittelualueella. Tilaisuudessa oli paikalla 41 osallista.

8 7 Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos oli nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla Luonnoksesta saatiin seitsemän lausuntoa ja yksi mielipide. Asemakaavaehdotus Asemakaavehdotus on tavoitteena asettaa nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kaupungin internetsivuille Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava-alueen rakentaminen voi todennäköisesti alkaa vuonna LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen nykytilan yleiskuvaus Suunnittelualueella sijaitsee palvelukeskus ja vanhainkoti sekä eläkeläisille tarkoitettuja kaupungin vuokra-asuntoja. Palvelukeskuksen ja vanhainkodin toiminnot sijoittuvat Bredantien varressa sijaitsevaan Villa Bredaan. Eläkeläisille tarkoitetut kaupungin vuokra-asunnot sijaitsevat neljässä erillisessä rivitalossa tontin eteläosassa. Kuva 3 Villa Breda. Kuva 4 Kaupungin rivitaloja.

9 8 3.2 Luonto ja maisema Asemakaavoitettava alue on pääosin rakennettua. Alueen eteläreunassa sijaitsevat yksittäiset suurikokoiset kuuset ja koivut muodostavat luontevan puskurivyöhykkeen junaradan suuntaan. Luonnonympäristö ei aseta erityisiä vaatimuksia alueen maankäytön suunnittelulle. Alue ei ole osa laajempaa viheryhteyttä luonnonalueiden välillä. Lähin laajempi luonnonalue on Kasavuoren luonnonsuojelualue vajaan kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta Kuva 5 Kuvia suunnittelualueen eteläreunan puista Kallio- ja maaperä, maastonmuodot Suunnittelualueen maastonkorkeudet vaihtelevat välillä metriä mpy. Matalimmat kohdat sijoittuvat tontin kaakkoisosaan ja korkeimmat tontin luoteisosaan Bredantien varteen. Saatavilla olevien tietojen perusteella maaperä suunnittelualueella on savea. Kuva 6 Suunnittelualueen maaperä. (Lähde: Geologian tutkimuslaitos)

10 Vesistöt ja pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä, luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Puolarmetsä , I luokka) sijaitsee noin kolme kilometriä alueesta lounaaseen. (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) Kasvillisuus ja eläimistö Kauniaisista on laadittu koko kaupungin kattava linnustoselvitys vuonna 2005 (Solonen 2005). Linnustoselvityksen tulosten perusteella suunnittelualue ei kuulu Kauniaisten linnustollisesti paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Kauniaisten lepakkokartoitus on tehty vuonna 2006 (Hagner-Wahlsten 2006) ja kartoituksen mukaan suunnittelualue ei kuulu Kauniaisten keskeisimpiin lepakkoalueisiin. Jo rakennetulla tontilla on jonkin verran piha-alueiden istutuksia. Alueen eteläosissa kasvaa kookasta puustoa, pääosin kuusia ja koivuja. Osa puustosta on melko huonossa kunnossa Arvokkaat luontokohteet Luonnonympäristö ei aseta erityisiä vaatimuksia alueen maankäytön suunnittelulle. Suunnittelualue on Kauniaisten kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevaa rakennettua ympäristöä. Alueella ei esiinny suojelu- tai suojeluohjelma-alueita, Natura-alueita, suojeltuja vesistöjä tai muita luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita. (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). 3.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Liikenne Suunnittelualue on rakennettua. Suunnittelualuetta ympäröivä rakennuskanta koostuu pientaloista, rivitaloista ja matalista kerrostaloista vehreine piha-alueineen. Aluetta rajaa pohjoispuolella Bredantie ja eteläpuolella kulkee junarata. Alue sijaitsee lähellä Kauniaisten keskustaa ja juna-asemaa. Tieliikenne Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkeva Bredantie on lähialueen vilkkain ajoneuvoliikenteen väylä. Vuosien aikana Bredantien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Villa Bredan kohdalla oli noin 3600 ajoneuvoa/vrk. Ennusteen mukaan vuonna 2030 keskimääräinen vuorokausiliikenne olisi noin 4320 ajoneuvoa/vrk. (Lähde: Kauniaisten tieliikennemäärät Koivuhovin ympäristön liikenneselvitystä varten.)

11 10 Kevyt liikenne Alueen eteläpuolella kulkee radan suuntainen jalankulku- ja pyörätieyhteys, joka liittyy suunnittelualueen lounaiskulmassa Palokunnankujaan sekä alikulun kautta radan eteläpuoliseen jalankulku- ja pyörätieverkostoon. Palokunnankuja toimii tärkeänä kulkuyhteytenä Bredantieltä eteläpuolisille kevyen liikenteen väylille. Joukkoliikenne Tekninen huolto Palvelut Virkistys Rakennuskanta Alue sijaitsee kävelyetäisyydellä Kauniaisten keskustan asemasta. Asemalta on hyvät lähijunaliikenteen yhteydet Espoon ja Helsingin suuntiin. Linja-autopysäkki sijaitsee palvelukeskuksen edessä Bredantien varressa. Suunnittelualue kuuluu viemäri- ja vesijohtoverkoston piiriin. Tontilla Bredantien varressa sijaitsee muuntamo. Suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuuksia sijoittaa muuntamo esimerkiksi rakennuksen yhteyteen. Muuntamon sijainti tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Noin kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee puistoja, päiväkoteja, kouluja, liikuntapaikkoja, kirjasto, uimahalli ja terveysasema. Kauniaisten keskustan palvelut päivittäistavarakauppoineen sijaitsevat noin puolen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelmassa (MASU 2) alueen eteläpuolitse on merkitty kulkevaksi seudullinen kevyen liikenteen reitti. Thurmaninpuisto radan eteläpuolella on suunnittelualueen lähin puisto, joka yhdistyy lännessä Ymmerstan niittyyn. Kaavaalueelta on kevyen liikenteen yhteys radan alitse Thurmanin puistoon ja siitä edelleen Kauniaisten keskustaan. Kasavuoren luonnonsuojelualue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta länteen. Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelmassa (MASU 2) Kasavuoren alueelle on osoitettu seudullinen ulkoilureitti. Kauniaisten kaupungin liikuntatoimi on lumija maastotilanteen mukaisesti järjestänyt latuyhteyden Thurmaninpuistosta Kasavuorelle. Alueella sijaitseva Villa Bredan palvelukeskus on valmistunut vuonna 1992 ja sen kerrosala on noin 2200 k-m 2. Kaupungin vuokratalot ovat valmistuneet vuonna 1974 ja niiden kerrosala on yhteensä noin 1100 k-m 2.

