PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Lapin läänissä TOIMINTASUUNNITELMA 2009 2011

PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Lapin läänissä TOIMINTASUUNNITELMA 2009 2011 PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Kehittämisrakenne ja toimintamalli

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN OSANA KASTE-OHJELMAA...3 1.1 KANSALLINEN KASTE-OHJELMA...3 1.2 POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT -HANKE...3 1.3 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN LAPIN KASTEESSA...4 2 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN HAASTEET LAPISSA...6 2.1 PITKÄT ETÄISYYDET, KORKEA SAIRASTAVUUS, VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN SEKÄ MATKAILU...6 2.2 KIELELLISET JA KULTTUURISET ERITYISPIIRTEET...6 2.3 HAASTEISIIN VASTAAMINEN...6 3 KEHITTÄMISVISIO...8 3.1 UUDENLAISET PALVELUPROSESSIT...8 3.2 TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN...8 3.3 AMMATTIRYHMIEN VÄLISEN TYÖNJAON TARKISTAMINEN...9 3.4 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN...9 4 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ... 11 4.1 PILOTTIKUNNISSA TAPAHTUVA KEHITTÄMISTOIMINTA... 11 4.2 EI-PILOTTIKUNTIEN OSALLISTUMINEN... 12 4.3 HANKKEEN HENKILÖRESURSSIT... 12 5 TIEDON VÄLITTÄMINEN... 13 5.1 TIEDOTTAMISEN KOHDERYHMÄT... 13 5.2 TIEDOTUSKANAVAT... 13 5.3 TIEDOTTAMISEN PAINOPISTEET... 14 6 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI... 16 6.1 HANKKEEN ETENEMISEN ARVIOINTI... 16 6.2 KOKOAVA ARVIOINTI... 16 6.3 ARVIOINTINÄKÖKULMAT... 17 7 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA... 18 LIITTEET... 23 LIITE 1: PILOTTIKUNTIEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄT (KOOSTE)... 23 LIITE 2: OSAHANKKEEN RISKIT... 24 LIITE 3: PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTEHTÄVÄKOHTAINEN SUUNNITELMA... 29 2

1 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN OSANA KAS- TE-OHJELMAA 1.1 KANSALLINEN KASTE-OHJELMA KASTE -ohjelma 2008 2011 on valtioneuvoston 31.1.2008 sosiaali- ja terveysministeriön esittelyssä hyväksymä kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, joka perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja valtionosuuksia koskevaan lainsäädäntöön. Kansallisessa KASTE -ohjelmassa on määritelty kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla tavoitteet ovat saavutettavissa. Valtakunnallisen ohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta tulee kehittää parantamalla palveluiden vaikuttavuutta, ehkäisemällä ongelmia ennalta sekä vahvistamalla peruspalveluja ja asiakasprosesseja. Myös uudet teknologiaratkaisut ja palveluinnovaatiot sekä henkilöstörakenteen ja johtamisen kehittäminen tuonevat parempaa laatua ja kustannustehokkuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. 1.2 POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUT -HANKE Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeessa tavoitteena on valmistella Pohjois-Suomen erityisolosuhteisiin perustuva pysyvä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne, joka toimii verkostomaisesti. Työstäminen tapahtuu neljässä osahakkeessa, jotka ovat Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan kehittämishankkeet. Niiden sisällöt poikkeavat toisistaan paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden perusteella. Jatkossa tästä neliosaisesta hankekokonaisuudesta käytetään nimitystä PaKaste. PaKaste on käynnistynyt 1.3.2009 ja päättyy 31.10.2011. 3

1.3 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN LAPIN KAS- TEESSA PaKasteen Lapin osuudessa (Lapin Kaste) kehittämistyö kohdentuu perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämiseen sekä terveyden edistämiseen. Tämä toimintasuunnitelma tarkentaa perusterveydenhuollon kehittämistyötä Lapissa. Lapin Kasteessa tapahtuva perusterveydenhuollon kehittäminen on rajattu kohdennettavaksi ensisijaisesti vastaanotto-, päivystys- ja neuvolatoimintaan, joiden palveluprosesseja kehitetään moniammatillisesti ja sektorirajat ylittäen (kuvio1). Paikallisten olosuhteiden, käytäntöjen ja resurssien huomioiminen kehittämistyössä varmistuu käyttämällä kyseisen organisaation omia työntekijöitä kehittäjinä. Kehittäjätyöntekijät toimivat osan aikaa omassa työssään ja osan aikaa kehittämistyössä. Tällä käytännöllä varmistetaan samalla myös uusien käytäntöjen juurruttaminen ja säilyminen jatkossakin hankkeen loputtua. Kehittäjätyöntekijämallin mukaisen kehittämistyön toivotaan jatkuvan organisaation normaaliin toimintaan kuuluvana toimintona. Kehittäjätyöntekijäkonseptia on jo aikaisemmin käytetty Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa sosiaalityötä kehitettäessä. Menetelmä on havaittu hyväksi ja sitä käytetään kaikissa Lapin Kasteen osiossa. Myös PaKasteen Kainuun osiossa käytetään kehittäjätyöntekijäkonseptia perusterveydenhuollon kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena on käynnistää ja lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillista yhteistyötä, jota tuetaan yhteisillä palvelusuunnitelmilla ja asiakas- ja palveluprosessien mallinnuksilla. Yhteistyötä viritellään myös alueen oppilaitosten ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa. Koulutusorganisaatioyhteistyötä kehittämällä luodaan pohjaa osaamisen kehittämiselle, joka on usein edellytys toimintojen kehittämiselle. 4

