SAK:n työolobarometri 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n työolobarometri 2016"

Transkriptio

1 SAK:n työolobarometri 2016

2 1 SAK:n työolobarometri 2016

3 SBN: Painokarelia Oy 2017 Kannen kuva: Marika Sinervo, Vastavalo 2

4 Sisällys SAK:N TYÖOLOBAROMETRI YHTEENVETO 5 HYVÄT TYÖT EDELLEEN HARVASSA 7 Turvallisuuden tunne vahvistunut 8 Hyvässä työssä työntekijä sairastaa vähemmän 9 ja jaksaa kauemmin 10 Kenellä on hyvät työolot? 12 TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIIN 14 Asiat sujuvat, kun voi vaikuttaa 16 Suojaa terveydelle 20 PUOLELLA KUORMITTAVA TYÖ 22 Kolmannes pitää työtä terveydelle haitallisena 24 PUOLET OSA-AIKAISISTA HALUAISI KOKOAIKAISEN TYÖN 26 Viidennes haluaisi tehdä enemmän töitä 27 Joustavat työajat lisääntyneet 30 YLITÖIDEN MÄÄRÄ ON VÄHENTYNYT 31 TYÖELÄMÄN SUURIN ONGELMA ON KIIRE 34 Työn mielekkyys parantunut hyvillä työpaikoilla 35 TYÖNANTAJA-ARVIOT RISTIRIITAISIA 39 Vain kaksi viidestä pääsee koulutukseen 40 TYÖNTEKIJÄT MUKAAN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN 43 Työntekijöiden parannusehdotukset yleisiä 43 Vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytyväiset tekevät aloitteita 48 Aloitteita tehdään hyvillä ja huonoilla työpaikoilla 49 Ketkä aloitteita tekevät? 50 Aloitteita tehdään, jos niistä palkitaan 53 LIITTEET 56 Liite 1 56 Hyvän työn mittari, taulukot 55 Työelämän perusasiat 55 Työnteon sujuminen 58 Liite 2 60 Haastattelulomake 60 3

5 SAK:n työolobarometri 2016 Keräämme työolobarometrilla tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työstä ja sen järjestelyistä. Tutkimuksen toteutamme kahden vuoden välein. Vuonna 2014 otimme käyttöön uudenlaisen Hyvän työn mittarin, jonka avulla voimme seurata työolojen kehittymistä SAK:laisilla työpaikoilla. Mittarin avulla saamme tietoa siitä, mihin kaikkeen työelämän laatuun liittyvät tekijät vaikuttavat ja miten hyvillä tai huonoilla työpaikoilla työntekijät tekevät työtään. Lisäksi voimme seurata työolojen kehittymistä hyvän työn indeksillä. Työolobarometrin tutkimusaineisto on koottu helmi maaliskuussa Aineiston kerännyt Innolink Oy teki yhteensä puhelinhaastattelua. Tutkimuksen otos on poimittu satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekisteristä. Haastatteluille on annettu sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt siten, että otos vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkuntaa. Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. 4

6 Yhteenveto TyöelämäN LAATU PARANTUNUT LIEV ÄS TI SAK:n Hyvä työ -indeksi on noussut kahdessa vuodessa kahdella pisteellä. Keskiarvon muutos ei ole suuri, mutta eri osa-alueilla voi nähdä isojakin muutoksia. Vuonna 2016 suomalaisen työelämän laadun keskiarvo oli 68 pistettä sadasta. Suurimman osan (59 prosenttia) työolosuhteita voi kuvata keskinkertaisiksi, eli töissä jotkut asiat ovat hyvin ja jotkut huonosti. Useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä on vähintään melko hyvät työolot, mutta lähes yhtä monella on melko huonot tai huonot työolot. Erittäin hyvät olosuhteet tehdä työtä on seitsemällä prosentilla työntekijöistä. Seitsemän prosenttia SAK:laisista työntekijöistä tekee töitään hälyttävän huonoissa olosuhteissa. Näille työpaikoille tyypillistä on jatkuva kiire. Työhön liittyy myös toimeentulovaikeuksia ja työntekijät ovat huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveydelle. Turvallisuuden tunne vahvistunut TEHOKKUUSVAATIMUKSET ennallaan Työntekijöiden tunne työpaikan turvallisuudesta on vahvistunut, huoli työn terveyshaitoista selvästi vähentynyt ja työn mielekkyys sekä ilo lisääntyneet. Sen sijaan kiireen tunne ja työnantajan tehokkuusvaatimukset eivät ole kadonneet mihinkään. Myöskään työnantajan tarjoama tuki sekä työntekijöiden toimeentulo omalla palkallaan eivät ole merkittävästi kohentuneet kahden viimeisen vuoden aikana. Vaikutusmahdollisuudet oman työn JÄRJESTÄMISEEN heikentyneet SAK:laisten liittojen jäsenten tyytyväisyys mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan työhönsä on heikentynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Tyytymättömyys vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt lähes kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Eniten SAK:laiset ovat tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työaikoihin ja työvuorojen suunnitteluun. Reilulla puolella liittojen jäsenistä on kiinteä työaika ilman minkäänlaista joustoa. Kahdella viidestä on puolestaan joustava työaikamalli eli joko liukuva työaika tai työaikapankki. Joustavaa työaikaa tekevien osuus on SAK:laisten joukossa selvästi lisääntynyt. Erityisesti liukuvan työajan osuus on lisääntynyt aiempiin vuosiin verrattuna. 5

7 Joustavat työajat omaavat työntekijät ovat tyytyväisempiä työaikajärjestelmäänsä kuin ne, joilla joustoja ei ole. Erittäin tyytyväisiä työaikajärjestelmäänsä ovat selvästi useimmiten ne, joilla on työpaikallaan työaikapankki. TYÖNANTAJA kouluttaa entistä harvempia Vain 42 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä on edellisen vuoden aikana osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen. Toisin sanoen lähes kuusi kymmenestä ei ole ollut tällaisessa koulutuksessa lainkaan. Tilanne on heikentynyt selvästi vuodesta 2014, jolloin puolet SAK:laisista oli päässyt koulutukseen. PALKITSEMINEN kannustaa työelämän kehittämiseen Tutkimuksesta käy selkeästi ilmi, että kannustavat palkitsemisjärjestelmät motivoivat työntekijöitä kehittämään omaa työtään sekä työnantajan tuotteita ja palveluja. Parannusehdotusten tekeminen on merkittävästi yleisempää, mikäli työpaikalla on mahdollista saada aloitepalkkio. Ne SAK:laiset, joiden työpaikalla tällainen mahdollisuus on, ovat tehneet ehdotuksia noin neljä kertaa useammin kuin muut. Työntekijöiden aktiivisuutta parannusehdotusten tekoon edistävät myös työpaikan hyvä laatu ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin. Tehokkain tapa saada henkilöstö tekemään aloitteita on kuitenkin niistä palkitseminen. 6

8 Hyvät työt edelleen harvassa SAK:laisen työelämän yleiskuva vuonna 2016 on odotetusti varsin samankaltainen kuin kaksi vuotta aiemmin. Suurimman osan (59 prosenttia) työolosuhteita voidaan kuvata keskinkertaisiksi, eli töissä jotkut asiat ovat hyvin ja jotkut huonosti. Näillä työpaikoilla on vielä paljon kehittämisen varaa. Keskinkertaisten työpaikkojen osuus on jonkin verran noussut kahden vuoden aikana. Suurelta osin tämä johtuu kaikkein heikoimpien töiden vähenemisestä, mutta samalla myös hyvien töiden osuus on pienentynyt aavistuksen. Useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä (22 prosenttia) on vähintään melko hyvät työolot. Melko huonot tai huonot työolot ovat puolestaan 19 prosentilla vastaajista. Kaikkein heikoimpien töiden osuus on pienentynyt kahdella prosenttiyksiköllä, mitä voidaan pitää varsin positiivisena tuloksena. Erittäin hyvät olosuhteet tehdä työtä on seitsemällä prosentilla työntekijöistä. Tyypillistä sellaisille töille on, että työ ei ole vaaraksi terveydelle ja työntekijät kokevat työnsä turvalliseksi. Työntekijät tulevat työllään taloudellisesti toimeen ja suurin osa on myös tyytyväinen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työnsä järjestelyihin. Työssään he kokevat iloa ja yhteenkuuluvuutta työporukan kanssa. Seitsemän prosenttia SAK:laisista työntekijöistä tekee töitään hälyttävän huonoissa olosuhteissa. Näille työpaikoille tyypillistä on jatkuva kiire. Työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle eikä tieto kulje. Työhön liittyy myös toimeentulovaikeuksia ja työntekijät ovat huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveydelle. Työelämän laatu 2014 ja 2016 (%) Huono Melko huono Keskiverto Melko hyvä Hyvä