12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Tie- ja raideliikenteen melu Asemakaava-alueelle kohdistuu raide-, tie- ja lentoliikenteen melua. Tieliikenteen melua alueelle muodostuu Bredantien ajoneuvoliikenteestä ja raideliikenteen melua eteläpuoliselta junaradalta. Lentomelun suhteen kaava-alue ei ole Uudenmaan maakuntakaavan (vahvistettu ) mukaan varsinaista lentomelualuetta, jolle ulottuisi Helsinki- Vantaan lentoaseman lentomelualue (Lden 50<55 db(a)). Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludireiivin mukainen meluselvitys on laadittu vuonna Meluselvityksen mukaan alueen tieliikenteen päivä-iltayömelutaso on pääosin alle db. Raideliikenteen päivä-ilta-yömelutaso on pääosin alle db, joiltakin osin alle 55 db. Kaava-alueesta laadittiin kaavoituksen edetessä tarkempi melumallinnus ennustevuodelle Meluselvityksen lähtökohtana käytettiin vuoden 2011 liikennemäärälaskentoja (Liikenne Espoossa 2011). Meluselvityksen perusteella valtaosalla suunnittelualutta tieliikenteen päivä- ja yömelun keskiäänentaso alittaa valtioneuvoston melutasolle asettamat ohjearvot. Ratamelun kohdalla päivä- ja yömelun keskiäänentaso ylittää ohjearvot paikoin alueen eteläosissa. Melumallinnuksen perusteella alueelle mallinnetaan jatkosuunnittelun yhteydessä melusuojaus. Meluselvityksen tuloksia kaavaratkaisun kannalta on käsitelty kappaleessa Meluntorjuntatarpeen toteaminen perustuu valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen (N:o 993, ) vaatimuksiin: Asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla taajamissa melutaso ei saa ulkona ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä aikaisemmin kaavoitetuilla alueilla yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db eikä uusilla kaava-alueilla yöohjearvoa 45 db. Asuin- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvon (klo 7 22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22 7) 30 db. Liike- ja toimistohuoneissa sovelletaan ainoastaan melutason päiväohjearvoa 45 db. Melutasoja verrataan ohjearvoihin melulähderyhmittäin (mm. valtioneuvoston asetus 801/2004). Koska alueelle osoitetaan kaavassa merkittävästi uutta rakentamista, sovelletaan tässä asemakaavassa päiväohjearvoa 55 db sekä uusien kaava-alueiden yöohjearvoa 45 db.

13 12 Kuva 7. Tiemelu. Vasemmalla päivämelun keskiäänentasot, oikealla yömelun keskiäänentasot. Meluselvitys Pöyry Finland Oy. Kuva 8. Ratamelu. Vasemmalla päivämelun keskiäänentasot, oikealla yömelun keskiäänentasot. Meluselvitys Pöyry Finland Oy. HUOM! Kuvat päivitetään uuden korttelirakenteen mukaisiksi.

14 13 Kuva 9. Ratamelun mahdollinen torjuntavaihtoehto. Pöyry Finland Oy. HUOM! Kuva lisätään ennen nähtäville menoa. 3.4 Maanomistus Tärinä ja runkoääni Ympäristönsuojelulaki ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettaviksi huomioon. Liikennetärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle eikä kohtuutonta häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. Raideliikenteen aiheuttama värähtely aiheuttaa kahdenlaista haittaa rakennuksissa: 1) tärinää, jonka käyttäjät aistivat liikkeenä, ja 2) runkomelua, jolloin värähtely aiheuttaa korvin kuultavaa ääntä asuntoon. Kovilla maaperillä ja matkustajajunilla ongelmaksi muodostuu yleensä runkomelu, kun taas pehmeillä maaperillä ja raskailla tavaraliikenteen junilla ongelma on yleensä tärinä. Suunnittelualue on tärinälle riskialtista savikkoa, mutta savikko on pääosin alle 10 metriä paksua, ja alueet eivät ole laajoja yhtenäisiä kokonaisuuksia. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkevalla rataosuudella ei liikennöi pitkiä ja raskaita tavarajunia, jotka yleensä aiheuttavat suurimman tärinän ratojen ympäristössä. (Helimäki akustikot 2007). Suunnittelualueesta alle 1 km länteen sijaitsee Koivuhovin asemakaava-alue, jonka suunnittelun yhteydessä raideliikenteen aiheuttamaa tärinää selvitettiin mittauksin. (Promethor 2011). Mittausten perusteella runkomelun suositusarvojen ylittymistä Koivuhovin alueella pidettiin hyvin epätodennäköisenä ja tämän voidaan olettaa pätevän myös Villa Bredan asemakaava-alueella. Suunnittelun edetessä Villa Bredan asemakaava-alueelle laadittiin tärinäselvitys. (Promethor 2012). Selvitys, mittaukset ja arvioinnit laadittiin VTT:n ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Mittaustulosten perusteella liikenteen tärinä ei aiheuta kaava-alueelle osoitetuille rakennuksille vaurioriskiä. Mittaus- ja arviointitulosten perusteella tärinän tunnusluku asumisviihtyvyyden kannalta ei rajoita asuinrakentamista kaava-alueella. Runkomelun arviointitulokset ylittivät lähes kaikissa mittauspisteistä suositusarvon 35 db(a). Selvityksen mukaan käytetty arviointimenetelmä pääsääntöisesti kuitenkin yliarvioi rakennukseen aiheutuvaa runkomelua. Epävarmuustekijöiden vuoksi tärinäsignaaleista määritettyjä runkomelutasoja voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina arvioina. Tärinäselvityksen tuloksia kaavaratkaisun kannalta on käsitelty kappaleessa Suunnittelualue on Kauniaisten kaupungin omistuksessa.

