1 ICT JOHDANTO 2 TEHDYT SELVITYKSET

TUKIPALVELUT

Sisällysluettelo 1 ICT JOHDANTO... 2 2 TEHDYT SELVITYKSET... 2 3 ICT-INFRARATKAISUT... 3 3.1 Perusinfrastruktuuripalvelut... 3 3.2 Tietoliikennepalvelut... 4 3.3 Puhelinliikenne- ja puhelinvaihdepalvelut... 4 4 TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT PALVELUALUEILLE... 5 4.1 Yleishallinnon ICT-palvelut... 5 4.2 Taloushallinnon ICT-palvelut... 5 4.3 Henkilöstö- ja palkkahallinnon ICT- palvelut... 5 4.4 Kaupunkiympäristön palvelualueen, Kuopion Veden ja Tilakeskuksen ICT- palvelut... 6 4.5 Kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueiden ICT- palvelut... 6 4.6 Perusterveydenhuollon ICT-palvelut... 7 4.7 Perusturvan ICT-palvelut... 7 4.8 Servica-tukipalvelujen ICT-palvelujen järjestäminen... 8 5 LIIKELAITOKSET JA TASEYKSIKÖT... 9 5.1 Selvitys tukipalveluista... 10 5.2 Vesihuolto/ Kuopion Vesi Liikelaitos... 14 5.3 Tilahallinto ja kiinteistöt... 16 5.4 Kuntatekniikkaliikelaitos... 19 1

1 ICT JOHDANTO Tietohallinto- ja tietotekniikkaratkaisujen tehtävänä on tukea palvelualueiden ja kuntalaisten palveluja ICT- ratkaisujen keinoin. Toiminnallisen suunnittelun lähtökohtana on ollut kansalaisille suunnattujen palvelujen säilyminen Nilsiässä nykyisissä toimipisteissä. ICT- ratkaisut suunnitellaan niin, että Nilsiässä otetaan käyttöön vastaavat Kuopion käytössä olevat ICT-palvelut ja yhdistymisen jälkeinen tietojärjestelmien rinnakkaiskäyttö pyritään minimoimaan. Nilsiän kaupungin omassa käytössä olevat tietojärjestelmät ja niiden sopimukset siirretään Kuopion vastuulle. Useimmat niistä tulee irtisanoa jo vuoden 2012 aikana. Talousja henkilöstöhallintoratkaisussa on rinnakkaiskäyttövaatimus minimissään Nilsiän v. 2012 tilinpäätöksen teon valmistumiseen saakka. Joidenkin tietojärjestelmien tietojen perustaminen ja käyttöönotto on toteutettava jo vuoden 2012 aikana. Oppilaitosten järjestelmät on oltava käytettävissä lukuvuoden alussa, siis 08/2012. Edellytyksenä järjestelmien käytettävyydelle on se, että molempien kaupunkien oppilasjärjestelmien tietoja on voitava tarkastella rinnakkain tietosisällön yhtenäistämiseksi. Asian esteenä olevat mahdolliset tietosuojakysymykset on saatava sitä ennen ratkaistuksi. Henkilöstöhallinnon järjestelmään on perustettava työsopimukset ja henkilöstön perustiedot hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta 2013. Samoin taloussuunnittelun ja työajansuunnittelun ratkaisut otetaan käyttöön jo v 2012 aikana. Siirtyminen uusiin järjestelmiin, uusien työasemien ja perusohjelmaversioiden toimitus ja käyttöönotto edellyttää, että henkilöstön siirtyminen ja uudet tehtävät/roolit on ICT:n käytettävissä riittävän ajoin, viimeistään lokakuun 2012 alussa. Siilisetin käyttämät järjestelmät ovat Siilinjärven kunnan, joten niiden sopimuksia ei voida siirtää mahdollisen kuntaliitoksen yhteydessä. Lähes kaikki tietojärjestelmäinvestoinnit ja muutokset toteutetaan v 2012 aikana ja vuoden 2012 rahoituksella, jotta muutokset on voitu ottaa käyttöön 1.1.2013 alkaen. 2 TEHDYT SELVITYKSET Työryhmä, johon kuuluu edustajia Nilsiästä, Siilisetistä, Siilinjärveltä ja Kuopion kaupungilta, Servicasta ja Istekki Oy:stä, on koostanut käytössä olevat tietojärjestelmät ja laitteet, listannut ICT-sopimukset, palvelujen kustannustietoja, palvelun tuottaja- ja asiakasverkostoja sekä hahmotellut tietojärjestelmämuutostarpeita. Loppuraportti on tiivistelmä selvityksen pohjalla olevista palvelualuekohtaisista aineistoista. 2

3 ICT-INFRARATKAISUT 3.1 Perusinfrastruktuuripalvelut Perustekniikkaan kuuluvat ratkaisut ja palvelut, jotka mahdollistavat käyttäjälle tietojärjestelmien käytön: toimialuepalvelut, työasema- ja oheislaitepalvelut, käyttäjän hallintapalvelut, tietoliikennepalvelut ja sähköpostipalvelut. Nilsiä- kuntaliitosselvityksen perustekniikan selvittäminen koskee varsinaista Nilsiän kaupunkia ja organisaatioita, joilta Nilsiä hankkii palveluja tai tuottaa palveluja. Siilinjärven kunnan ICT-palveluyksikkö tuottaa tietotekniikkapalvelut sekä Siilisetille että Siilinjärven kunnalle. Nilsiän kaupungin ICT-tietotekniikkapalvelut järjestää kaupunki itse. Kuopion kaupungin ja Servican tietohallintopalvelut tuottaa kaupungin tietohallinto ja tietotekniikkapalvelut Istekki Oy. Nilsiän ja Siiliset ruokahuollon palvelut Nilsiässä tuottaa ISS-Palvelut Oy. Tietohallinnon näkökulmasta tietotekniikkapalvelut on tuotettavissa Kuopion mallin mukaisina tarvittaessa. Nilsiän hallinnon ja Siilisetin työasemien Microsoft-lisenssit on hankittu pääosin useilla volyymisopimuksilla. Sopimusten päättymisajankohtia on vuoden 2012 puolella ja vuoden vaihteessa 2012/2013. Sopimusten uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat kulut jaetaan Nilsiän ja Kuopion kesken niin, että Nilsiä vastaa vuoden 2012 menoista ja Kuopio lähtien vuodesta 2013. Joitakin lisenssejä jää Siilisetiltä Siilinjärven kunnalle, joten näitä korvaavat lisenssit hankitaan uusina lisensseinä tai vuokrakäyttöoikeuksina. Nilsiä käyttää ulkoisen toimittajan toimittamaa sähköpostijärjestelmää. Nämä palvelut irtisanotaan ja siirrytään käyttämään Kuopion vastaavaa palvelua. Sähköpostien siirrossa ja uudelleen ohjauksesta on sovittava erikseen. Uudistamisen myötä Nilsiän ja Siilisetin, se osuus joka liittyy Nilsiä palvelujen tuottamiseen, ICT-laitteet korvataan uusilla laitteilla, työasemat vakioidaan, käyttöön otetaan uudet versiot toimisto- ohjelmista ja sähköpostijärjestelmä uudistuu. Käyttäjähallinnan ja käyttäjätuen palvelut siirtyvät Istekin hoitamiksi keskitetyiksi palveluiksi. Perustukipalvelut suoritetaan mahdollisimman pitkälle etäpalveluina. Muu Siilisetin perusteknologiaratkaisut ja palvelut jäävät sellaisenaan Siilinjärven kunnalle. Oppilaitosten työasemat, jotka on Nilsiä hankkimia, jäävät sellaisenaan käyttöön. Yhdistymisen jälkeen työasemat ja niihin liittyvät palvelut harmonisoidaan Kuopion mukaisiksi. Nilsiästä Kuopion kaupungin palvelukseen tuleville työntekijöille järjestetään käyttöön uudet sähköpostiosoitteet ja sähköpostilaatikot. 3