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Kehittämisrakenne ja toimintamalli (PaKaste) Lapin osuus (Lapin Kaste) Terveyden edistäminen Perusterveydenhuollon kehittäminen Sosiaalityön kehittäminen Kainuun osuus Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittäminen Keski-Pohjanmaan osuus Lastensuojeluja perhetyön kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan osuus Lasten ja perheiden palvelujen kehittäminen Terveyden edistäminen Perusterveydenhuollon kehittäminen Sosiaalityön kehittäminen VASTAANOTTO- TOIMINTA PÄIVYSTYSAJAN TOIMINTA NEUVOLA- TOIMINTA Kuvio 1: Perusterveydenhuollon kehittämisen suhde KASTE ohjelmaan ja PaKaste hankkeeseen sekä sen toisiin osahankkeisiin 5

2 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN HAASTEET LAPISSA 2.1 PITKÄT ETÄISYYDET, KORKEA SAIRASTAVUUS, VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN SEKÄ MATKAILU Lapissa perusterveydenhuollolle luovat erityisvaatimuksia pitkät etäisyydet, harva asutus ja väestön korkea sairastavuus. Väestö ikääntyy Lapin läänissä ja se lisää erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden tarvetta. Kunnat ovat pieniä ja ikäihmisten kasvava palvelutarve sekä erityispalvelujen järjestäminen väestölle oman kunnan toimintana voivat olla yksittäiselle kunnalle liian suuri haaste. Koulutetun henkilökunnan rekrytointi alueelle on haasteellista. Pitkien etäisyyksien vuoksi eri ammattiryhmien korkea ammatillinen osaaminen ja tarvittavan ammatillisen erityistuen sujuva saaminen ovat tärkeitä. Matkailusesongit lisäävät päivystysluonteisten terveyspalveluiden käyttäjäkuntaa, mutta kuntien perusterveydenhuolto on yleensä mitoitettu vakituisen väestömäärän tarpeiden mukaan. 2.2 KIELELLISET JA KULTTUURISET ERITYISPIIRTEET Matkailijat tuovat omat kulttuuriset ja kielelliset haasteensa Lapin perusterveydenhuoltoon. Lapin omana kulttuurisena erityispiirteenä ovat saamelaiset. Saamelaisväestön asuinalueilla peruspalveluihin kohdentuu kielellisiä ja kulttuurisia erityisvaatimuksia. Saamelaisilla on perustuslaillinen oikeus omankieliseen palveluun saamelaisalueella. Tämä asettaa perusterveydenhuollolle lisävaatimuksia riittävän kielellisen ja kulttuurisen osaamisvaatimuksen täyttävän henkilöstön rekrytoimiseksi. 2.3 HAASTEISIIN VASTAAMINEN Lappilaisiin erityispiirteisiin pyritään Lapin Kaste -hankkeessa etsimään ratkaisuja paikallisen kehittäjätyöntekijä ja -tiimitoiminnan avulla. Useissa Lapin kunnissa kehittämishaasteet ovat 6

samankaltaisia ja niihin vastaamisessa on kehitelty paikallisia uusia toimintatapoja. Lapin Kasteen Perusterveydenhuollon kehittäminen -osiossa pyritään lisäämään kuntien välistä yhteistyötä, jotta hyviksi havaittuja käytänteitä saadaan laajempaan tietoisuuteen ja käyttöön. Myös muissa hankkeissa kehitettyjä teknologiaratkaisuja, kuten esim. UULA -hankkeessa kehiteltyä teknologiavälitteisten etäkonsultaatioiden hyödyntämistä asiakasprosesseissa, otetaan käyttöön. Haasteisiin vastataan myös luomalla aivan uusia palveluinnovaatioita ja toimintatapoja. 7

3 KEHITTÄMISVISIO Pilottiterveyskeskusten konkreettisessa kehittämistoiminnassa luodaan uusia malleja niihin palveluprosesseihin, jotka kukin pilottikunta on valinnut kehittämiskohteekseen. Tämä tarkoittaa työn uudelleenorganisointia ja työnjaon muuttamista sekä paikoitellen myös uudenaikaisten teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä. Muutos merkitsee uusien tietojen ja taitojen omaksumista ja vanhasta pois oppimista. 3.1 UUDENLAISET PALVELUPROSESSIT Palveluprosessien kehittäminen edellyttää potilaan hoitopolkujen, palveluketjujen sekä toiminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaamista, kriittistä tarkastelua ja niihin kohdistuvia parannustoimia. Selkeät hoitopolut sekä kriteerit ja ohjeet erilaisten vaihtoehtoisten päätösten tekemiselle yhdessä nykyteknologiaan perustuvien ratkaisujen hyödyntämisen kanssa parantavat päätöksen oikeellisuutta, potilasturvallisuutta sekä työntekijän oikeusturvaa. Erikseen nimettävät paikalliset perusterveydenhuollon kehittäjätiimit kootaan terveydenhuoltohenkilöstöstä, sosiaalitoimen henkilöstöstä ja muista tarpeellisista ammattihenkilöistä. Yhteisenä tavoitteena pidetään saumattomia palveluketjuja, jotka ovat palvelun käyttäjän näkökulmasta eheitä palvelukokonaisuuksia. 3.2 TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN Teknologiaa otetaan käyttöön lisääntyvässä määrin muun muassa ongelmatilanteitten turvalliseksi ratkaisemiseksi. Henkilökunnan erityisosaamisen turvaamiseksi hyödynnetään teknologian suomia mahdollisuuksia. Henkilökunnan keskinäistä konsultaatiokäytäntöä, myös tekno- 8