15 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtioneuvosto on antanut päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja päättänyt niiden tarkistamisesta. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteiden ohjausvaikutus ulottuu siten asemakaavoitukseen asti. Tämä asemakaavan muutos edistää eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun liittyviä valtioneuvoston hyväksymiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Suunnittelualue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Taajamatoimintojen alue tulee suunnitella asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palvelujen ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja uuden rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö- ja perinnearvot. Kuva 10 Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (YM vahvistanut ). Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella, sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. (Lähde: Uudenmaan liitto) Uudenmaan maakuntakaavan 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Tässä 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan (ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen yhteensovittaminen) sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Maakuntahallitus hy-

16 15 väksyi kaavaehdotuksen Kaavaehdotus oli nähtävillä ajalla Tavoitteena on saattaa maakuntakaavaehdotus maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi joulukuussa Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa suunnittelualue sijoittuu tiivistettävälle taajamatoimintojen alueelle. (Uudenmaan liitto 2012). Kuva 11 Ote valmisteilla olevasta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (Maakuntahallitus hyväksynyt ). Suunnittelualue sijaitsee tiivistettävällä taajamatoimintojen alueella, sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. (Lähde: Uudenmaan liitto) Yleiskaava Kauniaisissa ei ole voimassaolevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRL 54 :n mukaan soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39 ) säädetään. Kaavan suhdetta yleiskaavan sisältövaatimuksiin on kuvattu luvussa Maankäytön yleissuunnitelma Kauniaisiin on laadittu yleispiirteinen maankäytön yleissuunnitelma vuonna 2004 (MASU 2, ). Suunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Yleissuunnitelmassa suunnittelualue on varattu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Lisäksi suunnittelualueen reunassa on merkintä, jolla osoitetaan teknisesti mahdollinen sijainti kalliotilan kulkuaukolle.

17 16 Kuva 12 Maankäytön yleissuunnitelma MASU 2:n (ei oikeusvaikutteinen) mukainen maankäyttö suunnittelualueella ja sen ympäristössä. (Lähde: Kauniaisten kaupunki) Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava (vahvistettu ). Suunnittelualue on asemakaavassa merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi, joka on varattu kaupungin käyttöön (Yk). Voimassa olevassa kaavassa Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 4000 k-m 2 ja suurin sallittukerrosluku on III. Korttelialueen eteläosaan on osoitettu putki- tai tunneliviemäriä varten varattava alue. Suunnittelualuetta ympäröivät erillisten ja kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen korttelialueet; eteläpuolella on suojaviheraluetta ja rautatiealuetta. Kuva 13 Ote ajantasa-asemakaavasta ja kaava-alueen rajaus. (Lähde: Kauniaisten kaupunki)

18 Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjakartat Rakennuskielto Kauniaisten kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty ja tullut voimaan Tonttijako on hyväksytty Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Aluetta ei ole asetettu rakennuskieltoon kaavoituksen takia.

19 18 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja kaavaa koskevat päätökset 4.2 Osalliset Kauniaisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kauniaisten ikääntymispoliittisen strategian vuosille Strategiassa on määritetty ikäihmisten asumiseen ja hoitoympäristöihin liittyvät linjaukset vuosille Linjausten mukaan ikäihmisten asumiseen kiinnitetään Kauniaisissa huomiota ja kehitetään uusia asumismuotoja sekä palvelu- ja asumiskonsepteja. Tällä asemakaavan muutoksella pyritään vastaamaan näihin tavoitteisiin mahdollistamalla Villa Bredan palvelukeskuksen kehitys. Kaavoitukseen osallisia ovat suunnittelualueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavoitusmenettely tulee järjestää sekä suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tämän asemakaavan muutoksen laadintaan osallisia ovat: suunnittelualueen maanomistaja suunnittelualueen vuokralaiset Villa Bredan asukkaat ja henkilökunta naapurikiinteistöjen maanomistajat, asukkaat ja vuokralaiset Rakennuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lisäksi osallisia ovat erilaiset oikeudenomistajat, asukkaat sekä kaikki, joille alueen suunnittelutyöllä voi olla merkitystä. MRA 30 mukaan kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä kaavan valmisteluvaiheessa. MRA 27 mukaan kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. 4.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt Työtä on valmistellut ryhmä, johon ovat osallistuneet kaupungin ja konsultin edustajat. Kaupungilla työtä ovat valvoneet maankäyttöpäällikkö Mauri Liimatainen ja maankäyttöinsinööri Marko Lassila. Konsultin kaavanlaatijoina ovat olleet arkkitehti SAFA Perttu Pulkka, maisema-arkkitehti MARK Elina Kataja (YKS/445) ja maisema-arkkitehti yo. Inka Kytö Pöyry Finland Oy:ssä. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy.

