VÄLIRAPORTTI. Helsingin terveydenhuollon tehostaminen ja kustannusten alentaminen (Kalleus-hanke)

VÄLIRAPORTTI Helsingin terveydenhuollon tehostaminen ja kustannusten alentaminen (Kalleus-hanke)?? Helsingin kaupungin terveyskeskus?? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Käsitelty 31.8.2004 terveyssuunnittelutoimikunnass a Hyväksytty 31.8.2004 Kalleushankkeen johtoryhmässä

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 3. TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA KÄSITTELEVIEN JULKAISUJEN YHTEENVETOA... 2 4. HANKKEEN ORGANISOINTI JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 3 4.1. Organisointi ja käynnistyminen... 3 4.2. Hankkeen epävarmuustekijät... 4 5.HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON KORKEIDEN KUSTANNUSTEN OSA-ALUEET... 5 5.1. Lähtötilanne... 5 5.2. Nykytilanne... 6 6.TUOTOKSET JA JATKOTOIMENPITEET... 8 6.1.Yleistä... 8 6.2.Vuokrat ja tilat... 15 6.3. Palkat ja henkilöstö... 17 6.4. Opetuksen ja tutkimuksen valtionosuudet... 18 6.4.1. HUS:n henkilöstön työajan käyttö opetus- ja tutkimustoimintaan... 18 6.5.Tukipalvelut... 19 6.5.1. Terveyskeskuksen kuljetusyksikkö... 19 6.5.2. Apteekkitoiminta... 19 6.6.Päivystys... 20 6.7. Yhteenvetoa ns. metropoli-ilmiöstä... 21 7.KANSANTERVEYSLAIN JA ERIKOISSAIRAANHOITOLAIN MUUTOS... 22 8.HANKKEEN VUODEN 2004 TYÖSUUNNITELMA... 23 LIITE 1 LIITE 2 Kirjallisuuskatsaus Johtoryhmän jäsenet

1. JOHDANTO Helsingin kaupungin terveyskeskus anoi yhdessä HUS:n kanssa Kansallisen terveydenhuollon hankerahoitusta Helsingin terveydenhuollon kalleuden selvittämiseen. Helsingin ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2002 noin 17 % (129 milj. euroa) korkeammat kuin viiden suurimman kaupungin aritmeettinen keskiarvo. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle rahoitusta 5.3.2003 päivätyssä päätöksessään 1.1.2003-31.12.2004 väliseksi ajaksi yhteensä 500 000 euroa. Hanketta Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin terveydenhuollon uudistaminen tavoitteena palvelutuotannon tehostaminen ja kustannusten alentaminen kutsutaan nimellä Kalleus -hanke. Valtionavustus jaettiin puoliksi HUS/Helsingin sairaaloiden ja Helsingin terveyskeskuksen kesken. Oma hankepanostus on molemmilta organisaatiolta 250 000 euroa. Rahoitusosuuksia hallinnoi terveyskeskus. Kalleus -hankkeen päätavoitteena on laskea Helsingin terveydenhuollon kustannustasoa lähemmäksi suurten (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere) kaupunkien keskiarvoa vuoteen 2005 mennessä verrattuna vuoden 2002 tasoon kustannuskehitys huomioiden. Päätavoitteeseen pyritään mm. 1. Parantamalla sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tuottavuutta siten, että terveydenhuollon kustannukset alenevat. 2. Optimoimalla palvelutuotanto kaikilla osa-alueilla tarkasteltuna eri näkökulmista (prosessi, talous, henkilöstö, asiakas). 3. Tuottamalla psykiatrinen hoito nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. 4. Tuottamalla perustason laitoshoito (sis. vanhusten laitoshoito) nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. 5. Tuottamalla helsinkiläisten erikoissairaanhoidon hoitopalvelut taloudellisemmin ja tehokkaammin ja kokonaiskustannuksiltaan edullisemmin. Hanke tiivistyy seuraavien seikkojen identifioimiseen ja korjausehdotusten tuottamiseen: - tuotetaanko terveydenhuollossa palveluita, jotka eivät ole terveydenhuollon ydintoimintaa - tuotetaanko palvelut epätaloudellisesti, ja onko joukossa vaikuttavuudeltaan heikkoja toimintoja tai toimintoja, joiden vaikuttavuus ei ole näyttöön perustuvaa

2 - tuotetaanko palveluita, jotka kuuluisivat jonkin muun kuin terveydenhuollon organisaation vastuulle Hankesuunnitelman mitattavia tuloksia on käsitelty kappaleessa 6. 2. TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pääkaupunkiseutu muodostaa sosiaaliselta profiililtaan muusta maasta poikkeavan alueen, jota leimaa väestön polarisoituminen: osassa väestöä korostuvat suurkaupunkialueille tyypilliset sosiaaliset ongelmat, osassa korkea koulutus- ja ansiotaso. Erityisiä haasteita terveydenhuollolle asettavat syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevan väestönosan ongelmat. Tyypillistä näille ongelmille on, että niitä ei pystytä tarkasti rajaamaan tai määrittämään ja ne kasautuvat tiettyihin ihmisiin, perheisiin, pienalueisiin ja ns. köyhyystaskuihin. Polarisoitumisen myötä myös terveys polarisoituu eri sosiaaliryhmissä. Helsingin kokoisessa kaupungissa saman palvelujärjestelmän on vastattava varsin erilaisten väestönosien ja alueiden terveystarpeisiin. Lisäksi pääkaupunkiseudulle on keskittynyt erityispalvelujen tarvitsijaryhmiä, kuten esim. HIV-positiiviset ja narkomaanit sekä osittain myös maahanmuuttajat. Samanaikaisesti myös väestön odotukset palvelujärjestelmää kohtaan ovat lisääntyneet. Helsingin väestön terveysprofiilista voidaan todeta mm., että - Väestön kokonaismäärän kasvu on pysähtynyt. Lasten määrä vähenee edelleen, keski-ikäisten ja ikääntyneiden määrät kasvavat. Tämä vähentää lasten ja lisää ikääntyvien ja vanhusten palvelujen tarvetta. - Maahanmuuttajataustaisen väestön erityistarpeiden huomioon ottaminen on kasvava haaste terveydenhuollolle. - Moniongelmaisia lapsia ja nuoria sekä perheitä on Helsingissä suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Tämä lisää tarvetta syrjäytymisvaarassa olevien terveyspalveluiden kehittämiseen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. - Väestöryhmien väliset terveyden ja terveyskäyttäytymisen erot ovat Helsingissä suuria. Erityisenä haasteena ovat terveydelle haitalliset tottumukset, kuten runsas päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat terveysongelmat. Myös kansantautien ehkäiseminen muodostaa suuren haasteen terveyspalveluille. 1 3. TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA KÄSITTELEVIEN JULKAISUJEN YHTEENVETOA Helsingin terveydenhuollon korkeat kustannukset johtuvat sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon toiminnan kustannuksista. Tutkimusten, työryhmäselvitysten ja asiantuntija- 1 Helsingin terveydenhuollon toimintaympäristön analyysi Terveyskeskuksen strategian 2005-2007 valmistelun pohjaksi, 27.4.2004