9 Turvallisuuden tunne vahvistunut Suomalaisen työelämän laadun keskiarvo on parantunut kahdella pisteellä vuodesta SAK:n Hyvä työ -indeksi oli 68 pistettä sadasta vuonna Keskiarvon muutos ei ole suuri, mutta mittari osoittaa isoja muutoksia eri osa-alueilla. Työntekijöiden tunne turvallisuudesta työpaikoilla on vahvistunut, huoli työn terveyshaitoista selvästi vähentynyt ja työn mielekkyys sekä ilo lisääntyneet. SAK:laiset kokevat työyhteisön tuen edelleen erittäin vahvana. Sen sijaan kiireen tunne ja työnantajan tehokkuusvaatimukset eivät ole kadonneet mihinkään, sillä ne saavat edelleen heikoimmat pisteet kaikista osa-alueista. Myöskään työnantajan tarjoama tuki sekä työntekijöiden toimeentulo omalla palkallaan eivät ole merkittävästi kohentuneet kahden viimeisen vuoden aikana. SAK:n Hyvän työn mittari 2014 ja 2016 (pisteet asteikolla 0 100) Työelämän laatu Työyhteisön tuki ja yhteenkuuluvuus Turvallisuus Tyytyväisyys vaikutusmahdollisuuksiin Työn mielekkyys ja ilo Tasapuolinen kohtelu Työsuhteen varmuus ja sopivuus Terveys Toimeentulo Työnantajan tarjoama tuki Työtahti ja tehokkuusajattelu

10 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkaammilla työpaikoilla asiat ovat paremmin kuin muilla. Niillä työntekijät sairastavat vähemmän, käyvät vähemmän sairaana työssä, ovat tyytyväisempiä lähes kaikkeen, käyvät useammin koulutuksessa, ovat varmempia omasta jaksamisestaan ja kokevat työnsä harvemmin kuormittavaksi. Onkin selvää, että työelämän laadun parantaminen on keskeinen avain monien muidenkin asioiden muuttamiseen parempaan suuntaan. Laatua parantamalla sairauspoissaolot vähenevät, ja työntekijä jaksaa työssään ja haluaa olla siinä pidempään. Hyvässä työssä työntekijä sairastaa vähemmän Hyvän työn mittari osoittaa selkeän yhteyden työn laadun ja sairauspoissaolojen välillä. Mitä paremmaksi työntekijä kokee työolonsa, sitä vähemmän hänellä on sairauspoissaoloja. Hyvissä ja keskinkertaisissa töissä yli puolet vastaajista ei ole ollut edellisen vuoden aikana lainkaan poissa työstä oman sairautensa vuoksi. Melko huonoissa töissä vastaava osuus on kaksi viidestä ja huonoissa vain reilu neljännes. Huonoissa tai melko huonoissa töissä on oltu myös selvästi pidempään sairauslomalla kuin paremmilla työpaikoilla. Oman sairautensa vuoksi poissa töistä olleet työntekijät viimeisen vuoden aikana (%) Hyvä tai melko hyvä Keskinkertainen Huono tai melko huono Ei sairaana 1 3 päivää 4 10 päivää päivää yli 20 päivää Työnantajan kannattaisikin satsata työelämän laadun parantamiseen, sillä se vähentää sairauspoissaoloja ja on siten taloudellisesti kannattavaa. Työelämän laatua voi parantaa lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja työn mielekkyyttä. Myös oikeudenmukainen johtaminen ja työnantajan tarjoama tuki työntekijöilleen kohentavat työelämän laatua. 9

11 Työn saamat laatupisteet ovat keskimäärin korkeammat myös silloin, kun työntekijä saa olla pois töistä sairauden vuoksi omalla ilmoituksellaan. Yleisintä lääkärintodistuksen vaatiminen on huonoilla työpaikoilla. Montako päivää voit olla sairauden vuoksi poissa ilman lääkärintodistusta? (%) Kolme päivää tai enemmän päivää Ei yhtään päivää Hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono Useissa tutkimuksissa on havaittu, että sairauden vuoksi poissaolleiden osuus laskee selvästi sen myötä, mitä enemmän mahdollisuuksia työntekijöillä on vaikuttaa omaan työhönsä. Monilla työpaikoilla sairauspoissaolojen määrä on laskenut, kun siellä on otettu käyttöön omat ilmoitukset. SAK suosittelee käytäntöä, jossa työntekijä voi olla sairauden vuoksi poissa töistä esimiehelle tehtävällä omalla ilmoituksella kolme päivää ja epidemia-aikana viisi päivää. ja jaksaa kauemmin Työn saamat laatupisteet ovat voimakkaasti yhteydessä arvioon omasta työssä jaksamisesta. SAK:n työolobarometri kysyi 55 vuotta täyttäneiltä työntekijöiltä, uskovatko he pystyvänsä terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttua. Mitä heikompi työ on, sitä useammin työntekijä epäilee omaa jaksamistaan. Hyvässä tai melko hyvässä työssä työskentelevistä ikääntyneistä melkein puolet on aivan varmoja, että he pystyvät jatkamaan. Jaksamisestaan vakuuttuneiden määrä on noussut kahden vuoden aikana seitsemän prosenttiyksikköä. Hyvässä tai melko hyvässä työssä vain kuusi prosenttia ei usko pystyvänsä jatkamaan nykyisessä työssä kahden vuoden kuluttua. Sen sijaan huonossa tai melko huonossa työssä näin ajattelee joka neljäs vastanneista. 10

12 Uskotko pystyväsi työskentelemään nykyisessä työssäsi kahden vuoden kuluttua? (%) Vastaajat yli 55-vuotiaita, n=214 Hyvä tai melko hyvä Keskinkertainen Huono tai melko huono Aivan varmasti Melko varmasti Tuskin En osaa sanoa Myös työnantajan suhtautuminen ikääntyneisiin työntekijöihin heijastuu työn laatua arvioivissa vastauksissa. Mitä huonommat työolot on työpaikalla, sitä useammin työnantaja pyrkii henkilöstönsä mielestä pääsemään eläkeikää lähestyvistä työntekijöistään eroon. Hyvässä tai melko hyvässä työssä jopa 60 prosenttia vastaajista arvioi, että työpaikalla kannustetaan ikääntyviä työntekijöitä pysymään työelämässä. Sen sijaan huonossa tai melko huonossa työssä 29 prosenttia arvioi, että työnantaja pyrkii pääsemään ikääntyvistä työntekijöistään eroon. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kaksi vuotta aiemmin, joskin ei osaa sanoa -vastausten osuus on molemmissa kysymyksissä ja kaikissa ryhmissä kasvanut huomattavasti. Miten työnantajasi suhtautuu eläkeikää lähestyviin työntekijöihin? Vastaajat yli 55-vuotiaita, n=214 Hyvä tai melko hyvä Keskinkertainen Huono tai melko huono Kannustetaan jatkoon Pyritään pääsemään eroon Toisia kannustetaan, toisista pyritään eroon En osaa sanoa 11