20 19 Kaavoituksen vaiheista ilmoitetaan paikallislehdessä (Kaunis Grani), kaupungin internetsivuilla ja kaupungin ilmoitustaululla Kaavoituksen aloittaminen Osallisille tiedotettiin kaavoituksen alkamisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla ( , päivitetty ). Asemakaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin Kaunis Grani -lehdessä ajalla Varsinainen suunnittelutyö aloitettiin alkuvuodesta 2012 keräämällä lähtöaineistoa ja tekemällä alueelle maastokäynti. Hankkeeseen liittyvistä selvityksistä laadittiin luettelo, jota on täydennetty työn edetessä. Suunnitteluryhmän aloituskokous pidettiin helmikuussa Alustavia arkkitehtisuunnitelmia esiteltiin yleisötilaisuudessa Tilaisuuteen osallistui 41 osallista Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Asemakaavan muutoksen luonnos esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle Asemakaavaluonnos oli nähtävillä kaupungintalon ilmoitustaululla ja Kauniaisten internet-sivuilla. Osalliset esittivät kaavaluonnoksesta mielipiteitä, ja luonnoksesta pyydettiin lausuntoja kaupungin hallintokunnilta ja eri viranomaisilta. Luonnoksesta saatiin seitsemän lausuntoa ja yksi mielipide. Mielipiteisiin ja lausuntoihin laadittiin vastineet. Kaavaluonnokseen tulleiden mielipiteiden ja lausuntojen perusteella alettiin laatia kaavaehdotusta. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville ajalle Osalliset voivat esittää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot kaupungin hallintokunnilta ja eri viranomaisilta Asemakaavan hyväksyminen Asemakaavaehdotukseen tehdään annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella tarvittavat korjaukset, minkä jälkeen asemakaava esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään kevään 2013 aikana.

21 Suunnittelun tavoitteet Asemakaavan muutos on käynnistynyt Kauniaisten kaupungin aloitteesta. Villa Bredan alueesta on tarkoitus luoda ikäihmisten palvelujen keskus. Alueella sijaitsevaa palvelukeskusta laajennetaan. Asemakaava-alueella sijaitsevat rivitalot on tarkoitus purkaa uudisrakentamisen tieltä. Alueen rakentamisen määrää lisätään nykyisestä toteutuneesta noin 3300 k-m 2 :stä arviolta 8400 k-m 2 :iin. Asemakaavoituksen kanssa samanaikaisesti tehdään kaavoitusta palvelevaa arkkitehtisuunnittelua. Arkkitehtisuunnittelun yleisiä tavoitteita ovat olleet mm. vaiheittaisen toteutuksen mahdollistaminen ja esteettömyys. Tavoitteena on ollut myös tarkastella Palokunnankujan liikenteellistä sujuvuutta, esteettömyyttä sekä suhdetta uuteen rakentamiseen. Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan haastava; maasto laskee alueella pohjoisesta etelään noin 10 m. Rinteeseen sijoitettavan palvelukeskuksen suunnittelussa tulee kuitenkin erityisesti huomioida esteetön liikkuminen. Myös liittymistä alueen eteläosan kevyen liikenteen reitistöön sekä alikulkukuun radan eteläpuolelle on ollut tarpeen tarkastella esteettömyyttä silmällä pitäen. 4.5 Vaihtoehtotarkastelut Vaihtoehtotarkastelu alueen kehittämisestä on tehty arkkitehtisuunnittelun yhteydessä. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy. Rakennusoikeutta oli kaikissa tarkastelluissa ehdotuksissa noin 8500 k-m². Kriittisiä tekijöitä olivat toiminnallisesti tarkoituksenmukaisten asuin- ja palveluyksiköiden koko ja muoto, yhteys-, huolto- ja pysäköintitarpeet sekä liittyminen ympäristöön. Vaihtoehdoille yhteistä oli se, että Villa Bredan näkyvyyttä ja saavutettavuutta Bredantieltä korostettiin ja parannettiin osoittamalla lisärakentamista nykyisen palvelukeskuksen ja asuintilojen väliin kadun varteen. Rakennusten kerrosluku muuttui rinteen mukaan, ja maanalaisia lisätiloja voitiin rakentaa vaihtelevasti. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin eri vaihtoehtojen ominaisuuksia. Vaihtoehdossa Avain nykyinen palvelukeskus laajentuu. Ratkaisu tarjoaa ryhmäkotipaikkaa ja palveluasuntoa. Asumiseen tarkoitetut rakennukset sijoittuvat palvelukeskuksen eteläpuolelle linjamaisesti. Rakennusten väliin muodostuu rauhallisia ja rajattuja ryhmäkotipihoja. Rakennusoikeutta on yhteensä noin 8500 k-m 2. Ratkaisun vaiheittainen toteutus on mahdollista. Ratkaisu mahdollistaa loivan kulkuyhteyden toteuttamisen tontin läpi. Palokunnankujan tiejärjestelyt pysyvät ennallaan.

22 21 Kuva 14 Vaihtoehto Avain. Vaihtoehdossa Lukko ryhmäkotipaikkoja yläpihatasossa on ja alapihan tasolla 8-13 paikkaa. Pistetaloissa on palvelu- tai senioriasuntoa ja niihin on mahdollista sijoittaa myös tavallista asumista. Asuinrakennukset sijoittuvat puistomaisen pihan ympärille. Ratkaisu mahdollistaa loivan kulkuyhteyden toteuttamisen tontin läpi. Rakennusoikeutta on noin 8500 k-m 2. Vaihtoehto on helposti toteutettavissa vaiheittain. Ratkaisu edellyttää muutoksia Palokunnankujalla. Kuva 15 Vaihtoehto Lukko.