3.2 Tietoliikennepalvelut Tietoliikennepalvelut muodostuvat runkoverkosta, aktiivilaitteista, kiinteistökaapeloinneista, palomuuripalveluista sekä langattomista verkkopalveluista. Nilsiän kaupungin runkoverkko muodostuu omista ja palveluna ostetuista runkoverkkopalveluista. Verkko kattaa yhteydet Nilsiästä Kuopioon. Yhteys ostetaan operaattorilta palveluna. Siilinjärven tietoliikenneverkko ulottuu kaikkiin Nilsiän alueella oleviin toimipisteisiin, joihin Siiliset tai Siilinjärven kunta tuottaa palveluja. Nilsiä on yksi suurimmista Savon Kuidun omistajista. On selvitettävä, miten Nilsiä on sitoutunut Laajakaistaa kaikille -hankkeeseen. Ehyt tietoturvallinen verkkoratkaisu on toteutettavissa yhteistyössä Nilsiän, Siilinjärven, Kuopion ja operaattoreiden kanssa. Nykyinen verkko peittää hyvin toimipisteet ja yhteydet pienin muutoksin ja lisäyksin. Istekki Oy uusii kaikki verkon aktiivilaitteet ja langattomat tukiasemat. 3.3 Puhelinliikenne- ja puhelinvaihdepalvelut Puhelinliikenne- ja puhelinvaihdepalveluselvityksessä on suunniteltava puhelinkeskusteknologia, keskuspalvelut, laitteistot, sovellukset, puhelimet, palvelusopimukset, taksat, kustannusten kohdentaminen, puhelinnumerot, yhteistiedot ja puhelinkeskusinfotarve. Nilsiän ja Siilinjärven puhelinvaihdeverkot on liitetty yhteen. Puhelinvaihdeverkon ohjelmisto on Siilinjärvellä uudempaa versiota kuin Kuopiolla. Vaihdeverkon alanumerointi on kaikissa 5-numeroinen kuten Kuopionkin alanumerointi. Vaihdeverkon lankanumeroiden ja matkapuhelimien välillä on ns. konttoripalvelu helpottamassa puhelinliikennettä. Numeroiden pitäminen nykyisellään on teknisesti mahdollista, mutta Kuopion numeroinnista tulisi epäyhtenevä ja hiukan monimutkainen. Istekki Oy:n vaihteissa, Kuopion ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin, on menossa perinteisten lankapuhelimien alasajo ja suunnitteilla on v.2012 toteuttaa puhelinliikenne uudella IP -alustan vaihdeverkkoratkaisulla, VoiP -puhelimilla ja vaihdeverkkoon liitetyllä matkapuhelimilla. Samalla pyritään minimoimaan perinteisen lankavaihteen hinnaltaan suhteellisen kallis päivitys. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että Nilsiän puhelinliikenne toteutetaan pääosin VoiP -puhelimilla, matkapuhelimilla, suorilla pääkeskuksen liittymillä kriittisissä paikoissa sekä Virve -puhelimilla. Tavoitteena on päästä kahden puhelinlaitteen mallista (lanka +matkapuhelin) yhden päätelaitteen käyttöön. Puhelunvälitys toimii kuten Kuopiossa nykyisin. Puhelinliikennesopimukset ovat kaikilla ko. yhteisöillä saman operaattorin kanssa. Taksat ovat samat kaikille. Palvelut on hankittu yhteisen hankintatoimen kilpailutuksen tuloksena. IS- hankinta Oy:n telekilpailutus on tulossa v. 2013-2014. Nilsiän puheratkaisut kevenevät perinteisestä puhelinvaihteesta luopumisen myötä ja puheratkaisut pääosin toteutetaan integroituna tietoliikenneverkkoon VoiP-puheluina ja IP-alustan vaihdeverkkoratkaisun yhteydessä. Matkapuhelinliikenne yhdistetään puhe- 4

lunvälityspalveluihin. Asiakaspalvelupisteet saavat käyttöönsä Contact Center -palvelun asiakaspalvelun tehostamiseksi sekä Nispa-puhelunohjaus- ja viestintäjärjestelmän. 4 TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT PALVELUALUEILLE Tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen lähtökohtana on se, että kaikki tietojärjestelmäpalvelut yhdistetään Kuopion kaupungin ja Servican vastaaviin palveluihin. Tässä yhteydessä irtaannutaan Nilsiän tietojärjestelmä- ja palvelusopimuksista ja päivitetään Kuopion vastaavat sopimukset. Poistuvien tietojärjestelmien välttämättömien tietojen saanti järjestetään kustannustehokkaasti. Osaan Kuopion tietojärjestelmiin tallennetaan tiedot ja osaan järjestelmiin tiedot muunnetaan koneellisesti Nilsiässä käytössä olleista järjestelmistä. 4.1 Yleishallinnon ICT-palvelut Kuopiossa on käynnissä julkaisuhallinnon uudistamishanke (JUHA), jossa varaudutaan kuntaliitoksen tuomiin julkaisu- ja tiedotustarpeisiin. Dokumentin- ja asianhallintajärjestelmien uudistamisprojektissa (DAHA) linjataan myös Nilsiän kaupungin nykyiseen asianhallinnan järjestelmän jatkokäyttöä. 4.2 Taloushallinnon ICT-palvelut Pääsääntöisesti Nilsiän kaupungin nykykäytössä olevat tietojärjestelmät irtisanotaan siten, että niiden aktiivikäyttö jatkuu korkeintaan Nilsiän kaupungin tilinpäätökseen saakka. Sen jälkeen osa järjestelmistä säilyy kyselykäytössä tarpeellisen ajan, kuitenkin korkeintaan vuoden 2013 loppuun saakka. Koska Kuopion väkiluku nousee mahdollisen kuntaliitoksen myötä yli 100.000 asukkaaseen, voi Kuopion kaupungin tietojärjestelmien käyttöoikeusmaksuissa ilmetä korotuspaineita, koska joidenkin tietojärjestelmien käyttöoikeusmaksut on toimittajan kanssa tehdyssä sopimuksessa porrastettu asukasluvun mukaan. Nilsiän yhteispalvelupisteeseen järjestetään kassatyöasema kaupungin maksujen vastaanottamista varten. 4.3 Henkilöstö- ja palkkahallinnon ICT- palvelut Haasteelliseksi jää liitoksen jälkeisessä toiminnassa henkilöstön kokemustietojen koostaminen palvelutodistuksia varten, koska kokemustiedot ovat useammissa järjestelmissä. Työ edellyttää käsin tehtävää työtä, ellei kokemustietoja ole viety yhteen järjestelmään. Henkilöstön sähköisen asioinnin ja työajanseurannan ja matkalaskutuksen ICT-ratkaisut vaihtuvat. Henkilöstö- ja palkkatiedot tallennetaan Kuopion kaupungin ja Servican käytössä oleviin järjestelmiin, joita hoitaa Kuhilas Oy. 5

