VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA 2011-2020

EURAN KUNTA Koulutus- ja sivistyspalvelut VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA 2011-2020 luonnos 30.9.2010 PV ohjausryhmä 14.10.2010 esittely- ja keskustelutilaisuus henkilöstölle ja kuntalaisille 4.11.2010 ohjausryhmä 8.11.2010 koulutusltk 17.11.2010/ 67 Johdanto

1. Varhaiskasvatuksen käsitteitä ja valtakunnalliset reunaehdot..1 1.1 Varhaiskasvatus ja päivähoito...1 1.2 Esiopetus....1 1.3 Erityispäivähoito ja varhainen tuki...1 1.4 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta..2 1.5 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatus 2 1.6 Moniammatillinen yhteistyö..3 1.7 Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteita 3 2. Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen kehittäminen ja muutostarpeet...4 2.1 Varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen...4 2.2 Varhaiskasvatuslainsäädännön kehittäminen...5 3. Varhaiskasvatus kytkettynä Euran kunnan asiakirjoihin.7 3.1 Varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetussuunnitelma..7 3.2 Euran kunnan strategiset linjaukset vv. 2010-2020.7 3.3 Rauman seudun kuntien lapsipoliittinen ohjelma.7 3.4 Lastensuojelun suunnitelma 2010-2012 8 3.5 Pyhäjärviseudun oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirja...8 3.6 Hyvää lykkyä! Selvitys koulun aloittamiseen liittyvistä erilaisista mahdollisuuksista.9 4. Varhaiskasvatuksen nykyinen tilanne Euran kunnassa.10 4.1 Varhaiskasvatuksen organisaatio ja asiakkaat....10 4.1.1 Varhaiskasvatuksen organisaatio...10 4.1.2 Lapset.. 10 4.2 Varhaiskasvatuspalvelut....12

4.2.1 Kunnallinen päiväkotihoito...12 4.2.2 Kunnallinen perhepäivähoito...12 4.2.3 Yksityinen varhaiskasvatus ja yksityisen hoidon tuki...13 4.2.4 Lasten kotihoidon tuki...14 4.2.5 Esiopetus 14 4.2.6 Vuoropäivähoito...14 4.2.7 Erityispäivähoito...15 4.2.8 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus 15 4.2.9 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta...15 4.3 Varhaiskasvatushenkilöstö ja moniammatillinen yhteistyö...16 4.3.1 Varhaiskasvatushenkilöstö...16 4.3.2 Varhaiskasvatuksen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa..17 4.3.3 Kelpo-hanke...18 4.3.4 Oppilas- ja opiskelijahuollon työryhmä...19 4.4 Varhaiskasvatuksen laadun arviointi...19 4.4.1 Palvelutaso..19 4.4.2 Puitetekijät...19 4.4.3 Välilliset ja prosessitekijät...20 4.4.4 Vaikuttavuustekijät.21 4.5 Varhaiskasvatuksen talous...21 4.5.1 Varhaiskasvatuksen tulot ja nettomenot...21 4.5.2 Varhaiskasvatuksen toteuttamisvaihtoehtojen kustannukset.22 4.5.3 Varhaiskasvatuksen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä..22 5. Perusturvapalveluista koulutus- ja sivistyspalveluihin... 25 6. Euran kunnan varhaiskasvatuksen kehittämistarpeet 26 6.1 Varhaiskasvatuksen SWOT-analyysi ja johtajuuden kehittäminen.26 6.2 Kehitystarpeita henkilöstökyselyn pohjalta..28 6.3 Yhteenveto kehittämisen lähtökohdista...28 7. Varhaiskasvatuksen tulevaisuus ja toimenpide-ehdotukset 30 7.1 Varhaiskasvatuksen organisaatio, aluemalli ja johtajuus..30 7.2 Varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisvaihtoehdot alueittain 31

7.3 Muutosaikataulu..42 7.4 Muutosten kustannusvaikutuksia..43 7.5 Varhaiskasvatuksen muu kehittäminen...46 8. Lopuksi...47 LÄHTEET.48 LIITTEET: Liite 1. Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Liite 2. Varhaiskasvatuspalvelut 2010 Liite 3. Varhaiskasvatusyksiköt alueittain syyskuussa 2010 Liite 4. Varhaiskasvatusyksiköt sijoitettuna karttaan Liite 5. Lasten ja nuorten kasvatus- ja opetuspalvelut Liite 6. Varhaiskasvatuksen organisaatio 2011

Kaikkien huomisten kaikki kukat ovat tämän päivän siemenissä Intialainen sananlasku

Johdanto Miten varhaiskasvatuksen ja päivähoidon tehtävä kunnan monien muiden tehtävien joukossa ymmärretään? Kunnan velvollisuudeksi huolehtia alle kouluikäisistä lapsista, jotta vanhemmat voivat käydä töissä vai pienten lasten oikeudeksi olla osallisena kasvatukselliseen vuorovaikutukseen ja pedagogiseen toimintaan, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista? Vaihtoehtoja voi tietenkin olla useita. Edellä mainitut molemmat vaihtoehdot ovat yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä. Kunnissa voidaan lähestyä asiaa velvollisuuden näkökulmasta. Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa lapselle oikeuden päivähoitopaikkaan vanhempien näin tahtoessa, ja kuntien velvollisuus on järjestää palvelu. Vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseen on erilaisia. Vanhemmat maksavat palvelusta, mutta kuntien osaksi jää suuri osuus kustannuksista. Näin mahdollistetaan kuitenkin vanhempien työssä käyminen. Näkemyksessä korostuu kuntien vastuu palvelun tuottajana sekä vanhempien tahto ja oikeudet. Varhaiskasvatus ja päivähoito lapsen oikeutena tarkastelee asiaa eri näkökulmasta. Hieman alempaa, lapsen silmin, oikeutena olla osallisena vuorovaikutuksessa aikuisten ja muiden lasten kanssa. Oikeutena kasvaa, kehittyä ja oppia omaa vauhtiaan turvallisessa ympäristössä, jossa jokaisena aamuna oven avauduttua välittyy viesti: Olet tärkeä. Mukavaa että tulit tänään tänne. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon rooli on muuttunut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Tähän liittyy yhteiskunnan muutos. Lapsia ja perheitä ympäröivä todellisuus ja tarpeet ovat erilaisia kuin 70-luvun alussa, jolloin tällä hetkellä voimassa oleva päivähoitolaki näki päivänvalon. Yhteiskunta on kehittynyt, mutta kehityksellä on ollut myös toinen puoli. Vaativan työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työttömyys ja yksinhuoltajuus venyttävät vanhempia joskus äärirajoille. Eriarvoisuus on lisääntynyt. On erittäin hyvin voivia lapsia, joiden lähtökohdat kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen ovat parhaat mahdolliset. Jakauman toisessa päässä on kuitenkin yhä enemmän lapsia ja perheitä, jotka tarvitsevat tukea (taloudellista, psyykkistä, sosiaalista) pärjätäkseen päivästä ja vuodesta toiseen. Jakauman keskitasolta siirtyy yhä enenevässä määrin perheitä kumpaakin päätä kohti. Ongelmilla on taipumus kasautua ja periytyä sukupolvelta toiselle. Emotionaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät ongelmat ennakoivat huonoa koulumenestystä, työttömyyttä, pieniä ansiotuloja, teinivanhemmuutta, parisuhdeongelmia ja rikollisuutta. Toisaalta oppimisen vaikeudet ja epäonnistumisen kokemukset koulussa ovat yhteydessä heikkoon sosiaaliseen selviytymiseen ja mielenterveysongelmiin. Yksi yhteiskunnasta syrjäytynyt aiheuttaa tutkimusten mukaan julkiselle taloudelle noin 400 000 menetyksen 40 vuodessa. Kannattaako varhaiskasvatukseen ja perheiden tukemiseen panostaa? Miksi kehittää pienten lasten hoitoa, kasvatusta ja opetusta? Tutkittua tietoa ja perusteluja löytyy nykyään runsaasti. Dosentti Jouko Kajanoja puhuu varhaiskasvatukseen investoimisen puolesta. Pitkäaikaiset seurantatutkimukset ovat osoittaneet selvää näyttöä siitä, että emotionaaliset ja käyttäytymisen taipumukset muotoutuvat varhain, ja niiden muuttaminen saattaa olla erittäin vaikeaa myöhemmin. Mielenterveydeltään häiriintyneen lapsen ylimääräiset hoito- ja lääkekulut ovat runsaat 1 miljoonaa euroa, kun psykiatrisia hoitoja on 10 vuotta. Kansainvälisesti arvostetun psykologian professori Lea Pulkkisen pitkittäistutkimusten mukaan erityisesti aggressiivisen käyttäytymisen taipumus on erittäin pysyvää. Alle kouluikäisenä aggressiivisesti käyttäytyvällä lapsella on erittäin suuri todennäköisyys aggressiivisiin toimintamalleihin myös nuoruus- ja aikuisiässä. Varhaisnuorista 5-6% voidaan

luokitella käytöshäiriöisiksi, 45% jonkin verran ongelmallisiksi ja vain puolet ongelmattomiksi. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen viittaa uusimpaan aivotutkimukseen, jonka mukaan varhaisten vuosien kokemukset kiintymyssuhteiden ja vertaissuhteiden määrässä vaikuttavat aivojen reagoimiseen vielä aikuisiällä. Tällaisia taipumuksia ovat mm. stressiherkkyys ja aggressiivisuus. Näitä ja lukuisia muita tutkimustuloksia vasten ei ole vaikea ymmärtää miksi uudessa perusopetuslaissa ja toivottavasti myös tulevassa varhaiskasvatuslaissa (päivähoitolaissa) korostetaan jokaisen lapsen ja nuoren oikeutta kasvun, kehityksen ja oppimisen varhaiseen tukeen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Kajanojan mukaan tehokkaimmat interventiot kohdistuvat usein päiväkoti-ikäisiin. Tutkimusten mukaan interventiot (esim. päiväkotiikäisille suunnattu terapia) vähensivät haittoja 30%. Laaja kunnallinen päivähoito kannattaa niin kansantaloudellisesti kuin julkisen talouden kannalta. Naisten työssäkäynti, varhainen puuttuminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä sosiaalisen pääoman kasvu on huomioitu yhteiskunnan kustannuksia laskettaessa; varhaiskasvatukseen sijoitetut varat tulevat takaisin moninkertaisina. Lapsen viettämä aika varhaiskasvatuksessa, ja kokemukset siitä evät siis suinkaan ole yhdentekeviä. Tärkeää on päättää tyydytäänkö kunnissa hoitamaan pelkästään jo olemassa olevia ongelmia, vai tartutaanko ongelmiin silloin, kun ne ovat syntymässä tai silloin kun herää huoli riskeistä. Toisaalta pitää myös muistaa, että lapsuus ei ole pelkkä etappi matkalla nuoruuteen ja aikuisuuteen, vaan lapsuus on arvo sinänsä. Kukaan meistä ei olisi se ihminen kuin on ilman lapsuuden kokemuksia. Riittävästi resursoidun kunnallisen varhaiskasvatuksen mahdollisuudet laadukkaaseen toteutukseen sekä lapsien ja perheiden varhaiseen tukemiseen ovat moniammatillisen yhteistyön voimin toteutettuna erinomaiset. Varhaiskasvatuksen suunnittelijana ja lastentarhanopettajana olen lähestynyt huhtikuussa aloittamaani projektia kuin tutkimuksen tekemistä. Suunnitelman tarkoitus on tuoda esiin vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen lähivuosina. Tutkimusongelmani, eli kysymykset joihin olen hakenut vastauksia ovat: 1. Miten Euran kunnan varhaiskasvatuspalvelut tällä hetkellä järjestetään? 2. Mitä hyvää ja säilytettävää on olemassa? 3. Mitkä asiat vaativat selkeää kehittämistä ja/tai muutosta? 4. Mitkä asiat vaativat pidempää pohtimista? Teoriatausta muodostuu valtakunnallisista reunaehdoista (lait ja määrittelyt), asiakirjoista ja tutkimuksista, sekä kunnan omista suunnitelmista ja asiakirjoista. Oman osuutensa teoriaan toivat myös esimiesten ja henkilöstön mielipiteet ja ajatukset. Tätä taustaa vasten olen yrittänyt vastata kysymyksiin. Euran kunnan varhaiskasvatus on monilta osin hyvällä pohjalla. Muutostarpeet liittyvät lähinnä varhaiskasvatuksen palvelurakenteeseen, johtamiseen ja sisältöihin. Siirtyminen osaksi koulutus- ja sivistyspalveluja tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Varhaiskasvatus nähdään voimakkaammin alkuosana kasvun, kehityksen ja oppimisen polkua, jossa jokainen lapsi kulkee omaa vauhtiaan. Erityisen tärkeää on kuitenkin säilyttää kiinteä yhteys ja siteet sosiaalitoimen henkilöstöön, jonka asiantuntemusta varhaiskasvatuksen kentällä tarvitaan edelleen monissa asioissa.

1. Varhaiskasvatuksen käsitteitä ja valtakunnalliset reunaehdot 1.1 Varhaiskasvatus ja päivähoito Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämän piireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. (Stakes 2005:56.) Päivähoidolla tarkoitetaan päivähoitolaissa lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana (Laki lasten päivähoidosta 36/1973 1 1 mom.). Lasten päivähoito nähdään varhaiskasvatuspalveluna, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Nykyään puhutaan myös avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta, jolloin toimintaan voi osallistua joko säännöllisesti, yleensä muutamasta tunnista viikossa muutamaan tuntiin päivässä tai satunnaisesti. Palvelutarjonta vaihtelee kuntakohtaisesti. Kuntien järjestämästä toiminnasta yleisimpiä ovat avoimet päiväkodit, leikkipuistot ja erilaiset kerhot. (THL 2010.) Varhaiskasvatuksen toteuttamisesta ja sisällöistä kerrotaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stakes 2005:56.) 1.2 Esiopetus Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Lapsi osallistuu esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetusta on myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ensimmäisenä oppivelvollisuusvuonna annettava opetus ja koululykkäyksen saaneille lapsille oppivelvollisuuden alkamisvuonna annettava opetus. Esiopetusta toteutetaan perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Kunnilla on velvollisuus järjestää maksutonta esiopetusta kaikille esiopetusikäisille lapsille. Esiopetusta voidaan järjestää joko koulussa tai päivähoidossa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000) ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. (THL 2010.) Opetushallitus valmistelee lain edellyttämiä muutoksia esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Muutokset koskevat kasvun ja oppimisen tukea. Opetuksen järjestäjän tulee ottaa uudistettu opetussuunnitelman perusteet käyttöön viimeistään 1.8.2011. (THL 2010.) Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, sekä ennalta ehkäistä mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. (Opetushallitus 2000.) 1.3 Erityispäivähoito ja varhainen tuki Erityispäivähoitoa ei toimintamuotona varsinaisesti ole erotettu muista varhaiskasvatuspalveluista. Monissa kunnissa on kuitenkin määritelty erikseen palvelukokonaisuus tai vastuualue, jonka kautta erityistä tukea lapselle varhaiskasvatuksessa järjestetään. Erityispäivähoito ajatellaan yhä useammin tukitoimena, ei erillisenä paikkana tai palveluna. Jokaisen lapsen tulisi saada tarvitsemansa tuki varhaiskasvatuksen tukitoimina ja muiden