23 22 Vaihtoehdossa Kävelykeppi palvelukeskusta on mahdollista kasvattaa nykyisestä. Ratkaisu mahdollistaa 18/36 ryhmäkotipaikkaa ja palveluasuntoa ryhmäkodin laajuudesta riippuen. Asumiseen tarkoitetut tilat on sijoitettu kaarevasti palvelukeskuksen eteläpuolelle. Ratkaisu mahdollistaa rauhallisten ja puistomaisten pihojen toteuttamisen. Rakennusoikeutta on noin 8500 k-m 2. Palokunnankujaa ei tarvitse muuttaa. Ratkaisu toimii parhaiten kertatoteutuksena. Kuva 16 Vaihtoehto Kävelykeppi. 4.6 Palokunnankuja Asemakaavoituksen yhteydessä tarkasteltiin korttelin länsipuolitse kulkevan Palokunnankujan katujärjestelyitä sekä Palokunnankujan liittymistä eteläpuoliseen kevyen liikenteen väylään. Nykyisellään Palokunnankujan ajo-osuus ulottuu Bredantieltä tontin eteläreunaan saakka. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditun katutarkastelun tuloksena Palokunnankujan eteläosa osoitetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huoltoajo on sallittu. Nopeuksia voidaan tällä osuudella rajoittaa esimerkiksi kaartelemalla kulkuväylän linjausta sekä istutuksin, kiveyksin ja mahdollisten hidasteiden avulla. Palokunnankujan pohjoisosa osoitetaan hidaskaduksi, jolla nopeusrajoitus on alhainen. Katusuunnitelman tarkastelun tuloksena myös Bredantien nykyistä kivettyä ja korotettua risteysaluetta on ehdotettu jatkettavaksi Palokunnankujaan saakka. Jalkakäytävän sijoittaminen Palokunnankujan itäreunaan palvelisi parhaiten Villa Bredan tontin asukkaiden esteetöntä liikkumista. Jalkakäytävän toteuttaminen edellyttäisi nykyisen katualueen leventämistä 2 metrillä. Kadun länsipuolinen olemassa oleva suojapuusto on mahdollista säilyttää.

24 23 Suunnittelun yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota esteettömään liikkumiseen. Esteettömyyden erikoistason mukaiset kulkureittien kaltevuudet (< 5 %) voidaan saavuttaa Villa Bredan piha-alueilla. Palokunnankujan hidaskadun, eteläosan kevyen liikenteen osuuden sekä tontin eteläpuolisen junaradan alikulun osalta tähän tavoitteeseen ei maastonmuotojen takia päästä varsinaisen kaava-alueen rajoissa. Palokunnankujan jatkeen osoittaminen esteettömyyden erikoistason mukaisena aiheuttaisi maastonmuotoilun tarvetta reitin eteläosassa ja vaikuttaisi myös alikulkuun radan alituksen kohdalla. Kaava-alueen läpi voidaan kuitenkin etelä-pohjoissuunnassa järjestää esteetön kulkuyhteys, joka palvelee ennen kaikkea korttelialueen käyttäjiä, mutta puolijulkisen luonteensa vuoksi myös muita kuntalaisia. Palokunnankuja ja kevyen liikenteen väylänä jatkuva osuus tulee suunnitella kokonaisuutena sekä korttelialueen sisäiset kulkureitit että junaradan alittava yhteys huomioon ottaen. Jatkosuunnittelussa on huomioitava myös Espoon kaupunkiradan ratasuunnittelu (käynnistymässä 2012), joka voi osaltaan vaikuttaa alueen maastonmuotoihin ja reittien kaltevuuksiin. Kuva 17 Poikkileikkaus Palokunnankujasta jalkakäytävällä varustettuna.

25 24 Kuva 18 Pituusleikkaus Palokunnankujasta. Taustalla päivitetty arkkitehtisuunnitelmien vaihtoehto Lukko. Kuvat 19 ja 20. Poikkileikkaukset Palokunnankujan kevyenliikenteen osuudesta. Leikkauskohdat on osoitettu kuvassa 18.

26 25 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET Kolmesta vaihtoehtoisesta alueen kehittämisperiaatteesta jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin vaihtoehto Lukko. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausuntoja, ja osallisilla sekä kunnan asukkailla oli mahdollisuus esittää mielipiteitä. Luonnoksesta saatiin seitsemän lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnon antoivat seuraavat tahot: - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Kauniaisten kaupunki, rakennuslautakunta - Kauniaisten kaupunki, sosiaali- ja terveyslautakunta - Kauniaisten vanhusneuvosto - Kauniaisten vammaisneuvosto - Fortum Power and Heat Oy Mielipiteen antoivat seuraavat tahot: - As. Oy Bredantie 12 Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistelmä lausuntojen ja muistutusten sisällöstä sekä se, miten esiin tullut palaute on otettu huomioon kaavassa. Asemakaavaluonnos Kannanoton sisältö Vastine Toimenpide kaavassa Sprinkleriveden saatavuus ja pelastusteiden järjestäminen tulee huomioida asemakaavassa. Sprinkleriveden saatavuus huomioidaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Pelastusreittien järjestäminen on huomioitu kaavassa. Ei muutoksia asemakaavaan.

