SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen

SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen SAK:n työolobarometrissa oli alusta asti lähtökohtana luoda luokitus, joka useita indikaattoreita yhdistämällä kertoisi siitä, miten hyvällä työpaikalla vastaaja on töissä. Tällaisia luokituksia ja indeksejä on laadittu melko paljon aiemminkin, myös TEM:ön valtakunnallisen Työolobarometrin pohjalta (Laukkanen 2012). Merkittävin esimerkki on saksalaisen ammattijärjestöjen keskusjärjestön DGB:n tutkimuslaitoksen kehittämä Hyvä Työ -indeksi (Der DGB-Index gute Arbeit), jota on julkaistu jo useana vuonna. Lähdimme kehittelemään omaa mittariamme DGB:n indeksin hengessä, joskin selvästi vaatimattomammalla mittakaavalla. Hyvän työpaikan määrittely ei ole arvovapaata, eikä mittaaminenkaan täysin objektiivista, kun ainoana tietolähteenä on vastaaja itse. Keskustelujen pohjalta päädyimme rakentamaan aluksi kaksi eri indeksiä. Toinen kuvaa työnteon olosuhteiden perusasioita (terveys, turvallisuus, toimeentulo jne.), toinen puolestaan työnteon sisältöä ja sujuvuutta. Perusasioita mittaavien muuttujien pisteytys on SAK:n tavoitteiden mukainen (esim. tulorajoissa on hyödynnetty SAK:n tavoiteasiakirjoja). Samalla on todettava, että peruskorin asiat ovat tietyssä mielessä objektiivisia: on ilman muuta parempi, että työ ei kuormita terveyttä tai että palkalla tulee toimeen. Perusasiat mittaavat työn kelvollisuutta heikot pisteet tällä mittarilla tarkoittavat, että työolosuhteet ovat yksinkertaisesti ala-arvoisia. Perusmittariin haettiin avainmuuttujia, joihin valtaosa vastaajista on vastannut ja joiden sisällä esiintyy vaihtelua. Joitakin muitakin muuttujia oli ehdolla, mutta koska niiden pois jättäminen ei käytännössä vaikuttanut tuloksiin, jätettiin ne yksinkertaisuuden vuoksi pois. Toisen mittarimme on tarkoitus kuvata työn tekemisen sujuvuutta, mielekkyyttä ja laatua sekä työssä saatua tukea. Siinä, missä perusasiat mittaavat työn kelvollisuutta, on toisessa mittarissa keskiössä työn hyvyys. On syytä huomata, että molemmat indeksimme perustuvat ainoastaan vastaajan kokemuksiin ja havaintoihin. Kysyttyjen asioiden tärkeyttä vastaajalle ei myöskään ole erikseen mitattu. Molemmat mittarit näyttäisivät mittaavan työn laatua mielekkäästi ainakin sikäli, että ne korreloivat erittäin selvästi barometrin yleistä työtyytyväisyyttä mittaavan kysymyksen suosittelisiko työpaikkaansa tuttavalleen kanssa. Molemmilla indekseillä on myös selvä yhteys sairauspoissaolojen määrään. Perusasiat: turvallisuus, terveys, toimeentulo Perusasioita mittaavassa indeksissämme on viittä eri osa-aluetta edustamassa yhdeksän eri kysymystä. Pisteytyksessä on painotettu osa-alueita siten, että indeksin skaalaksi tulee DGB-indeksistä tuttu 0 100. Jatkossa myös pisterajat ovat samat kuin

Taulukko 1 Perusasioita kuvaavan indeksin muodostaminen Kokonaisuus Muuttuja Vastaus Osuus Pisteitä vastaajista % Terveys Kokee työn kuormittavaksi Kyllä 33 0 (painoarvo 20 %) tai haitalliseksi terveydelle Ei 67 10 Ollut 12 kk aikana Kyllä 42 0 huolissaan työn haitallisista Ei 58 10 vaikutuksista terveydelleen Ei osaa sanoa 0 5 Turvallisuus Ollut 12 kk aikana Kyllä 24 0 (painoarvo 20 %) huolissaan turvallisuudesta Ei 75 10 työssään Ei osaa sanoa 1 5 Ollut henkisen väkivallan Ei lainkaan 78 10 kohteena Joskus 18 5 Jatkuvasti 4 0 Ei osaa sanoa 1 5 Työsuhteen varmuus Ollut 12 kk aikana Kyllä 30 0 ja sopivuus huolissaan työpaikan Ei 69 7,5 (Painoarvo 15 %) menetyksestä Ei osaa sanoa 0 3,25 Tekisikö enemmän tai Tekisi saman verran kuin 63 7,5 vähemmän tunteja vastaavasti muuttuvalla nykyisin Tekisi enemmän 25 0 palkalla Tekisi vähemmän 10 0 Ei osaa sanoa 1 3,25 Toimeentulo Bruttotulot Vähintään n. mediaanitulo 1 27 15 (Painoarvo 30 %) (2853 e/kk) Vähintään 1733 e/kk 2, alle 55 7,5 mediaanin Alle 1733 e/kk, mutta ei 9 7,5 kokopäivätyö tai ei vastausta Alle 1733 e/kk JA on 10 0 kokopäivätyössä Toimeentulo palkalla Erittäin hyvin 15 15 Melko hyvin 64 10 Melko huonosti 18 5 Ei riitä toimeentuloon 3 0 Ei osaa sanoa 1 7,5 Tasapuolinen kohtelu Työnantaja ei kohtele Kuvaa työnantajaa hyvin 10 0 (Painoarvo 15 %) työntekijöitä tasapuolisesti Kuvaa melko hyvin 20 5 Kuvaa jonkin verran 25 10 Ei kuvaa lainkaan 44 15 Ei vastausta tai eos 2 7,5 Koko indeksi Pisteiden Minimi 0 Maksimi 100 Keskiarvo 66 1 Kokoaikaisen palkansaajan mediaanitulo vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä eli reilu vuosi ennen barometrin haastatteluja. 2 SAK on linjannut, että kokoaikaisen työntekijän palkan tulisi olla minimissään 1 800 euroa kuukaudessa vuonna 2016. Vuoden 2014 tasolle muunnettuna tämä minimitaso on n. 1 733 euroa.

DGB:n vastaavassa indeksissä. Vastaamatta jättäminen ja en osaa sanoa - vastaukset on kussakin kohdassa pisteytetty neutraalisti siten, että niillä saa puolet ko. kysymyksen maksimipistemäärästä. Tyypillisesti kun jäädään alle puoleen, on vastaus selvästi negatiivinen (tästä syystä on loogista, että huonon tuloksen pisteylärajana on pidetty 50:ä). Työnteon sujuvuus ja sisältö: mielekkyys, saatu tuki, vaikutusmahdollisuudet Työn sisällöllisiä ulottuvuuksia kuvaavaa indeksiä rakennettiin osittain aineistolähtöisesti, eli osa-alueita ei päätetty etukäteen. Indeksiin päädyttiin ottamaan ainoastaan lähes samalla skaalalla olevia muuttujia. Alkuperäiseen muuttujajoukkoon valittiin kysymyksiä, joihin lähes kaikki olivat vastanneet ja joiden sisällä esiintyi vaihtelua. Kaikki muuttujat on kysytty neliportaisella skaalalla. Kahdessa kysymyspatterissa esitetään väitteitä, jotka kuvaavat työtä tai työnantajaa hyvin, melko hyvin, jonkin verran tai ei lainkaan. Yhdessä on kysytty tyytyväisyyttä omiin vaikutusmahdollisuuksiin asteikolla erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, melko tyytymätön, erittäin tyytymätön. Analyysiä varten negatiivisilla väittämillä tai kysymyksillä kysyttyjen kysymysten vastausasteikko käännettiin samansuuntaiseksi muiden muuttujien kanssa. 3 Kolmen kysymyspatterin valikoituja muuttujia tarkasteltiin pääkomponenttianalyysillä siten, että tässä vaiheessa en osaa sanoa -vastauksia käsiteltiin puuttuvina tietoina. Analyysissä saatiin viisi tulkinnallisesti selkeää faktoria, jotka yhdessä selittivät noin 60 prosenttia muuttujien varianssista. Jatkotyöstössä näistä karsittiin vielä osa pois tarkastelemalla muuttujien välisiä korrelaatioita ja indeksitulosten muuttumista. Indeksiin muodostui näin viisi osa-aluetta, joista kutakin mitataan kahdella avainmuuttujalla. Kunkin kysymyksen painoarvo indeksissä on yhtä suuri, samoin kukin viidestä osa-alueesta saa indeksiä muodostettaessa saman painoarvon. En osaa sanoa -vastaukset on indeksiä muodostettaessa käsitelty neutraaleina, eli kun muiden vastausvaihtoehtojen arvot ovat 1 4, on eos -vastauksille annettu arvoksi 2,5. Tämän jälkeen on laskettu keskiarvo kaikista kymmenestä muuttujasta ja skaalattu saatu asteikko havainnollisemmalle välille 0 100. Kahdesta indeksistä Hyvä Työ -luokitukseen Molempien laatimiemme indeksien keskiarvoksi saadaan täsmälleen sama lukema, 66 pistettä. Molemmissa mediaanipistemäärä eli keskimmäisen vastaajan saama pistearvo on aavistuksen keskiarvoa korkeampi. Indeksien luokitteluun käytämme DGB-indeksistä tuttuja pisterajoja, heikoimmasta parhaimpaan luokkaan 0 50 / 51 65 / 66 80 / 81 100. Molemmissa koreissa noin viidennes kuuluu tällä luokittelulla parhaaseen ja viidennes heikoimpaan luokkaan. Kuviossa 3 on esitetty vastaajien jakaumat, kun nämä kaksi indeksiä taulukoidaan ristiin. 3 Tällaisia muuttujia olivat: Työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle; Työtänne leimaa jatkuva kiire; ja Työnantaja on organisoinut työt huonosti työpaikallanne.