13 Oikeudenmukainen ja kannustava johtaminen on olennainen osa ikääntyneiden pysymistä työelämässä mahdollisimman pitkään. SAK on ollut mukana kirjoittamassa työmarkkinajärjestöjen yhteistä opasta työpaikan ikäohjelman laatimiseen. Ikäohjelman tavoitteena on auttaa työyhteisöjä näkemään eri-ikäisyys työpaikan voimavarana. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että eri ikäja elämänvaiheisiin liittyviä kuormitustekijöitä pyritään hallitsemaan esimerkiksi erilaisilla työjoustoilla ja muilla tukitoimilla. Kenellä on hyvät työolot? SAK:n Hyvän työn mittarin mukaan nuorimmalla eli alle 30-vuotiaiden ikäryhmällä on selvästi muita vähemmän melko huonoja ja huonoja töitä. Sen lisäksi kahdella nuorimmalla ikäryhmällä myös melko hyvien ja hyvien töiden osuus on suurin. Sen sijaan kaikkein pienin hyvien töiden ja suurin huonojen töiden osuus on mittarin mukaan vuotiailla. Ikäryhmien erilaisiin tuloksiin vaikuttavat todennäköisesti jossain määrin vastaajan henkilökohtaiset odotukset työelämälle. Keski-ikäiset saattavat olla työnsä suhteen nuoria vaativampia, koska heillä on usein enemmän kokemusta hyvien ja huonojen työpaikkojen välisistä eroista. Hyvä ja huono työ iän ja sukupuolen mukaan (%) Mies Nainen Alle 30 vuotta vuotta vuotta Yli 50 vuotta Hyvä tai melko hyvä Keskinkertainen Huono tai melko huono Nuorin ikäryhmä on vähiten huolissaan terveydestään ja turvallisuudestaan. He ovat myös antaneet muita paremmat arviot työssä kokemastaan ilosta, työyhteisön tuesta sekä tasapuolisesta kohtelusta. Työtahtikaan ei rasita heitä yhtä paljon kuin vanhempia. 12

14 Sen sijaan vanhin ikäryhmä on selvästi tyytyväisempi omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Tämän ikäryhmän antamat arviot ovat pysyneet lähes ennallaan, kun muiden ikäryhmien tyytyväisyys omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähentynyt merkittävästi. Kuten vuoden 2014 Hyvän työn mittari toteaa, julkisella sektorilla on enemmän hyviä ja melko hyvä töitä kuin yksityisellä sektorilla. Sen sijaan huonojen ja melko huonojen töiden määrässä ei ole eroa sektoreiden välillä. Hyvä ja huono työ sektoreittain (%) Yksityinen sektori Julkinen sektori Hyvä tai melko hyvä Keskinkertainen Huono tai melko huono 13

15 TyytymäTTömyyTTä VAikutusmahdollisuuksiin Mitä enemmän työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin, sitä mielekkäämpänä hän pitää työtään. Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat puolestaan suorassa yhteydessä työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen sekä työssä jaksamiseen ja työurien pidentymiseen. Siksi onkin hälyttävää, että SAK:laisten liittojen jäsenten tyytyväisyys omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikentynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Tämän vuoden työolobarometrin mukaan työntekijät ovat edelleen kohtalaisen tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa eri asioissa. Kysytystä asiasta riippumatta vähintään melko tyytyväisten osuus on yli 60 prosenttia. Keskimäärin noin viidennes on vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväisiä, vähän yli puolet melko tyytyväisiä. Vaikka työntekijät ovat edelleen kohtalaisen tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa monissa asioissa, on tyytymättömien osuus edelliseen kyselyyn verrattuna kaksinkertaistunut. Tyytymättömyys vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt lähes kaikilla kysytyillä osa-alueilla eniten siinä, kenen kanssa työntekijä työskentelee (-14 prosenttiyksikköä), sekä myös työtahdin (-13 prosenttiyksikköä) ja työjärjestyksen (-13 prosenttiyksikköä) osalta. 14

16 Vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymättömien osuus (melko ja erittäin tyytymättömät, %) Vaikutusmahdollisuudet keskimäärin (summamuuttuja) Siihen, kenen kanssa työskentelee Siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken Työmenetelmiin Työtahtiin Siihen, missä järjestyksessä työ tehdään 9 22 Siihen, mitä työtehtäviin kuuluu Työaikoihin ja työvuorojen suunnitteluun SAK:laiset ovat kaikkein tyytymättömimpiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työaikoihin ja työvuoroihin. Syy lienee se, että työtehtävien ja työvuorojen jako saattaa helposti lipsahtaa työpaikalla epäoikeudenmukaiseksi. Esimerkiksi työtahti on usein kaikille sama, mutta tyytymättömyyttä herättää se, jos muut voivat poimia jatkuvasti päältä parhaat työvuorot tai tehtävät. Myös valtakunnallisessa työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa 1 työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat selvästi heikentyneet vuosien 2014 ja 2015 välillä, vaikkakaan tulos ei ole yhtä raju kuin uudessa SAK:n barometrissa. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä työ- ja elinkeinomisteriö kysyy barometrissaan, miten paljon vaikutusmahdollisuuksia on. SAK puolestaan kysyy, miten tyytyväinen vastaaja on omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Trendi on kuitenkin selvä, eli vaikutusmahdollisuudet näyttävät suomalaisilla työpaikoilla vähentyneen. 1 TEM, Työolobarometri

17 Kaiken kaikkiaan viidennes SAK:laisista on erittäin tyytyväinen omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa työssään. Tyytymättömiä on puolestaan joka neljäs liittojen jäsenistä. Tyytyväisyys vaikutusmahdollisuuksiin (%) Kaikki Nainen Mies Ikä Toimiala Teollisuus Kuljetusala Julkinen Yksityinen Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Tyytymätön On ehkä yllättävää, ettei sillä, onko työntekijä vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa, näytä vaikuttavan siihen, miten tyytyväinen hän on. Myöskään työstä saatu palkka ei näytä tähän vaikuttavan. Sen sijaan jonkin verran eroja löytyy miesten ja naisten, eri-ikäisten sekä eri alojen välillä. Miehet ovat hiukan tyytymättömämpiä kuin naiset, kun taas yli viisikymmentä vuotiaat näyttävät olevan vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytyväisempiä kuin nuoremmat työntekijät. Silmiin pistävää on se, miten paljon tyytymättömiä löytyy kuljetusalalta. ASIAT sujuvat, kun voi vaikuttaa Useissa tutkimuksissa on havaittu, että jos työntekijällä on vähintään melko paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä järjestelyihin, tuntuvat monet asiat työpaikalla olevan kohdallaan. SAK:n työolobarometrissa käy taas selvästi ilmi, että työntekijät, jotka ovat tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa, arvioivat työelämän laatua paljon positiivisemmin kuin niihin tyytymättömät. 16

18 Vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytyväiset pitävät työtään hyödyllisenä ja mielenkiintoisena sekä kokevat voivansa hyödyntää työssä omaa osaamistaan. He menevät pääsääntöisesti mielellään töihin, ovat siitä innostuneita ja pystyvät sovittamaan työn ja muun elämänsä hyvin yhteen. Kokemukset työstä (%) Töihin on pääsääntöisesti ikävä mennä Työssä on jatkuva kiire Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu hyvin Tuntee työssä innostusta ja työn iloa Työtä arvostetaan Työ on mielenkiintoinen Työ koetaan hyödylliseksi Työssä voi hyödyntää osaamistaan Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin Vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymättömille työelämä näyttäytyy paljon ikävämpänä ja rasittavampana kuin muille. Useat heistä ajattelevat, että työ on kuormittavaa tai jopa haitallista terveydelle. Heidän mielestään työ myös hankaloittaa arkielämää, kuten perheasioiden järjestelyjä sekä harrastuksia ja ihmissuhteiden hoitamista. 17

19 Koen työni haitalliseksi tai kuormittavaksi (%) Terveydelle Perhe-elämälle Ihmissuhteille Harrastuksille Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin Ihmisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen työelämässä vaikuttaa vahvasti, jos työntekijä pitää työtään mielenkiintoisena ja hyödyllisenä, pystyy vaikuttamaan omaa työtään koskeviin asioihin ja kokee, että häneen luotetaan. Työn mielekkyyttä puolestaan vähentävät esimerkiksi kiire ja epävarmuus työpaikan säilymisestä. Työn mielekkyyden muutosta voi pitää eräänlaisena lämpömittarina, joka kuvaa työelämän kehittymistä laajemminkin. Omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymätön arvioi muita useammin, että työn mielekkyys on muuttunut huonompaan suuntaan. 18