27 26 Rinnetontilla tulee huomioida esteettömät kulkuyhteydet. Ulkoilualueiden visuaalinen ilme ja viihtyisyys ovat tärkeitä vanhusväestölle. Suunnittelun yhteydessä on kiinnitetty erityishuomiota esteettömään liikkumiseen. Villa Bredan tontin läpi voidaan järjestää esteetön kulkuyhteys. Alueelle on mahdollista toteuttaa puistomainen pihaalue ja valittu Lukkovaihtoehto mahdollistaa myös suojaisat ja rajatut sisäpihat. Yleisten määräysten mukaan piha- ja oleskelualueet, pääkulkuyhteydet ja rakennusten sisäänkäynnit on suunniteltava ja rakennettava esteettömyyden erikoistason mukaisesti. Ei muutoksia asemakaavaan. Turvallisiin ja toimiviin liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin tulee kiinnittää alueella huomiota. Palokunnankujan turvallisuutta voidaan edistää hidaskatumerkinnällä. Kävely- ja pyörätieosuudella hidasteita voidaan luoda istutuksin ja kiveyksin sekä väylän mutkittelevalla linjauksella. Pysäköintipaikkojen määräksi muodostuu noin 66 paikkaa, tämä on riittävä korttelin käyttötarkoitukseen nähden. Palokunnankuja osoitetaan hidaskatu-merkinnällä. Yleisiin määräyksiin lisättiin maininta hidasteista ja kavennuksista istutusten ja kiveysten avulla kevyen liikenteen osuudelle. Pysäköintimääräyksiä tarkennettiin. Uusi rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Rakennusten kerroskorkeudet on rajattu enintään neljään kerrokseen. Rakennusten korkeuksia on pyritty sovittamaan maastonmuotoihin. Korttelin itäreuna osoitetaan istutettavaksi. Korttelin itäreuna osoitettiin istutettavaksi alueen osaksi. Palvelukeskuksen laajentaminen tulisi toteuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, joka jo mahdollistaa lisärakentamisen. Nykyisessä kaavassa osoitettu rakennusoikeus 4000 k- m2 ei riitä uuden palvelukeskuksen toteuttamisen tarpeisiin. Ei muutoksia asemakaavaan. Asemakaavan muutosalue sijaitsee kaukolämmitettävällä alueella. Nykyiset rakennukset lämmitetään kaukolämmöllä. Kaukolämpöputket kulkevat Bredantiessä. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia asemakaavaan.

28 27 Vammaispysäköinti tulee huomioida suunnittelussa. Pysäköintitarkastelun yhteydessä on huomioitu myös invapysäköinnin järjestäminen. Ei muutoksia asemakaavaan.

29 28 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Asemakaavan muutos koskee 4. kaupunginosan korttelin 48 tonttia 8 sekä Palokunnankujaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kauniaisten kaupungin 4. kaupunginosan korttelin 48 tontit 9 ja 10 sekä katualuetta. Asemakaavan tonttijako ja tonttijaon muutos laaditaan sitovana. Korttelin tontti nro 9 osoitetaan asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialueena (Y). Kyseiselle tontille on osoitettu rakennusoikeutta 5200 k-m 2. Alueella on sallittua rakentaa enintään 3-kerroksisia rakennuksia. Korttelin tontti nro 10 osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueena, jolle saa sijoittaa palvelu- ja senioriasuntoja (AK-10). Tontin rakennusoikeus on 3200 k-m 2. Alueella on sallittua rakentaa enintään 4-kerroksisia rakennuksia. Palokunnankujan pohjoisosa osoitetaan kaavassa hidaskatuna. Palokunnankujan eteläosa muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi/tieksi, jolla on osan matkaa huoltoajo sallittu (pp/h). Kulku Y- ja AK-10 korttelialueille ohjataan Palokunnankujan kautta; Bredantielle on osoitettu liittymäkielto. Pysäköimispaikkoja (p) osoitetaan sekä Y- että AK-10 -korttelialueen pohjoisosiin. AK-10 korttelialueella pysäköimispaikan kautta voidaan järjestää alueen sisäistä huoltoliikennettä (p-1). Y-korttelialueen pysäköimispaikat yhdistyvät rakennukseen osoitetun kulkuaukon avulla. Kulkuaukon sijainti on ohjeellinen. Lisäksi kaavassa sallitaan korttelialuetta palvelevien maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen rakennusoikeuden tai rakennusalan sitä estämättä. Y-korttelialueen itäreuna osoitetaan istutettavaksi alueen osaksi. Korttelin eteläosassa säilyy varaus maanalaista johtoa varten. Johdon sijaintitieto perustuu alueen nykyiseen lainvoimaiseen asemakaavaan. Johdon tarkka sijainti tulee selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä ja sijainti on huomioitava perustamisratkaisuja tehtäessä. 6.2 Kaavan mitoitus Rakennusoikeus Rakennusoikeutta on osoitettu asemakaavassa yhteensä 8400 k-m². Korttelitehokkuus on noin e=0,7. Asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi on AK-10 -korttelialueella sallittua rakentaa yhteistiloja enintään 15% kokonaisasuinkerrosalasta kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Lisäksi AK-10 -korttelialueella ne porrashuoneen tilat, jotka ylittä-

30 29 vät 20 k-m 2, saa kaikissa kerroksissa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Auton säilytyspaikat saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Korttelialuetta palvelevien maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen on sallittua rakennusoikeuden tai rakennusalan sitä estämättä. 6.3 Kaavamääräykset Yleisissä määräyksissä on annettu seuraavia kaavaa täydentäviä määräyksiä: Korttelin rakennusaloille saa sijoittaa kerrosalaan luettavia maanalaisia tiloja. Y-korttelialueella tulee autopaikkoja varata rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella, kuitenkin vähintään 1 ap/200 k-m². AK-10 -korttelialueella tulee autopaikkoja varata 1 ap/100 k-m 2. Autopaikkatarvetta voidaan tarkentaa rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Autopaikkoja voidaan toteuttaa vaiheittain. AK-10 -korttelialueella ne porrashuoneen tilat, jotka ylittävät 20 k-m 2, saa kaikissa kerroksissa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Kerrosalan ylittävälle osalle ei tarvitse varata autopaikkoja. Autopaikkoja saa sijoittaa myös rakennusten alimpiin kerroksiin. Auton säilytyspaikat saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Autopaikkoja saa rakentaa toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin. AK-10 -korttelialueella yhteistiloja saa rakentaa enintään 15 % korttelialueen kokonaisasuinkerrosalasta kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Yhteistiloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Korttelialueiden piha- ja oleskelualueet, pääkulkuyhteydet ja rakennusten sisäänkäynnit on suunniteltava ja rakennettava esteettömyyden erikoistason mukaisesti. Piha- ja oleskelualueet tulee suunnitella siten, että niiden yhteiskäyttö Y- ja AK-10- korttelialueiden kesken on mahdollista. Palokunnankujan jalankululle ja pyöräilylle varatulle osuudelle tulee toteuttaa hidasteita ja kavennuksia istutusten ja kiveysten avulla. Rata- ja tieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että normaaleissa uusissa asuinrakennuksissa liikennetärinän osalta ei ylitetä VTT:n laatiman ohjeen (2278) värähtelyluokan C arvoa 0,30 mm/s tai voimassa olevaa määräysarvoa.