logiavälitteistä, kehitetään sekä terveyskeskusten kesken että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Sähköisten potilastietojärjestelmien suomat mahdollisuudet ja asiakkaille itselleen teknologiavälitteisesti toimitettavien erilaisten palveluratkaisujen kirjo selvitetään ja hyödynnetään. Eri asiakasryhmien hoito- ja palveluketjujen kehittämisessä huomioidaan kuitenkin kunkin asiakasryhmän ja kunkin kunnan valmiudet teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen. 3.3 AMMATTIRYHMIEN VÄLISEN TYÖNJAON TARKISTAMINEN Työnjaollisiin kehittämistehtäviin keskittyvissä kunnissa käynnistetään tai kehitetään edelleen lääkäri- sairaanhoitaja - työparimallin mukaista työskentelyä ja arvioidaan sen vaikutuksia. Tarpeen mukaan laajennetaan työnjaollisia kehittämistoimia muihinkin ammattiryhmiin. Esimerkiksi sairaanhoitaja-lähihoitaja / vastaanottoavustaja -akselilla on tarpeen tehdä muutoksia. 3.4 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaamisen kehittäminen on läpileikkaava teema koko muutosprosessissa. Henkilökunnan osaamista tuetaan muun muassa järjestämällä hankkeen puitteissa koulutus- ja seminaaritilaisuuksia, joiden tavoitteena on hankkeen aikana kehitettyjen toimintatapojen käyttöön ottamiselle tarpeellisen tiedon jakaminen. Osaamisen kehittämiseksi tehdään myös yhteistyötä korkeakoulujen ja alan muiden oppilaitosten kanssa. Perusterveydenhuollon suunnittelijat, yleislääketieteen professori ja moniammatillisten kehittäjätiimien jäsenet osallistuvat koulutustarpeen arviointiin ja eri tavoin kohdennettavien koulutusten sisältöjen suunnitteluun. Professori toimii myös yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen käytännön koulutustoiminnan tukena. 9

Tavoitteena on kehittää osaamista lisäämällä yhteistyötä myös erikoissairaanhoidon kanssa. Hoito-ohjeita ja -kriteeristöjä luotaessa hyödynnetään erikoissairaanhoidon osaamista ja näkökulmaa. Hankkeen aikana pyritään kehittämään videoneuvotteluyhteyksien käyttöä päivystystoiminnan konsultaatiossa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä UULA -hankkeen kanssa. Terveyskeskuslääkäreiden osaamista kehitetään ja vahvistetaan yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa. Hanke osallistuu omalta osaltaan täydennyskoulutuksen suunnitteluun. Lääkäreiden mahdollisuus osallistua laadukkaaseen yleislääketieteen erikoislääkärikoulutukseen pyritään turvaamaan kaikissa alueen terveyskeskuksissa. Terveyskeskusten ohjaajalääkäreiden toimintaa ja osaamista tuetaan. 10

4 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KÄYTÄN- NÖSSÄ Lähtökohtana Lapin Kasteen Perusterveydenhuollon kehittäminen -osiossa ovat Lapin pilottikuntien tarpeet ja PaKasteen hankesuunnitelmaan kirjatut velvoitteet ja rajaukset. Konkreettinen kehittämistyö toteutetaan kunnissa, jotka ovat hankehakemusvaiheessa ilmoittautuneet pilottikunniksi. Nämä kunnat ovat Kemi, Kolari, Ranua, Simo, Tornio ja Ylitornio. 4.1 PILOTTIKUNNISSA TAPAHTUVA KEHITTÄMISTOIMINTA Pilottikuntiin perustetaan kehittäjätiimejä, joiden tehtävä on tarkentaa kehittämiskohdetta ja jalkauttaa kehittämistyö kuntiin. Kehittäjätiimin toimintaa suunnittelee ja koordinoi paikallinen kehittäjätyöntekijä, joka toimii osan työajastaan normaaleissa työtehtävissään ja osan kehittäjänä. Kehittäjätyöntekijä tekee työsuunnitelman kehittämistyön osalta, pitää erillistä kirjanpitoa hankkeeseen käytetystä ajasta ja tuottaa raportin työsuunnitelman toteutumisesta. Kehittämistyöhön käytettävä ajanjakso suunnitellaan yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa etukäteen. Kehittäjätyöntekijän palkkaus maksetaan kehittämistyön osalta hankkeesta. Koska konkreettinen kehittämistyö toteutetaan pilottikuntien omien työntekijöiden avulla, tulevat kunkin kunnan ja yksikön erityispiirteet ja olosuhteet huomioitua heti alkuvaiheessa. Paikalliset työntekijät myös varmistavat kehittämistyön toteuttamisen sekä tulosten käyttöönottamisen ja juurruttamisen. He myös pystyvät hyödyntämään jo olemassa olevia verkostojaan ja siten vahvistetaan jo hyviksi havaittuja käytänteitä. Hanketyöntekijät tukevat kuntien työntekijöitä, auttavat jäsentämään ja organisoimaan kehittämistyötä sekä tuovat ulkopuolisen näkökulmaa kehittämiseen. Hanketyöntekijät luovat yhteistyömahdollisuuksia esim. erilaisten seminaarien ja vertaistapaamisten muodossa. 11

4.2 EI-PILOTTIKUNTIEN OSALLISTUMINEN Pilottikunnille voidaan etsiä keskustelukumppania ei-pilottikunnista. Keskustelukumppani kommentoi pilottikunnan kehittämistyötä myös oman kehittämistarpeensa lähtökohdista. Hyviksi havaittuja käytänteitä tullaan kehittämään edelleen ja levittämään koko Lapin alueelle. Kunnat voivat oma-aloitteisesti ilmoittaa halukkuutensa yhteistyökumppaniksi esim. vastaavien hanketyöntekijöiden kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä pilottikunnan yhteyshenkilöön. Hankkeen lopulla hanketyöntekijät, ja mahdollisuuksien mukaan myös käytännön kehittämistyötä kunnissa tehneet työntekijät, vierailevat niissä Lapin kunnissa, jotka ilmoittavat kiinnostuksensa pilottikohteissa tehdyn kehittämistyön hyödyntämiseen omassa toiminnassaan. Käyntien tarkoituksena on yhdessä miettiä, miten pilottikunnissa tehdyt kehittämistoimenpiteet olisivat sovellettavissa kyseisen kunnan tarpeisiin. Kuntien välistä yhteistyötä vahvistamalla luodaan pohjaa verkostomaiselle pysyvälle kehittämisrakenteelle sosiaali- ja terveydenhuoltoon. 4.3 HANKKEEN HENKILÖRESURSSIT Lapin perusterveydenhuollon kehittämishankkeessa työskentelee osa-aikainen yleislääketieteen professori, joka toimii hankkeessa myös terveyden edistämistyön parissa. Hän toimii osan työajastaan Oulun yliopiston opetus- ja tutkimustehtävissä. Käytännön osaamisen takaamiseksi professori toimii myös kliinisessä työssä, sivuvirassa Posion terveyskeskuksessa. Kokopäiväisinä suunnittelijoina työskentelevät hallintotieteen maisteri ja terveystieteiden maisteri. Toisen hanketyöntekijän työhuone on Kolpeneen palvelukuntayhtymän yhteydessä Rovaniemellä, toisen suunnittelijan työhuone on Tornion terveyskeskuksessa. Joulukuun alusta 2009 alkaen hankkeessa työskentelee hammaslääketieteen tohtori noin puolen vuoden ajan. Hammaslääkärin työhuone on Tornion terveyskeskuksessa. 12

5 TIEDON VÄLITTÄMINEN Tiedottamisen kannalta haasteellista on ajantasaisen tiedon levittäminen kaikille asianosaisille riittävässä määrin. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan kohdennetulla tiedottamisella. 5.1 TIEDOTTAMISEN KOHDERYHMÄT Kokonaistiedottaminen hankkeen etenemisestä osoitetaan ensisijaisesti suoraan ammattilaisille, jotka toimivat vastaanotto-, päivystys- ja neuvolatoiminnassa sekä hammashuollossa. Myös perusterveydenhuollon johdolle tiedotetaan hankkeen etenemisestä. Hankkeen ohjausryhmää informoidaan ohjausryhmän kokouksissa ja tarvittaessa tiheämmin. Erikoissairaanhoidon yhteistyökumppanit pidetään ajan tasalla. Kansalaisille tiedotetaan lähinnä kehittämiskohteittain riippuen kehittämistyön näkyvyydestä. Oppilaitosyhteistyön puitteissa hankkeesta tiedotetaan myös koulutusorganisaatioille. 5.2 TIEDOTUSKANAVAT Kohdistettu tiedottaminen kuntiin tapahtuu ensisijaisesti sähköpostitse. Hankkeella on käytettävissään kattava sähköpostiosoitteisto kunnissa työskentelevistä hankkeeseen osallisesta henkilöstöstä. Listaa on täydennetty ja päivitetty Lapin lääninhallituksesta saadun listan pohjalta ja sitä päivitetään jatkuvasti. Tavoitteena on, että kuntien henkilöstö huolehtii omalta osaltaan tiedon levittämisestä omassa organisaatiossaan paikallisten käytäntöjen mukaisesti, esim. lääkärimeetingeissä, osastotunneilla ja raporttitilanteissa sekä muiden omien tiedotuskanaviensa kautta. Kuntalaisille kehittämistyöstä tiedotetaan paikallisesta kehittämistyöstä riippuen eri tavoin. Kohderyhmittäin tapahtuvassa tiedottamisessa voidaan jakaa esitelehtisiä tai muuta vastaavaa materiaalia. Yleistä tietoutta voidaan jakaa alueelle ilmestyvien lehtien avulla sekä mahdolli- 13