3 arvioiden mukaan Helsingin terveydenhuollon kalleuteen ei ole kuitenkaan osoitettavissa mitään yksiselitteistä syytä vaan kustannuksia nostavat monet samanaikaiset tekijät. Kyseiset tekijät ovat vain osittain syy-seuraussuhteisia. Kyse on monimutkaisista keskinäisriippuvuuksista, joten yksiselitteisiin johtopäätöksiin tulee suhtautua varauksin. On esitetty viitteitä siitä, ettei kustannusten suuruuteen ole syynä helsinkiläisten muuta maata suurempi sairastavuus tai sairastuvuus. Toisin sanoen tarvetekijät eivät selitä korkeita kustannuksia. Helsinkiläiset eivät myöskään käytä terveyspalveluja enemmän kuin maassa keskimäärin. Näyttöä sille, että kustannuksia voitaisiin merkittävästi selittää muuta maata korkeammalla palkkatasolla tai vuokrakustannuksilla ei ole saatu yksiselitteisesti esiin. Tältä osin käsitykset poikkeavat toisistaan; ts. missä määrin vuokra- ja palkkakuluilla on selitysvoimaa kokonaiskustannusten osalta. Edelleen on viitteitä siitä, ettei palvelujen tuottaminen erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa lisää tai vähennä sinänsä kustannuksia. Sama ilmiö on havaittu vanhuspalvelujen osalta eli kalleutta ei selitä se, onko palvelut tuotettu sosiaalitoimessa vai terveydenhuollossa. Sen sijaan kustannusten korkeutta selitetään erilaisilla sosioekonomisilla tekijöillä kuten asukkaiden hyvällä elintasolla, ikätekijöillä kuten vanhusten määrällä sekä toisaalta erilaisilla palvelujärjestelmään liittyvillä seikoilla kuten korkeilla suoritehinnoilla, matalalla tuottavuudella, päällekkäisillä toiminnoilla ja palvelujen suurja monikäyttäjillä. Myös eräisiin toimialoihin liittyy kustannusten suhteellista korkeutta kuten terveyskeskuksen vuodeosastohoitoon, psykiatriaan ja kirurgian toimialaan. Kustannustasoon on suorassa suhteessa henkilöstömäärä ja sen kehitys, koska henkilöstömenot selittävät kustannuksista peräti 70 %. Keskeistä on siis tuottavuus eli miten paljon saadaan tuotoksia panosmäärään nähden. Yhteenvetona voidaan todeta, etteivät tehdyt tutkimukset ja selvitykset pysty paikantamaan yleensä terveydenhuollon sen enempää kuin Helsingin terveydenhuollon kalleuden yksittäisiä syitä. Sen sijaan viitteitä siitä, mistä näitä tekijöitä tulee etsiä on jossain määrin esitetty. Tutkimukset ja kannanotot sen osalta, mikä vaikutus ns. suurkaupunki-ilmiöillä tai suurten järjestelmien organisointimallilla on kustannuksiin, puuttuvat. Vertailujen tekeminen toimintojen, kaupunkien tai maiden välillä ei ole yksiselitteistä. (Liite 1, kirjallisuuskatsaus) 4. HANKKEEN ORGANISOINTI JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 4.1. Organisointi ja käynnistyminen Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut Helsingin ja HUS:n yhteinen terveyssuunnittelutoimikunta. Ohjausryhmä on hyväksynyt

4 4.2. Hankkeen epävarmuustekijät hankesuunnitelman (22.1.2004) ja käsitellyt kokouksissaan hankkeen etenemistä. Ohjausryhmän laskennallinen kuormitus on 10/2003-5/2004 ollut noin 12 henkilötyöpäivää. Johtoryhmä (liite 2) on kokoontunut kerran kuukaudessa ja siihen kuuluu jäseniä HUS:sta, Helsingin terveyskeskuksesta, Helsingin talous- ja suunnittelukeskuksesta, sosiaalivirastosta sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Johtoryhmän laskennallinen kuormitus 10/2003-5/2004 on ollut noin 40 henkilötyöpäivää. Hankkeen HUS:n projektipäälliköinä ovat toimineet kehittämispäällikkö Mikko Rotonen ja hallintoylilääkäri Juha Tuominen ja terveyskeskuksessa projektipäälliköt Irma Alfthan ja Sirpa Hintzell. Hankkeen projektiryhmät on muodostettu vuoden 2003/2004 vaihteessa molemmissa organisaatioissa toimialue- tai osastokohtaisesti. Projektiryhmät ovat työskennelleet tiiviisti kevään 2004 keräten yhteisen kehikon mukaisesti toimintaan ja talouteen liittyvää tietoa. Keväällä 2004 nimettiin myös organisaatioiden yhteistyöryhmät, jotka ovat käynnistäneet työskentelynsä hoitoketjujen työstämisellä ja kustannusvaikutusten pohdinnalla ja analysoinnilla. Työskentely on loppuvuosipainotteista. Ulkopuolisten asiantuntijoiden työpanosta ei keväällä 2004 ole käytetty vaan painotus on ollut organisaatioiden omien työntekijöiden osaamisen ja tiedon hyödyntämisessä lukuun ottamatta muutamaa tilastoihin liittyvää ulkopuolista atk poimintaa. Ulkoisten konsulttien osalta on toimeksiantosopimus tehty Efektia Oy:n kanssa hoitoprosessien analysoinnista (20 000 euroa). Terveyskeskuksen hankerahoituksesta (250 000 euroa) on 1.5.2004 mennessä käytetty 62 838 euroa. HUS:n vastaavasta summasta on kulunut 21 721 euroa. Kulujen toteutuminen painottuu vuoden 2004 loppuun. Hankkeen sisäisistä epävarmuustekijöistä vaikeimmin on ollut hallittavissa mittaristoon ja taustatietojen keräämiseen liittyvät tekijät. Mittaristo ei ole aina kohdentunut parhaimmalla mahdollisella tavalla kustannusten alenemisen ja palvelurakennemuutoksen kanssa yhteydessä oleviin tekijöihin. Lisäksi tässä vaiheessa hanketta voidaan nähdä selkeänä epävarmuustekijänä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen näkemyksen löytäminen ja tarvittavien toimenpiteiden priorisointi..