31 30 Rata- ja tieliikenteen aiheuttaman runkomelutason ei tule uusissa asuinhuoneistoissa ylittää VTT:n laatimassa ohjeessa (2468) määriteltyä suositusarvoa 35 db(a) tai voimassa olevaa määräysarvoa tai uudempaa suositusarvoa. Korttelialueilla tulee lupavaiheessa mittauksin selvittää raideliikenteen aiheuttaman runkomelutason määrä sekä mahdolliset runkomelun torjuntatoimenpiteet rataa lähimpänä olevien rakennusten osalta erikseen. Selvityksessä tulee huomioida Kaupunkiradan lisäraiteen mahdollinen vaikutus. 6.4 Kaavan vaikutukset Lähtökohdat MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavan muutoksen myötä alueen asukasmäärä kasvaa nykyiseen verrattuna. Kasvu on kuitenkin maltillista, vain joitakin kymmeniä uusia asukkaita. Muutos mahdollistaa monipuolisempien palveluiden tarjonnan ikääntyvälle väestölle. Muutos lisää alueen työpaikkoja. Asemakaavan muutoksen toteuttaminen muuttaa aluetta rakennetummaksi. Esimerkiksi rakennusten korkeudet kasvavat nykytilanteeseen verrattuna jonkin verran. Asemakaavan toteutuksessa on huomioitava alueen soveltuminen ilmeeltään ja mittakaavaltaan ympäröivään rakennuskantaan. Näin voidaan lieventää lähialueen asukkaiden kokemia mahdollisia haitallisia kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Palokunnankujan muuttaminen osin jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi parantaa alueen kävely- ja pyörätieyhteyksiä. Kaavamuutos mahdollistaa nykyistä turvallisemman kevyen liikenteen yhteyden Bredantieltä alueen kautta Thurmanin puistoon ja edelleen Kauniaisten keskustaan. Radan melu- ja tärinäkysymyksiä on käsitelty luvussa 6.5. Kaavamääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisella rakentamisella ehkäistään melun ja tärinän haittoja asumiselle Vaikutukset maa- ja kallioperään, ilmaan ja ilmastoon Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen maa- ja kallioperään tai vesisuhteisiin, sillä kyseessä on jo rakentunut tontti. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää jossain määrin kaivu- ja täyttötöitä alueella, mutta niiden vaikutukset maa- ja kallioperään jäävät vähäisiksi. Hulevesien määrä ei merkittävästi lisäänny tontilla, koska päällystettyjen pintojen määrä ei kasva nykyisestä oleellisesti.

32 31 Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ilmaan tai ilmastoon. Kyseessä on pienikokoinen täydennysrakentamisen alue jo rakentuneella tontilla Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Koska asemakaavan muutoksen kohteena on jo rakentunut tontti, ei asemakaavan muutoksella ole merkittäviä vaikutuksia alueen eläin- tai kasvilajeihin. Tontin eteläpuolella radan läheisyydessä kasvaa kookasta puustoa, jonka säilyminen riippuu mm. käytettävistä meluntorjuntaratkaisuista Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asemakaavan muutoksen toteuttaminen eheyttää olemassa olevaa alue- ja yhdyskuntarakennetta ja täydentää alueen palvelutarjontaa. Kaavamuutoksen myötä alueen liikennemäärät kasvavat jossain määrin, sillä palvelukeskukseen voidaan sijoittaa myös yleisölle avoimia palveluja. Kasvun voidaan kuitenkin olettaa olevan maltillista. Palokunnankujan muuttaminen osin jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi parantaa alueen kävely- ja pyörätieyhteyksiä Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on nykyisellään rakennettua. Asemakaavan muutoksen toteuttamisen myötä Villa Bredan nykyinen päärakennus laajenee kohti tontin eteläosaa. Tontilla sijaitsevat rivitalot on tarkoitus purkaa uudisrakentamisen tieltä. Osa rivitaloista on huonossa kunnossa, ja rakennusten purkaminen sekä korvaaminen uusilla rakennuksilla voi osaltaan eheyttää lähialueen kaupunkikuvaa. Kaavassa osoitetut uudet rakennukset ovat alueella aikaisemmin sijainneita rivitaloja korkeampia, mikä muuttaa alueen kaupunkikuvaa. Näkymät muuttuvat Bredantieltä ja Palokunnankujalta katsottuna sekä alueen itä- ja länsipuolisilta asuinalueilta katsottuna. Alueen itäosa on osoitettu kaavassa istutettavana alueen osana, mikä osaltaan sovittaa aluetta ympäristöön. Uudisrakentamisen myötä alueelle on myös mahdollista toteuttaa puistomainen piha-alue, jonka myötä alueen yleisilme säilyy vehreänä. Alueelle mahdollisesti edellytettävät melusuojaukset tulee toteuttaa ilmeeltään kaupunkimaisina ja sovittaa istutusten avulla ympäristöön. Suunnittelualueella ei sijaitse erityisiä kaupunkikuvallisia ja maisemallisia arvoja tai kulttuuriperinnön ja rakennetun ympäristön arvokohteita. Rakentamisen sekä pihojen ja muun ympäristön laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkosuunnittelun yhteydessä.