20 Työn mielekkyys on muuttunut (%) Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin Parempaan suuntaan Ei muutosta Huonompaan suuntaan Ei osaa sanoa Työn mielekkyyttä kuvaa myös erittäin hyvin kysymys siitä, voisiko työntekijä suositella omaa työpaikkaansa tuttavalleen. SAK:n työolobarometrista käy selkeästi ilmi, että mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijällä on oman työnsä järjestelyihin, sitä useammin hän suosittelisi työpaikkaansa. Näin tekisivät lähes kaikki vaikutusmahdollisuuksiin erittäin tyytyväiset. Suosittelisitko työpaikkaasi tuttavalle? Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin Kyllä Ei osaa sanoa Ei 19

21 Suojaa terveydelle THL havaitsi tutkimuksessaan 2, että työntekijöiden hyvinvointi on enemmän yhteydessä heidän vaikutusmahdollisuuksiinsa kuin työn määrään. Vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen suojaa muiden rasitustekijöiden vaikutuksilta, eli kiireen, epävarmuuden, hankalien työaikojen sekä vuorotyön aiheuttamalta rasitukselta. Huonot vaikutusmahdollisuudet sen sijaan lisäävät muun muassa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. SAK:n työolobarometrikin osoittaa, että työn laadulla on suora yhteys sairauspoissaoloihin. Mitä paremmaksi työntekijä kokee työolonsa, sitä vähemmän hänellä on sairauspoissaoloja. Yhteys on myös selvä vaikutusmahdollisuuksien osalta. Omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymättömät sairastavat enemmän kuin tyytyväiset. Olen ollut poissa sairauden vuoksi viimeisen vuoden aikana (%) Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen 50 Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen 49 Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin 58 Työelämän laadun parantaminen vähentää sairauspoissaolojen määrää. Laadun parantamista ovat esimerkiksi työn mielekkyyden ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä oikeudenmukainen johtaminen. Näyttää selvältä, että nostamalla työn laatua työnantaja voisi vähentää henkilöstönsä poissaoloja. Sama pätee myös työntekijän työkyvyn säilymiseen. Mitä tyytyväisempi työntekijä on vaikutusmahdollisuuksiinsa, sitä parempi on hänen arvionsa omasta työkyvystään kahden vuoden kuluttua. 2 THL: Työn epävarmuus ja hyvinvointi -hankkeen raportti

22 Uskon pystyväni työskentelemään nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua (%) Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväinen Vaikutusmahdollisuuksiinsa melko tyytyväinen Tyytymätön vaikutusmahdollisuuksiin Aivan varmasti Tuskin Vaikuttaakin selvältä, että työelämän laadun parantaminen on yksi avainkysymys, kun yritetään edistää ikääntyneiden jaksamista ja pysymistä työelämässä mahdollisimman pitkään. 21

23 Puolella kuormittava työ Lähes puolet SAK:laisista tekee työtä, jonka katsotaan kuuluvan kuormittaviin työmuotoihin. 3 Noin kaksi viidestä (41 prosenttia) SAK:laisesta on vuorotyössä. Yötyötä tekee 15 prosenttia ja jakso- tai periodityötä vajaa viidennes (18 prosenttia). Yötyön sekä jakso- tai periodityön tekeminen on viime vuosina vähentynyt, mutta vuorotyö on hieman lisääntynyt. Kuormittavat työmuodot ja niiden yhdistelmät SAK:laisilla (%) Ei kuormittavia työmuotoja Vuorotyössä Yötyössä Jakso- tai periodityössä Vuoro + yötyö Vuoro + jakso- ja periodityö Yötyö + jakso- ja periodityö Kaikki kolme Miehet tekevät edelleen naisia enemmän yötyötä, mutta ero on kahdessa vuodessa selvästi kaventunut. Jakso- tai periodityö on tavallisempaa julkisella sektorilla kuin yksityisellä. Kaikki kuormittavat työaikamuodot, mutta erityisesti vuoro- ja yötyö ovat entiseen tapaan sitä yleisempiä, mitä suurempi työpaikka on kyseessä. Vuorotyö ja yötyö ovat yleisimpiä työpaikoilla, jotka Hyvän työn mittarilla sijoittuvat laadultaan melko huonoihin tai huonoihin työpaikkoihin. 3 Kuormittaviin työmuotoihin kuuluvat vuoro- ja yötyö sekä epäsäännöllisten työaikojen vuoksi lisäksi jaksotyö, jota aiemmin on kutsuttu myös periodityöksi. 4 Kussakin kohdassa on vain niiden vastaajien osuus, joilla on ko. työmuoto tai sen yhdistelmä. Tästä syystä taulukon summa ei ole sata prosenttia. 22

24 Vuoro-, yö-, jakso- tai periodityötä tekevät (%) Nainen Mies Sektori Julkinen Yksityinen Ikäryhmä Alle 30 v v v. Yli 50 v. Henkilöstön määrä SAK:n Hyvä työ -luokitus Hyvä tai melko hyvä Keskinkertainen Huono tai melko huono Kaikki Vuorotyö Yötyö Jakso- tai periodityö Erityisesti epäsäännöllisessä työssä olevat kokevat työnsä kuormittavaksi. SAK:n mielestä työterveyslaitoksen suosittelemia työvuorojärjestelmiä olisi otettava käyttöön entistä laajemmin. Suosituksia on olemassa muun muassa vuorojärjestelmän kierrosta myötäpäivään sekä lepotaukojen pituudesta ja työvuorojen kestosta. 23

25 Myös työvuorosuunnittelua on kehitettävä edelleen. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi niin sanotusta pyykkitupamallista, jossa työntekijä voi valita tietyin ehdoin itselleen sopivia työvuoroja. Sillä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia niin työntekijöiden hyvinvointiin kuin tuottavuuteenkin. KOLMANNES pitää työtä terveydelle haitallisena Kaksi kolmesta SAK:laisesta ei koe työnsä olevan haitallista tai kuormittavaa eri elämänalueilla, kuten terveyden, perhe-elämän, ihmissuhteiden tai harrastusten kannalta. Niiden osuus, jotka kokevat työnsä kuormittavaksi kaikkien neljän elämänalueen osalta, on kuitenkin noussut 11 prosentista 13 prosenttiin. Lähes kolmannes (30 prosenttia) kokee työnsä haitalliseksi tai kuormittavaksi terveyden kannalta. Koen työni kuormittavaksi tai haitalliseksi eri elämänalueiden kannalta (%) Terveydelle Perhe-elämälle Ihmissuhteille Harrastuksille Mitä suurempi työpaikka on, sitä useammin työntekijä kokee työn kuormittavaksi vähintään yhden elämänalueen kannalta. SAK sai työolobarometrissaan saman tuloksen vuonna 2012, mutta jostain syystä vuonna 2014 tätä yhteyttä ei havaittu. Aiempina vuosina iällä ei ole ollut juurikaan vaikutusta tähän kysymykseen. Nyt nuorimmassa ikäryhmässä on selvästi muita enemmän niitä, jotka eivät koe työtään kuormittavaksi tai haitalliseksi minkään kysytyn elämänalueen kannalta. Työpaikan laadun ja työn kuormittavuuden välinen yhteys on erittäin vahva. Hyvillä työpaikoilla on varsin harvinaista, että työntekijä kokisi työnsä kuormittavaksi yhdenkään elämänalueen kannalta. Huonoilla työpaikoilla tilanne on päinvastainen yhdeksän kymmenestä koki työn haitalliseksi ainakin yhdellä elämänalueella. Huonojen työpaikkojen kohdalla tilanne on heikentynyt entisestään: huonoimmilla työpaikoilla yhdeksän kymmenestä nimeää vähintään yhden elämänalueen, ja melko huonoillakin kolme neljästä. Eniten tilanne on parantunut keskinkertaisilla työpaikoilla. 24

26 Koen työni kuormittavaksi tai haitalliseksi ainakin yhden elämänalueen kannalta (%) Kaikki Työmuoto Vuorotyö Yötyö Jakso- tai periodityö Ikäryhmä Alle 30 v v v. Yli 50 v. Henkilöstön määrä SAK:n Hyvä työ -luokitus Hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono

27 Puolet osa-aikaisista haluaisi kokoaikaisen työn SAK:laisten liittojen jäsenistä 88 prosenttia on vakituisessa, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja lähes kaikki loput määräaikaisessa työsuhteessa. Vuokratyössä olevien osuus on selvästi alle prosentin, samoin itsensätyöllistäjien. Naisten ja miesten välillä ei ole eroja siinä, onko työsuhde vakituinen vai määräaikainen. Sen sijaan eri alojen välillä on eroa määräaikaisia työsuhteita on selvästi vähemmän teollisuudessa kuin muilla sektoreilla. Työsuhteen muoto sektoreittain (%) Teollisuus 92 8 Kuljetus Julkinen Yks. palvelut Kaikki Vakituinen Määräaikainen Työsuhteiden muoto on muuttunut selvästi aiemmista vuosista, sillä vuosina 2012 ja 2014 vakituisten osuus oli noin 80 prosenttia ja määräaikaisia oli vastaavasti vajaa viidennes. Määräaikaisten töiden osuus on pienentynyt hämmästyttävän paljon. Yhtenä syynä voi olla taloudellinen lama. Yt-neuvotteluiden yhteydessä yleensä määräaikaisia työsuhteita ei jatketa, joten vakituisten työsuhteiden osuus kasvaa työssäkäyvien joukossa. Määräaikaisia työsuhteita on muita enemmän pienemmillä työpaikoilla ja niissä työskentelee yleisemmin nuoret työntekijät. Kuusi prosenttia SAK:laisista tekee ainakin silloin tällöin toista työtä päätyönsä ohella. Valtaosa (94 prosenttia) on tyytyväinen työsuhteensa muotoon. Vakityössä tyytymättömiä oli vähiten, alle viisi prosenttia. Määräaikaisista tyytymättömiä oli 28 prosenttia. Vastaajista 85 prosenttia on kokoaikatyössä, 11 prosenttia osa-aikatyössä ja noin kolmella prosentilla on jokin muu työaikajärjestely, kuten erikseen töihin kutsuttava. Nämä osuudet ovat pysyneet käytännössä samoina vuosiin 2012 ja 2014 verrattuna. 26

28 Työaikamuodot (%) Teollisuus Kuljetus Julkinen Yks. palvelut Ikäryhmä: 30v tai alle v v Yli 50v Nainen Mies Kokoaikatyö Osa-aikatyö Muu järjestely Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Aiempien vuosien tapaan naiset tekevät osa-aikatyötä selvästi useammin kuin miehet naisista 17 ja miehistä kahdeksan prosenttia. Sama ilmiö nähdään myös muilla kuin SAK:laisilla palkansaajilla. Osa-aikaisen tai määräaikaisen työn tekeminen ei aina ole työntekijän oma valinta. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät ovat todellisuudessa osa-aikatyöttömiä, mikä luo köyhyyttä ja epävarmuutta elämään. SAK:laisista osa-aikatyöntekijöistä puolet haluaisikin kokoaikaisen työsuhteen miehistä 57 prosenttia ja naisista 44 prosenttia. Työsuhteet on SAK:n mukaan solmittava pääsääntöisesti vakituisiksi ja kokoaikaisiksi. Siten työntekijöille luodaan mahdollisuus tulla toimeen työllään, järjestää arkensa sekä suunnitella tulevaisuuttaan. Sen lisäksi työntekijällä pitää olla halutessaan mahdollisuus siirtyä osa-aikatyöhön nykyistä helpommin. Viidennes haluaisi tehdä enemmän töitä Useampi kuin joka viides SAK:laisista haluaisi tehdä nykyistä enemmän töitä. Työmääräänsä haluaisi puolestaan vähentää varsin harva, vain seitsemän prosenttia SAK:laisista. Vuodesta 2008 alkaen lisätyön tarve on SAK:laisten keskuudessa lisääntynyt selvästi vuoteen 2014 asti ja pysynyt sen jälkeen suurin piirtein ennallaan. Niiden 27

29 osuus, jotka haluaisivat tehdä vähemmän työtä ja joilla olisi myös varaa vastaavaan palkan laskuun, on jatkuvasti vähentynyt. Sukupuolten välillä ei ole merkitsevää eroa työaikatoiveissa, vaikka naisista suurempi osa on osa-aikatyössä. Myöskään julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei ole merkitsevää eroa. Toisin sanoen, mitä pienemmät ansiot, sitä useampi toivoo lisätöitä, samoin määrä- ja osa-aikaiset toivovat lisätyötä selvästi muita enemmän. Tosin on huomattava, että niin kokoaikaisista kuin vakituisistakin noin joka viides toivoo nykyistä enemmän työtunteja aivan kuten vuonna Taustalla voi olla jo pitkään jatkunut heikko taloustilanne ja sitä kautta vähentynyt ylitöiden teettäminen. Iän suhteenkin trendi on selvä, eli nuorin ikäryhmä toivoo lisätöitä selvästi muita useammin ja vanhin harvemmin. Nuorimman ikäryhmän tilanne on kuitenkin parempi kuin 2014, jolloin lisätöitä toivoi lähes puolet tuosta ikäryhmästä, nyt enää kolmannes. SAK:n hyvä työ -luokituksen kohdalla tulos on erittäin selvä: mitä parempi on työpaikan laatu, sitä useammin henkilö on tyytyväinen nykyiseen työaikaansa. Kun työpaikan laatu huononee, lisääntyy sekä enemmän että vähemmän töitä haluavien osuus, kuten vuoden 2014 barometrissakin. Myös niiden osuus, jotka eivät osaa vastata kysymykseen, on hyvillä työpaikoilla selvästi pienempi. 28

30 Haluaisitko tehdä enemmän vai vähemmän töitä? (%) Ikäryhmä: Alle 30 v v v Yli 50 v Hyvä työ -luokitus Hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono Nykyinen työaikamuoto: Kokoaikatyö Osa-aikatyö Nykyinen työsuhde: Vakituinen Määräaikainen Kaikki 2008* Kaikki 2009* Kaikki Kaikki Kaikki Enemmän Nykyisen määrän Vähemmän Ei osaa sanoa 5 *Vuosina 2008 ja 2009 kysymyksen sanamuoto oli hieman erilainen eikä en osaa sanoa -vaihtoehtoa ollut. 29

31 Joustavat työajat lisääntyneet Useammalla kuin joka toisella (57 prosenttia) SAK:laisista on kiinteä työaika ja kahdella viidestä (42 prosenttia) joustava työaikamalli. Joustavaa työaikaa tekevien osuus on selvästi lisääntynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Erityisesti aiemmista vuosista on lisääntynyt liukuvan työajan osuus. Viidennes SAK:laisista työskentelee työpaikoilla, joilla on käytössä työaikapankki. Heillä työpäivän pituus voi vaihdella ja tunteja voidaan kerryttää säästöön. Liukuva työaika, jossa päivän pituus on aina sama, mutta aloitusaika voi vaihdella, on myös joka viidennellä. Joustavat työajat SAK:laisilla (%) Ei joustoa Liukuva työaika Työaikapankki Valtaosa SAK:laisista on vähintään melko tyytyväinen nykyiseen työaikajärjestelmäänsä. Joustavat työajat omaavat työntekijät ovat tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei ole joustoja. Erittäin tyytyväisiä työntekijöitä on selvästi enemmän työpaikoilla, joilla on käytössä työaikapankki, kuin sellaisilla, joilla on liukuva työaika. SAK:n Hyvä työ -luokituksen mukaisilla hyvillä työpaikoilla ollaan myös työaikajärjestelmään selvästi tyytyväisempiä kuin huonoilla työpaikoilla tyytyväisyys heikkenee oleellisesti työpaikan laadun heiketessä. Tyytyväisyys työaikajärjestelmään (%) Työaikapankki Liukuva työaika Ei joustoa Erittäin tyytyväinen Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Erittäin tyytymätön 30