sesti myös kunnan virallisella ilmoitustaululla. Yksittäisistä kehittämiskohteista tiedottaminen sovitaan kunkin paikallisen kehittäjätyöryhmän kanssa. Tiedottamista tapahtuu myös hankkeen nettisivujen kautta (www.sosiaalikollega.fi). Sivut suunnitellaan yhdessä terveyden edistämisen ja sosiaalityön hanketyöntekijöiden sekä graafikon kanssa. Materiaalia nettisivuille tuotetaan koko hankkeen ajan. Nettisivuilla tulee olemaan ajantasainen yhteystietolista hankkeen työntekijöistä ja pilottikuntien kehittäjätyöntekijöistä/yhteyshenkilöistä. Tavoitteena on, että nettisivuilla on hankkeen hallinnointiin ja päätöksentekoon liittyvän tiedon lisäksi ajantasaista tietoa kunkin kohteen kehittämistyöstä. Tällä pyritään mahdollistamaan kaikkien Lapin kuntien tiedonsaanti kehittämistyön etenemisestä. Samalla se antaa konkreettisen mahdollisuuden osallistua kehittämistyöhän kommentoimalla sitä ja tuomalla muiden kuntien näkökulmia ja huomioita mukaan kehittämistyöhön. Hanketyöntekijät tiedottavat kehittämistyöstä kuntakäynneillä ja muissa tapaamisissa, kuten eri sidosryhmien yhteistyökokouksissa ja seminaareissa. Myös muihin alueella menossa oleviin kehittämishankkeisiin pyritään pitämän yhteyttä ja tiedottamaan omasta toiminnasta myös heille ja heidän kauttaan. Alueen oppilaitoksista pyritään saamaan verkostokumppaneita ja tiedottaminen toteutetaan heidän kanssaan yhteisesti sovittavalla tavalla. Perinteisessä mediassa, kuten lehdissä, televisiossa ja radiossa esillä olemisesta hanketyöntekijät sopivat yhteisesti ja keskustelevat myös hallinnoijan edustajan kanssa. Tavoitteena on suunnitelmallinen ja jäsentynyt mediassa näkyminen. 5.3 TIEDOTTAMISEN PAINOPISTEET Alussa tiedottamisen pääpaino on yleisen PaKaste/ Lapin Kaste hanketiedon kokoamisessa ja välittämisessä sekä hankkeen kontekstoinnissa terveyden- ja sosiaalihuollon kenttään. Jatkossa tiedottaminen painottuu kehittämistyön etenemisen seurantaan sekä yhteistyön rakentamiseen ja vahvistamiseen. Tiedon jakamisessa huomioidaan prosessien keskeneräisyys ja varotaan kehittämistyön tahatonta laajentumista. Yhteistyötä tehostamalla ja jatkuvalla tiedon välittämi- 14

sellä valmistellaan kuitenkin kaikkia kuntia jo ajoissa vastaanottamaan hyviksi havaittuja käytänteitä. Hankkeen loppuvaiheessa tiedottamisessa korostuu kehittämistyön tulosten välittäminen ja niiden mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Viimeisten hankekuukausien aikana perusterveydenhuollon suunnittelijat tulevat kiertämään Lapin läänin kunnissa ja tiedottavat hankkeessa havaituista hyvistä käytänteistä sekä kehittämisvaiheen aikana saaduista kokemuksista. Tuotettavaa tietoa voivat hyödyntää ensisijaisesti pilottikunnat omassa kehittämistyössään, mutta myös Lapin muiden kuntien henkilöstö ja johto omissa kehittämistoimissaan.. 15

6 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEEN AR- VIOINTI Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen arviointi kohdennetaan sekä kehittämisprosessin etenemiseen että muutosten vaikutuksiin. Jatkuvalla arvioinnilla tehdään koko kehittämisprosessin ajan päätelmiä hankkeen edistymisestä. Kokoavilla arvioinneilla selvitetään, mitä on saatu aikaan. Kehittämistyön tuloksena syntyneillä uusilla toimintamalleilla tuotettujen palvelujen laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan eri näkökulmista. 6.1 HANKKEEN ETENEMISEN ARVIOINTI Kehittämishankkeen etenemistä arvioidaan seuraamalla toteuttamissuunnitelmaan kirjatun aikataulun ja sisällön toteutumista. Arviointia suoritetaan kaikilla hanketyöntekijöiden kuntaan suuntautuvilla seurantakokouskäynneillä yhdessä pilottikunnan edustajien kanssa. Tehdyt havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet kirjataan kokousmuistioon. Hanketyöryhmän jäsenet käyvät arviointikeskustelua edistymisestä keskenään ja terveyden edistämisen hanketyöntekijöiden kanssa järjestettävissä yhteisissä palavereissa. 6.2 KOKOAVA ARVIOINTI Kehittämistyön kokoavat arvioinnit aloitetaan kun uudet toimintamallit ovat niin pitkälle hahmottuneet, että ne ovat arvioitavissa. Ensimmäisen kokoava arviointi keskittyy siihen, onko malli jo kokeiltavissa käytännössä. Toisessa arvioidaan, miten kokeilujakso onnistui ja mikä mallissa on valmista ja mitä tulee vielä muuttaa ennen sen käyttöönottoa määräajaksi. Loppuarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun ennakkoon selkeästi sovittavan pituinen ajanjakso on työskennelty uuden toimintamallin mukaan. Loppuarviointitiedon ollessa käytettävissä, tehdään uuden toimintatavan mallinnus, joka levitetään Lapin läänin käyttöön. 16

6.3 ARVIOINTINÄKÖKULMAT Kehittämistyön tulosta ja muutoksen vaikutuksia mitataan ja arvioidaan eri näkökulmista. Yksittäiset mittarit valitaan kunkin kehittämistehtävän ja sille asetettujen tavoitteiden perusteella. Mittaaminen kohdennetaan niihin asioihin, joihin kehittämisprosessilla pyritään vaikuttamaan ja joissa tapahtuvat muutokset voidaan tunnistaa hankkeessa tehdyllä kehittämistyöllä aikaansaaduiksi. Kehittämistehtävälle asetetut tavoitteet ovat keskeisiä lähtökohtia mittareiden valinnassa. Tästä syystä sekä tavoitteet että mittarit kirjataan kehittämistehtäväkohtaiseen suunnitelmaan, joka tehdään pilottikunnassa käyttäen tarvittaessa hanketyöntekijöiden asiantuntemusta apuna. 17

7 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN TOTEUTTA- MISSUUNNITELMA Lapin KASTE hankkeen perusterveydenhuollon kehittämiskokonaisuus on suunniteltu eteneväksi seuraavaan taulukkoon kirjattua aikataulu- ja tehtäväsuunnitelmaa noudattaen. Kunkin yksittäisen kehittämiskohteen osalta laaditaan pilottikunnissa omat suunnitelmansa, joita tämä kokonaissuunnitelma ohjaa. Taulukko1: Lapin perusterveydenhuollon kehittämishankkeen toteutussuunnitelma Ajankohta Tavoite Toteutus Lisätietoa Syyskuu 2009 Hanketyöntekijöiden toiminta käynnistyy Yleislääketieteen professori Jouni Lohi aloittaa 1.9.2009 ja Ohjaajalääkäri 50%? Ja suunnittelija, TtM myöhemmin syyskuussa Ohjaajalääkäriä ei saatu rekrytoitua, joten hankkeeseen nimettiin toiseksi kokoaikaiseksi suunnittelijaksi HtM. Jouni Lohi Jaana Kupulisoja Riitta Rautalin aloittivat syyskuussa syyskuulokakuu 2009 Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen toteuttamisen hankeyhteistyö sekä hankkeen sisäinen työnjako on pääpiirteissään suunniteltu. Hanketyöntekijät perehtyvät ja suunnittelevat hanketta edelleen sekä virittävät yhteistyötä terveyden edistämisen hanketyöntekijöiden, sosiaalityön kehittäjien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa Tuotetaan tarvittavia toimintaa edelleen ohjaavia asiakirjoja, kuten osahankkeen toimintasuunnitelma riskikartoituksineen sekä kokousmuistioita 18

syyskuujoulukuu 2009 Starttikokoukset toteutuvat kaikkien pilottikuntien terveyskeskuksissa Starttikokouksissa esitellään hanketta ja käydään alustava keskustelu kehittämistehtävän aihealueen hahmottelemiseksi Kaikki hanketyöntekijä osallistuvat starttikokouksiin. Aikataulu: Ranua 23.9.2009 Kolari 20.10.2009 Tornio 10.11.2009 Simo 11.11.2009 Ylitornio 23.11.2009 Kemi 1.12.2009 syyskuu joulukuu 2009 Ensisijainen hanketyöntekijä nimetään kuhunkin pilottikuntaan (suunnittelija) Kemi J. Kupulisoja Kolari, R. Rautalin Ranua, J. Kupulisoja Simo, J. Kupulisoja Tornio, R. Rautalin Ylitornio, R. Rautalin Kunnat voivat vaikuttaa suunnittelijansa nimeämiseen. Valittu suunnittelija pitää yhteyttä pilottikuntaan. Kaikki hanketyöntekijät panostavat jokaiseen pilottikohteeseen erityisosaamiseensa perustuvalla työpanoksellaan. lokakuu marraskuu 2009 Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen tiedottaminen käynnistyy Lapin läänin alueella ja internet sivut saadaan käyttöön. Sähköpostitiedote kuntiin mahdollisimman kattavasti terveydenhuollon toimijoille Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen nettisivut sisällytetään Posken sivustoille Tiedottamisesta päättää yleislääketieteen professori J. Lohi. Suunnittelijat R. Rautalin ja J. Kupulisoja muokkaavat pilottikuntien tuottamaa materiaalia julkaistavaan muotoon. J. Kupulisoja päivittää perusterveydenhuollon kehittämisen nettisivuja. Professori Jouni Lohi tiedottaa ohjausryhmälle. 19

joulukuu 2009 Hammashuolto liittyy aktiivisesti mukaan Lapin KASTE - hankkeeseen Hammaslääketieteen tohtori Tiina Joensuu aloittaa hanketyön. Hammaslääkärin työpanos jakautuu perusterveydenhuollon kehittämisen ja terveyden edistämisen osahankkeiden kesken marraskuu 2009- tammikuu 2010 Kuntien kehittämistehtävät selkiytyvät ja paikallisten kehittäjätiimien kokoonpanot hahmottuvat. Paikalliset toimintasuunnitelmat dokumentoidaan. Hanketyöntekijät auttavat kuntia valitsemaan ja rajaamaan KASTE hankkeen mukaiset kehittämiskohteensa ja tekemän niiden toteuttamissuunnitelmat ( kirjallisina). Suunnittelijat toimivat aktiivisina tuen antajina ja kehittämisprosessin ohjaajina kehittäjäkuntien suuntaan. Suunnittelijat hankkivat muutoksen tekemiselle tarpeellista tietoa eri lähteistä ja jatkavat tätä työtä tarvittavan ajan. marraskuu 2009- huhtikuu 2010 Seuranta- ja työkokoukset käynnistyvät ja toteutuvat erillisen aikataulun mukaan Kunnan kehittämistehtävän edistymisen mukaiset toimet toteutetaan Pilottikuntien kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan Perusterveydenhuollon kehittämisen nettisivuilla. marraskuu 2009- huhtikuu 2010 Uudenlaiset toimintamalliehdotelmat valmistuvat kokeiltaviksi. Uuden mallin käyttökelpoisuuden arviointisuunnitelma laaditaan samanaikaisesti kokeiltavan toimintamallin kanssa. Kootaan ja käsitellään kehittämistehtävään liittyvää tietoa sekä väistyvästä käytännöstä että näyttöön perustuvaa tietoa uusia ratkaisumalleja varten. Kehittäjätiimit luovat uuden toimintamallin. Jatkuvan arvioinnin ja kokeilun loppuarvioinnin suunnittelua tehdään samanaikaisesti uudentoimintamallin kehittämisen kanssa. 20

huhtikuu 2010 Osaamisen kehittäminen hanketehtäviin liittyvillä sisältöalueilla alkaa todentua. Neuvola- ja kouluterveysaiheinen kehittämisseminaari järjestetään yhteistyössä PPSHP :n yleislääketieteen yksikön kanssa Tilaisuuden järjestämispaikka on Länsi-Pohjan alueella ja se välitetään video neuvotteluteitse mahdollisimman laajalle alueelle. toukokuusyyskuu 2010 Uusien toimintamallien kokeilu tapahtuu käytännössä. Arviointi kulkee rinnalla ja korjaavien toimien tarvetta arvioidaan jatkuvasti. Pilottikuntien terveyskeskuksissa kokeillaan omien kehittämiskohteiden mukaisia uusia toimintatapoja Hanketyöntekijät seuraavat ja tukevat kokeiluja ja tekevät jatkuvaa arviointia edistymisestä ja osallistuvat kokeilun onnistumisen arviointiin erikseen sovittavalla tavalla syyskuulokakuu 2010 Kokeiluvaiheen kokoava väliarviointi toteutuu kehittämishankkeissa. Arvioidaan koko kokeilujakson onnistuminen ja todetaan vielä korjaamista tarvitsevat osiot. Kokeilun aikaisen jatkuvan arvioinnin ja kokonaisvaltaisemman väliarvioinnin perusteella tehdään muutokset uudistuneen toimintamallin tuottamiseksi. Hanketyöntekijät ja paikalliset kehittäjätiimit hyödyntävät arviointitulokset ja työstävät uutta kokeiltua ja parannettua mallia marraskuu 2010 - huhtikuu 2011 Pilottikunnat toteuttavat uutta toimintatapaa käytännössä. Arviointia tehdään jatkuvasti ja saadaan palautetietoa, jota hyödynnetään myös loppuarvioinnissa. Suunnittelijat ovat aktiivisesti apuna ja tukena kokeilussa. Professori toimii asiantuntijana. 21

maaliskuu 2011 Loppuarviointisuunnitelman tarkentuu. Kirjallinen loppuarviointisuunnitelma. Hankkeen puitteissa tehtävä arviointi ja mahdolliset opiskelijoiden päättötyöt suunnitellaan siten, että ne yhdessä muodostavat perusterveydenhuollon kehittämishankkeen arvioinnin. Suunnittelijat, pilottikuntien kehittäjätiimit, kaikki hanketyöntekijät ja mahdollisesti AMK opiskelijat osallistuvat loppuarviointiin. maaliskuuhuhtikuu 2011 Arvioidaan ja mallinnetaan toimintatapa. Arviointitulokset dokumentoidaan. Process Guide -mallinnus Kehittäjäkunnan edustajat, suunnittelijat ja Posken mallinnusohjelman asiantuntija toukokuu syyskuu 2011 Toimintamallia koskeva tietous on levitetty Lapin lääniin Suunnittelijat kiertävät Lapin terveyskeskukset / kunnat ja tekevät mallia tunnetuksi. Pohditaan omaksumis- ja / tai soveltamismahdollisuutta kohdekuntiin. syyskuu 2011 Päätösseminaari toteutuu Erillisen suunnitelman mukainen tapahtuma lokakuu 2011 Loppuraportti on valmis Suunnittelijat laativat yhteistyössä toistensa ja yleislääketieteen professorin kanssa. 22

LIITTEET LIITE 1: PILOTTIKUNTIEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄT (kooste) Kehittämiskohde Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan selkiyttäminen Sähköisen ajanvarauksen kehittäminen Virka-ajan ulkopuolinen puhelinneuvonta ja siihen liittyvien hoitopolkujen selkiyttäminen Lääkäri - sairaanhoitaja/terveydenhoitaja työparityöskentely vastaanottotoiminnassa terveyden edistämisen näkökulma huomioiden Päivystävän sairaanhoitajan koko työnkuvan kehittäminen Neuvolan perhetyön kehittäminen Hoitopolkujen selkiyttäminen henkilökunnalle ja potilaille Pilottikunta Kemi Kolari Ranua Simo Tornio Ylitornio 23

LIITE 2: OSAHANKKEEN RISKIT Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut/lapin Kaste RISKIEN HALLINTA -LOMAKE Sisältöalue: perusterveydenhuolto RISKI VARAUTUMINEN TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA oma sisältöalue: perusterveydenhuollon kehittäminen Oman työn ohessa tehtynä kehittämishanke ei ehkä edisty. Kunnilla ei ole mahdollisuutta irrottaa työntekijäpanosta perustehtävästä kehittämistehtävään. Kunnilla ei ole varaa palkata erikseen määräaikaisia kehittäjiä. Hankkeesta pyritään järjestämään rahoitus määräaikaisten/ osa-aikaisten monialaisten kehittäjien palkkaukseen. Kehittäjät palkataan kunnan omien osaajien keskuudesta. Ajoitetaan kehittäjän rekrytointi järkevästi. Ei kehitetä, vaikka hankkeen puitteissa olisi tukea ja osaamista käytettävissä. Kunta ei hyödy hankkeesta. Tehdään hanketyöntekijöiden toimesta tiivistä ja konkreettista yhteistyötä kehittäjätyöntekijöiden kanssa asian tehokkaaksi edistämiseksi ja tyhjäkäyntikulujen välttämiseksi. Kehittämistehtävä jää selkiytymättömäksi ja hajanaiseksi, eikä mahdollisia hyötyjä synny tai niitä ei pystytä näyttämään toteen. Paluu vanhaan käytäntöön voi tapahtua nopeasti ja kehittäminen on lopulta vain projektiin kulunut menoerä. Selkiytetään ja pelkistetään kehittämistehtävät. Mitataan asioita ennen ja jälkeen. Kokeillaan uutta ennen lopullista muutosta. Tuotetaan tietoa uudistuksen vaikutuksista sitoutetaan muutokseen. 24

PROSESSINÄKÖKULMA oma sisältöalue: perusterveydenhuollon kehittäminen Liian erilaisia kehittämiskohteita, jotta voisivat tukea toisiaan Pyritään löytämään ei-pilottikunnista tukea kehittämistyöhön Epäselvät tavoitteet kuntien kehittämiskohteissa Käydään aito keskustelu hankkeesta ja kehittämiskohteiden vaihtoehdoista kunnan toimijoiden kanssa ennen lopullisen kehittämistehtävän nimeämistä mahdollisimman hyödyllisten kohteitten löytämiseksi. Selkeät kehittämistehtävät, jotka sovitaan yhdessä kunnan/ terveyskeskuksen henkilöstön kanssa Valitaan liian iso tehtävä Suunnitellaan projektin tavoitteena olevat toiminnot/ palvelukäytännöt sellaisiksi, että niissä on sisäänrakennettuina järkevä työnjako, yhteistyö, vuorovaikutus, vastuut ja palveluohjaus sekä kriteerit tarpeellisten interventioiden toteuttamiselle. Moniammatillisuus ei toteudu Eri ammattialojen työntekijöitä mukaan alusta asti Hankkeesta ei tiedetä eikä siis innostuta Tiedottamisen oikea ajoitus, sisältö ja tehokkaat menetelmät Muutosvastarinta Sitoutumisen puute Johdon sitouttaminen kehittämistyöhön Vetovoiman lisääminen Kehittämistyön hyötyjen osoittaminen 25

ASIAKASNÄKÖKULMA oma sisältöalue: perusterveydenhuollon kehittäminen Potilas/ kuntalainen ei pidä muutoksen aiheuttamasta epävarmuudesta tai itse muutoksesta, vaan kokee palvelun heikentymistä. Otetaan kuntalaiset/ palveluiden käyttäjät mukaan palvelun kehittämiseen esimerkiksi arviointiraatina. Harkitaan tarkkaan tiedottamisen rooli muutosvaiheessa Hoidon jatkuvuus vaarantuu, kun ryhdytään tekemään muutosta. Ohjausta ja informointi kehitetään. Hyödynnetään sähköistä tiedonvälitystä ja kehitetään sähköisiä palveluja Mallinnetaan ja ohjeistetaan hoitopolkuja -> tasalaatuisuutta ja jatkuvuutta hoitoon. 26

OPPIMISNÄKÖKULMA (HENKILÖSTÖ) oma sisältöalue: perusterveydenhuollon kehittäminen Kaaos -> ongelmat arjen työssä, muutosvastarinta Valmistellaan kehittäjätyöntekijöitä kaaoksen sietämiseen ja kaaoksen aiheuttamaan muutosvastarintaan. Huomioidaan, että kaikki eivät ole yhtä innokkaita muuttamaan toimintatapojaan ja oppimaan uutta kuin kehittämistyössä mukana olevat tahot ja henkilöt. 27

Kokemus uusien asioiden hallinnan puutteesta rasittaa työntekijöitä Vaiheistetaan kehittämistyötä, tunnistetaan osaamisvajeita ja pyritään järjestämään koulutusta Vanhoista totutuista tavoista pois oppimisen vaikeus Mahdollisimman suuren työntekijäjoukon sitouttaminen kehittämistyöhön Projektiväsymys Puhutaan kehittämistyöstä eikä hankkeesta. Hankkeen houkuttelevuus esille: Näyttöön perustuva tieto, esim. aikaisemmin vastaavasta toiminnasta saatujen hyvien kokemusten muodossa. Ajan tasalla pitäminen hankkeen kestäessä. En mie kehtaa, ei se kannatte, eikä se onnistu. Tiedostetaan ja tiedotetaan, että kehittämistyö on osa isoa kokonaisuutta, muualla kokeillaan jotain muuta ja lopuksi kokemukset kootaan yhteen -> jokainen kunta voi valita itselle parhaimmat käytännöt ja jatkaa niiden jatkokehittelyä. Kehittämistyön jatkuvuuden korostaminen; maailma muuttuu koko ajan, ei olla koskaan valmiita. 28

LIITE 3: PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTEHTÄVÄKOH- TAINEN SUUNNITELMA Organisaatio/ kunta Yksikkö Kehittämiskohde Vastuuhenkilö Kehittämistyöryhmän jäsenet Tulevaisuuden visio eli tavoitetila, johon pyritään Nykytilanteeen kuvaus Ratkaisua vaativat ongelmat Toimintasuunnitelma: Osatehtävät 1. 2. 3. Aikataulusuunnitelma Arviointisuunnitelma Arvioitava sisältö/ kohde Mittari Tavoite 29