33 Ympäristön häiriötekijät Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevia liikennemelun lähteitä ovat Bredantie sekä junarata. Kaava-alueesta laadittiin suunnittelun yhteydessä meluselvitys (Pöyry Finland Oy 2012), jossa tarkasteltiin alueella esiintyvää tie- ja raideliikenteen melua. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) määritellään ulko- ja sisätiloja koskevat melun ohjearvot. Ohjearvojen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla taajamissa melutaso ei saa ulkona ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä aikaisemmin kaavoitetuilla alueilla yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db eikä uusilla kaava-alueilla yöohjearvoa 45 db. Meluselvityksen mukaan suurin osa alueesta saavuttaa ohjearvon alittavan tason sekä päivä- että yöaikaan. Tiemelun takia ei tarvita erillistä melusuojausta. Julkisivujen osalta melutason ohjearvot eivät ylity koko kaava-alueella. Korttelin eteläosaan kohdistuvan ratamelun takia korttelin eteläreunalle edellytetään erillistä melusuojausta, mikäli suojaus ei toteudu rakennusten massoittelun avulla. Suojausmerkintä on osoitettu kaavassa korttelin eteläreunaan. Merkintä osoittaa, että alue on suojattava melulta niin, että päivämelutaso leikki- ja oleskelualueilla on korkeintaan 55 db(a) ja yömelutaso korkeintaan 45 db(a). Meluselvityksen perusteella meluaidan korkeus päivättyjen arkkitehtisuunnitelmien mukaisella korttelirakenteella vaihtelee 2-4 metrin välillä. Meluaidan melua vaimentava vaikutus on esitetty kuvassa x (HUOM! Kuva lisätään nähtäville menoon mennessä) Raideliikenteen aiheuttama tärinä ja runkomelu Raideliikenne voi aiheuttaa tärinää ja runkomelua rata-alueen ympäristöön. Tämän vuoksi suunnittelun yhteydessä alueelle laadittiin tärinäselvitys (Promethor 2012). Mittaustulosten perusteella liikenteen tärinä ei aiheuta tontille suunnitelluille rakennuksille vaurioriskiä. Tulosten perusteella tärinän tunnusluku asuinviihtyvyyden kannalta ei rajoita asuinrakentamista selvitysalueelle. Selvityksessä runkomelun arviointitulokset ylittivät lähes kaikissa mittauspisteistä suositusarvon 35 db(a). Selvityksen mukaan mittauksissa käytetty arviointimenetelmä pääsääntöisesti kuitenkin yliarvioi rakennukseen aiheutuvaa runkomelua. Mikäli rakennuksia ei perusteta suoraan kallioon, tehtyjen mittausten sekä aikaisempien tutkimusten ja kokemusten perusteella runkomelun suositusarvojen ylittymistä selvitysalueella voidaan pitää epätodennäköisenä. Runkomeluriskistä johtuen selvityskohteen alueelle ei tule rakentaa osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevia asuinkerroksia. Runkomelun vaimennustarve/tarpeettomuus tulee varmistaa radan läheisyyteen rakennuksia suunniteltaessa talokohtaisesti. (Promethor Oy 2012). Selvityksen mukaan mahdollisen kaupunkiradan lisäraiteiden toteutumisen arvioidaan aiheuttavan korkeintaan vain vähäisesti muutoksia alueen tärinätasoihin. Uusien ratara-

34 33 kenteiden suunnittelussa tulee huomioida, ettei radan vaihteista aiheudu ylimääräistä runkomelua suunnitelluille rakennuksille. Vaihteiden sijoittamista rataosuuksille, joiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee asuinrakennuksia, tulee välttää. Laaditun selvityksen ja mittausten perusteella on tärinän ja runkomelun osalta kaavassa annettu yleisiä määräyksiä koskien sekä koko aluetta että kohdistuen yksittäisiin rakennuksiin. 6.6 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRL 54 :n mukaan soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39 ) säädetään. SISÄLTÖVAATIMUS (39 ): Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. ASEMAKAAVAN MUUTOS: Noudattaa vahvistettua maakuntakaavaa. Alue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi Tukeutuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja hyödyntää ja täydentää nykyisiä kunnallisteknisiä verkostoja sekä hyödyntää nykyisiä ja suunnitteilla olevia liikenneyhteyksiä. Tukeutuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja hyödyntää nykyisiä kunnallisteknisiä verkostoja sekä liikenneyhteyksiä. Mahdollistaa palvelukeskuksen kehittämisen. Alue kytkeytyy olemassa olevaan katuverkkoon. Alueen energia- ja vesihuolto on järjestettävissä olemassa olevaa infrastruuuria hyödyntäen. Alueella on hyvät joukkoliikenteen yhteydet. Alueella on hyvät joukkoliikenteen yhteydet. Alueen kehittäminen mahdollistaa erityisesti vanhusväestöä palvelevan elinympäristön kehittämisen. Alueen kehittäminen mahdollistaa joidenkin uusien työpaikkojen synnyn alueelle. Asemakaavaehdotuksessa esitetty maankäyttö on hyväksytyn maakuntakaavan mukainen ja noudattaa tarkistettuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä Kauniaisten kaupungin hyväksymää ikääntymispoliittista strategiaa. Asemakaavaehdotuksessa esitetty rakentaminen ei rajoita ympäröivien alueiden maanomistajia käyttämästä tai hyödyntämästä omistamiaan maa-alueita eikä siten aiheuta alueen maanomistajalle tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa.