Espoonlahden koulu Otteita Espoonlahden koulun opetussuunnitelmasta

Espoonlahden koulu Otteita Espoonlahden koulun opetussuunnitelmasta Opetussuunnitelma kokonaisuudessaan osoitteessa: www.peda.net/veraja/espoo/espoonlahdenkoulu/opetussuunnitelma

1 OTTEITA ESPOONLAHDEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Tämä julkaisu sisältää valittuja otteita koulumme opetussuunnitelmasta painottuen lähinnä koulumme toimintakulttuuriin ja oppilasarviointiin. Lisäksi julkaisussa on avattu ja tarkennettu muutamia kohtia. Ne on erotettu opsin teksistä laatikoin. Tämä julkaisu jaetaan aina koulun alkaessa seitsemännen luokan oppilaille, joten ole hyvä ja säilytätä opas. Koko opetussuunnitelmamme ja tuntijaon löydät osoitteesta: www.peda.net/veraja/espoo/espoonlahdenkoulu/opetussuunnitelma Otsikkojen numeroin vastaa varsinaisen opetussuunnitelman numerointia. 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojenja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen.

Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. 2 Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalvelut perustuvat kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. 1.1.1 Espoonlahden koulun arvot - toisen ihmisen kunnioittaminen - tasapainoinen ja sivistynyt nuori - kannustaminen monipuolisiin tapoihin tarkastella asioita - hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä - ympäristöystävällisyys

3 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. 2.1.1 Espoonlahden koulun toiminta-ajatus Koulun toiminta perustuu yksilön kunnioittamiseen yhteisön jäsenenä ja yksilöllisen oppimisprosessin tukemiseen. Tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisimman vahvat tiedot ja taidot elämää ja jatko-opintoja varten. Koulu pyrkii yhteistyössä kotien kanssa kasvattamaan oppilaistaan hyväkäytöksisiä, suvaitsevaisia, omiin kykyihinsä luottavia, yhteistyökykyisiä ja omasta itsestään ja ympäristöstään vastuunsa tuntevia nuoria. 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. 2.4.1 Espoonlahden koulun kieliohjelma Espoonlahden koulussa voi opiskella A-kielinä englantia, ruotsia ja saksaa. A1 ja A2- kielten lukijat voivat olla samoissa ryhmissä. B-kielinä Espoonlahden koulussa voi

opiskella ruotsia, englantia, ranskaa ja saksaa. Näistä ranska ja saksa alkavat kahdeksannella luokalla. Lisäksi kieleen tutustumiskursseina on tarjottu italiaa ja yhdeksännellä luokalla englannin kulttuuripainotteista valinnaiskurssia. 4 2.5.1 Espoonlahden koulun painotukset ja kielikylpyopetus Espoonlahden koulussa annetaan painotettua matemaattis-luonnontieteellistä opetusta. Oppilaat valitaan pääsykokeen ja alakoulun opettajien antamien arvioiden perusteella. Matemaattis-luonnontieteelliseen painotukseen valituilla oppilailla on seitsemännellä luokalla yksi kurssi enemmän fysiikkaa ja kemiaa, kahdeksannella luokalla yksi kurssi enemmän matematiikkaa ja yhdeksännellä luokalla yksi kurssi enemmän biologiaa kuin muilla oppilailla. Espoonlahdessa on ruotsinkielistä kielikylpyopetusta. Lukuvuosittain pyritään kielikylpykielellä järjestämään 30 % opetuksesta. Kielikylpyopetuksessa ruotsin kieltä käytetään opiskelun välineenä. Kurssikohtaiset tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin suomen kielellä opiskelevilla oppilailla. Ruotsin kieli on myös kielikylpyoppilaiden A-kieli. Ruotsia opiskellaan A1- kielen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että oppilaat saavat vankan ruotsin kielen taidon ja että he oppisivat käyttämään ruotsin kieltä luontevasti sekä kouluelämässä että arkielämän eri tilanteissa. Päättötodistukseen liitetään diplomi oppiaineista, jotka on annettu kielikylpyopetuksena. 3.2.1 Espoonlahden koulun tuntijako Espoonlahden koulun yksityiskohtaiset tuntijaot löytyvät osoitteesta: www.peda.net/veraja/espoo/espoonlahdenkoulu/opetussuunnitelma 3.4 Valinnaisaineiden opetus Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta

opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. 5 3.4.1 Espoonlahden koulun valinnaisaineiden opetus Espoonlahden koulussa 2+2 tunnin valinnaisina aineina tarjotaan teknistä työtä, tekstiilityötä, kuvataidetta, kotitaloutta, saksaa, ranskaa, liikuntaa, tietotekniikkaa ja musiikkia. 1+(1) tunnin valinnaisaineina tarjotaan musiikkia, ilmaisutaitoa, kuvataidetta, teknistä työtä, tekstiilityötä, kotitaloutta, liikuntaa, tietotekniikkaa, englantia ja italiaa. Oppilaat valitsevat näitä valinnaisaineita kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa varten. Oppilaalla on yläkoulun aikana yhteensä 13 tuntia valinnaisia aineita. Näihin tunteihin kuuluvat painotuskurssit ja A2-kieli. 3.5.1.1 Niveltäminen Espoonlahden koulussa Oppilashuoltoryhmä huolehtii alakoulusta yläkouluun siirtymiseen liittyvästä niveltämisestä. Oppilashuoltoryhmän jäsenet tapaavat alakoulujen luokanopettajia ja erityisopettajia keväällä. Näissä tapaamisissa siirretään oppimisen kannalta tärkeitä tietoja ja keskustellaan mm. oppilaiden luokkasijoittelusta ja erityisen tuen tarpeesta. Kuudensien luokkien oppilaat tutustuvat uuteen kouluunsa kevään aikana ja heille esitellään koulurakennus ja koulun toimintakulttuuria. Lisäksi oppilashuoltoryhmän edustajat voivat vierailla alakoulussa esittelemässä yläkoulun toimintaa. Tulevat luokanvalvojat esitellään oppilaille mahdollisuuksien mukaan. Seitsemänsien luokkien luokanvalvojat tapaavat alakoulun luokanopettajia mahdollisuuksien mukaan syyslukukaudella. Tapaamisessa keskustellaan oppilaiden sopeutumisesta kouluun ja opiskelusta. Kuudensien luokkien oppilaiden huoltajat kutsutaan alkuvuodesta vanhempainiltaan, jossa esitellään opiskelua yläkoulussa, koulun toimintakulttuuria ja painotuksia. Yhdeksänsien luokkien oppilaille järjestetään mahdollisuus tutustua toisen asteen oppilaitoksiin. Oppimisen kannalta olennaiset tiedot siirtyvät Espoonlahden lukioon jatkavista oppilaista tarvittaessa luontevasti luokanvalvojien ja lukion ryhmänoh-

jaajien välillä. Oppilaanohjaaja antaa kysyttäessä yksilöllisesti tietoja jatkoopintopaikoista. 6 3.5.2 Espoonlahden koulun toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat 3.5.2.1 Oppimisympäristö Espoonlahden koulu sijaitsee luonnonkauniilla alueella meren läheisyydessä. Koulumme sijainti Espoonlahden keskuksessa ja urheilupuiston tuntumassa tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet eri oppiaineiden monipuoliseen opettamiseen ja harjoittamiseen. Koulurakennukset sijaitsevat turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä hyvien kulkuyhteyksien päässä. Koulullamme on yli 80-vuotinen historia takanaan, ja nykyinen koulurakennus on valmistunut 1970-luvulla. Rakennuksen sydän on valoisa ja viihtyisä ruokala, ravintola Punapippuri, joka tarjoaa päivittäin monipuolista ja maukasta ruokaa. Meillä on myös laajalla valikoimalla varustettu koulukirjasto käytössämme. Kirjastossa ja monissa luokissa on mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa opetuksessa. Samassa rakennuksessa toimii myös Espoonlahden lukio, joka tarjoaa mahdollisuuden jatkoopintoihin. Rakennuksen ikä ja suuri oppilasmäärä rajoittavat jonkin verran erilaisten opiskelumuotojen käyttöä. Pyrimme kuitenkin mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan monipuolisia opetusmenetelmiä. Koulussamme on myönteinen ilmapiiri, jonka luomiseen osallistuvat kaikki, niin oppilaat kuin koulun henkilökunta. Oppilasryhmät yritetään pitää mahdollisimman pieninä, millä on opiskelua rauhoittava vaikutus. Järjestämme koko koulun yhteisiä tapahtumia, jotka luovat yhteishenkeä. Pyrimme sopeuttamaan koulumme nuorimmat oppilaat osaksi yhteisöämme esim. tukioppilastoiminnan avulla. Puutumme välittömästi mahdollisiin epäkohtiin kuten kiusaamiseen esimerkiksi Verson ja/tai KiVan Koulun avulla.

7 3.5.2.2 Työtavat Koulun työtavat perustuvat monipuolisen oppimisen tukemiseen. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Käytettäviä työtapoja ovat mm. itsenäinen tiedonhankinta ja tiedon prosessoiminen tutkielmien tekemisen, portfoliotyöskentelyn, oppimispäiväkirjojen ja harjoitusten tekemisen muodossa. Oppilaiden keskinäisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä, sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista tuetaan monin eri tavoin. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään eri oppiaineisiin soveltuvin tavoin. Koulun omat tapahtumat, tutustumiskäynnit kulttuurikohteissa, luontoretket ja muu koulun ulkopuolinen opetus tarjoavat elämyksiä oppimiseen. 3.5.2.3 Juhlat, teemapäivät ja tapahtumat Juhlia, erilaisia tapahtumia ja vierailukäyntejä järjestämällä tutustutamme oppilaitamme sekä omaan että vieraaseen kulttuuriperinteeseen. Vierailemme vuosiluokittain pääkaupunkiseudun museoissa ja käymme mahdollisuuksien mukaan teattereissa ja elokuvissa. Pyrimme antamaan oppilaille monipuolisia taide-elämyksiä kutsumalla kouluumme vuosittain eri taidelajien edustajia, mm. näyttelijöitä, kirjailijoita ja muusikoita. Juhlaperinteeseemme kuuluvat itsenäisyysjuhla, joulujuhla, kevätjuhla ja koulunpäivä. Koulunpäivän vietto juontaa juurensa koulumme perustajien, Hilma ja Yrjö Jahnssonin aikoihin 1920-luvulle, ja koulunpäivää vietetään yleensä toukokuussa Kukan päivän tienoilla. Päivän teema vaihtelee vuosittain. Juhlien ja tapahtumien yhteydessä korostamme hyvää käytöstä ja tilanteen mukaista pukeutumista. Kirkollisten juhlapyhien yhteydessä sekä keväällä koulun päättyessä käydään mahdollisuuksien mukaan kirkossa. Oppilailla, jotka eivät osallistu yleiseen uskonnonopetukseen, on oma tilaisuutensa koululla.