32 Ylitöiden määrä on vähentynyt Ylitöiden määrä on SAK:laisilla työpaikoilla vähentynyt selvästi. Syynä tähän voi olla pidempään jatkunut taloudellinen matalasuhdanne. Edeltävän kahden kuukauden aikana ylitöitä tehneitä oli neljä kymmenestä vastaajasta, kun aiemmissa mittauksissa osuus on ollut noin puolet. Suurin osa on saanut ylitöistä korvausta rahana tai vapaa-aikana tavallisimmin rahana. Toiseksi yleisintä on ylitöiden korvaaminen vapaalla ja kolmantena näiden yhdistelmä. Ilman korvausta ylitöitä tehneitä oli yhteensä noin neljä prosenttia vastaajista, tämäkin osuus on pienentynyt vuoden 2014 kuudesta prosentista. Suurin osa ilman korvausta ylityötä tehneistä oli tehnyt myös ylityötä, josta oli saanut korvauksen. SAK:laisten tekemät ylityöt saadun korvauksen mukaan haastattelua edeltävän kahden kuukauden aikana Ei ylitöitä lainkaan 48 % 52 % 60 % Vain rahalla korvattua 23 % 21 % 19 % Vain vapaalla korvattua 15 % 14 % 9 % Vain ilman korvausta 3 % 3 % 2 % Sekä rahalla että vapaalla korvattua 8 % 8 % 8 % Sekä rahalla korvattua että ilman korvausta 2 % 1 % 1 % Sekä vapaalla korvattua että ilman korvausta 2 % 2 % 1 % Kaikkia kolmea tyyppiä 0 % 1 % 1 % Vastaajia yhteensä

33 Ylitöiden tekeminen (%) Ikä 30 v. ja alle v v Yli 50 v Mies Nainen Suurimmat toimialat: Teollisuus Julkinen ala Kuljetusala Yksityiset palvelut Hyvä työ -luokitus Hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono Kaikki Kaikki Kaikki Ei lainkaan Sekä korvattua että ilman korvausta Ainoastaan korvattua Ainoastaan ilman korvausta 32

34 Miehet tekevät ylitöitä selvästi useammin kuin naiset. Ero on kasvanut edellisestä mittauksesta. Naiset tekevät entiseen tapaan ylitöitä ilman korvausta miehiä useammin. Vain kuljetusalalla ylityön tekeminen on yhtä yleistä kuin se oli vuonna 2014 muilla aloilla se on selvästi vähentynyt. Hyvä työ -luokituksen yhteys ylitöiden tekoon ei ole aivan yksioikoinen. Sekä hyvillä että huonoilla työpaikoilla ylitöitä tehdään enemmän kuin keskinkertaisilla. Korvauksettomien ylitöiden teko on kuitenkin selvästi yleisempää melko huonoilla ja huonoilla työpaikoilla. 33

35 Työelämän suurin ongelma on kiire Yleiskuva työelämästä on SAK:laisten mielestä se, että työ on hyödyllistä eikä töihin ole pääsääntöisesti ikävä mennä. Työporukan ilmapiiri on pääosin myönteinen, eli vastaajat tuntevat kuuluvansa samaan porukkaan työtovereidensa kanssa ja saavat heiltä tarvittaessa apua ja tukea. Suurin osa kokee työssään myös innostusta ja työn iloa, eikä useimmilla ole työn ja yksityiselämän yhdistämisessä ongelmia. Miten hyvin työn mielekkyyttä kuvaavat väittämät sopivat omaan työhön? (%) Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu hyvin Voin hyödyntää osaamistani Työni on mielenkiintoista Työtäni arvostetaan Työtäni leimaa jatkuva kiire Töihin on pääsääntöisesti ikävä mennä Työni on mielestäni hyödyllistä Tunnen innostusta ja työniloa Saan tarvittaessa tukea ja apua työtovereiltani Tunnen kuuluvani samaan porukkaan työtovereideni kanssa Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Suurimpana ongelmana työelämässä näyttää edelleenkin olevan alituinen kiire. Kolmasosa SAK:laisista kokee, että väittämä työtä leimaa jatkuva kiire kuvaa heidän työtään hyvin ja sen lisäksi neljäsosa kokee, että kuvaus pätee heidän työhönsä melko hyvin. Vain hieman useampi kuin joka kymmenes sanoo, ettei väittämä kuvaa heidän työtään lainkaan. 6 En osaa sanoa -vastaukset poistettu 34

36 Kiire ja tehokkuusajattelu nousivat Hyvä työn mittarissakin heikoimmaksi työn osa-alueeksi ja siten selkeäksi työelämän ongelmaksi. Vertailussa aiempaan oli kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä, eli jatkuva kiire ei ole viime aikoina lisääntynyt vaan pikemminkin vähentynyt. Joidenkin osa-alueiden kohdalla saadaan jo varsin hyvä yleiskuva viime vuosien kehityksestä, kun täsmälleen samat kysymykset on esitetty 2008, 2012, 2014 ja nyt Yleiskuva on vuodesta toiseen kohtalaisen samanlainen. Työn mielenkiintoisuus ja arvostus ovat vuodesta 2014 jonkin verran parantuneet. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on puolestaan aavistuksen heikentynyt. TYÖN mielekkyys parantunut hyvillä työpaikoilla Puolet SAK:laisista ajattelee, että työn mielekkyys ei ole muuttunut miksikään. Viidennes katsoo mielekkyyden muuttuneen parempaan suuntaan, 23 prosenttia huonompaan suuntaan ja kahdeksan prosenttia ei osaa vastata kysymykseen. SAK:n Hyvä työ -luokituksessa käy selvästi ilmi, että hyvillä työpaikoilla katsotaan muita useammin työn muuttuneen mielekkäämpään suuntaan ja huonoilla mielekkyyden taas selkeästi vähentyneen. Parhailla työpaikoilla vain viisi prosenttia katsoo työn muuttuneen negatiiviseen suuntaan. Huonoilla työpaikoilla taas vain muutama prosentti katsoo työn mielekkyyden parantuneen ja peräti 71 prosenttia katsoo sen huonontuneen. Työn mielekkyyden muutos (%) Hyvä työ Melko hyvä työ Keskinkertainen työ Melko huono työ Huono työ Kaikki Parempaan suuntaan Huonompaan suuntaan Säilynyt ennallaan Ei osaa sanoa Työn mielekkyyden muutosta eri aloilla ja eri ryhmissä voidaan vertailla myös muu-tosbalanssin avulla, kuten on tehty valtakunnallisessa työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrissa 7. 7 Lyly-Yrjänäinen, Maija (2016b): Työolobarometri Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö

37 Balanssi osoittaa, miten paljon enemmän tai vähemmän on sellaisia työntekijöitä, jotka pitävät muutoksen suuntaa positiivisena. Kuviossa vertaillaan tuloksia myös valtakunnalliseen työolobarometriin. 8 SAK:laisten arviot työn mielekkyyden muutoksesta eivät ole yhtä kielteisiä kuin kaikkien palkansaajien arviot TEM:n työolobarometrissa. SAK:laisten naisten arvio muutoksesta on hieman kielteisempi kuin miesten, mutta ero ei ole suuri. Merkitsevää eroa ei ole myöskään julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Sen sijaan selkeitä eroja löytyy eri-ikäisten työntekijöiden välillä ja erikokoisten työpaikkojen välillä. Muutosbalanssissa korostuvat erittäin selvästi erot SAK:n Hyvän työn mittarin mukaisilla hyvillä ja huonoilla työpaikoilla. 8 Tulokset eivät ole täysin verrannollisia. Valtakunnallisessa barometrissa kysytään, mihin suuntaan ovat muuttuneet Työnteon mielekkyys ja työhalut yleensä. Kysymys on myös sijoitettu siten, että vastaaja todennäköisemmin ajattelee työelämää yleensä, kuin pelkästään omaa työtään. Tämä saattaa osittain selittää valtakunnallisen barometrin negatiivisemman tuloksen, sillä palkansaajat arvioivat muutoksia kielteisemmin, kun on puhe työelämästä yleensä kuin jos kysytään heidän omasta työstään (Järvensivu 2013, 10). 36