5 5.HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON KORKEIDEN KUSTANNUSTEN OSA-ALUEET 5.1. Lähtötilanne Helsingin kaupunginhallitus on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveystoimen kustannukset lähenevät viiden suurimman kaupungin keskiarvoa. Tähän tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti palvelurakennetta kehittämällä, joten tavoitteena on kokonaiskustannusten alentaminen HUS:ssa ja Helsingin terveyskeskuksessa. Vuonna 2002 Helsingin terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset ylittivät viiden suurimman kaupungin keskiarvon 129 milj. euroa eli 17 %. Ero muihin suuriin kaupunkeihin on kasvanut vuoteen 2001 nähden, jolloin se oli 106 milj. euroa (15 %). Helsingin ikävakioidut asukaskohtaiset kustannukset nousivat 8,3 %. Viidessä suurimmassa kaupungissa nousu oli keskimäärin 6,3 % (Espoo 3,3 %, Turku 4,8 %, Vantaa 5,8 % ja Tampere 9,2 %) eli Helsingin ero muiden kaupunkien keskiarvoon kasvoi vuodesta 2001 vuoteen 2002. Kehitystä vahvisti ja sitä selittää osaltaan Helsingin asukasluvun pysyminen ennallaan, kun muiden neljän kaupungin asukasluku kasvoi yhteensä 10 000 hengellä. Helsingin terveydenhuolto oli lähes jokaisella osa-alueella kallein ja Helsingin kustannukset ovat viime vuosina nousseet keskimääräistä nopeammin. Helsingin kalleuden tärkeimmät osa-alueet vuosina 2001 ja 2002 verrattuna viiden suurimman kaupungin aritmeettiseen keskiarvoon: Helsingin (ikävakioitu) erotus viisikon aritmeettisen keskiarvoon 2001 euroa/as % milj.e 2002 euroa/as % milj.e Yhteensä 190 15 % 106 Yhteensä 231 17 % 129 Perusterv. avohoito 22 11 % 12 Perusterv. avohoito 26 12 % 14 Hammashoito 4 8 % 2 Hammashoito 9 18 % 5 Kotipalvelu 3 5 % 2 Kotipalvelu 13 17 % 7 Ympärivrk.pth. laitoshoito 68 23 % 38 Ympärivrk.pth. laitoshoito 77 25 % 43 Som.esh.avohoito 36 23 % 20 Som.esh.avohoito 45 26 % 25 Psyk.avohoito 16 33 % 9 Psyk.avohoito 22 39 % 12 Som.esh laitoshoito 19 5 % 11 Som.esh laitoshoito 24 6 % 13 Psyk.laitoshoito 20 23 % 11 Psyk.laitoshoito 15 17 % 9 Taulukko 1: Helsingin ikävakioitujen kustannusten erot viiden suurimman kaupungin aritmeettiseen keskiarvoon vuosina 2001 ja 2002. Vuoteen 2001 nähden muutosta tapahtui seuraavissa asioissa:?? Avohoidon (Perusterveydenhuollon avohoidon, hammashoidon ja yli 65-vuotiaiden kotipalvelun) yhteenlasketut kustannukset ylittivät vertailutason 27 milj. eurolla (14 %). Ero kasvoi selvästi edellisvuoden 16 milj. eurosta (9 %). Merkittävimmin kasvoivat muihin kaupunkeihin nähden kotipalvelun ja hammashoidon kustannukset.?? Ympärivuorokautisen laitoshoidon (ml. sosiaalitoimen laitokset) kustannusero muihin suuriin kaupunkeihin oli 43 milj. euroa

6 (25 %) ja se kasvoi edelleen. Helsingin asukaskohtainen laitoshoidon kustannus nousi 6,7 %, mutta viiden kaupungin keskiarvo tätä vähemmän n. 5,5 %, mikä siis kasvatti eroa entisestään. Sisältää myös sosiaalitoimen yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen kustannukset.?? Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoidon kustannusten ero vertailutasoon nousi 25 milj. euroon (23 % -> 26 %)?? Psykiatrisen avohoidon kustannukset ylittivät vertailutason 12 milj. eurolla (39 %). Psykiatrinen avohoito sisältää myös psykiatrisen palveluasumisen sosiaalitoimeen sijoitetun ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannukset.?? Somaattisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon kustannukset ylittivät vertailutason 13 milj. eurolla (6 %). Tämä ei huomioi sitä, että helsinkiläisten määrällinen käyttö on selvästi pienempää, joten sen osuus kalleuden osa-alueena on selkeästi korkeampi, mutta käyttö näyttää kohdentuvan vanhempiin eli hoitokustannuksiltaan kalliimpiin ikäryhmiin. Tarkempi analyysi valmistuu loppuraporttiin.?? Psykiatrisen laitoshoidon osalta ero vertailukuntiin pieneni, ollen 9 milj. euroa (17 %) Vuoden 2003 tiedot vertailukaupungeista valmistuvat syksyllä 2004, joka huomioidaan loppuraporttiin. Helsingin osalta terveydenhuollon kokonaiskustannukset säilyivät aiempiin toteumiin nähden lähellä vuoden 2002 nimellistä tasoa. 5.2. Nykytilanne Vuoden 2004 talousarviossa on Helsingin terveydenhuoltoon varattu 770,3 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus on noin 349 milj. euroa. Kasvu on yhden prosenttiyksikön verran vuoden 2003 tasoon verrattuna. Terveyskeskustoiminnan ja HUS-kuntayhtymän rahoituksen jakauma on viime vuosina ollut seuraava: Tp 2003 TA 2004 Ennuste 30.4.2004 Ero TA 2004 Tulot 68 486 63 683 63 284-399 Käyttömenot Terveyskeskus 438 531 421 268 422 404-1 136 HUS 355 173 349 004 379 600-30 600 Yhteensä 793 703 770 272 802 004-31 736 Taulukko 2: Terveyskeskuksen ja HUS:n rahoituksen jakauma. Terveystoimen talousarviomenojen arvioidaan huhtikuun toteuman perusteella ylittävän alkuperäisen talousarvion 31,7 milj. eurolla. HUS:in osuus ylityksestä on 30,6 milj. euroa. Terveyskeskuksen oman toiminnan menojen ennustetaan ylittyvän 1,1 milj. eurolla.

7 HUS:ssa huhtikuun lopussa laaditun ennusteen mukaan laskutus on kasvamassa lähes 10 % suhteessa budjetoituun, mutta toimintakulujen ylitys budjetoituun verrattuna on 3,8 %, minkä vuoksi HUS:n tuloksen ennustetaankin muodostuvan selvästi ylijäämäiseksi. Terveyskeskustoiminnan osalta merkittävimmät ylitykset ennustetaan syntyvän akuuttisairaalassa (3,1 milj. euroa) sekä psykiatrian osastolla (1,6 milj. euroa). HUS:ssa merkittävimmät ylitykset syntyvät sisätautien (6,1 milj. euroa), kirurgian (13,9 milj. euroa), lasten ja nuorten sairaalan (3,4 milj. euroa), NSK:n (5,7 milj. euroa) sekä naistentautien ja synnytysten (2,6 milj. euroa) toimialoilla. Em. toimialakohtaisia ylitysennusteita pienentää ennakoitu ylijäämän hyvitys, jonka suuruudeksi huhtikuun lopun tilanteessa arvioidaan noin 5,7 milj. euroa. Kokonaisuutena Helsingin terveyskeskuksen oman toiminnan ennuste vuonna 2004 on noin 10 milj. euroa edellisvuoden toteumaa pienempi, kun huomioidaan vuodenvaihteessa tapahtuneet organisatoriset siirrot (vaikutus n. 6 milj. e). HUS:n ennuste puolestaan on n. 21 milj. euroa edellisvuoden toteumaa suurempi, kun huomioidaan terveyskeskuksen ja HUS:n välillä tehdyt organisatoriset siirrot (3 250 milj. euroa) Terveyskeskuksen oman toiminnan palvelumäärät ovat vuonna 2004 kehittyneet seuraavasti: Tk-toiminta yhteensä Avohoitokäynnit Hammashoitokäynnit Akuuttihoitopäivät Pitkäaikaishoitopäivät Psyk. Avohoitokäynnit Psyk. Avohoitoäivät Psyk. Vos-hoitopäivät v.2003 tilinpäätös 3 766 441 2 085 596 423 726 358 739 537 936 160 116 90 724 109 604 v.2004 suunnitelma 3 865 406 2 249 661 412 535 340 007 482 047 162 590 100 150 118 416 v.2004 ennuste 3 822 590 2 232 400 412 000 338 432 477 596 162 000 93 100 107 062 Taulukko 3: terveyskeskustoiminnan palvelujen toteutuminen tilanteessa 30.4.2004 Avohoitokäynnit ovat edellisvuotta korkeammat, koska avosairaanhoidon lääkärikäyntiä korvaavat puhelut on myös huomioitu suoritteina. Käyntejä vähentävät organisatoriset muutokset (HUS:n keuhkosairauksien pkl, sukupuolitautien pkl) sekä rokotustoiminnan loppuminen ja päiväsairaalatoiminnan vähentäminen. Myös lääkärikäynnit ovat edellisvuotta suuremmat (tilanteessa 30.4.04) Hammashoitokäyntien muutos johtuu ostopalvelumäärärahan pienenemisestä. Pitkäaikaishoitopäivät toteutuvat strategisten linjausten mukaisesti (paikkoja vähennetty).