8 Seitsemänsien luokkien oppilaita perehdytetään oman kotikaupungin historiaan ja kulttuuriin vierailulla Espoon taidemuseoissa. He käyvät myös mahdollisuuksien mukaan tutustumassa omassa asuinympäristössään toimiviin seurakunnan ja sosiaalitoimen nuorisotiloihin sekä lähistöllä sijaitsevaan kartanoon ja sen historiaan. Kahdeksasluokkalaiset tutustuvat keväällä johonkin pääkaupunkiseudun energialaitokseen, Tekniikan museoon tai vastaavaan kohteeseen. Lukuvuoden aikana he vierailevat myös Ateneumin taidemuseossa. Yhdeksäsluokkalaiset osallistuvat mahdollisuuksien mukaan syksyllä Espoo Cinéelokuvatapahtumaan käymällä katsomassa yhden, yleensä kotimaisen, elokuvan. Keväällä tehdään retki Helsinkiin, jonka yhteydessä tutustutaan yhteen Helsingin keskeisistä museoista esimerkiksi Kansallismuseoon tai Kiasmaan. Peruskoulun päättymistä juhlitaan toukokuun lopulla yhdeksäsluokkalaisten omassa juhlassa. Juhlan ohjelmasta ja tarjoilusta vastaavat oppilaat yhdessä opettajiensa kanssa. 3.5.2.4 Oppilaskunta ja tukioppilaat Espoonlahden koulussa toimii vireä oppilaskunta, jonka toimintaa ohjaa sille laaditut säännöt. Seitsemäsluokkalaisten koulun aloitusta yläkoulussa uusien luokkatovereiden kanssa helpottaa tukioppilastoiminta. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilas on oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat toimivat ensisijaisesti uusien 7.-luokkalaisten tukena ryhmäytymisessä. He luovat hyvää yhteishenkeä erilaisten tapahtumien, esim. discon, pikkujoulujen ja ystävänpäivätempauksen sekä oppituntivierailujen avulla. Tukioppilaat kokoontuvat pääasiassa oppituntien ulkopuolella ideoimaan ja suunnittelemaan toimintaa ohjaajan/ohjaajien johdolla. Ohjaajat valitaan vuosittain opettajainkokouksessa, jossa myös vahvistetaan seuraavan lukuvuoden toimintasuunnitelma.

Tukioppilaaksi haetaan 8.-luokan kevätlukukaudella. Tukioppilaat valitaan vuosittain kirjallisen haun ja haastattelun perusteella. Yleensä tukioppilaita valitaan kaksi tai kolme kutakin tulevaa 7. luokkaa kohti. 9 Ennen tukioppilasvuoden alkua kevätlukukaudella valitut tukioppilaat koulutetaan tehtäväänsä. Koulutuksessa perehdytään tukioppilaiden rooliin kouluyhteisössä, esitellään tukioppilastoimintaa yleensä sekä kannustetaan oppilaita itse ideoimaan ja suunnittelemaan tulevaa tukioppilasvuottaan. 3.5.2.5 Verso ja KiVa Koulu Toimintakulttuurimme keskeisenä ajatuksena on, että oppilaat ja henkilökunta tuntevat koulumme turvalliseksi, rauhalliseksi ja viihtyisäksi paikaksi opiskella ja työskennellä. Oppilaiden välisten ristiriitojen, häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi, estämiseksi sekä selvittämiseksi meillä käytetään valtakunnallisesti hyväksi havaittuja ja paljon käytettyjä menetelmiä kuten Verso ja KiVa Koulu. Vertaissovittelu (Verso) on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulujen toimintahäiriöitä. Vertaissovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Toimintamalli tämän opetussuunnitelman liitteenä. Kiva Koulun tavoitteena on häirinnän ja kiusaamisen vähentäminen, ennaltaehkäiseminen ja seurauksien minimointi. Kiva koulu tarjoaa tähän työhön konkreettisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelma tämän opetussuunnitelman liitteenä. Verso ja KiVa Koulu muodostavat keskeisen osan koulumme kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastaisesta suunnitelmasta.