4.4 Kaupunkiympäristön palvelualueen, Kuopion Veden ja Tilakeskuksen ICT- palvelut Kaupungeilla on eri kuntarekisterit käytössä. Toiminnan tehokkuuden kannalta on tärkeää, että palveluprosessilla on käytössä vain yksi kuntarekisteri. Ympäristönsuojelun tietojen konversion yhteydessä hankitaan nyt Nilsiässä käytössä oleva ympäristöosamoduuli laajennuksena koko Kuopion kaupungin käyttöön. Nilsiä ostaa ympäristöterveydenhuollon palvelut Siilinjärveltä. Siilinjärvi käyttää tässä toiminnossa samaa tietojärjestelmää kuin Kuopio. Nilsiän tiedot siirretään Siilinjärven järjestelmästä Kuopion järjestelmään. Osoiterekisterit on päivitettävä yhteisten tienimien muuttamisen takia vuoden 2013 alkuun mennessä. Jos rakennusvalvonta tuottaa palveluja jatkossakin Rautavaaralle, tulee sen käyttää toiminnassaan Rautavaaran tietojärjestelmiä. 4.5 Kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueiden ICTpalvelut Oppilashallinnon ja -asioinnin järjestelmät yhdistetään ennen syyslukukauden alkua 2012. Yhdistämisen suunnittelu pitäisi pystyä aloittamaan jo helmi- maaliskuussa 2012. Päivähoidon järjestelmän tiedot muunnetaan Kuopion järjestelmään. Samalla mahdollistetaan järjestelmien rinnakkaiskäyttö siirtymäajalla v 2012 sekä muodostetaan vanhoista tiedoista kyselykanta myöhempää tarvetta varten. Kuopion kaupungin omat koulutoimen ja päivähoidon järjestelmien asiantuntijaresurssit ovat tällä hetkellä kriittiset, koska oman toiminnan laajeneminen ja järjestelmätoiminnallisuuksien lisääminen kuormittaa järjestelmäasiantuntijoita aiempaa enemmän. Tämän vuoksi järjestelmien operointiin, ylläpitoon ja kouluttamiseen liittyvän henkilöstön resurssien riittävyyteen kuntaliitoksen toteuduttua on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nilsiässä on käytössä sama kirjastojärjestelmä kuin Kuopiossa, mutta ei verkkokirjastoa. Nilsiä on samassa tietokannassa Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kanssa, joten mahdollisessa yhdistymisessä asiakas- ja aineistorekisterit irrotetaan yhteistietokannasta ja liitetään Kuopion tietokantaan. Verkkokirjasto sekä keskitetyt tuki- ja etäpalvelut tuovat kustannussäästöjä. Lähivuosina on tulossa sekä järjestelmä- että formaattimuutoksia. Tällä toimintamallilla selvitään yhdellä muutoksella. Jos pelkkä Nilsiän kirjasto siirtyy, Koillis-Savossa tarvitaan 2-3 erillistä muutosta lyhyen ajanjakson puitteissa. Kuopion ja Koillis-Savon yhteinen kirjasto tukisi maakuntakirjaston suunnitelmaa (Pohjois- ja Etelä-Savo sekä Pohjois- Karjala), jossa osapuolet suunnittelevat lähivuosille yhteistä kirjastojärjestelmän kilpailutusta sekä selvitystä siirtymisestä yhteiseen kirjastojärjestelmään. Kirjastoautopalvelu on tällä hetkellä Juankosken, Nilsiän, Kaavin ja Tuusniemen yhteisesti järjestämä. Kuntaliitoksen toteutuessa suositeltavin malli järjestää kirjastoautopalvelu alueellisena siten, että Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kirjastot olisivat Kuopion lähikirjastoja. Kuopiolla on jo kokemusta tällaisesta toimintamallista Karttulan kanssa. 6

Kuopio on uudistamassa kansalaisopiston hallintojärjestelmää. Uusi järjestelmä tulee olemaan sama järjestelmä/palvelu, joka on Nilsiässä käytössä tällä hetkellä. Tavoitteena on liittää Koillis-Savon kansalaisopisto, johon Nilsiä kuuluu, osaksi Kuopion kansalaisopistoa. 4.6 Perusterveydenhuollon ICT-palvelut Perusterveydenhuollossa ICT-palvelut elävät isoa murrosta. Kansallisina hankkeina on sähköinen lääkemääräys ja potilastietojen sähköinen arkisto, joiden käyttöönottoa toteutetaan samanaikaisesti liitosselvitys- ja liitoksen toteutuksen kanssa. Samoin ollaan toteuttamassa alueellista potilastietojärjestelmää Pegasos-potilastietojärjestelmäympäristössä. Samansuuntainen alueellinen ratkaisu on suunnitteilla myös Efficatuoteperheen käyttöön. Sähköinen lääkemääräys ja arkisto edellyttävät vahvaa tunnistamista ja toimikortteja. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoaikataulut on suunniteltu valtakunnallisesti ja aikataulutettu vuodelle 2012. Liitosselvityksen myötä arvioidaan, voidaanko käyttöönoton aikataulua lykätä puolella vuodella Nilsiässä (Siilisetissä). Tällöin vältettäisiin yhdistymisen myötä syntyvät ylimääräiset muutostarpeet. Kuopiossa otetaan v 2012 aikana käyttöön Aluepegasos-järjestelmää ja sähköinen lääkemääräys, toteutetaan kansallista sähköistä potilastietoarkistoa sekä laajennetaan Kuntoapu-ohjelmiston käyttöä hoitotarvikejakeluun. Sairaanhoitopiirin alueelle käyttöönotetaan digitaalinen EKG-arkistoratkaisu ja hankitaan sairaankuljetuksen ja ensihoidon tietojärjestelmäratkaisu. Nämä kaikki ratkaisut vaikuttavat myös Nilsiään ja yhdistymisen yhteydessä toteutettaviin ratkaisuihin. Keskeiset potilastietojärjestelmät ovat vaihtuneet ja vaihtuvat mahdolliset liitoksen myötä uudelleen lyhyen ajan sisällä. Tästä seuraa vanhojen järjestelmien ympäristöjen päällekkäistä ylläpitotarve katselukäyttöä varten. Tiedontarvitsijoiden kannalta tietojen katselu useammasta ympäristöstä asettaa toimintaprosesseille ja tietojärjestelmien rajapinnoille haasteita. Ratkaistavana on mm. nykyisen Siilisetin Effica-järjestelmän tietojen hyödyntäminen yhdistymisen jälkeen. Haasteena on valtakunnallisten hankkeiden ja aikataulujen sovittaminen ja käyttöönottojen toteuttaminen kustannustehokkaasti ja asetettujen aikataulujen puitteissa. Perusterveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisut toteutetaan AluePegasoksella, joka on Kuopion käytössä jo keväästä 2012. Ratkaisu yhtenäistää entisestään alueellista tietojenkäsittelyä ja terveydenhuollon toimintaprosesseja. Nilsiä saa käyttöön vahvan tunnistamisen, toimikortit, korttien jakelun ja kansalliset tietojärjestelmärajapinnat. 4.7 Perusturvan ICT-palvelut Nilsiäläiset asiakkaat perustetaan Kuopion Effica Sosiaali -järjestelmään uusina asiakkuuksina. Siilisetin nykyiseen Effica- järjestelmään tai järjestelmän tiedoista toteutetaan selailukanta. Tuetun työllistämisen seurantaan otetaan käyttöön Kuopion jo käytössä oleva järjestelmä. 7

Kehitysvammaisten palvelut ja palveluohjaus käsitellään jatkossa Effica Sosiaali - järjestelmällä perusturvan palvelualueella. 4.8 Servica-tukipalvelujen ICT-palvelujen järjestäminen Itä- Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä (Servica) on Kuopion kaupungin ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin yhteisesti muodostama kunnallinen liikelaitos, joka tuottaa ruokahuollon, kiinteistöhuollon ja logistiikan sekä laitoshuollon palveluja asiakkailleen. Servica on aloittanut liiketoimintansa 1.1.2012. Vuoden 2013 alusta palvelut laajenevat hajautetun laitoshuollon ja välinehuollon alueille. ICT:n näkökulmasta Servica on itsellinen organisaatio. Sillä on oma toimialue, sähköposti, taloushallinto, henkilöstö- ja palkkahallinto, web-sivustot jne. Nilsiä on siirtänyt ruokapalveluidensa tuottamisen ISS- Palveluille. Nilsiässä on käytössä Timecon- järjestelmä kulunvalvonnassa ja kameravalvonnassa. Nilsiän Timecon- järjestelmä sovitetaan vastaavaan Kuopion kaupungin kulunvalvontajärjestelmään, jota Servica hyödyntää. Tällöin voidaan luopua Nilsiän erillisestä Timecon- järjestelmästä. Työajanseurannassa käytetään EsMikko-järjestelmää. Liitoksen toteutuessa on ensisijainen tavoite käyttää olemassa olevia järjestelmiä ja keskittää järjestelmien määrä siten ettei käytetä päällekkäisiä toiminnallisia järjestelmiä. Kaikkien toimialojen tietojärjestelmien kehitystarpeet kartoitetaan ja toteutetaan yhtymähallinnon ja toimialojen yhteisellä päätöksellä kiireellisyysjärjestyksessä. Vastaavasti liitoksen toteutuessa siirtyvien toimialojen tietojärjestelmätarpeet kartoitetaan ja toteutetaan ensisijaisesti olemassa oleviin järjestelmiin. 8

5 LIIKELAITOKSET JA TASEYKSIKÖT - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Servica - Kuopion Vesi - Tilakeskus - Kuntatekniikkaliikelaitos Yhteenveto Tässä tukipalveluja koskevassa selvityksessä on tukipalveluina käsitelty ruokapalvelut (koulut, päiväkodit, terveydenhuolto), laitoshuolto ja kiinteistönhoito ja -ylläpito (kaupungin julkiset kiinteistöt) sekä terveydenhoidon välinehuolto. Kuopion kaupungin tukipalvelu-uudistus on toimeenpantu 1.1.2012 alkaen, jolloin ko. tukipalvelujen palvelutuotantovastuu siirtyi keskitetysti Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymälle, Servicalle. Servican omistavat Kuopion kaupunki (60 %) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä KYS (40 %). Tässä tilaaja-tuottaja ulkoistamismallissa ko. omistajat ovat aidosti ulkoistaneet palvelutuotannon omassa omistuksessaan ja sidosyksikköasemassa olevalle tuottajalle. Servican henkilömäärä oli 4.1.2012 993 henkilöä ja v. 2012 liikevaihtoarvio on 58.2 milj.. Yhdistymissopimusaikana v. 2013 alusta on suunnitteilla KYS:n ja Kuopion kaupungin terveyspalvelujen välihuollon yhdistyminen ja organisoiminen osaksi Servicaa sekä Kuopion kaupungin hajautetun laitoshuollonliittyminen osakasi Servicaa. Nilsiän kaupungin tukipalvelujen tuottamisorganisointi poikkeaa merkittävästi edellä mainitusta. Nilsiän ruokapalvelut on ulkoistettu kilpailuttamalla v. 2007 alusta yksityiselle tuottajalle ISS:lle (5+2 -vuotinen sopimus). Laitoshuolto on terveydenhuollon osalta ulkoistettu Siilisetille. Muu kaupungin laitoshuolto on Nilsiän omaa tuotantoa. Terveydenhuollon välinehuolto Siilisetin toimintaan kuuluen on järjestetty KYS:n välinehuollon kautta. Nilsiän kaupungin peruskiinteistönhoito tehdään omana työnä, jota täydentää LVIA-ostopalvelut. Kiinteistöjen perusylläpito tehdään myös omana työnä, mutta merkittävämmät korjaus- ja parannushankkeet (yli 30.000 ) hankitaan ostopalveluina. Nilsiän tukipalvelujen yhteenlaskettu volyymi on n. 2.7 milj. /v, josta ruokapalvelut ovat n. 0,8 milj.. Siilisetin laitoshuollon liikevaihdoksi arvioidaan lisäksi 0.5-0.6 milj.. Tukipalveluissa (laitoshuolto ja kiinteistöt) työskentelevien Nilsiän kaupungin vakituisten henkilöiden määrä on 1,5+16,5 henkilöä (esimiehet+ammattihlöt). Siilisetin laitoshuollon henkilöstön määrä on 1+15 henkilöä. Lisäksi yksityiselle kilpailuttamalla ulkoistetuissa ruokapalveluissa työskentelee Nilsiän kaupungilta siirtynyttä henkilöstöä. Tarkemmin em. on kuvattu tukipalveluittain liitteessä 1. 9

5.1 Selvitys tukipalveluista 1. Nilsiän ruokapalvelut Nilsiä on ulkoistanut kilpailuttamalla koko kaupungin ruokapalvelut v. 2006 kilpailutuksella (5 v. sopimus vv. 2007-2011 ja 2-vuoden optio). Ruokapalveluista vastaa ISS. Sille siirtyi Nilsiän kaupungin ko. henkilöstö. ISS toimii kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja kaupungin omistamilla päätuotantolaitteilla: Yksi valmistuskeittiö Kolme jakelukeittiötä ja 4 päiväkotipalvelupistettä (2 ryhmäpäiväkotia) sekä n. 100 toimitusateriaa päivässä Ei erillistä henkilöstöravintolaa, kaupungin henkilöstö voi ruokailla lähikoululla ja palvelukeskuksessa 2. Laitoshuolto Ruokapalvelujen liikevaihto on noin 810.000 ja ateriamäärä v. 2010 oli 1400 ateriaa päivässä ja aamupalat ja iltapalat päälle. Ruokapalvelujen tilaamisesta Nilsiän kaupungilla vastaava henkilö on Riitta Kokkonen ja Nilsiän palvelukeskuksen ruokapalvelujen tilaajana on Siiliset. Nilsiän kaupungin oman laitoshuollon hoidettavana on n. 18.000 m2 yli 20 kohteessa. Suurimmat omat laitoshuoltokohteet ovat Yläkoulu, Alakoulu ja kaupungintalo sekä Liikuntatalo. Laitoshuollossa on omaa henkilöstöä 10.5 (osalla myös ravitsemustyötä). Kaupungin oman laitoshuollon liikevaihto v. 2010 oli n. 330.000. Nilsiän laitoshuolto hoitaa viiden vuokralla olevan tahon laitoshuollon sopimuksilla. Laitoshuollon ohjauksesta ha hallinnollisesta osuudesta vastaa työhön osallistuva siivoustyönohjaaja. Terveydenhuollon ja päiväkotien laitoshuollosta Nilsiässä vastaa Siiliset, jolla on palvelukeskuksessa 11 ja muissa kohteissa 4 henkilöä. Osa Siilisetin laitoshuollon henkilöstöstä on Nilsiän kaupungilta siirtynyttä samoin kuin laitoshuollon esimies ja laitoshuollon mitoitus. Siilisetin laitoshuollon piirissä oleva pinta-ala on 7103 m² (palvelutalo, päiväkodit ja ryhmäperhepäivähoito). Laitoshuoltajien tehtäviin kuuluu siivouksen lisäksi ruokahuoltoa, vuodehuoltoa, vaatehuoltoa, apuvälinehuoltoa, välinehuoltoa sekä viherkasvien hoitoa. Vuodeosastolla, muiden kuin siivoustehtävien osuus on yli 65 % työajasta. Päiväkodeilla ruokahuollon ja tekstiilihuollon osuus on 85 % työajasta. 3. Kiinteistönhoito- ja ylläpito Kaupungin kiinteistöjen peruskiinteistönhoidosta vastaa rakennusmestarin alaisuudessa omat kiinteistönhoitajat/talonmiehet, keskimäärin 5.5 kiinteistönhoitajaa. Kiinteistöjen perusylläpitoa/korjauksia sekä pienkohteiden rakentamista (alle 30.000, 1-2 kpl/a) tekee kaksi kirvesmiestä. Lisäksi henkilöstöä täydentää keskimäärin 2 määräaikaista/ työllistettyä. Toimistohenkilö tekee ko. alan tsto-työtä osa-aikaisesti (15 %). Kiinteistöjen vaativimmissa LVIA- ja S-ammattitöissä käytetään ulkopuolisia palveluja. Hoidettavia kiinteistöjä on yhteensä n. 31.000 krsm2 ja liikevaihto n. 365.000. Kiinteistöjen korjaus- ja ylläpitotuotannon liikevaihto on n. 1.169.000 (sisältää ulkopuoliset palvelut, kuten LVIA- ja S-ylläpito). 10

4. Tiivistelmä Nilsiän kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta vastaavat ko. kiinteistöyhtiöt itsenäisesti omana työnä (rivitaloyhtiö) ja ulkopuolisilta hankittuina sopimuspalveluina. Kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon liittyvä virka-ajan ulkopuolinen päivystys on hoidettu osana vartiointiliikkeiden palvelua eikä kaupungin omaa ko. alan virka-ajan ulkopuolista päivystystä ole. Alla oleviin taulukkoihin on koottu henkilöiden määrät ja liikevaihtotiedot Nilsiän em. tukipalveluista (taulukko 1.) ja Servican vastaavat tiedot (taulukko 2.) ISS:n henkilömäärää ei tässä yhteydessä ole tarkistettu (arvio alle 10) ja Siilisetin laitoshuollon liikevaihto on suuntaa antava arvio henkilömäärän ja pinta-alojen perusteella. Taulukko 1. Tiivistelmä Nilsiän tukipalvelujen henkilötiedoista ja liikevaihdosta Tukipalvelu Henkilömäärä Liikevaihto 2011, milj. Ruokapalvelut ISS* 0.81 Laitoshuolto 0.83-0.93 Nilsiän kaupunki 10,5 0.33 Siiliset 15 0.5-0.6 ** Kiinteistöt 1+7,5 0.365 huolto 5,5 ylläpito 2 Ostetut palvelut ulkopuoliset 1.169 Yhteensä 33 3.174-3.274 * = yksityinen, **= arvio Taulukko 2. Tiivistelmä Servican palvelutuotannon henkilötiedoista ja liikevaihdosta (2012) toimialoittain vakituiset (kokonaisvahvuus Servicassa 4.1.2012 oli 993 henkilöä). Tukipalvelu Henkilömäärä Liikevaihto 2012, milj Ruokapalvelut yhteensä 270 23 Laitoshuolto, yhteensä 381 16 Muut palvelualueet 60 terveydenhuolto 324 Kiinteistöt ja logistiikka, yht. 180 19 huolto 41 3 ylläpito 92 5 Keskusvarasto ja logistiikka 37 11 Yhteensä 831 58 11

5. Tilaajat ja tuottajat Tilaaja on palvelutuotannon tarpeesta (laatu ja määrä) päättävä ja palvelusopimuksista vastaava ja palvelun sopimuksenmukaisuutta valvova ja palvelusta maksava vastuutaho. Tuottaja on sopimuksien mukaisesta palvelutuotannosta itse tai tilauksen mukaisen palvelun järjestämisestä vastaava ja siitä sopimuksien mukaisesti laskuttava taho. Taulukko 3. Tukipalvelujen tilaajat ja tuottajat Nilsiässä ja Kuopiossa Nilsiä tilaaja tuottaja Ruokapalvelut Nilsiä ja Siiliset ISS Laitoshuolto Muut palvelualueet Nilsiä Nilsiä terveydenhuolto Siiliset Siiliset Välinehuolto Siiliset KYS v. 2012 loppuun Kiinteistöt ja logistiikka huolto Nilsiä Nilsiä/ostopalv. ylläpito Nilsiä Nilsiä/ostopalv. Keskusvarasto ja logistiikka Siiliset Servica Kuopio tilaaja tuottaja Ruokapalvelut palvelualueet Servica Laitoshuolto, Muut palvelualueet tilakeskus Servica ja yksityiset terveydenhuolto tilakeskus Servica Välinehuolto palvelualue palvelualue v. 2012 loppuun, Servica v. 2013 alusta Kiinteistöt ja logistiikka huolto tilakeskus Servica ja yksityiset ylläpito tilakeskus Servica ja yksityiset Keskusvarasto ja logistiikka Tilakeskus ja palvelualueet Servica ja Itella 12

6. Tukipalvelut yhdistymisen jälkeen Selvityksen yhteydessä keskusteltiin mahdollisista ratkaisuista kaupunkien mahdollisen yhdistymisen jälkeen. Todettiin, että Nilsiän kaupungin tukipalvelutarve on suuruudeltaan ja monipuolisuudeltaan sellainen, että Nilsiässä on tarpeen olla oma tukipalveluhenkilöstö. Erityisesti todettiin, että tukipalvelujen luonteesta johtuen paikallistuntemuksella on suuri merkitys palvelun toimivuudelle. Nykyisellään tukipalveluhenkilöstö asuu lähes kokonaan Nilsiässä. Em. perusteella tukipalvelut voitaisiin järjestää periaateratkaisuina seuraavasti (muistion laatijan arviointia): Nilsiän omana työnä toteutettava tukipalvelutuotanto siirretään liikkeenluovutuksella suoraan Servicaan, joka edellyttää ko. henkilöstön suostumusta (YT-lain mukainen käsittely viim. elo-syyskuu 2012), vaihtoehtona edellä esitetylle on se, että henkilöstö siirtyy yhdistymisessä Kuopion kaupungin työntekijöiksi ja palvelut tuotetaan Nilsiässä jatkossakin nykyisellään kaupungin organisaationa tai siirretään osin tai kokonaan Servicaan mahdollisesti myöhemmin Nilsiässä Siilisetin tuottamat tukipalvelut (terveydenhuollon laitoshuolto) siirretään vastaavasti ko. sopimuksen päätyttyä Kokonaan yksityiselle ulkoistettu Nilsiän ruokapalvelu voidaan sopimuskauden päätyttyä: o Ottaa (Nilsiän/ISS:n välisen sopimuksen niin salliessa) ISS:lle siirtynyt henkilöstö takaisin em. vaihtoehdoilla ja järjestää ruokapalvelut kaupungin tiloissa ja laitteille sekä ko. henkilöstöllä kaupungin omana työnä tai Servican palveluna o Kilpailuttaa palvelu ja Servica osallistuu ko. kilpailuun Servican tarjoaa mahdollisuuden järjestää kaikki Nilsiässä tarvittavat tukipalvelut yhden tuottajan kautta ja kaupungin ja kaupungilta ISS:lle ja Siilisetille siirtyneet henkilöt voivat jatkaa yhdistyneen kaupungin omistamassa palveluyhteisössä paikallisina osaajina. 13

5.2 Vesihuolto/ Kuopion Vesi Liikelaitos 1. Nykytilanne Kuopion Vesi Liikelaitos vastaa vesihuoltopalveluista vahvistetuilla toiminta-alueillaan. Henkilökuntaa on 75 henkilöä. Kuopion Veden lisäksi kaupungin alueella toimii 20 vesiosuuskuntaa. Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos toimii taseyksikkönä vahvistetuilla toimintaalueillaan. Henkilökuntaa on viisi henkilöä: vesihuoltopäällikkö, toimistosihteeri, puhdistamon hoitaja ja kaksi laitosmiestä. Nilsiän alueella toimii lisäksi 17 vesiosuuskuntaa. 2. Vesihuolto yhdistyneessä kaupungissa Kuopion Vesi Liikelaitos vastaa jatkossa vesihuollosta Nilsiän vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla. Haasteena on Nilsiän vesihuollon toiminta-alueiden pitkä etäisyys Kuopion Veden nykyisistä toimipisteistä. Jotta toimiva vesihuolto pystytään turvaamaan Nilsiän toimintaalueilla, Nilsiään olisi hyvä perustaa oma tukikohta, josta käsin hoidetaan Nilsiän toiminta-alueen vesihuollon operatiivisia tehtäviä. Nilsiän vesihuollossa työskentelee tällä hetkellä viisi henkilöä, joiden työpanoksen Kuopion Vesi tarvitsee yhdistymisen jälkeen. Kuopion Veden hallinto-, talous- ja asiakaspalvelutoiminnot sekä suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät hoidetaan keskitetysti. 3. Ennen yhdistymistä tarvittavat toimenpiteet veden ja jäteveden käyttömaksut ja perusmaksut yhtenäistäminen Kuopion Veden maksujen pohjalta Nilsiässä erisuuruiset liittymismaksut eri toiminta-alueilla, liittymismaksujen yhtenäistäminen selvitettävä (liittymismaksut voivat olla eri alueilla erisuuruisia) vesihuollon asiakaspalvelujärjestelmät yhdistäminen Nilsiän asiakastietojärjestelmän tietojen konvertointi Kuopion Veden järjestelmään (asiakkaat, käyttöpaikat, liittymät, sopimukset, vesimittarit) Nilsiän vesihuoltolaitoksen asiakkaiden siirtäminen Kuopion Veden asiakkaiksi eli vesihuoltosopimusten uusiminen syksyllä 2012 vesihuoltoverkostojen ja niiden laitteiden sijaintien selvittäminen maastomittauksin ja sen jälkeen tietojen vieminen sähköiseen tietokantaan jätevedenpuhdistamon ja pumppaamoiden rakenteelliset ja toiminnalliset kuntokartoitukset käytössä olevien automaatiojärjestelmien selvittäminen ja niiden liitettävyyden määrittäminen Kuopion Veden järjestelmiin vesimittarien kartoitus talousveden valvontatutkimusohjelmaan ja pohjavesien tarkkailuohjelmiin tutustuminen ja valvonnan yhdistäminen Kuopion Veden valvontatutkimusohjelmaan 14

4. Tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen ennen yhdistymistä Kohdassa 3 mainitut toimenpiteet on tehtävä ennen kuntaliitosta. Toimenpiteet vaativat taloudellisten panostusten lisäksi henkilöresursseja. Vesihuoltoverkostojen sijaintien selvittäminen vaatii mittavaa maastotyötä. Myös maastotyön jälkeinen tietojen vienti Kuopion Veden järjestelmiin on myös työlästä. Vesimittarien kartoitukset vaativat henkilökohtaiset käynnit kaikissa kiinteistöissä. Jätevedenpuhdistamon ja pumppaamoiden rakenteelliset ja toiminnalliset kuntokartoitukset on tehtävä paikanpäällä. Kartoitus on aikaa vievää. 5. Vuoden 2012 maksut ja taksat (sisältävät arvonlisäveron) Kuopio Nilsiä Vesimaksu 1,49 /m3 1,71 /m3 jätevesimaksu 2,04 /m3 2,63 /m3 perusmaksu 102 /vuosi 86 /vuosi liittymismaksu (alv 0 %) 2300 (alle 250 k-m2) 2835 (kok.ala 150 m2) 3400 (yli 250 k-m2) 4725 (kok.ala 250 m2) 15

5.3 Tilahallinto ja kiinteistöt Nilsiän kaupunki: Tilahallinto ja vuokrajärjestelmä Nilsiässä tilahallintoa hoitaa hallinto-osasto. Varsinaista sisäistä vuokrausjärjestelmää ei ole, vaan vuokrat hoidetaan keskitetysti kirjanpidollisesti hallinnosta. Myös ulkoisen vuokrauksen hoitaa hallinto-osasto. Vuokrien määrityksessä otetaan huomioon hoito- ja ylläpitokulut. Kiinteistöt ja kiinteistöyhtiöt Nilsiän kaupungin omistamasta kiinteistömassan merkittävin osa muodostuu 4 koulurakennuksesta, terveys- ja palvelukeskuksista, virastotalosta sekä nuorisotalosta. Yhteensä kiinteistöjä on 24 kappaletta ja niiden pinta-ala 31.730 krs-m 2 ja tilavuus 119.686 m 3. Rakennusten tasearvo on 9.478.302,45 milj.. Kuntakonserniin kuuluvia kiinteistöosakeyhtiöitä ovat: Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot, joka hallinnoi kaupungin aravavuokraasuntoja (202 kpl) Kiinteistö Oy Nilsiän Vellikello, joka on 14 asunnon rivitaloyhtiö, josta kaupunki omistaa 7 asuntoa Nilsiän teollisuuskylä Oy, joka rakennuttaa, omistaa ja vuokraa elinkeinoelämää palvelevia toimitiloja (10.000 m 2 ) Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy, joka omistaa Tahkovuoren alueella olevan kylpylä-monitoimihallin Kunnossapito ja hoito Nilsiässä ei ole olemassa erillistä kiinteistöjen hallinnointi- ja kunnossapito-ohjelmaa. Vuoden 2012 talousarviossa on varauduttu huoltokirjaohjelman hankkimiseen kunnossapidon seurantaan. Kiinteistöjen ylläpitoon varataan vuosittain määrätty määräraha talousarviossa. Kiinteistöillä ei ole kaukovalvontaa vaan valvonta hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Kiinteistönhoitopäivystys hankitaan ostopalveluna Tahko 24:ltä. Kiinteistökohtaista sähkön ym. kulutusseurantaa on tehty muutama vuosi. Suurin osa kiinteistöistä on liitetty kaukolämpöön. Sähköntoimitussopimus on sama kuin Kuopiolla. Nilsiän kaupungin omistamat kiinteistöt on vakuutettu If:ssä. Uudisrakentamis- ja peruskorjaustarve Palvelurakentamiseen ei tällä hetkellä ole uudisrakentamistarvetta. Suurimmat talonrakennuksen peruskorjauskohteet taloussuunnitelmakaudella 2012-2014 ovat: terveys- ja palvelukeskuksen saneeraus vv. 2012-2013 (kok.kust.arvio noin 4 milj. ) liikuntatalon peruskorjaus vv. 2012-2014 (kok.kust.arvio 0,98 milj. ) kirjaston peruskorjaus vv. 2015-2016 (kok.kust.arvio 0,5 milj. ) 16

Kuopion kaupunki: Tilahallinto ja vuokrajärjestelmä Kuopiossa kaupungin omistamista ja hallinnoimista tiloista vastaa Tilakeskukseen, joka toimii nykyisin erillisenä taseyksikkönä johtokuntineen. Tilakeskuksen keskeisimpinä tehtävinä on toimitilojen ja palveluiden järjestäminen kaupungin palvelualueille, tilankäytön tehostaminen, kiinteistöjen arvo ja teknisen kunnon säilyttäminen ja kiinteistöjen tuottavuuden parantaminen. Tilakeskus hoitaa tehtäviään vuokraamalla, ostamalla ja myymällä tiloja, järjestämällä kiinteistöille tarvittavat huolto- ja kunnossapitopalvelut sekä suunnittelemalla ja rakennuttamalla uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeita. Kiinteistöpalveluiden tuotanto on vuoden 2012 alusta eriytetty ja siirretty Itä-Suomen huoltopalveluiden liikelaitoskuntayhtymälle (Servicalle). Tilahallinnon organisointia selvitetään parhaillaan. Kuopiossa on sisäinen vuokrajärjestelmä. Vuokra muodostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokra muodostuu maanvuokrasta, pääoma vastikkeesta (4% rakennuksen nykyarvosta) ja korjausvastuusta (1-2,5% uudishinnasta). Ylläpitovuokra muodostuu ylläpitopalveluista (esim. kiinteistönhoito, jätehuolto, siivous, kunnossapito), energian ja veden kulutuksesta sekä käyttäjäpalveluista. Kiinteistöt ja kiinteistöyhtiöt Kuopion kaupungin suoraan omistamia rakennuksia on 464, niiden tasearvo on 168,4 milj. (1.1.2011). Lisäksi kaupungilla on palvelutuotantoon vuokrattuja tiloja. Kaupunkikonsernissa on useita kiinteistöjä omistavia ja kiinteistöjen hallintaan keskittyviä yksiköitä, joista suurimmat ovat: Niiralan Kulma Oy, kaupungin 100%:sti omistama vuokrataloyhtiö, jolla tytäryhtiöt mukaan lukien noin 5900 asuntoa. Kuopion Opiskelija-asunnot Oy, kaupungin 100%:sti omistama vuokrataloyhtiö, joka rakennuttaa, hallinnoi ja vuokraa asuntoja Kuopiossa opiskeleville. Kiinteistö-KYS Oy, kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistama vuokrataloyhtiö (1165 asuntoa). Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat, kaupungin 100%:sti omistama yhtiö ylläpitää ns. elinkaarimallilla toteutettuja koulurakennuksia. Kiinteistö Oy Kuopion Luukas, kaupungin 80,8%.sti omistama yhtiö ylläpitää päiväkotirakennuksia Kuopion Pysäköinti Oy, kaupungin 100%:sti omistama yhtiö, joka ylläpitää Toriparkin pysäköintilaitosta. Kunnossapito ja hoito Kiinteistöpalvelut (laitoshuolto, kiinteistöpalvelut, kiinteistönhoito) ostetaan pääsääntöisesti Servicalta ja kiinteistöjen ulkoaluetyöt Kuntatekniikka liikelaitokselta. Noin 30% laitoshuollon palveluista ostetaan muualta kuin Servicalta. Maaseutualueiden kiinteistönhoitoa ja ulkoaluetyötä ostetaan ulkoa. Kuopiossa rakennusten kunnossapidon työohjelmointia tehdään ennakoivasti usean vuoden jänteellä. Vuosittain tehtävät työt päätetään talousarviovalmistelun yhteydessä. Kiinteistönhoidon ohjaustyökaluna käytössä on RES-huoltokirja. Suurin osa Kuopion omistamista kiinteistöstä on liitetty kaukovalvontaan. 17

Uudisrakentamis- ja peruskorjaustarve Toimitilarakentaminen on viime vuosina vahvasti painottunut peruskorjaukseen. Uusia palvelutiloja, kuten Martti Ahtisaaren koulu sekä Päivärannan koulu, on toteutettu elinkaarimallilla eikä kaupungin perusinvestointeina. Talonrakennuksen peruskorjaukseen on vuoden 2012 talousarviossa budjetoitu yhteensä hieman yli 20 milj.. Peruskorjausinvestointitaso tulee lähivuosina nousemaan. Suurimmat yksittäiset talonrakennuksen investointikohteet lähivuosina Kuopiossa ovat: Kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus, vv. 2011-2014, 27,3 milj. Koulujen ja päiväkotien peruskorjaukset (Vehkalampi, Jynkkä, Kalevala, Riistavesi ym.) Valkeisen sairaalan peruskorjaus ja hoitolaitosten turvallisuusparannukset Karttulan koulukeskuksen peruskorjaus/uudisrakennus Kuntaliitoksesta seuraavaa: Nilsiän tilahallinto siirtyy Tilakeskuksen hoidettavaksi ja Tilakeskus tilaa kiinteistöjen huollon ja kunnossapidon. Nilsiän kiinteistöt viedään Kuopion Kiinteistötietojärjestelmään (omaisuudenhallinta, kiinteistökanta, vuokrasopimukset). Nilsiän kiinteistöille tehdään kunnossapito-ohjelmointi. Vuokrajärjestelmät harmonisoidaan riittävän siirtymäajan kuluessa. Kuntaliitoksen yhteydessä rakennukset liitetään kaupungin kaukovalvontaan. 18

5.4 Kuntatekniikkaliikelaitos Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitos on aloittanut toimintansa 1.1.2011. Liikelaitos tuottaa seuraavia palveluja: liikenneväylien ja viheralueiden kunnossapito korjaamo- ja varikkopalvelut kiinteistöjen ulkoalueiden kunnossapito kunnallistekniikan rakentaminen puisto-, vapaa-ajan alueiden sekä satamarakentaminen sekä tutkimus- ja mittauspalveluja. Liikelaitoksen liikevaihto on noin 26 milj. euroa ja henkilöstöä noin 220 henkilötyövuosilla mitattuna. Nilsiässä yleisten alueiden ylläpitotyöt on pääosin ulkoistettu. Maanrakennusmestari hankkii katujen talvihoidon ja isompien nurmialueiden hoidon urakkakilpailulla. Omaa henkilöstöä on työnjohdon lisäksi yksi ylläpidon ammattimies ja varastonhoitaja sekä kesäajan määräaikaiset henkilöt. Talvitöihin on saatu apua mittaustoimelta. Omaa yleisten alueiden ylläpitokalustoa ei juuri ole. Kaupungin varastolla on sekä kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon että vesihuollon tarvikkeita. Jätekukon jäteaseman aukipito (1 pv/viikko) on ostettu kaupungilta. Kuntatekniikalle kuuluvat lisäksi satama, maa- ja metsätilat sekä yksityistieasiat. Yleisten alueiden ylläpidon liikevaihto on hieman yli 500.000 euroa ja varasto noin 70.00 euroa. Kunnallistekniikan rakentaminen tilataan kokonaan urakoina ja katuvalojen vaihto teetetään erikseen. Katujen ja viheralueiden sekä liikuntapaikkojen korjauksien liikevaihto on yli 100.o00 euroa, katuvalojen vaihto noin 100.000 euroa ja uuden kunnallistekniikan rakentaminen noin 1,44 milj. euroa. Kuntien yhdistyessä Kuopion kuntatekniikan palvelukseen siirtyisi Nilsiästä ylläpidon ammattimies, varastonhoitaja sekä kaksi liikuntapaikkojen hoitajaa. Kuntatekniikan työkanta on muodostettava sellaiseksi, että kaikki neljä henkilöä työllistyvät täysiaikaisesti vuoden ympäri. Katuvalojen vaihto on mahdollista siirtää kuntatekniikan tehtäväksi vuoden 2013 alusta. Loput työt on järkevää hankkia yksityisiltä markkinoilta. Ongelmaksi Nilsiässä saattaa muodostua työnjohto kun maanrakennusmestari on syytä pitää tilaajapuolella. Työnjohtajan hankkiminen neljälle henkilölle nostaisi kustannuksia liikaa. Työnjohdosta on sovittava yhdessä Kuopion Veden ja Itä-Suomen liikelaitoskuntayhtymä Servican kanssa. Muutoksen suunnitteluvaiheessa on huolehdittava siitä, etteivät Kuopion kaupungin eri teknisen sektorin toimijat rakenna päällekkäisyyksiä, vaan haetaan tehokkainta toimintamallia palvelujen tuottamiseen. 19