8 Psykiatrian hoitopäivät vähenevät koska yksi osasto on lakkautettu vuoden 2003/2004 vaihteessa. Sakkomaksukäytännössä oli vuonna 2001 sakotettavia hoitopäiviä 2 635, joka kustannuksena oli yhteensä 1,4 milj. euroa. Vuonna 2002 sakkopäiviä oli 9 000 ja kustannukset 4,9 milj. euroa. Tämä tarkoitti sitä, että kyseisenä syksynä sakkopaikoilla oli päivittäin keskimäärin 20-30 potilasta. Vuonna 2003 sakkopäivän hinta nousi 1 400 euroon. Muutosta tapahtui myös niin, että sakkokustannukset siirrettiin terveyskeskusten maksettaviksi. Vuoden 2003 osalta päästiin jo hyvään tulokseen, sillä sakkopäiviä kertyi ainoastaan 120 kustannusten ollessa 170 000 euroa. Kuluvan vuoden tilanne vaikuttaa lupaavalta ollen samaa luokkaa kuin vuoden 2003 alkupuoli. HUS:n palvelumäärät ovat vuonna 2004 kehittyneet seuraavasti: (1000 kpl) Tot 2003 Bud 2004 Enn 2004 Ero Enn 04 -Tot 03 % Ero Enn 04 -Bud 04 % Hoitojaksot 73 062 64 602 74 499 1,97 % 15,32 % Käynnit 557 921 544 492 565 457 1,35 % 3,85 % Hoitopäivät 64 244 66 639 71 097 10,67 % 6,69 % Taulukko 4: HUS:n palvelumäärän kehitys. Verrattaessa lukuja edellisvuoteen, tulee huomioida, että keuhkotoimintojen ja sukupuolitautien siirron yhteydessä siirtyi terveyskeskuksesta noin 7600 keuhkosairauksien hoitopäivää sekä noin 13 500 keuhko- ja sukupuolitautien käyntiä HUS:iin. Mikäli ko. suoritteet huomioidaan vertailussa edellisvuoteen olisi suoritteiden kehitys edellisvuoteen seuraavanlainen: (1000 kpl) Tot 2003 Bud 2004 Enn 2004 Ero Enn 04 -Tot 03 % Hoitojaksot 73 062 64 602 74 499 1,97 % Käynnit 571 421 544 492 565 457-1,04 % Hoitopäivät 71 844 66 639 71 097-1,04 % Taulukko 5: Suoritekehityksen laskelma toimintojen siirrot huomioiden. HUS:n suoritemäärät ovat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hoitojaksojen osalta 2,2 %, hoitopäivien osalta 2,4 % ja avohoitokäyntien osalta 1,6 % edellisvuotta suuremmat, joskin osa käyntien ja hoitopäivien lisäyksestä johtuu aiemmin mainituista organisatorisista siirroista terveyskeskuksen ja HUS:n kesken. Ennuste poikkeaa huomattavasti talousarviosta. 6.TUOTOKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6.1.Yleistä Molempien organisaatioiden projektisuunnitelmat hyväksyttiin kalleushankkeen johtoryhmässä 6.4.2004 ja niiden pohjalta toimialat ja osastot käynnistivät varsinaisen työskentelyn. Kevät edellytti erityisesti talous- ja suunnitteluhenkilöstön panosta tietojen

9 selvittelyssä. Tietolähteinä hyödynnettiin organisaatioiden tilastoja ja tiedostoja. Osa tiedoista saatiin valmiina, osa jouduttiin keräämään manuaalisesti. Tietoihin pohjautuneet johtopäätökset tehtiin projektiryhmissä. Terveyskeskuksessa projektiryhmät ovat laatineet oman osastokohtaisen väliraportin. Terveyskeskuksen projektiryhmien yhteenlaskettu ajankäyttö 30.4.2004 mennessä oli noin 260 henkilötyöpäivää. HUS:ssa käytetty työaika on arvioitu 180 henkilötyöpäiväksi. Projektiryhmien työaika tullaan esittämään euroina ja osoittamaan hankekustannusten omavastuuosuutena hankkeen päättyessä. Hankesuunnitelmassa on esitetty konkreettiset, mitattavat tuotokset (tulokset 1-6), joiden osalta tilannetta kuvataan seuraavassa kunkin tuloksen osalta molemmissa organisaatioissa. Toiminnan ja talouden selvittelytyö on toteutettu yhteisen rakenteen mukaisesti vuoden 2004 alkupuolella. Tuotosten perusteella tehdään tarkemmat johtopäätökset ja suositukset. Tulos 1: Organisaatiot ovat selvittäneet oman palvelu- ja kustannusrakenteensa (kustannustekijät ja niiden vertailu sovittuihin verrokkeihin) ja laatineet ja käynnistäneet analyysien pohjalta palvelu- ja kustannusrakenteen keventämiseen tähtääviä toimenpiteitä. TERVEYSKESKUS Terveysasemat-osastossa kohdistettiin huomio vuoden 2003 toiminnallisen tilinpäätöksen yksikköhintojen välisten erojen selvittelyyn. Näkökulma liittyy suoritemäärien ja tuottavuuden muutoksiin. Tarkastelun perusteella todettiin vaihtelun olevan paikoin suurta, mihin jatkotyöskentelyssä tullaan tarkemmin pureutumaan. Osaston vastuulla on myös toimintoja, joiden uudelleenarviointia on tarpeen tehdä, jotta kustannukset kohdistuisivat oikein erikoissairaanhoitoon, sosiaalitoimeen tai perusterveydenhuollon kustannuksiksi. Esimerkkinä voidaan mainita sosiaalitoimeen kuuluva omaishoidon tuki (vuonna 2003 kustannukset 0.946 milj. euroa), joka on sosiaalilainsäädännön mukaista toimintaa, mutta joka on kotihoidon kokeilun johdosta kirjautunut terveydenhuollon kustannukseksi. Hammashuolto -osastossa selvitettiin kustannuksia tileittäin, suoritteita ja yksikkökustannuksia sekä ulkopuolisesta toiminnasta aiheutuneita kustannuksia ja suoritteita. Vertailussa on ollut käytettävissä Stakesin kanssa yhteistyössä tapahtuvan SUHAThankkeen tiedot, jossa vertailussa on mukana myös muita suomalaisia kaupunkeja. Hammashuollon osalta on lisäksi selvitetty hammashoitolan koon ja yksikkökustannusten välistä riippuvuutta. Alustavien selvitysten mukaan onkin havaittu, että pienet, ennenkaikkea yhden yksikön hoitolat ovat yksikkökustannusten näkökulmasta epäedullisia.

10 Psykiatriaosastossa on tapahtunut organisaatiomuutoksen lisäksi päivystyksen siirtyminen takaisin HUS:sta terveyskeskuksen toiminnaksi. Psykiatrian osaston osalta erityisenä haasteena on selvittää se, mikä vaikutus kustannuksiin on sillä, että psykiatrian palveluita tuottavat terveyskeskuksen lisäksi HUS ja sosiaalitoimi. Tässä vaiheessa löydöksenä voidaan nähdä myös suuret alueelliset vaihtelut,joiden syitä tullaan tarkemmin selvittämään. Lasten- ja nuorten psykiatria on erillään aikuispsykiatriasta toisin kuin useimmissa muissa kunnissa. Psykiatriaan on liitetty aiempina vuosina (mm. tilinpäätöksessä 2003) joitain toimintoja ja muiden kaupunkien käytännöistä poiketen. Esimerkkeinä tästä ovat HIVpalvelukeskus (vuonna 2003 kustannukset 2,2 milj. euroa), ja psykiatrisen asumisen tukeminen, jotka joiltakin osin kuuluvat sosiaalitoimen vastuulle. Tarkempi selvittely mm asumispalvelujen kustannusten tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta tehdään syksyn 2004 aikana. Terveyskeskuksen akuuttisairaalaosastossa on tapahtunut vuoden 2003 lopulta ja alkuvuonna 2004 rakennemuutoksia siten, että seitsemän akuuttisairaalan sijasta toiminta on keskitetty kolmeen sairaalaan. Osastossa työskentelee vuodeosastotoiminnan ja konsultaatiopoliklinikoiden kehittämistyöryhmät sekä kotisairaaloiden arviointityöryhmä. Kyseiset ryhmät tuottavat arviot kehittämistoimenpiteistä syksyn 2004 aikana. Aiemmin toimineiden viiden konsultaatiopoliklinikan käyntien kustannusten analysoinnin avulla pyritään saavuttamaan kolmen konsultaatiopoliklinikan toimintayhtenäisyys ja toimiva työnjako. Akuuttitoimintojen yhteydessä on toimintoja, joiden tarkoituksenmukaisuuden arviointi on meneillään: näitä ovat selviämishoitoasema (vuonna 2003 kustannukset 0,67 milj. euroa) kysymyksin, onko toiminta terveydenhuollon ydintoimintaa; lisäksi palveluista käyttävät ulkokuntalaiset noin 10 % ilman laskutusta. Edelleen on arvioitavana Terhokodin ja Ahtilan toipilassairaalan käyttö (edellisen kustannukset 0,95 milj. euroa ja jälkimmäisen 0,87 milj. euroa). Lisäksi tarkastelun kohteena on vuonna 2000 sosiaalitoimesta terveysvirastoon siirretty vammaisneuvola, jonka vuosikustannukset ovat 1,55 milj. euroa; neuvolan toiminta kuulunee joko sosiaalitoimeen tai erikoissairaanhoitoon. Pitkäaikaissairaalaosastossa kustannusten tarkastelu on kohdentunut perussairaanhoidon osastojen sekä erikoisosastojen kustannusrakenteiden tarkasteluun vuoden 2003 tilinpäätöksen pohjalta. Osastossa on meneillään mittava sairaansijojen uudelleenjärjestely, joka on käynnistynyt jo vuoden 2003 puolella. Tavoitteena on sairaansijojen vähentäminen terveyslautakunnan vahvistamaan 1 256 sairaansijaan. Vuonna 2004 pitkäaikaissairaala on sijoittunut entisen seitsemän rakennuksen sijasta neljään sairaalaan,minkä pohjalta saadaan arvokasta tietoa keskittämisen kustannuseduista. Yli

11 100 sairaansijan vähentäminen on mahdollistanut myös huomattavan vakanssimäärän siirtämisen vakanssipankkiin ja siten konkreettisten säästöjen syntymisen. Pitkäaikaissairaalan selvitysten kohteena vuonna 2004 ovat edellisen sairaansijavähennyksen lisäksi noin 150 nuorta = alle 65-vuotiasta henkilöä, joista noin kolmannes voitaisiin siirtää keveämpään hoitomuotoon sosiaalitoimeen, mutta joille ei toistaiseksi ole löytynyt asianmukaista hoitopaikkaa (kustannusvaikutus noin 0,640 milj. euroa). HUS HUS:n tilinpäätöksen ja talousarvion valmisteluun liittyy kustannusten jälkilaskenta, johon sisältyy kustannusrakenteiden analysointia. Vuoden 2003 jälkilaskennan osalta on erityisesti keskitytty lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työajankäytön jakautumiseen eri toimintoihin. Tältä osin kaikki erikoisalat selvittivät myös työajankäyttöään keskeisiin toimintoihin. Hankkeen yhtenä piirteenä on verrata Hyks Helsingin sairaaloiden kustannusrakenteita Jorvin sairaalan ja Peijaksen sairaalan kustannusrakenteisiin. Tältä osin on hankittu mahdollisimman vastaavat tiedot kattaen työajankäytön, jotta vertailua kustannusrakenteiden osalta olisi mahdollista tehdä eri sairaaloiden ja erikoisalojen kesken. Analysointi kustannusrakenteiden osalta eri sairaaloiden kesken on käynnistymässä ja tiedot yhdistetään myös käytettyihin henkilöresursseihin ja tuotoksiin tuottavuuden analysoimiseksi. Palvelurakenteiden osalta on tarkasteltu tuotettuja palveluja eri sairaaloissa ja eri erikoisaloilla ikäryhmittäin. Tarkastelussa on analysoitu tarkemmin erityisesti vanhemmille ikäryhmille tuotettavia erikoissairaanhoidon palveluja ja vertailtu hoitokäytäntöjä ja kustannuksia helsinkiläisten, espoolaisten ja vantaalaisten potilaiden osalta. Analyyseissä on havaittu, että joillain erikoisaloilla helsinkiläispotilaiden hoitojaksot ovat lyhyempiä (=hoitoketju toimii esim. lonkkaleikkauspotilaiden osalta hyvin) tai pidempiä (=hoitoketju ei toimi optimaalisesti, esim. kardiologiset potilaat) kuin vertailukaupungeissa. Yhteistyöryhmät laativat tarkemmat selvitykset ja toimenpide-ehdotukset. Alustavissa kirurgian selvityksissä on todettu, ettei erikoisalan hoitojaksojen keskipituuksissa ole merkittäviä eroja (0,2 päivää), mutta kun otetaan huomioon hoitojaksojen lukumäärät (21 869), niin helsinkiläisten hoitoihin käytetään noin 4 600 lisähoitopäivää (= 1200 hoitojaksoa) enemmän kuin Espoossa ja Vantaalla. Hoitojakson pituutta ja kustannustasoa selittävät osaltaan erilaiset hoidetut potilasryhmät vertailukaupunkeihin. Esimerkiksi vuonna 2003 verisuonikirurgiassa hoidettiin iäkkäitä helsinkiläispotilaita merkittävästi enemmän kuin espoolaisia ja vantaalaisia samassa ikäja tautiryhmässä. Kustannusten kannalta yli 64-vuotiaiden vuonna 2003 hoidossa olleiden potilaiden keskimääräinen laskutus oli 51 -