10 3.5.2.7 Luokanvalvojan tehtävät Luokanvalvoja on oppilaan läheisin opettaja. Hän tapaa valvontaluokkaansa säännöllisesti. Luokanvalvoja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat oppilastietojen pitäminen ajan tasalla, poissaolojen seuraaminen ja tarvittaessa niihin puuttuminen sekä myöhästelyjen seuraaminen. Luokanvalvojan tulee saada oppilaan sairauspoissaolosta huoltajan selvitys. Luokanvalvoja antaa luvan oppilaan 1-5 päivää kestävään ennakolta tiedettyyn poissaoloon, jota vanhemman tulee hakea hyvissä ajoin siihen varatulla lomakkeella. Yli viisi päivää kestävän vapaan myöntää rehtori. Luokanvalvoja allekirjoittaa jaksotodistukset, seuraa ongelmatilanteita ja puuttuu niihin sekä tiedottaa niistä vanhemmille, rehtorille tai oppilashuoltoryhmään. Hän kontrolloi, että kotiin lähetettävät tiedotteet palautetaan huoltajan allekirjoituksella varustettuina. 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet 3.6.1. Eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä maini-

taan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. 11 Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. 3.6.2 Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 3.6.3 Opinnoissa etenemisen periaatteet Espoonlahden koulussa Oppiaineet arvioidaan pääsääntöisesti kursseittain. Oppilaalle ei voi jäädä todistukseen yhtään hylättyä kurssisuoritusta. Silloin kun oppilas on siirtynyt seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi edellisen vuosiluokan kursseja suorittamatta, tulee hänen suorittaa hylätyt kurssit. Hän voi suorittaa hylätyn kurssin opettajan kanssa sovitulla tavalla, kesällä järjestettävässä suorituksessa tai lukuvuoden aikana. Kurssin suorittamiseksi oppilaalla on käytössään yleisen tuen tukimuodot ja niistä tehdään tarvittavat merkinnät Wilmaan.

Oppilaalle pyritään järjestämään tukiopetusta ja erityisopetusta. Oppilaan luokalle jättämisestä tai hänen siirtämisestään seuraavalle vuosiluokalle, silloin kun hänellä on suorittamattomia kursseja, päättää opettajainkokous kuultuaan ensin vanhempia. Erillisen kokeen hylätyn tai puuttuvan kurssin suorittamiseksi voi järjestää aineenopettaja itsenäisesti. Kurssin suorittamiseksi oppilaalla on käytössään yleisen tuen tukimuodot ja niistä tehdään tarvittavat merkinnät Wilmaan. Näitä kursseja on oikeus suorittaa myös kesällä järjestettävässä kokeiden suoritustilaisuudessa. 12 Oppilas opiskelee normaalisti luokkamuotoisessa opetuksessa silloin, kun hän on jäänyt luokalleen. Hän saa samoin perustein erityisopetusta, kuin muutkin oppilaat. Kun oppiainetta on lukuvuodessa yksi kurssi, niin se tarkoittaa yhteensä 38 tuntia. Kurssin pituus määräytyy lukuvuoden viikkojen mukaan, joita on yhteensä 38. Jos jaksojärjestelmästä riippumatta yhden kurssin aine hajautetaan koko lukuvuodeksi, saa oppilas kurssista numeron vasta lukuvuosi todistukseen. Lukuvuoden 2013-2014 alusta siirrymme viiteen jaksoon ja 75 minuutin oppitunteihin. Tämä merkitsee sitä, että yhden kurssin oppiainetta opiskellaan hajautettuna kolmessa jaksossa 75 minuutin oppitunnein. Arvosana annetaan sen jakson lopussa, jolloin kurssi päättyy. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvat tukirakenteet. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tukirakenteiden yleiset kuntakohtaiset periaatteet on kuvattu luvussa 4.1. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia.

Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. 13 Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen vaikuttavuus. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä lyhyellä tähtäimellä annettavan tuen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkällä tähtäimellä kodin ja koulun kasvatustavoitteiden samansuuntaistamiseksi vuoropuhelun kautta. 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1.1 Tukiopetus Tukiopetuksen keskeinen tavoite on ehkäistä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia ennakolta niin, ettei oppilas jää pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Oikein ajoitettu ja mitoitettu laadukas tukiopetus vähentää osaltaan erityisen tuen tarvetta. Tukiopetuksella voidaan tukea oppilaan edistymistä oppiaineissa tai aineryhmissä tai esimerkiksi vahvistaa hänen työskentelytaitojaan. Tukiopetusta annetaan oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Espoon suomenkielisen perusopetuksen kouluissa noudatetaan tukiopetuksen järjestämisessä kolmiportaista asteikkoa: tukiopetus yleisen tuen aikana, tukiopetus tehostetun tuen aikana ja tukiopetus erityisen tuen aikana. Tukiopetusjärjestelyt

kirjataan koulun opetussuunnitelmaan ja tarpeen mukaan sitä täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa. Tukiopetuksen oppilaskohtaiset tavoitteet ja järjestelyt kirjataan tehostetun tuen aikana oppilaan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen aikana HOJKS:aan. Mikäli oppilaalle on yleisen tuen aikana tehty oppimissuunnitelma, tukiopetus ja sen tavoitteet merkitään siihen. 14 5.1.1 Tukiopetus Espoonlahden koulussa Espoonlahden koulussa noudatetaan Espoon kaupungin opetussuunnitelmaa seuraavin tarkennuksin. Tukiopetusta voidaan antaa oppituntien ulkopuolella tai ko. oppituntien aikana rinnakkaisopetuksena. Lisäksi erikseen harkittaessa ja tarpeen niin vaatiessa tukiopetusta voidaan antaa myös jonkin muun oppitunnin aikana. Tämä tulee merkitä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Tukiopetusta voi antaa myös muu kuin oma opettaja. 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on oikeus sitä tarvitessaan ja jota annetaan tuen jokaisella tasolla. Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla vahvistetaan oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvittavia perustaitoja ja ehkäistään vaikeuksia opetuksen keinoin mahdollisuuksien mukaan jo ennakolta. Erityisopettajan roolissa painottuvat oppilaan ja oppilaiden opetuksen toteuttamisen lisäksi luokanopettajan/aineenopettajan konsultointi ja ohjaus sekä samanaikais- tai tiimiopettajana toimiminen. Osa-aikaista erityisopetusta samanaikaisopetuksena annettaessa on ryhmää ohjattava niin, että ryhmän vuorovaikutus edistää kaikkien oppilaiden oppimista. Osa-aikaista erityisopetuksen toimintamuotoina kaikilla tuen tasoilla on samanaikais-, pienryhmä- ja tai yksilöopetus sekä muita koulun opettajia konsultoiva tuki. Opetus- ja toimintamuotoja tulee käyttää vaihdellen huomioiden oppilaan tai hänen opetusryhmänsä erilaiset tuen tarpeet. Toiminnalla pyritään ensisijaisesti ehkäi-

semään vaikeuksien syntymistä sekä tarvittaessa tuetaan uusien toimintamallien syntymistä yksilö ja ryhmätasolla. 15 Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajien ja aineenopettajien kanssa ketkä tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta ja millaista osa-aikaista erityisopetusta tarvitaan. Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen ja siksi yhteistyö huoltajan kanssa kaikilla tuen tasoilla on tärkeää. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuoltoryhmän jäsenten kanssa. seman osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kuvataan Kaikille maahanmuuttajien määräaikaista opetusta saaville oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa opetuksen alkamisesta. 5.2.1.1 Kodin ja koulun yhteistyö Espoonlahden koulussa Koulumme tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulumme toimii yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Perhe on asiantuntija lapsensa asioissa, minkä vuoksi vanhemmat pyritään ottamaan mukaan kaikkiin oppilasta koskeviin palavereihin. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tullaan kehittämään koko yläkoulun ajan. Lisäksi yhteistyössä huomioidaan oppilaan siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle. Yhteistyö pyritään järjestämään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9 huoltajille annetaan tietoa ja tarvit-

taessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. 16 5.2.1.1.1 Vanhempainillat ja -tapaamiset Kuudesluokkalaisten huoltajille järjestään toukokuussa vanhempainilta, jossa heillä on ensimmäisen kerran mahdollisuus tutustua koulumme toimintaan. Seitsemäsluokkalaisten huoltajille pidetään heti koulun alettua tutustumisilta, jossa selvitetään lyhyesti luokat, luokanvalvojat, aineenopettajat, opetuksen tukitoimet ja oppilashuolto sekä koulumme vanhempainyhdistys ja johtokunta. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus tutustua luokanvalvojien johdolla koulutiloihin. Myöhemmin syksyllä järjestetään seitsemäsluokkalaisten huoltajille vanhempainilta, jossa selvitämme huoltajille koulumme valinnaisaineet sekä niiden valintaan ja opiskeluun liittyviä seikkoja. Yhdeksäsluokkalaisten huoltajille järjestetään syyslukukauden lopussa ja tammikuussa vanhempainillat, jossa he voivat tutustua lastensa jatko-opintomahdollisuuksiin ja yhteishakuun. Kevätlukukaudella järjestämme koko koulumme oppilaiden huoltajille tarkoitetun vanhempainillan, jossa vanhemmilla on ensin mahdollisuus tavata luokanvalvojat ja tämän jälkeen aineenopettajat. Tarvittaessa järjestämme myös muita vanhempainiltoja ja luokkakohtaisia tapaamisia. Vanhempainiltojen aikataulut ilmoitetaan lukuvuosioppaassa, koulun kotisivuilla ja ennen vanhempainiltaa oppilaiden mukana kotiin lähetettävässä kutsussa. Lisäksi Koulussamme on käytössä sähköisiä tiedotuskanavia kuten Wilma, joiden avulla opettajat ja huoltajat pitävät yhteyttä toisiinsa. Vanhempaintapaamiset järjestetään seitsemäsluokkalaisten huoltajille syyslukukaudella ja muilla luokka-asteilla oppilaiden koulunkäynnin kannalta sopivassa kohdassa.

17 5.2.2.1 Ohjauksen järjestäminen Espoonlahden koulussa Espoonlahden koulussa noudatetaan Espoon kaupungin opetussuunnitelmaa seuraavin tarkennuksin. Oppilaanohjaus on koko opetushenkilöstön työtä ja laadukkaan ohjauksen toteutumiseksi moniammatillinen yhteistyö on tärkeää. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen. Henkilökohtainen ohjaus painottuu yhdeksännellä luokalla, jolloin oppilaanohjaaja keskustelee jokaisen oppilaan kanssa hänen jatkoopinto aikeistaan. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä huoltajatapaamisissa, vanhempainilloissa sekä sähköisiä viestimiä käyttäen. Oppilaanohjaaja tiedottaa ohjausasioista huoltajille pääasiassa sähköisten viestimien kautta. Toiselle asteelle siirtymistä varten Espoonlahden koulussa järjestetään kaksi jatko-opintoja ja yhteishakua koskevaa vanhempainiltaa, joissa oppilaanohjaaja on tavattavissa. Osana työelämään tutustumista 9. luokalla järjestetään 10 päivän pituinen TETjakso. Lisäksi 8. luokan oppilaille pyritään tarjoamaan mahdollisuus osallistua Omnian ammattiopiston järjestämään 8. TET-päivään. Yläkoulussa oppilaanohjausta on yhteensä kaksi kurssia, joista 7. luokalla on 0,5 kurssia, 8. luokalla 0,5 kurssia ja 9. luokalla 1. kurssi. Espoonlahden koulun ohjaussuunnitelmassa on vuosikello, jossa tarkemmin kuvataan koulussa tehtävät toimenpiteet ja työnjaot. 5.2.4.2.1 Espoonlahden koulun kerhotoiminta Espoonlahden koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan koulussamme järjestää kerhotoimintaa. Kerhot voidaan perustaa resurssien puitteissa niille harrastusmuodoille, joista on kysyntää ja joille löydämme ohjaajan. Kerhot toimivat pääsääntöisesti koulumme tiloissa, mutta myös vierailuja ja retkiä voidaan järjestää. Perustettavat kerhot ja toiminnan yksityiskohdat päätetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Myös lukuvuoden aikana voidaan perustaa kerhoja. Niistä päätöksen tekee rehtori. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Koulussamme kerhotoiminnaksi voidaan lukea myös verso-, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta.

18 5.2.4.5 Espoonlahden koulun yhteistyö muiden tahojen kanssa Koulumme toimii yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Vuosittain ollaan yhteydessä yrityksiin ja yhteisöihin esimerkiksi molemminpuolisten vierailujen kautta. Yhteistyötahoja ovat mm. sosiaalitoimi, nuorisotoimi, nuorisopsykiatria, seurakunta ja aluepoliisi. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. 5.4.1 Oppilashuolto Perusopetuksen oppilaalla esiopetuksesta alkaen on subjektiivinen oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Lisäksi oppilaalle, jota on kurinpidollisesti rangaistu tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, on järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. 5.4.1.2.1 Toiminnan organisointi ja yhteistyörakenteet Espoonlahden koulussa Oppilaiden välisten ristiriitojen, häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi, estämiseksi sekä selvittämiseksi meillä käytetään valtakunnallisesti hyväksi havaittuja ja paljon käytettyjä menetelmiä kuten Verso ja KiVa Koulu. Espoonlahden koulun kriisiryhmänä toimii oppilashuoltotyöryhmä täydennettynä apulaisrehtorilla. 5.4.1.3.1 Oppilashuoltoryhmän toiminta Espoonlahden koulussa Espoonlahden koulussa noudatetaan Espoon kaupungin opetussuunnitelmaa seuraavin tarkennuksin. Oppilashuoltoryhmän vakituisia jäseniä ovat rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja. Vakituisten jäsenten

lisäksi koulun oppilashuoltoryhmään osallistuvat tarvittaessa opettaja ja/tai aineenopettaja, jonka luokan ja/tai oppilaan asioita käsitellään 19 Koulun rehtori johtaa oppilashuoltoryhmän toimintaa ja kukin ammattihenkilö vastaa oman alansa asiantuntijuudesta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu yleensä kerran viikossa. 5.4.3.5.1 Espoonlahden koulun vuosittainen turvallisuustyö Espoon kaupungin opetussuunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota koulujen turvallisuustyöhön. Espoonlahden koulu toteuttaa tuota suunnitelmaa - laatimalla lukuvuosisuunnitelman osaksi turvallisuussivun, jossa dokumentoidaan varautuminen turvallisuusriskeihin - päivittämällä turvallisuussuunnitelman yhdessä Espoonlahden lukion kanssa - käsittelemällä turvallisuussuunnitelman työyhteisössä syyslukukaudella - pitämällä palo- ja pelastusharjoituksen yhdessä Espoonlahden lukion kanssa - tekemällä riskienkartoituksen yhdessä Espoonlahden lukion kanssa - perehdyttämällä uudet työntekijät - käsittelemällä turvallisuusasioita oppilaiden ja huoltajien kanssa - kouluttamalla henkilöstöään yhdessä Espoonlahden lukion kanssa - arvioimalla turvallisuustyötä ja turvallisuusosaamista yhdessä Espoonlahden lukion kanssa 7.02 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Espoonlahden koulussa Ihmisenä kasvaminen toteutuu koulussamme kaikissa oppiaineissa. Tukioppilastoiminta, oppilaskuntatoiminta ja johtokuntatyöskentely kasvattavat myös näitä taitoja. 7.-luokkalaisten ryhmäytymispäivä, vanhempainvartti, luokanvalvojan vartit sekä opinto-ohjaajan vartti tukevat ihmisenä kasvua. Käyttäytymiskulttuurin ja tapakulttuurin opettamista tuntien lisäksi tapahtuu myös ruokailussa, välitunneilla, retkillä ja juhlissa.