palveluntuottajien tuottamina tukipalveluina (yleinen tuki). Varhainen tuki tai varhainen puuttuminen viittaavat sekä lapsen varhaisvuosina tapahtuvaan tukemiseen että mahdollisimman varhain käynnistyviin tukitoimiin. Varhaiseen tukeen liittyy ennaltaehkäisevä, lapsen kasvuun ja kehityksen riskitekijöihin sidoksissa oleva näkökulma. Varhainen tuki nähdään osana varhaiskasvatuksen perustehtävää. (Stakes, varttua.) Nykyään käytössä on termi tehostettu tuki, jonka avulla tuetaan kasvua, kehitystä ja oppimista sekä ehkäistään oppimiseen, vuorovaikutukseen ja kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista. Tehostettuun tukeen liittyvät usein toiminnallinen yksilö- ja ryhmäohjaus sekä lapsen oppimisvalmiuksien tietoinen tukeminen. Tehostettu tuki toimii ns. väliportaana yleisemmän varhaisen tuen ja erityisen tuen välissä. Tehostettu tuki on ensisijainen tukimuoto ennen erityistä tukea koskevaa päätöstä. (Erityisopetuksen strategia 2007, Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010.) Erityistä tukea päivähoidossa järjestettäessä avainsanoina voidaan käyttää kuntouttavan arjen teemaa eli erityinen tuki tuodaan sinne, missä lapsi on ja se ulotetaan mahdollisimman luontevasti niin toistuviin perushoidon tilanteisiin kuin vuorovaikutustilanteisiinkin sekä leikkeihin ja lauluihin, sillä näissä arjen säännöllisesti toistuvissa tilanteissa pienen lapsen kuntoutus tulee luontevaksi ja systemaattiseksi osaksi lapsen arkea. 1.4 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kunta päättää toiminnan järjestämisestä ja sen laajuudesta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminta rakentaa jatkumon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille. Toiminnan lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi eri järjestöiltä tai yhteisöiltä. Opetushallituksen laatimassa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa (2004) määritellään toiminnan tavoitteet ja keskeiset sisällöt. (Opetushallitus 2004.) 1.5 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin sekä lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Lasta rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään ja ilmentämään omaa kulttuuritaustaansa. Vanhempien ja lapsen äidinkielisen kasvuympäristön tietoa ja osaamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä. Lapsi tarvitsee lisäksi järjestelmällistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. (Stakes 2005:56.)

1.6 Moniammatillinen yhteistyö Laadukas varhaiskasvatus on monimuotoista toimintaa, joka edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Verkostoyhteistyötä tehdään koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisesti. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat opetus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, ja liikuntatoimi, yksityiset palveluntuottajat, seurakunnat, järjestöt, oppilaitokset ja sosiaalialan osaamiskeskukset. Verkostoyhteistyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa. Lapsen etua palvelevat yhteistyökäytännöt ja periaatteet tulee olla sovittuna niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan yksittäisen lapsen asioista tai edellytetään viranomaisten puuttumista. (Stakes 2005:56.) 1.7 Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteita Varhaiskasvatustyöryhmän muistiossa (1999) laadunhallinta määritellään toimintatavaksi, jossa päivähoidon henkilökunta, hallinto, vanhemmat ja lapset yhdessä arvioivat ja kehittävät varhaiskasvatuspalveluja asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti (STM 2004:17). Eeva Hujala on kehittänyt yhteistyössä muiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa yhden toimivan laadunarviointimallin. Mallissa varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan palvelutason, puitetekijöiden, välillisten tekijöiden, prosessitekijöiden, vaikuttavuustekijöiden sekä sisällöllisten orientaatioiden ja oppimisen pedagogiikan kannalta. Yhdessä nämä teoriaperusteisesti eritellyt laatutekijät muodostavat kokonaisvaltaisen laadunarvioinnin kehyksen. (Hujala & Fonsen 2010.) Liitteessä 1 on kuvattu varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli. Mallissa päivähoidon laadun lähtökohta on palvelutason riittävyys ja saatavuus. Varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu rakentuu puitetekijöiden varaan, joita ovat toiminnan fyysiset ja psyykkiset edellytykset (ihmissuhteet, sijaisten saatavuus, turvallisuus ja tilat). Välilliset tekijät ovat kasvatusprosessin suunnitteluun ja ohjaamiseen liittyviä sekä henkilöstön osaamisen johtamiseen liittyviä tekijöitä (lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat). Laadun prosessitekijät koskevat itse kasvatustapahtumaa ja kasvatusvuorovaikutuksen laatua (lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus). Sisällöllisissä orientaatioissa ja oppimisen pedagogiikassa on kyse oppimisesta ja siitä, millaista pienten lasten opettamista sovelletaan sisällöllisissä orientaatioissa. Miten perheet kokevat lasten oppimisen ja kehittymisen sisällöllisten orientaatioiden alueella? Vaikuttavuustekijöissä lapsen ja vanhempien tyytyväisyys ja koettu varhaiskasvatuksen laatu ovat arvioinnin kohteena. Arvioinnin tarkoitus on tehdä päivähoidon laatu näkyväksi, nostaa esille sen vahvuudet ja antaa työkaluja pedagogiselle johtajuudelle, täydennyskoulutukselle ja kehittämistyölle. Laatu ei ole itsestään selvää, vaan se vaatii jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. (Hujala ym. 2010.)

2. Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen kehittäminen ja muutostarpeet 2.1 Varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen Hyvää, turvallista ja tasapainoista lapsuutta tulee pitää varhaiskasvatuksen kehittämisen ytimenä. Educare-malli luonnehtii suomalaista ja pohjoismaista varhaiskasvatusta. Siinä hoito, kasvatus ja opetus yhdistyvät kokonaisuudeksi. Hyvällä varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja monipuolisen kehityksen ja oppimisen edistäjänä. Pitkäjänteinen ja tavoitteinen työ, jossa lapsen yksilöllisyyttä kuullaan, työskennellään yhteistyössä vanhempien kanssa ja toimitaan tasapainoisessa ja lapselle turvallisessa ja kooltaan sopivassa ryhmässä, on lapsen hyvinvoinnin ja myönteisen kasvun kannalta merkityksellistä. Heckmanin (2007) mukaan terveen kehityksen varhaiseen tukemiseen ja hyvään varhaiskasvatuspalveluun sijoittaminen myös taloudellisessa mielessä on vaikuttavampaa kuin myöhemmin nuoruusvuosien korjaavaan psykiatriseen toimintaan investoiminen. Kajanojan (2005, 2006) mukaan julkisin varoin tuettu päivähoito on kannattava investointi, joka tuottaa verotuloja ja vähentää julkisia tukimenoja. (STM 2007.) Varhaiskasvatuksen asiakasperheelle on tärkeää, että päivähoitoa saa perheen tarvitsemassa muodossa ja perheen tarpeen mukaisesti, se on laadukasta ja hoitomatkat ovat kohtuullisia. Päivähoitopalveluja organisoitaessa on varmistuttava, että palvelua on saatavilla eri puolilla kuntaa, eri hoitomuotoja tarjotaan ja erilaisiin hoitoaikoihin sopivaa toimintaa on mahdollisuus käyttää. Lapselle on tärkeää, että hänen hoitoyhteisönsä ja ympäristönsä, suhteensa varhaiskasvattajiin sekä vertaissuhteet ovat pysyviä. Myös lasten osallisuusmahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää. (STM 2007.) Lapsiperheiden vanhemmat ovat tilastotietojen mukaan aktiivisesti työllisiä ja tulevaisuudessa työvoimapulan johdosta tarvitaan edelleen lapsiperheiden vanhempien työpanosta. Haasteita varhaiskasvatukselle luovat myös esim. vanhempien vaihtelevat työajat, monikulttuurisuuden lisääntyminen, erityisen tuen tarpeiden lisääntyminen ja tuen muotojen kehittyminen sekä perheiden monimuotoistuminen. Nämä haasteet tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuspalveluja suunniteltaessa. (STM 2007.) Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportissa (2007) visioidaan varhaiskasvatuksen palvelurakenteita seuraavasti: perheille tarjotaan laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joissa yhdistyvät hyvä hoito ja kasvatus, sekä lapsen kehitystä monipuolisesti tukeva ympäristö. Varhaiskasvatuksen tehtävä ymmärretään laajasti. kaikilla perheillä on mahdollisuus osallistua erimuotoisiin varhaiskasvatuspalveluihin. Palveluilla on hyvä alueellinen kattavuus ja niitä on saatavilla yli kuntarajojen. perheiden valinnanvapaus lasten varhaiskasvatuksen järjestämisessä on turvattu. Varhaiskasvatuspalvelujen eri muodot ovat selkiintyneet ja uusia varhaiskasvatuspalveluja on kehitetty. jokaisessa kunnassa on tarjolla myös avoimia varhaiskasvatuspalveluja.

monimuotoisuutta on kehitetty ja palvelujen yksilöllisyys on kanavoitu toimivaksi palvelujärjestelmäksi. Pienten lasten perheillä on selkeä tieto siitä, miten ja missä lapsen varhaiskasvatuspalvelut järjestyvät ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla (tiedotus neuvoloiden ja muiden pienten lasten palvelujen yhteydessä). päiväkotien lapsiryhmien kuormittavuus on vähentynyt ja henkilöstömitoitusta on tarkistettu. kunta- ja palvelurakenteet ovat selkiytyneet (lähipalvelut, seudulliset palvelut, yhteydet muihin lasta ja perhettä koskeviin palveluihin) maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuspalvelut ovat monimuotoistuneet. Laadukasta erityistä tukea on tarvetta vastaavasti tarjolla. (STM 2007.) Varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti laajentuneet ja monimutkaistuneet. Työ on muuttunut rajoiltaan epämääräisemmäksi ja työn vaativuus on lisääntynyt. Pysyvää työssä on lähinnä lasten ja perheiden kohtaaminen. Jatkuva muutos haastaa uusiutuvaan osaamiseen. Tieto uusiutuu nopeasti ja näin ollen myös professionaalinen osaaminen on jatkuvassa, dynaamisessa muutoksessa. Tämä tuo haasteita mm. henkilöstön hyvinvointiin ja täydennyskoulutukseen. (STM 2007.) 2.2 Varhaiskasvatuslainsäädännön kehittäminen Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jaosto on tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen uudistamisen linjauksista varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämiseksi (STM selvityksiä 2009:28). Lakiuudistuksen tarvetta on perusteltu sillä, että suomalainen varhaiskasvatusjärjestelmä ja sen yhteiskunnallinen toimintaympäristö ovat päivähoitolain säätämisen jälkeen muuttuneet voimakkaasti. Palvelut ovat kehittyneet harkinnanvaraisista päivähoitopalveluista universaaleiksi varhaiskasvatuspalveluiksi, joihin kaikilla lapsilla on subjektiivinen oikeus. Lapsen oikeudet ja läpsilähtöisyys ovat nousseet kasvatustyötä ohjaaviksi periaatteiksi. Palvelutarpeiden muuttuessa myös varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta on tullut monimuotoisemmaksi. Jaoston esityksen mukaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon tullaan määrittelemään nykyisen laajuisena. (STM 2009.) Päivähoidon palvelumuodoista jaosto esittää: perhepäivähoidon rajaamista koskemaan yhden tai kahden hoitajan yksiköitä. Lapsimäärä määräytyy tämän mukaan. Kahden hoitajan lapsiryhmää voidaan tarvittaessa täydentää varahoitajan työpanoksella työaikalainsäädännön ehtojen toteutumisen varmistamiseksi, mutta tällöin lapsiryhmää ei kasvateta kahden hoitajan ryhmästä. Kolmen hoitajan ryhmäperhepäiväkodit määritellään vastaamaan päiväkodin säädöksiä mitoitukseltaan, henkilöstörakenteeltaan ja henkilöstön kelpoisuusehdoiltaan.

Kunnan tulee järjestää avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarpeen mukaan. Avoimen varhaiskasvatuksen sääntelyn tarvetta selvitellään osana päivähoitolain uudistamista, jotta turvattaisiin laadukkaan toiminnan edellytykset. Kokopäivä-, osapäivähoidon käsitteet määritellään joustavampaan suuntaan kuitenkin niin, että lapsen päivittäisen hoitoajan maksimipituus on edelleenkin 10 tuntia. Myös vuorohoidon ja ympärivuorokautisen hoidon käsitteitä ja oikeuksia määritellään. Päivähoitolainsäädäntöön lisätään säännös palveluohjauksesta. Palvelut tulee toteuttaa ensisijaisesti lähipalveluperiaatteella, mutta lainsäädännön tulee mahdollistaa kuntarajojen ylittäminen ja kuntien välinen yhteistyö. Varhaiskasvatuspalveluja järjestettäessä on otettava huomioon lapsen etu ja lapsen oikeus osallisuuteen. Varhaiskasvatuksen tavoitteet määritellään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Päivähoitolakiin sisällytetään säännös, jonka mukaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle tulee laatia henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. (STM 2009.) Lapsiryhmien muodostamiseen jaosto esittää suhdelukuperiaatetta. Päiväkodissa peruslähtökohtana on suhdelukusäännös, jonka mukaan lapsiryhmässä on oltava yksi hoito- ja kasvatustehtävissä toimiva aikuinen neljää alle kolmevuotiasta lasta kohden ja yksi seitsemää 3-6-vuotiasta kohden. Uudistetussa päivähoitolaissa määritellään yhdessä ryhmässä samanaikaisesti hoidettavien lasten enimmäismäärä. Ryhmässä voi olla korkeintaan kolme kasvatusvastuussa olevaa kasvattajaa. Jos ryhmässä on enemmän kasvattajia (esim. avustaja), lasten määrä ei lisäänny. Alle 18 kk ikäinen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi on huomioitava lapsimäärää pienentävästi. Perhepäivähoidon sääntely perustuu nykyiseen suhdelukusäännökseen. (STM 2009.) Henkilöstöön liittyvissä säädöksissä jaosto esittää johtajuuden vahvistamista kelpoisuusvaatimuksilla, pedagogisen johtamisen ja ohjauksen erilaisten muotojen ja menetelmien kehittämisellä sekä esimiesten osaamisen tukemisella. Lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa lisätään, jolloin vähintään yhdellä kolmesta hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla tulee olla kasvatustieteen kandidaatin tai kasvatustieteen maisterin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus. (STM 2009.) Lakiin kirjataan myös velvollisuus varhaiskasvatuksen monipuoliseen ja säännölliseen arviointiin valtakunnan, kunnan ja yksiköiden tasolla. (STM 2009.) Päivähoidossa annettavaa varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistaminen on valmisteilla sosiaali- ja terveysministeriössä. Uudistustyön ensimmäinen vaihe on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyn 2010 aikana.

3. Varhaiskasvatus kytkettynä Euran kunnan asiakirjoihin Varhaiskasvatus kytkeytyy paitsi valtakunnallisiin asiakirjoihin, myös kunnan omiin sekä lähikuntien yhteisiin asiakirjoihin. Näiden asiakirjojen työstämisessä on ollut mukana myös varhaiskasvatuksen toimijoiden edustus. Moniammatillisuuden idea toteutuu mm. näiden työryhmien kautta. 3.1 Varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetussuunnitelma Varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen toteuttamista, sisältöä ja laatua määrittävät viimekädessä Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (2006) ja esiopetussuunnitelma (2000). Perhepäivähoidon toiminta-ajatuksesta ja sisällöistä kerrotaan Euran perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmassa (2010). Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelman on laatinut varhaiskasvatuksen henkilöstö. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatuksena on lapsen monipuolinen kasvatus, opetus ja hoito turvallisessa ja leikinomaisessa ympäristössä. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan lapsen lähtökohdista käsin kumppanuussuhteessa vanhempien kanssa. Yhdessä vanhempien kanssa sovitut arvot ohjaavat euralaista varhaiskasvatusta. (Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, 2006.) Euran kunnan esiopetussuunnitelman mukaan oppiminen tuodaan lähelle lapsen arkitilanteita, joissa lapsi itse on aktiivinen toimija. Lapsi kasvaa ja kehittyy yksilöllisesti, omista lähtökohdistaan käsin yhdessä vertaisryhmän ja aikuisten kanssa. Tavoitteena on yhteistyössä kodin kanssa vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä, itsetuntoa ja kasvua ihmisyyteen. (Euran kunnan esiopetussuunnitelma 2000.) 3.2 Euran kunnan strategiset linjaukset vv. 2010-2020 Eura 2020 visiossa luonnehditaan kuntaa työtä ja toimeentuloa tarjoavaksi, vetovoimaiseksi Pyhäjärviseudun keskukseksi. Toimintaa ohjaavia keskeisiä arvoja ovat inhimillisyys, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus. Visiossa korostetaan myös kunnan eri osien ja kylien tasapainoista kehittämistä. Keskeinen huomio kiinnitetään mm. laadukkaisiin kuntapalveluihin. Erityisesti lasten ja nuorten palveluista ja kasvuympäristön kehittämisestä huolehditaan. Kasvatus- ja opetuspalvelujen tavoitteena on elinikäisen oppimisen ja aktiivisuuden edistäminen, kasvatuksen ja oppimisen jatkumo, lasten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen, ennalta ehkäisevien palveluiden vahvistaminen, hyvinvoivat työyhteisöt (motivaatio ja osaaminen) sekä hyvä elämänlaatu ja terveys. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta on varauduttava myös arvioituun maahanmuuton lisääntymiseen, sekä lasten psykososiaalisten ongelmien lisääntymiseen. 3.3 Rauman seudun kuntien lapsipoliittinen ohjelma Lapsipoliittinen ohjelma perustuu YK:n lapsenoikeuksien sopimukseen, jonka pohjalta Suomen Kuntaliitto julkaisi vuonna 2000 oman lapsipoliittisen ohjelmansa Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta. Rauman seudun kunnat laativat vuonna 2003 oman lapsipoliittisen

ohjelmansa. Lapsipoliittinen ohjelma on lapsilähtöinen, kokonaisvaltainen ja konkreettinen tavoite- ja toimintaohjelma, joka pyrkii edistämään lasten oikeuksien toteutumista ja lasten ja nuorten hyvinvointia. Euran kunnan lapsipoliittinen ohjelma nostaa esiin kunnassa tehtävien päätösten arvosidonnaisuuden. Tavoitteena nähdään lapsinäkökulman tuominen kuntasuunnitteluun ja päätöksentekoon, eri hallintokuntien yhteistyön lisääminen yhteisten lapsipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, lasten hyvinvoinnin ja terveyden kehittäminen, seuranta ja arviointi sekä lapsipolitiikan harjoittaminen pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Toimenpide-ehdotuksina esitetään mm. 1. ja 2. luokkien oppilaiden kattavaa aamu- ja iltapäivätoimintaa, vanhemmuuden tukemista ja vanhemmuuteen kasvamisen tukemista, päivähoidon laadun kehittämistä ja seurantaa, varhaisen puuttumisen ohjeistuksen luomista, erityispäivähoidon kehittämistä, perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän kehittämistä sekä avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittämistä. Lapsipoliittista ohjelman toteutumista ja uusia haasteita on tarkoitus selvittää Rauman seudun kunnissa lähivuosina. 3.4 Lastensuojelun suunnitelma 2010-2012 Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille päivähoidossa työskenteleville kasvattajille. Epäily perheen tai lapsen hyvinvoinnin heikkenemisestä voi herätä henkilökunnan havainnoista, lapsen tai vanhemman kertomuksesta tai lapsen oireilusta ja kehityksestä. Huolesta keskustellaan ensin luonnollisesti vanhempien/huoltajien kanssa, ja mietitään yhdessä tarvittavia toimenpiteitä sekä yhteistyötahoja. tietyt tilanteet vaativat lastensuojeluilmoituksen tekemistä, josta kerrotaan vanhemmille etukäteen. Kaksi kertaa vuodessa pidettävissä moniammatillisissa Vartu-palavereissa (varhaisen tuen palaverit) tutustutaan jokaisen lapsen tilanteeseen ja tehdään suunnitelma tarvittavan tuen järjestämisestä sekä seurantamenettelystä. Lastensuojelun suunnitelmassa varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut nähdään tärkeänä lastensuojelun yhteistyötahoina ja avohuollon tukitoimina. Varhaiskasvatuksen rooli nähdään erityisesti ennaltaehkäisyn, varhaisen tuen ja puuttumisen kannalta. Varhaiskasvatuksen resurssit lasten ja perheiden tukemisessa tulee jatkossa turvata. Jotta päivähoito pystyy parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan lasta, tarvitaan säännöllistä ja tavoitteellista yhteistyötä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Jäsentynyttä toimintamallia tulee aktiivisesti kehittää ja toimenpiteitä arvioida ja seurata. 3.5 Pyhäjärviseudun oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirja Oppilas- ja opiskelijahuolto on lapsen, nuoren, opettajan ja koko yhteisön tukemista. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori kokee päiväkodin/koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi ympäristöksi. Hän tuntee yhteenkuuluvuutta yhteisöönsä ja saa kannustavaa palautetta, sekä apua ongelmatilanteissa. Oppilashuollossa korostuu ennaltaehkäisevä työ. Uusi lastensuojelulaki (417/2007, 8 ) korostaa kunnan velvollisuutta huolehtia siitä, että eri palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen huollosta vastaavia henkilöitä. Oppilashuollon kehittäminen liittyy kiinteästi myös uuden perusopetuslain mukanaan tuomiin haasteisiin. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisissa oppilashuoltoryhmissä. Erityishuomiossa on ns. nivelvaiheen joustavuus, eli lapsen/nuoren siirtyminen esiopetuksesta alakouluun, alakoulusta yläkouluun tai yläkoulusta lukioon.

Syksyllä 2010 valmistuva Pyhäjärviseudun oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirja määrittää mm. esiopetusikäisten hyvinvointiprosessin kehittämistä ja ennaltaehkäisevää työtä. Oppilas- ja opiskelijahuollosta valmistuu myös konkreettisempi ohjeistus opettajien työvälineeksi. 3.6 Hyvää lykkyä! Selvitys koulun aloittamiseen liittyvistä erilaisista mahdollisuuksista Vuonna 2002 Hyvä Lykky-työryhmä kartoitti ja kehitti erityistä tukea tarvitsevien lasten siirtymävaihetta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Työryhmä kirjasi ylös systemaattisen tavan toimia arvioitaessa oppimisvalmiutta ja suunniteltaessa yhteistyötä, jotta koulunaloituksesta tulisi joustava. Suunnitelma pohjautuu perheen kanssa tehtävään moniammatilliseen yhteistyöhön. Työryhmän raportissa ehdotetaan mm. alkuluokan perustamista kuntaan integraatioperiaatteella. Tällä hetkellä kunnassa toimii alkuluokka Kirkonkylän koululla. Muut työryhmän ehdotukset koskivat oppilashuoltotyöryhmiä sekä oppivalmiuden arviointia, jotka molemmat toteutuvat tällä hetkellä hyväksi havaittuina käytänteinä.

4. Varhaiskasvatuksen nykyinen tilanne Euran kunnassa 4.1 Varhaiskasvatuksen organisaatio ja asiakkaat 4.1.1 Varhaiskasvatuksen organisaatio Euran kunnassa varhaiskasvatus on ollut vuoteen 2011 osa sosiaalipalveluja, jonka päätöksenteosta on vastannut perusturvalautakunta. Sosiaalipalvelujen johdossa on sosiaalijohtaja. Päivähoitopalveluista vastasi sosiaalisihteeri. Päiväkotien johtajat vastaavat oman yksikkönsä taloudenpidosta ja toimivat henkilöstön esimiehinä. Kauttuan päiväkodissa ja Honkilahden päiväkodissa johtaja vastaa myös oman lapsiryhmänsä toiminnasta. Perhepäivähoidosta vastaavat perhepäivähoidon ohjaajat. Kunnan alueella työskentelee kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Päivähoidon toimistotehtäviä ovat hoitaneet toimistosihteerit (1,5). 4.1.2 Lapset Euran kunnassa on n. 781 0-6-vuotiasta lasta, joista varhaiskasvatuksen piirissä oli elokuussa 2010 n. 420 lasta. Yksityisen päivähoidon piirissä on kirjoilla n. 58 lasta. Esiopetuksessa on n. 146 lasta, joista suurin osa tarvitsee esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Vuonna 2004 syntyneiden ikäluokka on erittäin suuri. Ikäluokka on tavallisesti 120-140 lasta. Taulukko 1. Kunnallisen päivähoidon ja esiopetuksen käyttölaajuus 2008-2009. Päivähoitomuoto 2008 2009 2010 Lapsia päiväkotihoidossa 172 191 236 Lapsia perhepäivähoidossa 156 124 102 Lapsia ryhmäperhepäivähoidossa 92 82 79 Lapsia esiopetuksessa* 126 136 146 Lapsia yhteensä 546 533 563 *Esiopetuksen käyttölaajuuden yhteydessä on huomioitava, että osa lapsista käyttää sekä päivähoito- että esiopetuspalveluita. Täten heidät on huomioitu sekä päivähoidossa että esiopetuksessa oleviin lapsiin. Taulukossa 2. on esitetty tilastokeskusten ennuste euralaisten lasten määrästä vuoteen 2040. Ennusteen mukaan ikäluokkien koko pysyy noin 120 lapsessa ainakin vuoteen 2025. Ikäluokat pienenevät kuitenkin vähitellen. Euran kohdalla merkittävää on varhaiskasvatuksen suunnittelun kannalta lasten sijoittuminen alueellisesti tulevaisuudessa.

Taulukko 2. Euran kunnan 0-8 -vuotiaiden väestöennuste 2010-2040 olettaen että viime vuosien väestönkehitys jatkuu samansuuntaisena (Tilastokeskus 2009). lapsen 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 ikä 0 127 125 123 120 116 116 118 1 129 127 125 122 118 118 120 2 114 127 126 123 120 118 118 3 125 130 129 126 122 120 121 4 138 130 128 126 123 120 121 5 141 133 133 131 127 124 124 6 150 136 134 132 130 126 125 7 143 124 135 133 130 126 125 8 127 131 136 137 133 130 128 yht. 1194 1163 1169 1150 1119 1098 1100 Alla olevasta taulukosta (taulukko 3.) ilmenee euralaisten lasten sijoittuminen maantieteellisesti. Suurimmat lapsimäärät keskittyvät selkeästi Euran keskustan ja Kauttuan alueille. Toisaalta Panelian ja Kiukaisten suunnalla ikäluokka on kummallakin alueella n. 20 lasta, joitakin poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Hinnerjoella ikäluokan lapsimäärä on n. 10 muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Honkilahdella ikäluokan koko näyttää selkeästi pienenevän. Taulukko 3. Vuosina 2004 2010 syntyneiden euralaisten lasten määrät paikkakunnittain. Tiedot perustuvat Facta -kuntarekisterin tietoihin 23.4.2010 tilanteen mukaan. Paikkakunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 (23.4.) 27510 Eura 54 42 44 41 36 43 9 27500 Kauttua 48 44 38 32 35 35 9 27400 Kiukainen, 27450 Harola 17 18 10 19 20 20 4 27430 Panelia, 27420 Panelia as, 11 20 22 18 12 17 4 29200 Harjavalta Hiirijärvi 27600 Hinnerjoki 11 11 11 12 5 14 4 27650 Honkilahti, 10 8 11 5 5 6 0 27640 Honkilahti kk, 27670 Mannila Yhteensä: 152 143 136 129 113 135 30

4.2 Varhaiskasvatuspalvelut Euran kunnan varhaiskasvatuspalvelut kattavat kunnan järjestämän päivähoidon (päiväkodit, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito), esiopetuksen, kunnan tukeman yksityisen päivähoidon (yksityisen hoidon tuki ja palveluraha) sekä lasten kotihoidon tuen. Lasten kotihoidontukea maksetaan 272 lapsesta ja yksityisenhoidontukea 45 lapsesta (toukokuu 2010). Tukipalveluihin kuuluvat myös kiertävien erityislastentarhanopettajien vastuulla olevat erityisvarhaiskasvatus, erityisopetus, oppilashuolto ja erityinen tuki. Päivähoidon täyttöaste on keväällä 2010 ollut n. 119% ja käyttöaste n. 85%. Liitteessä 2 on kuvattu kunnan varhaiskasvatuspalvelut syksyllä 2010. Liitteessä 3 on kuvattu varhaiskasvatusyksiköt kunnan eri alueilla. Yksikköjen kohdalla mainitaan lasten ja henkilöstön lukumäärät syyskuussa 2010. Liitteessä 4 on kartta, johon yksiköt on sijoitettu eri värisin ympyröin (v.punainen=päiväkoti, punainen=ryhmäperhepäiväkoti, sininen=aamu- jailtapäivätoiminta ja vihreä=pelkkä esiopetus) 4.2.1 Kunnallinen päiväkotihoito Eurassa toimii neljä kunnallista päiväkotia, joista yksi (päiväkoti Suvituuli) on vuoropäiväkoti. Päiväkodit toimivat varahoitopaikkoina perhepäivähoidossa oleville lapsille. Päiväkodeissa järjestetty päivähoito on pääsääntöisesti kokopäivähoitoa, mutta toiminnassa on mukana myös lapsia, joiden hoitotarve on osapäiväistä. Osa lapsista on päivähoidossa vain tiettyinä päivinä kuukaudessa (esim. 16 päivää/kk). Esiopetuksessa oleville lapsille järjestetään tarpeen mukaan osapäivähoitoa. Honkilahden päiväkoti toimii osapäiväisesti vastaten lähinnä Hinnerjoen ja Honkilahden alueiden esiopetuksesta. Käräjämäen päiväkodissa toimii integroitu pienryhmä. Lapsia ryhmässä on 12, joista viidellä on erityisen tuen tarve. Taulukko 4. Päiväkotien ikäjakauma ja hoitopaikat Päiväkoti sijainti ikäjakauma hoitopaikkoja Honkilahden päiväkoti Honkilahti 3-6 20 Kauttuan päiväkoti Kauttua 1-6 72 Käräjämäen päiväkoti keskusta 1-6 66 päiväkoti Suvituuli (vuoropäiväkoti) keskusta 1-6 tarpeen mukaan Päiväkotien lapsiryhmien mitoituksesta säädetään päivähoitoasetuksella. Hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö enintään neljää alle 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden ja enintään seitsemää yli 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden. Päiväkotien henkilöstöön kuuluu kasvatus- ja hoitohenkilöstöä. Päiväkotien johtajina ja opettajina toimivat lastentarhanopettajat (alempi korkeakoulututkinto) tai sosionomit (ammattikorkeakoulututkinto). Hoitohenkilökuntaan kuuluvat lastenhoitajat (koulutuksena yleensä lähihoitaja) ja lapsen henkilökohtaiset tai ryhmäavustajat.

4.2.2 Kunnallinen perhepäivähoito Euran kunta tarjoaa perhepäivähoitoa perhepäivähoitajan kotona tapahtuvana hoitona sekä ryhmäperhepäivähoitona kahden tai kolmen hoitajan yksiköissä. Perhepäivähoitoa voi tarpeen mukaan olla myös lapsen kotona tapahtuva hoito sekä kolmiperhehoito. Perhepäivähoito on pääsääntöisesti kokopäivähoitoa, mutta toiminnassa on mukana myös useita lapsia, joiden hoitotarve on osapäiväistä. Osa lapsista on päivähoidossa vain tiettyinä päivinä kuukaudessa (esim. 16 päivää/kk). Taulukko 5. Euran kunnan perhepäivähoidon ikäjakauma ja hoitopaikat Perhepäivähoito- sijainti ikäjakauma hoitopaikkoja muoto (yksikkö) varsinainen perhepäivähoito koko kunta 1-6 4,5/hoitaja ryhmäperhepäiväkoti Joentiuku Hinnerjoki 3-6 8 (+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Lemmikki Harola 1-6 12 (+ 3 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Pikkuminttu keskusta 3-6 8 (+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Päivätuuli Eurakoski 1-6 12 (+ 3 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Tuutikki Länsi-Eura 3-6 8(+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Villiminttu keskusta 3-6 8 (+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Viuhula Panelia 1-6 12 (+ 3 osap.) Perhepäivähoitajalla voi kotonaan olla kokopäivähoidossa korkeintaan 4 alle kouluikäistä lasta ja 1 osapäiväinen esiopetusikäinen tai koululainen. Perhepäivähoitajia toimii melko kattavasti koko kunnan alueella. Ryhmäperhepäivähoidossa voi kaksi hoitajaa hoitaa kokopäiväisesti enintään kahdeksaa alle kouluikäistä lasta, sekä kahta esiopetus- tai kouluikäistä lasta osapäiväisesti. Erityisistä syistä kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti 12 kokopäiväistä ja kolmea osapäiväistä lasta ryhmäperhepäiväkodin tiloissa. Tällöin vähintään yhdellä kolmesta hoitajasta tulee olla ammatillinen pätevyys varhaiskasvatustehtäviin (esim. perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai lähihoitajan koulutus). 4.2.3 Yksityinen varhaiskasvatus ja yksityisen hoidon tuki Vaihtoehtona kunnan järjestämille päivähoitopalveluille on vanhemmilla mahdollisuus sijoittaa lapsensa yksityiseen päivähoitoon, jonka voi järjestää yksityinen henkilö tai yhteisö. Mikäli vanhemmat valitsevat lapsellensa yksityisen päivähoidon, on heillä oikeus saada siihen yksityisen hoidon tukea, joka maksetaan suoraan palvelun tuottajalle. Yksityisen hoidon tuki muodostuu hoitorahasta (137,33 /kk) ja hoitolisästä, mikä on riippuvainen vanhempien tuloista (enimmillään 134,55 /kk). Maksuliikenne suoritetaan kansaneläkelaitoksen kautta, mutta kokonaisuudessaan yksityisen hoidon tuen rahoittaa kunta. Yksityistä päivähoitoa tuetaan Euran kunnassa lisäksi kunnan maksamalla palvelurahalla. Palveluraha maksetaan palvelun tuottajalle, ja sen ehtona ovat vanhempien työssäkäynti, opiskelu tai koulutus, päätös KELA:n maksamasta yksityisen hoidon tuesta sekä lapsen tosiasiallinen asuminen Euran kunnassa. Palvelurahan määrä vaihtelee varhaiskasvatusyksikön, lapsen iän ja hoitotarpeen mukaan.

Euran kunnassa toimii tällä hetkellä yksi yksityinen päiväkoti, Kulkunen. Päiväkoti kulkusessa työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, 1 sosionomi ja 1 lähihoitaja. 1-6-vuotiaita lapsia on kirjoilla n. 30. Yksityistä ryhmäperhepäivähoitoa tarjoavat Heinäkerttu (Euran keskusta) ja Kilinkolo (Honkilahti). Molemmissa yksiköissä työskentelee pääsääntöisesti kaksi hoitajaa. Heinäkertussa on kirjoilla 6 lasta ja Kilinkolossa 17. Yksityisiä perhepäivähoitajia kunnalla on kaksi (Kiukaisissa ja Honkilahdella). Kunnan vastuulla on huolehtia, että yksityistä päivähoitoa tarjoavien toimijoiden toimitilat sekä hoitotarjonta vastaavat päivähoidolle asetettuja vaatimuksia. Euran kunnassa yksityisen päivähoidon tukien piirissä oli vuonna 2008 36 lasta, vuonna 2009 47 ja vuonna 2010 (huhtikuu) 58 lasta. Suunta on selvästi kasvava. Yhtenä syynä voidaan pitää yksityisen varhaiskasvatuksen kykyä tarjota joustavia palveluja perheiden tarpeiden mukaan. Yksityisen päivähoidon osuus koko varhaiskasvatuksesta on tällä hetkellä n. 12%. 4.2.4 Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle 3-vuotias lapsi jota ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tukea on mahdollista saada myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista jotka hoidetaan samalla tavalla. Kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä hoitolisästä. Hoitorahaa maksetaan yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 294, 29, muista alle 3-vuotiasta maksetaan 84,09 ja alle kouluikäisistä sisaruksista 50,46. Hoitolisää maksetaan vain yhdestä lapsesta ja se on riippuvainen vanhempien tuloista. Enimmillään hoitolisä on 168,19 /kk. Kotihoidon tuen rahoittajana on kunta, mutta maksuliikenne hoidetaan Kansaneläkelaitoksen kautta. Lasten kotihoidontukea maksettiin 272 lapsesta (toukokuu 2010). Eurassa ei makseta lasten kotihoidon tuen kuntalisää. 4.2.5 Esiopetus Euran kunnassa esiopetusta järjestetään kaikissa päiväkodeissa, sekä ryhmäperhepäiväkoti Pikkumintussa. Panelian esiopetusryhmä toimii Panelian koulun yhteydessä, ja Kiukaisten esiopetusryhmä toimii Harolan vanhalla koululla. Esiopetus on Paneliassa ja Kiukaisissa järjestetty sivistystoimen alaisuudessa, ja henkilöstön lähiesimiehenä on toiminut alakoulun rehtori. Myös päiväkoti Kulkusessa on vuosittain muutamia esiopetusikäisiä. Esiopettajana voi työskennellä kasvatustieteen maisterin, kandidaatin tai lastentarhanopettajan koulutuksen saanut henkilö. Ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi) suorittanut henkilö voi antaa esiopetusta, jos hänellä on esiopetukseen vaadittavat erikoistumisopinnot. 4.2.6 Vuoropäivähoito Kunnan on järjestettävä päivähoitoa sinä vuorokaudenaikana kun sitä tarvitaan. Vuorohoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka tapahtuu päivähoidon lisäksi klo 17.00-06.00 välisenä aikana maanantaista sunnuntaihin. Euran kunnassa vuorohoito on keskittynyt päiväkoti Suvituuleen ja sen satelliittiyksikkö Tuulenvireeseen. Vuorohoitoa leimaa epäsäännöllisyys, ja sen ominaisluonteeseen kuuluu hoidontarpeen vaihtelu. Päivittäinen lapsilukumäärien tarkasteleminen ei kerro katta-

vasti vuorohoidon tarvetta ja käyttöä, vaan sitä tulee tarkastella hoitotuntien lukumäärällä lasta kohti. Vuoropäivähoidon tarve ja osuus päivähoidossa on viime vuosien aikana lisääntynyt. Vuoropäiväkoti Suvituulessa on tällä hetkellä kirjoilla n. 15% koko päivähoidon lapsista. Satelliittiyksikkö Tuulenvire vastaa varsinaisen vuorohoidon sijasta pidemmän iltahoidon tarpeeseen. 4.2.7 Erityispäivähoito Euran kunnassa toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa eli KELTOA. He työskentelevät Euran, Säkylän ja Köyliön alueilla. Keltot työskentelevät yhdessä vanhempien sekä päivähoidon (perhepäivähoito/päiväkoti) ja esiopetuksen henkilöstön kanssa. Yhdessä arvioidaan lapsen kehitystä ja tuen tarvetta sekä järjestetään tarpeelliset tukitoimet ja kuntoutus lapsen luonnollisessa toimintaympäristössä. Kelto voi antaa myös yksilöllistä ohjausta, pienryhmäopetusta tai olla mukana samanaikaisopetuksessa. Toiminnan tavoitteena on varhaisen tukemisen sekä hyvän yhteistyön avulla auttaa lasta ennaltaehkäisevästi. Vuoden 2010 tietojen mukaan erityispäivähoidon piirissä on kaiken kaikkiaan 71 lasta. KELTO:n seurannassa on 30 lasta. Muistio on tehty 16 lapsesta ja kuntoutussuunnitelma on 22 lapsella. HOJKS on tehty 3 lapselle. Pidennetty oppivelvollisuus on 9 lapsella, ja päätös koulunkäynnin myöhentämisestä 3 lapsella. Lapsen henkilökohtaisten tai ryhmäkohtaisten avustajien määrä vaihtelee vuosittain. Syksyllä 2010 avustajia on 5. Avustajat palkataan sosiaalitoimen vammaispalvelun kautta. Koulujen yhteydessä olevissa esiopetusryhmissä työskentelee esiopetusta tukevissa ja avustavissa tehtävissä 3 koulunkäynnin ohjaajaa. Taulukko 6. Erityispäivähoito Euran kunnassa syyskuussa 2010 Toimenpide Lapsia KELTO:n seuranta 30 KELTO:n muistio 16 Kuntoutussuunnitelma (lääkärin, psykologin, puheterapeutin, toimintaterapeutin tms. lausunto, suosituspäivähoidosta tai tukitoimista) HOJKS (lääkärin, psykologin, puheterapeutin, toimintaterapeutin tms. lausunto, suosituspäivähoidosta tai tukitoimista) 22 3 Pidennetty oppivelvollisuus 9 Koulunkäynnin myöhentäminen 3 4.2.8 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus Euran kunnassa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten osuus on ollut marginaalinen. Syksyllä 2010 varhaiskasvatuksen piirissä on n. 5 eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvaa lasta. Tilanteeseen vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa kansainvälisen työvoiman käyttö mm. Olkiluodon ydinvoimalan rakennushankkeissa.