12 82 % korkeampi kuin ikäryhmässä 0-64-vuotiaat. Taulukossa 6 on kuvattu keskimääräisiä tilastotietoja kirurgian osalta. Kirurgian kuntalaskutus ikäryhmittäin Helsingin, Espoon ja Vantaan osalta vuonna 2003 Väestö 2003 Pkl lkm Hj lkm Hpv lkm Keski. hj pituus Hoid. pot. lkm % osuus ikäryhmästä Euroa / potilas Laskutus yhteensä Hoidossa olleet % väestöstä Helsinki: alle 65-vuotiaat 483 402 65 940 13 549 41 523 3,1 33 535 68 % 1 921 64 417 880 6,9 % Helsinki: 65-74 vuotiaat 40 007 16 701 3 676 17 143 4,7 7 776 16 % 2 896 22 521 605 19,4 % Helsinki: 75-84 vuotiaat 26 221 11 916 3 308 16 904 5,1 5 764 12 % 3 505 20 204 412 22,0 % Helsinki:yli 85-vuotiaat 9 700 3 821 1 336 6 541 4,9 2 066 4 % 3 456 7 139 804 21,3 % Helsinki yhteensä 559 330 98 378 21 869 82 111 3,8 49 141 100 % 2 326 114 283 701 8,8 % Espoo: alle 65-vuotiaat 203 899 23 545 5 955 16 566 2,8 12 626 75 % 1 604 20246166 6,2 % Espoo: 65-74 vuotiaat 12 284 4 869 1 283 5 925 4,6 2 329 14 % 2 275 5299205 19,0 % Espoo: 75-84 vuotiaat 6 335 2 870 931 5 492 5,9 1 440 9 % 2 748 3957268 22,7 % Espoo:yli 85-vuotiaat 1 713 621 250 1 566 6,3 355 2 % 2 821 1001558 20,7 % Espoo yhteensä 224 231 31 905 8 419 29 549 3,5 16 750 100 % 1 821 30 504 197 7,5 % Vantaa: alle 65-vuotiaat 167 168 25 388 6 271 18 420 2,9 12 629 78 % 1 743 22011620 7,6 % Vantaa: 65-74 vuotiaat 11 091 4 994 1 280 6 526 5,1 2 305 14 % 2 482 5721448 20,8 % Vantaa: 75-84 vuotiaat 4 653 2 269 746 4 167 5,6 1 080 7 % 2 943 3178144 23,2 % Vantaa:yli 85-vuotiaat 1 127 486 249 1 482 6,0 279 2 % 2 958 825240 24,8 % Vantaa yhteensä 184 039 33 137 8 546 30 595 3,6 16 293 100 % 1 948 31 736 452 8,9 % Espoo & Vantaa: alle 65-vuotiaat 371 067 48 933 12 226 34 986 2,9 25 255 76 % 1 673 42 257 786 6,8 % Espoo & Vantaa: 65-74 vuotiaat 23 375 9 863 2 563 12 451 4,9 4 634 14 % 2 378 11 020 653 19,8 % Espoo & Vantaa: 75-84 vuotiaat 10 988 5 139 1 677 9 659 5,8 2 520 8 % 2 832 7 135 412 22,9 % Espoo & Vantaa:yli 85-vuotiaat 2 840 1 107 499 3 048 6,1 634 2 % 2 881 1 826 798 22,3 % Espoo ja Vantaa yhteensä 408 270 65 042 16 965 60 144 3,5 33 043 100 % 1 884 62 240 649 8,1 % Taulukko 6: HUS:n kirurgian käyttöprofiileja Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungin osalta vuodelta 2003. HUS:n palvelulaskutus psykiatrian toimialalla sisältää valtion sairaaloissa olevien helsinkiläisten potilaiden laskutuksen. HUSin tekemän analyysin perusteella valtion mielisairaaloissa on helsinkiläisiä potilaita Espoon ja Vantaan potilaiden lukumääriin väestömäärään suhteutettuna 45 % enemmän, mikä aiheuttaa noin 2,2 miljoonan euron lisäkustannukset. Kun helsinkiläisten suhteellista osuutta verrataan muiden suurten kaupunkien vastaaviin lukuihin niin helsinkiläisiä on noin 80 % enemmän ja heidän hoitonsa aiheuttaa noin 3,1 miljoonan euron lisäkustannukset. Yhtenä kustannuksia selittävänä tekijänä on lisäksi selvitetty erityisen kalliiden potilaiden suhteellista osuutta väestöstä. Jäljempänä olevassa taulukossa havainnollistetaan tilanteen kehittymistä, jossa lukumäärältään hyvin pienen potilasmäärän kustannukset selittävät yhä suuremman osan terveydenhuollon resursseista. Erityisen kalliiksi hoidoksi on tulkittu hoito, jonka vuosikustannukset ylittävät 50 000 euroa. Näiden potilasryhmien hoidon tarkastelu ja siten kustannustason hallinta on jatkossa ao. toimialan tärkeä tehtävä ja myös hoitoketjutyöskentelyn lähtökohta.

13 Helsinkiläisten kalliiden potilaiden laskutus erikoisaloittain vuosina 2002 ja 2003 HUS:ssa ja Helsingin terveyskeskuksessa Vuosi 2002 Vuosi 2003 Per potilas 2002 Per potilas 2003 Muutos 2002/2003 Kalliit potilaat (lkm) 913 1 422 509 Potilaiden kustannukset (euroa) 73 944 994 103 572 247 80 991 72 836 29 627 253 Kaikki hoidossa olleet potilaat (lkm) 403 125 395 430-7 695 Kalliiden potilaiden osuus kaikista potilaista (%) 0,23 % 0,36 % 0,13 % Kokonaiskustannukset yhteensä (euroa) 770 200 000 774 300 000 4 100 000 Kalliiden potilaiden osuus kokonaiskustannuksista (%) 9,60 % 13,38 % 3,78 % Taulukko 7: Kalliiden potilaiden (yli 50 000 euroa) muutos vuosina 2002 ja 2003 Tarkasteltaessa tarkemmin kalliiden potilaiden lukumäärän kehitystä, voidaan nähdä, että kalliiden potilaiden lukumäärän nousu 509:llä selittyy lähes kokonaan terveyskeskuksessa hoidossa olleiden kalliiden potilaiden lukumäärän kasvulla, joka oli 478 potilasta. Tämä johtuu alustavien selvitysten mukaan ennen kaikkea siitä, että perusterveydenhuollon pitkäaikaishoito ylittää em. 50 000 euron rajan vuoden 2003 yksikköhinnoilla. Kalliiden potilaiden tarkempaa jakautumista selvitetään lopulliseen raporttiin tarkemmin. Tulos 2: Organisaatiot ovat selvittäneet tuottavuuden kehittymisen eri toiminnoissa ja toimialoilla ja keskeisillä erikoisaloilla, joilla tuottavuuden on esitetty olevan muita verrokeita heikompi ja esittäneet korjaavat toimenpideehdotukset. TERVEYSKESKUS Terveyskeskuksessa ei toistaiseksi ole sovittua yhtenäistä tuottavuuden seurantamenettelyä vuonna 2004 toimintansa aloittaneiden osastojen tuottavuuden laskentaa varten. Tuottavuuden laskemista varten kehitetään osastoille uudet perusteet tuottavuuden laskentaa varten. Uusia periaatteita käytetään ensimmäisen kerran vuoden 2004 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. HUS HUS seuraa tuottavuuden kehittymistä sekä kansallisesti että vertailemalla tuottavuuden kehitystä sisäisesti. Tuottavuuden vertailumahdollisuus toisiin vastaaviin yksiköihin on syytä varmistaa, jottei pelkistä tilastoista tule johdettua vääriä päätelmiä. Erikoisalojen ylilääkärit ovat selvittäneet vastaavien yliopistosairaaloiden toimintaja organisointitapoja ja vertailleet niitä Hyks/Helsingin sairaaloiden vastaaviin toimintamalleihin. Hyvin toimivilla hoitoketjuilla on havaittu olevan vaikutusta jopa henkilökuntarakenteisiin siten, että osa erityistyöntekijöistä onkin kunnan eikä erikoissairaanhoidon palkkalistoilla. Tuottavuuden parantaminen ja oikeiden mittareiden

14 etsiminen ja luominen toiminnan kuvaamiseksi ja yhteistyö eri yosairaaloiden kesken yhdessä Stakesinkin asiantuntijoiden kanssa on käynnistetty. Tarkemmat analyysit ja toimenpide-esitykset työstetään kesän ja syksyn aikana. Tulos 3: Organisaatiot ovat suunnitelleet toiminnoittain ja erikoisaloittain tuottavuuden parantamisen kannalta optimaalisen tuotantomäärän kuitenkin siten, että se on rahoittajien kannalta mahdollinen ja tuottajankin kannalta pitkäjänteinen. TERVEYSKESKUS Terveyskeskuksessa on analysoitu suorite- ja potilasmäärien sekä yksikköhintojen kehitystä aiempiin vuosiin verrattuna. Lisäksi on laskettu peittävyyksiä, selvitetty potilaiden hoitoisuutta ja eihelsinkiläispotilaiden osuuksia sekä käynnistetty mitoitustyöryhmiä. Psykiatrian osastossa ja terveysasemat osastossa on tehty työntekijöiden työajankäyttöseurannat, joiden tulokset valmistuvat kesäkuussa. Akuuttisairaalassa ja pitkäaikaissairaalassa seurannat toteutetaan syksyllä 2004. Akuuttisairaalaosastossa on useita kehittämis- ja arviointiryhmiä, joiden tehtävänä on toimintayhtenäisyyden ja tehokkuuden löytäminen esimerkiksi vertaamalla aiemmin organisaation erilaisiksi kehittyneitä toimintamuotoja ja kustannusrakenteita. Tehokkuuden parantamiseksi on toukokuussa 2004 myös suoritettu potilasvirtojen tarkastelu otannan avulla, jonka tulokset saadaan kesällä 2004. Suur- ja monikäyttäjien osalta on selvittelyn kohteena terveysasemat osastolla avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolla vähintään kymmenen kertaa vuoden 2003 aikana käyneiden potilaiden osuus suorite- ja potilasmääristä. Helsingissä ko. potilaiden määrä oli noin 1 300 (0,6 % potilasmäärästä) ja heille kohdentui käyneistä n. 3,3 % Tässä yhteydessä tulee syksyn 2004 aikana selvittää ja analysoida näiden potilaiden käyttämien muiden palveluiden kustannukset palvelujärjestelmässä. Kotisairaanhoidon potilaiden suurkäyttäjyydestä on tehty vastaava selvitys. HUS HUS ei ole vielä käynnistänyt tätä osuutta (Tulos 3; optimaalinen tuotantomäärä), koska analyysit tuottavuuden ja kustannusrakenteiden osalta ovat vielä kesken. Tulevat lakimuutokset liittyen hoidon saatavuuteen ja määräaikoihin ovat tämän osuuden kannalta keskeisiä tekijöitä. Täten optimointilaskelmien lähtökohdat ovat auki ja niiden käynnistäminen ei ole ollut vielä ajankohtaista. Laskelmien teko on ajoitettu syksyyn, kun lähtökohdat laskelmille ovat tiedossa (lakimuutokset, talousarvio 2005 yms).

15 Tulos 4, 5, 6: Organisaatiot ovat laatineet em. rakenne- ja tuottavuustavoitteisiin sopeutetut hoitoketjut ja ne on hyväksytty kaikkien osapuolten taholta vuoden 2004 loppuun mennessä. Organisaatioiden yhteistyöryhmissä on aloitettu suurivolyymisten ja kustannuksiltaan merkittävien potilasryhmien selvittely ja siihen liittyvä keskustelu. Tarkoitus on fokusoida yhteistyöryhmätyötä ko. ketjujen käsittelyyn. Työ painottuu vuoden 2004 syys-talveen. 6.2.Vuokrat ja tilat Terveyskeskuksen oman toiminnan käyttömenot vuodessa ovat noin 430 miljoonaa euroa, josta kiinteistökulujen osuus on noin 40 miljoonaa euroa (10 % kokonaismenoista). Tästä varsinaisten vuokrien osuus on noin 31,3 milj. euroa. (8 %), lopun kiinteistökustannuksen muodostuessa kiinteistöjen ylläpidosta. Terveyskeskuksen rakentamisen investointiohjelmaa on supistettu viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2002 rakentamisen investointiohjelman suuruus oli noin 32 miljoonaa euroa ja vuodeksi 2005 esitetään 15 miljoonaa euroa. Lisäksi terveyskeskus on luopunut 26 000 htm2 suuruisista tiloista noin kahden viime vuoden aikana, mikä merkitsee sitä, että terveyskeskus on luopunut lähes 10 %:sta käytössään olleesta tilamäärästä. Tiloista luopumisella on saavutettu vuoteen 2002 nähden 1,8 milj. euron (5,6 %) säästöt vuokrakustannuksissa. Tiloista luopumisesta aiheutuneet säästöt jäävät neliömäärän vähenemistä pienemmiksi, koska kiinteistöviraston vuokria indeksitarkistetaan vuosittain. Kaupunginkanslian laatimassa rakennuttamista ja peruskorjausten hintatasoa koskevassa selvityksessä todetaan, että Helsingin ja Espoon kalleusluku oli vuoden 2002 alussa 74, Turun Tampereen ja Oulun 59. Näin ollen täysin saman suunnitelman toteutus maksoi Helsingissä ja Espoossa keskimäärin 25 % (74/59) enemmän kuin Turussa, Tampereella ja Oulussa. Hintaerojen arvioitiin kaventuvan siten, että vastaava ero 1/2003 olisi enää 16 %. Hintatietoja voidaan pitää suuntaa-antavina. Terveydenhuollon käytössä oleva rakennuskanta on Helsingissä runkorakenteeltaan vanhaa ja huonejaoltaan sellaista, ettei tehokas tilankäyttö ole aina mahdollista. Rakennukset ovat suurelta osin myös rakennushistoriallisesti arvokkaita ja suojeltuja. Toiminnan muutokset ja toiminnan rationointiin perustuvat keskittämishankkeet aiheuttavat muutoksia myös tiloissa. Samaa rakennuskantaa muokataan yhä uudelleen uudenlaiseen käyttöön. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia. Hyvään rakennussuunnitteluun panostaminen vaikuttaa myös käyttökulujen suuruuteen. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan tilasuunnittelulla on noin 20 %:n vaikutus käyttökuluihin.