38 Työn mielekkyysbalanssi (%) Kaikki, SAK 2016 Kaikki SAK 2014 Kaikki, SAK 2012 Kaikki, TEM 2015 Kaikki, TEM 2014 Kaikki, TEM 2013 kaikki, TEM 2012 Kaikki, TEM Sukupuoli Nainen Mies Päätoimiala Teollisuus Kuljetus Julkinen ala Yksit. palveluala Ikäryhmä 30 tai alle yli 50 Työsuhde Vakituinen Määräaikainen Työpaikan koko SAK:n Hyvä työ -luokitus Hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono Yksinkertaisin työpaikan laatua mittaava kysymys on, suosittelisiko vastaaja työpaikkaansa tuttavalleen. Valtaosa eli kolme neljästä SAK:laisesta suosittelisi, mutta osuus on kahdessa vuodessa hieman pienentynyt. Tässä kysymyksessä tulevat erittäin selväksi erot hyvien ja huonojen työpaikkojen välillä. Kun lähes kaikki hyvässä työssä olevat voisivat suositella työpaikkaansa muille, vain reilu viidennes huonojen työpaikkojen työntekijöistä ajattelee samoin. 9 Työn mielekkyysbalanssi kertoo, miten paljon enemmän on niitä, joiden mielestä mielekkyys on muuttunut parempaan suuntaan kuin huonompaan suuntaan. Negatiivinen balanssi kertoo, että useampi on sitä mieltä, että mielekkyys on muuttunut huonompaan kuin parempaan suuntaan. 37

39 Suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen (%) Kaikki SAK:n Hyvä työ -luokitus Hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono

40 Työnantaja-arviot ristiriitaisia Suuri osa SAK:laisista kokee, että työnantaja luottaa heihin ja arvostaa työntekijöitään, huolehtii kehittymismahdollisuuksista, kannustaa kokeilemaan uusia asioita ja huolehtii työn oikeasta mitoituksesta. Toisaalta 44 prosenttia arvioi myös, että väittämä työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle kuvaa heidän työnantajaansa vähintään melko hyvin, ja lähes yhtä moni ajattelee, että työnantaja ei huolehdi työn oikeasta mitoituksesta. Kolme kymmenestä vastaajasta katsoo myös väittämän ei kohtele työntekijöitä tasapuolisesti kuvaavan työnantajaansa vähintään melko hyvin. Kritiikkiä esiintyy myös töiden organisointia kohtaan ja jopa reilu viidennes (22 prosenttia) kokee, että työnantaja ei huolehdi riittävästi työpaikan turvallisuudesta. Miten hyvin väite vastaa käsitystäsi työnantajan suhtaumisesta? (%, Ei osaa sanoa -vastaukset poistettu) Luottaa teihin Arvostaa työntekijöitä Huolehtii kehittymismahdollisuuksista Huolehtii työn oikeasta mitoituksesta Kannustaa kokeilemaan uusia asioita Huolehtii siitä, että tieto kulkee työpaikalla hyvin Asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle Ei kohtele työntekijöitä tasapuolisesti On organisoinut työt huonosti työpaikalla Ei huolehdi riittävästi työpaikan turvallisuudesta Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan 39

41 SAK:n Hyvä työ -luokituksen mukaan hyvillä työpaikoilla jopa 69 prosenttia katsoo, että työnantaja pitää huolta oikeasta työmäärästä. Vastaavasti huonoilla työpaikoilla puolet on sitä mieltä, ettei väittämä työmäärän oikeasta mitoittamisesta kuvaa työnantajaa lainkaan, ja vain neljä prosenttia katsoo sen kuvaavan työnantajaa hyvin. Miten hyvin pitää paikkaansa väite Työnantaja huolehtii hyvin työmäärän oikeasta mitoittamisesta? (%) Hyvä työ 69 Melko hyvä työ Keskinkertainen työ Melko huono Huono työ Hyvin Ei lainkaan Useat työnantajan suhtautumista mittaavat asiat ovat kohtuullisen hyvällä tasolla. Merkittävimmät ongelmat näyttäisivät liittyvän ilmiöön, jota voi kuvata hiostamiseksi. Noin puolet SAK:laisista kokee työssään kiirettä ja työmäärän mitoittamiseen liittyviä ongelmia. He kokevat työnantajan asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle. Vain kaksi viidestä pääsee koulutukseen Vain 42 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä on edellisen vuoden aikana osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen. Toisin sanoen lähes kuusi kymmenestä ei ole ollut tällaisessa koulutuksessa lainkaan. Tilanne on heikentynyt selvästi vuoden 2014 jälkeen. Kaikkein eniten ovat vähentyneet kokonaisen työviikon mittaiset koulutukset (viisi päivää). Vuosina 2012 ja 2014 yli viikon ajan koulutuksessa olleita oli noin 11 prosenttia SAK:laisista, nyt noin seitsemän prosenttia. Kehitys on SAK:laisilla samansuuntaista kuin kaikilla palkansaajilla. TEM:n työolobarometrin 10 mukaan kaikkien palkansaajien osallistuminen työnantajan maksamaan koulutukseen on viime aikoina vähentynyt. Vuonna 2015 työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistui kaikista palkansaajista 53 prosenttia. Kolutukseen osallistuneiden osuus on SAK:laisilla edelleen selvästi pienempi kuin muilla palkansaajilla. 10 Lyly-Yrjänäinen, Maija (2016b): Työolobarometri Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö

42 Työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistuneet edellisen 12 kuukauden aikana (%) Ei lainkaan päivää päivää päivää yli 10 päivää Julkisella sektorilla koulutukseen osallistutaan yksityistä useammin, samoin kolutukseen osallistuvien osuus kasvaa työpaikan koon mukana. Vakituiset työntekijät ovat koulutuksissa selvästi useammin kuin määräaikaiset. Ikäryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa vuonna Sen sijaan uusin barometri osoittaa selvän trendin: koulutukseen osallistuneita on eniten keskimmäisissä ikäryhmissä. Sitä nuoremmat ja vanhemmat ovat osallistuneet koulutukseen harvemmin. Myös työpaikan laadulla ja koulutukseen osallistumisella on selvä yhteys. Paremmilla työpaikoilla on enemmän koulutuksiin osallistuneita. 41

43 Työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistuneet edellisen 12 kuukauden aikana (%) Mies Nainen SAK:n Hyvä työ -luokitus Hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono Nykyinen työsuhde Vakituinen Määräaikainen Henkilöstön määrä Kaikki SAK:n tavoitteena on, että kaikkien työntekijöiden ammattitaitoa pidetään yllä koko työuran ajan. Jatko- ja täydennyskoulutuksen tarve kasvaa koko ajan, sillä työelämä ja työmarkkinat muuttuvat nopeasti ja työtehtävien vaatimukset kasvavat. Osaava työntekijä on entistä olennaisempi menestymisen edellytys työnantajalle. 42

44 Työntekijät mukaan tuottavuuden kehittämiseen Työn tuottavuuden parantamista on pidetty yleisesti vastauksena Suomen mahdollisuuksiin pärjätä maailmanlaajuisessa talouskilpailussa. Se on ollut elintasomme nousun tärkein tekijä ja siitä pitkälti riippuu myös tulevaisuutemme elintaso. Voi myös sanoa, että tuottavuuden kasvu on palkankorotusten paras ystävä. Mitä sitten on tuottavuuden parantaminen? Työterveyslaitoksen mukaan tuottavuus paranee, kun aikaisemmin saavutettu tulos tehdään vähemmillä resursseilla tai samoilla resursseilla tehdään enemmän tulosta. 11 Ensimmäisenä mainittu säästämismalli leikkaa resursseja, usein henkilöstöä. Toise-na vaihtoehtona oleva kehittämismalli parantaa toimintatapoja ja työmenetelmiä, minkä ansiosta tuotteet ja palvelut pysyvät kilpailukykyisinä. Näiden lisäksi tuottavuutta voidaan parantaa myös lisäämällä resursseja. Silloin yritys satsaa esimerkiksi uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen entistä enemmän. Sen seurauksena voi syntyä kokonaan uusia tai merkittävästi paranneltuja tuotteita tai palveluja, joiden arvo on suurempi kuin niiden synnyttämiseen käytetyt resurssit. SAK:n mielestä paljon puhuttua tuottavuusloikkaa ei saada aikaiseksi palkansaajien työehtoja heikentämällä. Sen sijaan kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut ovat varmin tae työpaikkojen pysymiselle Suomessa. Tuottavuuden parantamisessa on keskeistä myös työntekijöiden osallistuminen oman työnsä ja uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen. Mikäli työntekijät pääsevät osallistumaan työpaikan päätöksentekoon, heitä kannustetaan tuomaan esiin ideoitaan ja niistä myös palkitaan, syntyy paljon kaivattuja innovaatioita. Tämä käy ilmi lukuisista esimerkeistä, joita ovat koonneet muun muassa Tekes, Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos. 12 TYÖNTEKIJÖIDEN parannusehdotukset yleisiä Tuottavuutta lisäävät kehitysideat tai innovaatiot eivät yleensä ole suuria keksintöjä, vaan useimminkin pieniä parannuksia työn sujuvuudessa, prosesseissa tai palveluissa. 11 Nostetaan tuottavuutta ja työelämän laatua yhdessä; Työterveyslaitos Tekes.fi; TTK.fi; TTL.fi 43