Kuviosta nähdään heti, että ne korreloivat voimakkaasti keskenään (luokittelemattomien indeksien välinen Pearson-korrelaatio onkin hyvin korkea 0,51). Toisin sanoen, kun perusasiat kuten turvallisuus ja toimeentulo ovat kunnossa, on työn sisältökin useammin tyydyttävää ja päinvastoin. Kuviossa esillä ovat totaaliprosentit eli kyseisen luokan osuus kaikista vastaajista. Palkin koko on siis suoraan suhteessa muiden vastaavien palkkien kokoon ja kertoo visuaalisesti suoraan ryhmän koon osuutena kaikista vastaajista. Taulukko 2 Sisältökorin indeksin osa alueet ja niitä mittaavat kysymykset Osa alue Kysymys / väittämä Myönteisimpien prosenttiosuus** Tuki työnantajalta Työnantajanne huolehtii siitä, että tieto kulkee 21 työpaikallanne hyvin Työnantajanne huolehtii 27 kehittymismahdollisuuksistanne Tyytyväisyys Siihen, missä järjestyksessä työnne teette 30 vaikutusmahdollisuuksiin Työmenetelmiinne 26 Työyhteisön tuki ja Saatte tarvittaessa tukea ja apua työtovereiltanne 66 yhteenkuuluvuus Tunnette kuuluvanne samaan porukkaan 70 työtovereidenne kanssa Työn ilo ja mielekkyys Työnne on mielenkiintoinen 46 Tunnette työssänne innostusta ja työn iloa 34 Työtahti ja Työnantajanne ei aseta tehokkuutta kaiken muun 22 tehokkuusajattelu edelle* Työtänne ei leimaa jatkuva kiire* 12 * Muuttujan asteikko on käännetty. Alkuperäiset väittämät: asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle, työtä leimaa jatkuva kiire. ** Niiden prosenttiosuus, jotka arvioineet työtä/työnantajaa/vaikutusmahdollisuuksiaan myönteisimmin (väittämä kuvaa hyvin tai on vaikutusmahdollisuuksiin erittäin tyytyväinen ), kun ei osaa sanoa vastaukset on poistettu.

Kuva 1 Perus ja sisältöasioita kuvaavien indeksien ristiintaulukointi. Esillä totaaliprosentit, myös alueen koko edustaa ryhmän osuutta kaikista vastaajista 81 100 1% 4% 7% 66 80 3% 8% 14% 7% Perusasiat 51 65 6% 3% 0 50 5% 4% 1% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Sisältöasiat 0 50 Sisältöasiat 51 65 Sisältöasiat 66 80 Sisältöasiat 81 100 SAK:n Hyvä työ -luokitus on muodostettu ottamalla huomioon näiden kahden indeksin yhteistulos. Lähtökohtana on, että todella hyväksi (tai huonoksi) työtä kuvataan vasta silloin, kun se molempien indeksien perusteella on hyvää (tai huonoa). Hyvä työ luokitus on muodostettu seuraavasti: Luokka Kriteeri Luokan osuus vastaajista Hyvä työ Molemmat osa alueet vähintään 81 pistettä 7 % Melko hyvä työ Toinen osa alue vähintään 81, toinen 66 80 16 % pistettä Keskinkertainen työ Muut tulosyhdistelmät 56 % Melko huono työ Toinen osa alue korkeintaan 50, toinen 51 65 11 % pistettä Huono työ Molemmat osa alueet korkeintaan 50 pistettä 9 %