16 VTM Harri Isoniemen 2 lisensiaattityössä on verrattu sisäisten vuokrasopimusten neliövuokrien mediaania terveystoimessa isoissa kaupungeissa. Selvityksen mukaan vaihtelu on suurta; Espoossa 8,3 euroa/m2/kk, Vantaalla ja Tampereella 3,9, Turussa 4,8 ja Helsingissä 8,1 euroa/m2/kk. Vuokran määrittely Helsingin kiinteistövirastossa tapahtuu markkinavuokra periaatteella kun taas vertailukohteena olevissa kaupungeissa noudatetaan kustannuspohjaista sisäisten vuokrien määritystapaa. Helsingin terveyskeskuksella oli vuonna 2002 käytössään 283 000 m2 neliövuokran ollessa noin 9,3 euroa. Vastaavat luvut vuodelta 2004 ovat 255 000 m2 neliövuokran ollessa 9,8 euroa. Kokonaisuutena voidaan arvioida terveyskeskuksen oman toiminnan osalta arvioida, että mikäli vuokratason ero olisi noin 2,4 e/m2, aiheutuisi siitä terveyskeskuksen osalta noin 7,5 milj. euron lisäkustannus viiden suurimman kaupungin keskiarvoon verrattuna. Vuokratasosta aiheutuva lisäkustannus on terveyskeskuksen kokonaismenoista noin 1,7 %. HUS:n osalta yhtymätason tilakustannusten käsittely poikkeaa Helsingin menettelyistä siten, että HUS suurelta osin omistaa käytössään olevat tilat. HUS:n sisällä käytetään sisäistä vuokraa tilakustannusten jyvittämiseen. HUS:n Hyks Helsingin sairaaloiden kiinteistöjen sisäinen vuokra on merkittävästi alempi kuin Helsingin kiinteistöviraston hallinnoimien tilojen vuokrat. HUS:n laskelmien mukaan sen toimintayksiköt maksavat yhteensä noin 400 000 euroa vuosittain ylimääräisiä kustannuksia verrattuna omiin tilavuokriin. HUS:n muiden tulosalueiden (Jorvi, Peijas yms) sisäiset vuokrat ovat keskimäärin 2 euroa/neliö/kk alemmat kuin Hyks Helsingin sairaaloiden. HUS:n tekemän arvion mukaan tästä syntyy laskennallisesti noin 8,4 miljoonan euroon kustannus, josta noin 5 miljoonaa kohdistuu Helsingille palveluhinnoissa. HUS:n arvioiman 5 milj. euron lisäkustannus olisi Helsingin kuntalaskutukseen siis n. 1,4 % kokonaislaskutuksesta. Oheisessa taulukossa on kuvattu Hyks Helsingin sairaaloiden kirurgian toimialan tilannetta vuokratason vaihteluista sen käytössä olevissa eri kiinteistöissä. Taulukossa Marian sairaalan tilat on vuokrattu Helsingiltä ja muut tilat ovat omia. Omissa tiloissa keskikustannus on noin 8 euroa/neliö/kk edullisempi kuin Helsingin kaupungin kiinteistövirastolta vuokralla olevat tilat Marian sairaalassa. Euro/m2/kk Neliöt Ylim. kustannus Kirurginen sairaala 11,70 19 817 15 865 Marian sairaala 19,78 17 814 158 116 2 VTM Harri Isoniemi, Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla tehty lisensiaattityö; sisäisten toimitilavuokrien määritys suurissa kaupungeissa, toukokuu 2002.

17 6.3. Palkat ja henkilöstö Meilahden sairaala 11,36 67 619 31 231 Töölön sairaala 9,14 26 727-47 096 HUS-keskiarvo 10,90 158 116 Taulukko 8: HUS:n omien ja vuokrakiinteistöjen keskikustannuserot. Kiinteistöjen kustannustasovertailua suurimpien kaupunkien kesken selvitetään syksyn aikana tarkemmin molempien organisaatioiden osalta. Henkilöstökulut ovat merkittävin kustannustasoon vaikuttava tekijä. Terveyskeskuksen ja HUS:n henkilöstömäärät ovat viime vuosina kehittyneet seuraavasti: HUS HUS yhteensä Hyks-Helsingin sairaalat 31.12.2002 19 950 12 275 31.12.2003 19 887 12 228 01.04.2004 20 000 12 520 * *) luku sisältää liikelaitokset Helsingin terveyskeskus yhteensä 31.12.2002 7 426 31.12.2003 7 320 01.04.2004 7 089 Toimintojen siirtoja organisaatioiden välillä on tapahtunut vuosittain. Esimerkiksi vuoden 2004 alusta siirtyi terveyskeskuksesta HUS:iin 25 henkilöä ja Helsingin kaupungin uuteen taloushallintopalvelukeskukseen n. 70. Psykiatrian päivystys siirtyi HUS:sta 1.1.2003 ja psykiatrian vuodeosastoja vuonna 2002. HUS Tilastokeskus on selvittänyt palkkatasojen eroja sairaanhoitopiirien välillä vuonna 2002. Tilastot ovat virallisia tilastoja ja kattavat keskeiset virkanimikkeet. Tilastojen mukaan palkkataso on keskimäärin 251 euroa/työntekijä/kuukausi korkeampi HUS:n alueella kuin muissa hankkeessa valituissa vertailu yliopisto-sairaanhoitopiireissä keskimäärin (Pirkanmaa /Tampere ja Varsinais-Suomi /Turku). Työpanosten kustannusero on noin 48 miljoonaa euroa, josta osa kohdentuu Helsingille palvelulaskutuksessa. Asiaa tarkennetaan erikseen loppuraporttiin, jotta vaikutukset voidaan arvioida suhteessa vertailukaupunkeihin. TERVEYSKESKUS

18 Perusterveydenhuollon palkkataso ei poikkea oleellisesti Vantaan ja Espoon tasosta. On kuitenkin selvitettävä, mikä Helsingin terveyskeskuksen palkkataso on suhteessa viiden suurimman kaupungin suhteen. Vertailutiedot Tampereeseen ja Turkuun puuttuvat vielä toistaiseksi, eli tältä osin johtopäätösten teko on vielä kesken. Terveysviraston palveluksessa oli vuoden 2003 lopussa 7 320 päätoimista henkilöä. Vähennystä edellisvuoteen oli 106. Henkilökunnan vähennys on jatkunut edelleen vuoden 2004 aikana niin, että huhtikuussa henkilöstömäärän vähennys oli 383 henkilöä (5 %). Henkilöstötyövuosia oli vuoden 2003 lopussa 6 280, vähennystä edellisvuoteen oli 211 henkilötyövuotta. Työvoimapalvelu Oy:ltä ostettiin vuonna 2003 kaikkiaan 54 henkilötyövuotta, joka oli lähes yhtä paljon kuin vuonna 2002. 6.4. Opetuksen ja tutkimuksen valtionosuudet Lääketieteellinen opetus ja tutkimus liittyvät olennaisesti sairaaloiden toimintaan. HYKS:n vuosittainen opetus- ja tutkimustoiminnan korvaus on 35 milj. euroa. Tästä opetustoiminnan osuus on 17,6 milj. euroa ja tutkimustoiminnan 17,4 milj. euroa. Opetuksen kustannusten on Stakesin selvityksessä arvioitu olevan valtakunnallisesti 33 milj. euroa EVO- korvausta korkeammat. HYKS:n osuus tästä rahoitusvajauksesta on laskennallisesti 33 % eli 11 milj. euroa. Kun otetaan huomioon opetuksen toteuttaminen HYKS:ssä ja Helsingin HYKS:iin kohdistuva käyttö, niin opetukseen liittyvä rahoitusvajaus Helsingin kaupungin osalta on laskennallisesti 5,5 milj. euroa. Tämä ilmenee Helsingin erikoissairaanhoidon kalleuden yhtenä osatekijänä. Terveyslautakunta on huhtikuussa 2004 esittänyt kaupunginhallitukselle, että se tekisi valtiolle esityksen asian korjaamiseksi vuoden 2005 valtion budjetissa. 6.4.1. HUS:n henkilöstön työajan käyttö opetus- ja tutkimustoimintaan Esimerkiksi HUS:n kirurgian toimialalla tehdyn laskelman mukaan kliinisen henkilökunnan työpanos opetus- ja meetingtoimintaan ja tutkimukseen jakaantuivat alla olevan taulukon mukaisesti (hoitohenkilökunnan tutkimustoiminta käsittää avustavia toimia):