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa 1 ISBN 978-951-714-301-1 Painokarelia Oy 2016 Kannen kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo.fi

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Palkkio rohkaisee kehittämään

Palkkio rohkaisee kehittämään SAK:n työolobarometri 2016 Palkkio rohkaisee kehittämään 1 SAK:n työolobarometri 2016 Palkkio rohkaisee kehittämään SiSällyS Työntekijät osaksi tuottavuuden kehittämistä 3 Työntekijöiden tekemät aloitteet

Lisätiedot

Kiire huonontaa työelämää huoli terveydestä kasvanut

Kiire huonontaa työelämää huoli terveydestä kasvanut Työelämätutkimusta Kiire huonontaa työelämää huoli terveydestä kasvanut SAK:n Hyvän työn mittari 2018 TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA 2 SAK:n Hyvän työn mittari 2018 Työelämän perusasioita sekä työnteon sujumista

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA

TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA SAK:n työolobarometri SAK:n työolobarometri Sisältö SAK:n työolobarometri... 4 Johdanto... 5 Valtaosalla vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet... 6 2 Työaikajoustoa

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen

SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen SAK:n työolobarometrissa oli alusta asti lähtökohtana luoda luokitus, joka useita indikaattoreita yhdistämällä kertoisi siitä, miten hyvällä työpaikalla vastaaja

Lisätiedot

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kirkon työolobarometri 2011

Kirkon työolobarometri 2011 Kirkon työolobarometri 0 Kirkon työolobarometri 0 Kirkon henkilöstön työoloja tutkittu joka toinen vuosi vuodesta 00 Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla marraskuussa 0 Lähtöotos 600, netto-otos 9 Vastanneita

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-280-9 Painokarelia Oy 2012

Lisätiedot

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin? Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training National Reference Points (EQAVET NRP) Decision number - 2017-0842/001-001 Project Nr 586540-EPP-1-2017-1-FI-EPPKA3-EQAVET-NRP

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä

Lisätiedot

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020 Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa

Lisätiedot

Työelämä toimintaympäristön seuranta

Työelämä toimintaympäristön seuranta Työelämä 2020 toimintaympäristön seuranta 2012 2015 Maija Lyly-Yrjänäinen & Päivi Järviniemi TE2020 valmisteluryhmä 15.4.2016 Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet

Lisätiedot

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes

Lisätiedot

Mitä mieltä maahanmuutosta?

Mitä mieltä maahanmuutosta? JULKAISUSARJA 8/2019 Mitä mieltä maahanmuutosta? SAK:n jäsentutkimus 20 40-vuotiaille ammattiliittojen jäsenille Osaraportti Lisätietoja: Riitta Juntunen riitta.juntunen@sak.fi mah dolli suuk sien aika

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA. Hyvä työelämä on mahdollista tekemistä vielä riittää

TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA. Hyvä työelämä on mahdollista tekemistä vielä riittää TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA Hyvä työelämä on mahdollista tekemistä vielä riittää SAK:n työolobarometri 2018 11 SAK:n työolobarometri 2018 SAK:n työolobarometri 2018 Työolobarometrimme kerää

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

SAK:N työolobarometri 2012

SAK:N työolobarometri 2012 SAK:n työolobarometri 2012 SAK:N työolobarometri 2012 ISBN 978-951-714-286-1 Painokarelia Oy 2013 Kannen kuva: Håkan Jansson/Gorilla Kirjan tilaukset SAK:n postituksesta, puhelin 020 774 000. SAK:n työolobarometri

Lisätiedot

Akavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi

Akavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työni tuottavuuden mittarit ovat oikeita

Työni tuottavuuden mittarit ovat oikeita Työni tuottavuuden mittarit ovat oikeita Myönteisten osuus on nyt hieman suurempi. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 67% (v 2015: 63%). 1 Pidän hyvänä, että tulokseni esitetään julkisesti Tähän suhtaudutaan

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Taulukko 2. Regressioanalyysi, Työntekijän persoonaan kohdistuvat työn vaatimukset, k16b-i ja l

Taulukko 2. Regressioanalyysi, Työntekijän persoonaan kohdistuvat työn vaatimukset, k16b-i ja l Taulukko 1. Faktorianalyysi työssä vaadittavista tekijöistä (k16). Muuttujia, joiden kommunaliteetti on alle 0, 3 ei ole otettu mukaan faktorianalyysiin. Kommunaliteetti Faktori 1 Korkea ammattitaito,200

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16. n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Ruokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT

Ruokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Sisällys H K KESKUSVIRASTO 2011 2012 2013 2014 2015 2016 VAKINAISET 199 204 206 88 83 74 TYÖLLISTETYT 5 2 9 2 1 1 MÄÄRÄAIKAISET 45 44 36 11 3 13 YHT. 249 250 251 101 87 88 Ruokapalvelut 2014 2015 2016

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran valitse kokemukseesi parhaiten sopivat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

@TEK_akateemiset Tuunia Keränen

@TEK_akateemiset Tuunia Keränen Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2017 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9200, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, helmikuu 2018 N=1091 23.3.2018 1 Yhteenvetoa Lähes kaikki luottamushenkilöt (99%) kertovat,

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

SAK:n edustajisto Kiljavan opisto

SAK:n edustajisto Kiljavan opisto SAK:n edustajisto Kiljavan opisto Tekoäly tulee muuttuuko työ? Kevät 2018 Mahdollisuuksien aika -hanke Työelämän tulevaisuutta käsittelevä nelivuotinen hanke (2016 2020) Hankkeella on kolme tavoitetta:

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Miten uusi teknologia muuttaa palkansaajien työtä?

Miten uusi teknologia muuttaa palkansaajien työtä? Työelämätutkimusta Miten uusi teknologia muuttaa palkansaajien työtä? SAK:n työolobarometri 2018 TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA 2 TEKNOLOGIA ON MERKITTÄVÄSTI LÄSNÄ tämän päivän työelämässä. Kyseessä on megatrendi,

Lisätiedot

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia. Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat

Lisätiedot

KUNNISSA PLUSSAA TYÖOLOSUHTEET JA TYÖPAIKKOJEN PYSYVYYS, MIINUSTA HENKILÖSTÖN VAIKUTUS - JA ETENEMISMAHDOLLISUUDET, TYÖN TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS

KUNNISSA PLUSSAA TYÖOLOSUHTEET JA TYÖPAIKKOJEN PYSYVYYS, MIINUSTA HENKILÖSTÖN VAIKUTUS - JA ETENEMISMAHDOLLISUUDET, TYÖN TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS TIEDOTE KUNNISSA PLUSSAA TYÖOLOSUHTEET JA TYÖPAIKKOJEN PYSYVYYS, MIINUSTA HENKILÖSTÖN VAIKUTUS - JA ETENEMISMAHDOLLISUUDET, TYÖN TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS Kansalaisten kuntatyönantajalle antama yleisarvosana

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014,2015 ja 2016 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014,2015 ja 2016 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta,, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Aivotyö-kysely SuPerin jäsenillä, N=5509

Aivotyö-kysely SuPerin jäsenillä, N=5509 Aivotyö-kysely SuPerin jäsenillä, N=5509 Teppo Valtonen, tuotepäällikkö @aivotyo @teppo_v SuPer-Susanna Noin 50-vuotias nainen Asuu Uudellamaalla Työskentelee kunnallisessa palvelutalossa Tekee töitä kolmessa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Henkilöstökysely

Henkilöstökysely Henkilöstökysely 2017 15.11.2017 Vastausprosentti kouluittain Yliopiston vastausprosentti oli 61%, 2327 vastaajaa. 205 193 221 361 367 401 579 Vastausprosentti henkilöstöryhmittäin Yliopiston vastausprosentti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot