Väliraportti Espoon suun terveydenhuollon Hyvä Potku -hankkeesta

[Raportin nro./salassapito] Väliraportti Espoon suun terveydenhuollon Hyvä Potku -hankkeesta 12.6.2015 Sebastian Kaste Espoon kaupunki 2015

Väliraportti 1 (15) Yhteenveto Espoon kaupungin suun terveydenhuolto osallistui Hyvä Potku kierrokselle 8 tammikuusta 2015 alkaen. Samaiselle suun terveydenhuollon kierrokselle osallistuivat Helsinki, Vantaa, Hyvinkää ja Kerava. Oheinen väliraportti kuvaa alkutilanteen, tavoitteet, tasapainomittauksen, tehdyt muutokset, tilanteen 1.8.2015 ja suunnitellut jatkotoimenpiteet. Avainsanat: Hyvä Potku, Hyvä vastaanotto, hoidon saatavuus, suun terveydenhuollon kehittäminen, työhyvinvointi

Väliraportti 2 (15) Sisällysluettelo 1 Espoon kaupunki... 4 1.1 Suun terveydenhuolto... 4 2 Alkutilanne... 5 2.1 Hoitoon pääsy... 5 2.2 Henkilöstötyytyväisyys... 6 2.3 Puhelinsaatavuus... 6 2.4 Asiakastyytyväisyys... 6 3 Tavoitteet... 7 4 Tasapainomittaus... 8 4.1 Tasapainomittaus viikoilla 4 ja 5 2015... 8 4.2 Tasapainomittauksen tärkeimmät havainnot... 8 4.2.1 Kiireellisten ja puolikiireellisten asiakkaiden määrä... 8 4.2.2 Kliinisen työajan määrä... 8 4.2.3 Vastaanottolajien kysynnän ja suunnitellun tarjonnan suhde... 9 4.2.4 Kiireellisten aikojen jääminen tyhjäksi... 9 4.2.5 Suunnitelmallisuutta tarvitaan lisää... 9 4.3 Seuraavassa mittauksessa huomioitava... 10 5 Tehdyt muutokset... 11 5.1 Yleishammaslääkäreiden hoitohuoneiden standardointi... 11 5.2 Hammaslääkäreiden ajanvarauskirjojen muutokset... 12 5.3 Suuhygienistien ajanvarauskirjojen muutokset... 12 5.3.1 HNLA ja HVO aikojen muuttaminen yhdeksi vastaanottolajiksi... 12 5.3.2 Ajanvarausblokki 15 min pituiseksi... 12 5.3.3 Kliininen työaika 29,5h/viikko täysiaikaisilla työntekijöillä... 12 5.4 Suuhygienistien tyhjien aikojen varaaminen internetin kautta... 12 5.5 Fiilismittari... 12 5.6 Oikomishoidon ensiapuajat... 13 5.7 HVO1 -aikojen keskittäminen ja joustava ajanvaraus... 13 5.8 Äly-Excelin ottaminen käyttöön... 14 5.9 Laaturekisteri... 14 5.10 Osaamisen tunnistaminen... 14 6 Tilanne 31.7.2015... 15 6.1 Hoitoon pääsy... 15 6.2 Henkilöstötyytyväisyys... 15 6.3 Puhelinsaatavuus... 15

Väliraportti 3 (15) 6.4 Asiakastyytyväisyys... 15 7 Jatkotoimenpiteet... 15 8 Liitteet... 15 8.1 Mittauslomake U1 ulkoinen kysyntä hammaslääkärit... 15 8.2 Mittauslomake U2 ulkoinen kysyntä suuhygienistit... 15 8.3 Mittauslomake H1 sisäinen kysyntä hammaslääkärit... 15 8.4 Mittauslomake H2 työajanseuranta hammaslääkärit... 15 8.5 Mittauslomake S1 sisäinen kysyntä suuhygienistit... 15 8.6 Mittauslomake S2 työajanseuranta suuhygienistit... 15

Väliraportti 4 (15) 1 Espoon kaupunki 1.1 Suun terveydenhuolto Espoon kaupunki on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Kaupungin naapureina ovat Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti ja Nurmijärvi. Kaupungin väkiluku on 265 646 asukasta (31.12.2014) ja väestömäärän arvioidaan kasvavan seuraavan viiden aikana 4100-4700 asukkaalla vuodessa. Kaupunki koostuu viidestä kaupunkikeskuksesta, jotka ovat Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä ja Tapiola. Espoon kaupungin suun terveydenhuolto toimii 18 hoitolassa eri puolilla kaupunkia. Suun terveydenhuollon palveluksessa työskentelee 214 henkilöä, joista xx hammaslääkäreitä, xx hammashoitajia ja xx suuhygienistejä. Välinehuolto on ulkoistettu HUS Desikolle. Suun terveydenhuollon virka-aikainen päivystys on keskitetty Kilon hammashoitolaan, jonka lisäksi hoitoloissa on päivittäin ensiapuaikoja lapsille ja heikosti liikkuville asiakkaille. Virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys on keskitetty Haartmanin sairaalaan, jossa toimii pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yhteinen suun terveydenhuollon päivystyspiste. Omana toimintana tuotetaan perushammashoidon lisäksi oikominen ja osittain kirurgia, parodontologia ja protetiikka. Vaativa suun terveydenhoito, joka ei täytä erikoissairaanhoidon kriteerejä hankitaan Pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon yksiköstä (PKS-SEHYK). Erikoissairaanhoidon osalta Espoo kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Ostopalveluna kaupunki ostaa vuokratyövoimaa Kilon päivystykseen ja päivystyksen jatkohoitoihin. Päivystyksen jatkohoitoja ostetaan myös neljältä sopimuksen tehneeltä yksityishammaslääkäriasemalta. Palveluseteli ei ole vielä käytössä. Keskitetty ajanvaraus palvelee asiakkaita arkipäivisin klo 7-16. Espoolaisilla on korkea koulutustaso ja tottumus yksityishammaslääkäripalveluiden käyttöön, joita on Espoossa ja naapurikunnassa Helsingissä runsaasti tarjolla. Julkisten palveluiden kattavuus on n. 30%.

Väliraportti 5 (15) 2 Alkutilanne 2.1 Hoitoon pääsy Asiakas pääsee kiireettömään hoitoon Espoossa 3-4 kuukaudessa yhteydenotosta. Hoitoon pääsy on terveydenhuoltolain (1326/2010) mukainen ja parempi kuin muissa isoissa kaupungeissa Suomessa. Pitkä odotusaika ei tuo lisäarvoa asiakkaalle, hoidot pitkittyvät ja vaikeutuvat, luo turhia välikäyntejä, lisää peruuttamattomien poisjääntien määrää ja lisää hoidon kustannuksia. Kiireelliseen hoitoon pääsee joka päivä ja puolikiireelliseen kolmen viikon sisällä. Espoon suun terveydenhuollossa mitataan hoitoon pääsyä kolmannen vapaan ajan mukaan (T3). Hoitolakohtainen tulos saadaan kunkin ammattiryhmän edustajan kolmannen vapaan ajan mediaaniarvosta. Koko Espoon tulos on kaikkien hoitoloiden mediaaniarvo. Espoon suun terveydenhuollossa mitataan hammaslääkärin tutkimukseen pääsyä (T3), hammaslääkärin jatkohoitoaikaa (T3j) ja suuhygienistille pääsyä (T3s). Hammaslääkärin osalta ajan tulee olla vähintään 30 minuuttia ja suuhygienistien osalta 45 min. T3 mittaus tehdään kerran viikossa joka torstai.

Päivän yhteydenotoista vastattu Väliraportti 6 (15) 2.2 Henkilöstötyytyväisyys Aikaisemmin henkilöstötyytyväisyyttä on mitattu kahden vuoden välein Kunta 10 -tutkimuksessa. Hyvä Potku -hankkeeseen liittyen kysyttiin www-pohjaiselta, Webropol - kyselyllä henkilöstön mielipidettä Espoon suun terveydenhuollosta 24.6.-15.8.2014. Kyselyn sulkeutumiseen 15.8.2014 mennessä vastauksen oli antanut yhteensä 106 Espoon suun terveydenhuollon ammattilaista. Vastausprosentti oli 37,5 %. Kysymykseen Kuinka hyvin viihdyt työssäsi? vastaus annettiin kouluarvosanoin. Alkukyselyssä työviihtyvyyden keskiarvo oli 8,4. 2.3 Puhelinsaatavuus 120,00% 100,00% 80,00% 60,00% 40,00% 20,00% 0,00% Ajanvaraus, samana päivänä vastatut puhelut 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 AV, samana pvnä vastatut 2015 AV, samana pvnä vastatut 2014 AV, samana pvnä vastatut 2013 2.4 Asiakastyytyväisyys Asiakas tyytyväisyyttä mitataan Happy or Not laitteilla. Laitteita on käytössä 11 hammashoitolassa. Tammikuun 2015 tulos oli 92. THL:n suun terveydenhuollon asiakaspalautekyselyssä (tiedot kerätty marraskuussa 2014) Espoon saama kokonaisarvio palveluista oli 4,7 (5 maksimi).

Väliraportti 7 (15) 3 Tavoitteet Ensimmäisessä Hyvä Potku -seminaarissa tammikuussa 2015 tavoitteiksi asetettiin: 1. T3 (tutkimus, jatkohoito, shg) 14 vrk 31.12.2015 mennessä 2. Henkilöstötyytyväisyys vähintään yhtä numeroa korkeampi kuin lähtötaso 3. Puhelinsaatavuus 100% 28.2.2015 mennessä 4. HEA (kiireelliset) ja HVO1 (puolikiireelliset) vuorokauden aikana 31.5.2015 mennessä 5. Asiakastyytyväisyys vähintään 90 Happy or Not -laitteistolla mitattuna

Väliraportti 8 (15) 4 Tasapainomittaus 4.1 Tasapainomittaus viikoilla 4 ja 5 2015 Tasapainomittaukset tehtiin viikoilla 4 ja 5. Mittaukseen osallistuivat kaikki hammaslääkärit ja suuhygienistit. Tulokset vietiin tasapainolaskuriin hammaslääkäreiden osalta hoitolakohtaisesti (18 hoitolaa) ja suuhygienistien osalta aluekohtaisesti (5 aluetta). Koko Espoon kokoomataulukossa koko henkilökunnan koulutuspäivä ja lasten tarkastukset huomioitiin. Koulutuspäivän suunniteltu työaika, sisäinen kysyntä ja tarjonta kopioitiin edellisen viikon torstailta. Asetuksen mukaisten lasten tarkastuksen määrä arvioitiin ikäluokkien koon perusteella jakaen tarkastukset tasaisesti koko vuodelle. Tasapainomittausviikoilla oli asetuksen mukaisia lasten tarkastuksia, joten lasten tarkastukset olivat tuloksessa ylipainotettuina. Virhelähteiksi havaittiin lomakkeiden vaillinainen täyttäminen, suunnitelman kopioiminen toteumaksi, kaikki sijaiset eivät olleet täyttäneet lomakkeita ja työajan käyttöä ei merkitty todellisuuden mukaan. Virhelähteet otettiin huomioon analysoinnissa. Tasapainomittauksen tulosta voitiin käyttää jatkotyöskentelyyn. 4.2 Tasapainomittauksen tärkeimmät havainnot 4.2.1 Kiireellisten ja puolikiireellisten asiakkaiden määrä 4.2.2 Kliinisen työajan määrä Yhtenä tavoitteena oli kiireellisten (HEA) ja puolikiireellisten (HVO1) asiakkaiden keskittäminen. Alkuperäinen ajatus oli, että vastaanottolajit olisi yhdistetty ja kolmen viikon sisällä hoidettavat puolikiireelliset asiakkaat olisi hoidettu samana päivänä kolmen viikon sijaan. Koska HVO1 -asiakkaat tarvitsevat hyvin eripituisia aikoja, olisi joustavalla ajanvarauksella toimiva vastaanotto palvellut hyvin. Nykyään HVO1 - asiakkaille varataan 30 min vastaanottoaika, joka saattaa olla liian pitkä tai liian lyhyt sekoittaen loppupäivän aikataulutuksen. Lisäksi HEA ja HVO1 vastaanottolajien yhdistäminen yhdeksi akuuttiajaksi olisi helpottanut ajanvarauksen hoidon tarpeen arviointityötä ja parantanut asiakaspalvelua. Tasapainomittauksen tulokseksi saatiin, että ko. asiakkaita oli päivittäin 158-280. Nykyinen Kilon arkipäivystysyksikkö ei pysty ottamaan koko asiakasmäärää vastaan, joten ennen Matinkylän hammashoitolan laajennusta HEA ja HVO1 asiakkaat hoidetaan myös alueellisesti. Havaittiin, että sekä hammaslääkäreiden että suuhygienistien ajanvarauskirjoissa ei ollut kaikilla vastaanottajilla sovitun verran kliinistä työaikaa.

Väliraportti 9 (15) 4.2.3 Vastaanottolajien kysynnän ja suunnitellun tarjonnan suhde Tasapainomittauksessa havaittiin, että suunniteltu tarjonta eri vastaanottolajeittain ei vastannut asiakkaiden kysyntää. Oheisessa kaaviossa tunneissa eri vastaanottolajien yli- ja alipaino suhteessa kysyntään kahden viikon ajalla. 4.2.4 Kiireellisten aikojen jääminen tyhjäksi 4.2.5 Suunnitelmallisuutta tarvitaan lisää Kiireellisiä aikoja jäänyt tyhjäksi hoitoloissa, erityisesti pienissä hoitoloissa ja hoitoloissa, joissa akuuttiajat samanaikaisesti, eikä limittäin eri tekijöillä pitkin iltapäivää. Osa-aikaisuus on keskittynyt tietyille päiville. Lisää suunnitelmallisuutta tarvitaan osa-aikaisten ja säästövapaiden huomioimiseen työvuorosuunnittelussa, jotta hoitaja- ja huonekapasiteetti olisi paremmin käytössä. Tämä parantaisi myös asiakaspalvelua.

Väliraportti 10 (15) 4.3 Seuraavassa mittauksessa huomioitava Seuraavassa tasapainomittauksessa ainakin seuraavissa kohdissa pitää toimia toisin: Jokaisessa hoitolassa oma vastuuhenkilö, joka jakaa ja kerää lomakkeet päivittäin. Mahdollisuuksien mukaan ko. henkilö olisi myös mukana tietojen syöttämisessä. Henkilökunnan informointia on vielä lisättävä. Kaikkien tekijöiden päiväkirjoihin täytyy tehdä merkintä mittauksen aloittamisesta, käytävä hoitoloissa ennen mittausta ja esim. lyhyt opastusvideo. Ohjeet lomakkeen kääntöpuolella olivat hyvä, mutta kaikki eivät olleet lukeneet ohjeita. H1 ja S1 lomakkeiden yhdistäminen yhdeksi lomakkeeksi. H2 ja S2 lomake. X-akseli alkamaan 7:30 5 min välityksellä, y- akselilla vastaanottolajit ja mihin aika on kulunut. Haittapuolena yhteenlaskemiseen menevä aika. Parantaa ohjeistusta liittyen lomakkeiden palauttamiseen (mm. älä niittaa yhteen, lajittelu)

Väliraportti 11 (15) 5 Tehdyt muutokset 5.1 Yleishammaslääkäreiden hoitohuoneiden standardointi Yleishammaslääkäreiden hoitohuoneiden standardointi aloitettiin tammikuussa 2015. Osastonhoitaja veti projektiryhmää, jossa oli hammashoitajia jokaiselta alueelta. Heidän lisäksi hoitoloissa oli tuutorhoitajia, jotka yhdessä projektiryhmän hammashoitajan kanssa ohjasivat hoitajia hoitoloissa huoneen järjestämisessä. Hoitohuoneen standardoinnin hyödyiksi arviointiin: työn sujuvuuden parantaminen (ml. sijaistukset ja vuokratyövoima), perehdytyksen helpottuminen, työhyvinvoinnin ja asiakastyytyväisyyden parantuminen, työajan käyttö asiakkaalle arvoa tuottavasti, instrumenttien ja tarveaineiden kierto, kustannusten säästäminen, inventoitimahdollisuus, työskentelyn laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen. Saatuja oppeja voidaan käyttää myös hyväksi kalusteiden hankinnassa uusiin yksiköihin. Työtä vaikeuttivat hoitoloiden lukuisat erilaiset kaapistot. Tämän takia standardointi tehtiin sektorikohtaisesti ja kaapit tarrateipillä nimeten. Alustavat tulokset standardoinnista henkilökunnalta ovat olleet positiivisia. Syksyllä tuloksia kerätään kyselyllä, jonka tuloksia käytetään hyväksi suuhygienistien huonestandardoinnissa. Jatkossa otettava huomioon, että huoneen oma henkilökunta laputtaa huoneesta poistettavan ylimääräisen tavaran ja muuttaa huoneen standardinmukaiseksi. Lisäksi tarralappuja tulee tulostaa kerralla runsaasti.

Väliraportti 12 (15) 5.2 Hammaslääkäreiden ajanvarauskirjojen muutokset Yleishammaslääkäreiden kliininen työaika ei ollut sovitun mukainen kautta Espoon. Yhtenäistettiin hammaslääkäreiden kliiniseksi työajaksi 30h/viikko täyttä työaikaa tekevillä hammaslääkäreillä. Osa-aikaisilla kliinisen työn määrä osa-aikaisuuden suhteessa. 5.3 Suuhygienistien ajanvarauskirjojen muutokset Suuhygienistien ajanvarauskirjan muutokset tehtiin, jotta asiakkaille vapautuisi lisää hoitoaikaa. Vuonna 2014 suuhygienistien kliinistä työaikaa jäi tyhjäksi 777h koko Espoon tasolla. Tyhjäksi jääneisiin aikoihin vaikuttivat 15 min hännät (tyhjät ajat potilaiden välissä), lasten vastaanottoaikojen heikompi kysyntä ja saman päivän peruutukset, joita ei pystytty täyttämään uudella potilaalla. 5.3.1 HNLA ja HVO aikojen muuttaminen yhdeksi vastaanottolajiksi 5.3.2 Ajanvarausblokki 15 min pituiseksi Muutos on lisännyt aikuisasiakkaiden määrää suuhygienisteillä ja työn rasittavuus on kasvanut. Aikoja on jäänyt vähemmän tyhjäksi, samana päivänä perutut ajat edelleen ongelmana. Päivän jaottelun parantamiseksi suuhygienistien ajanvarausblokit muutettiin 30 minuutista 15 minuutin pituisiksi. Aluksi ongelmana oli liian lyhyet ajat, kun vanhasta tottumuksesta varattu vain yksi blokki. 5.3.3 Kliininen työaika 29,5h/viikko täysiaikaisilla työntekijöillä Yhtenäistettiin suuhygienistien kliiniseksi työajaksi 29,5h/viikko täyttä työaikaa tekevillä suuhygienisteillä. Osa-aikaisten kliininen työaika laskettiin osa-aikaisuuden perusteella. 5.4 Suuhygienistien tyhjien aikojen varaaminen internetin kautta 5.5 Fiilismittari Nettiajanvaraukseen tehtiin muutos, että viikkoa ennen vapaiksi jääneet suuhygienistiajat olivat netin kautta varattavissa. Asiakkaille oli tehty lyhyt kirjallinen ohjeistus, kenelle ja minkälaisille asiakkaille ko. ajat olivat varattavissa. Valitettavasti aikoja varasivat myös potilaat, jotka olisivat kuuluneet hammaslääkärin vastaanotolle. Nettiajanvaraus mahdollisuus poistettiin tyhjiltä suuhygienistiajoilta. Henkilökunnan työviihtyvyyden säännöllinen mittaaminen käynnistettiin viikolla 10/2015. Kyselyllä haluttiin luoda avoin palautekanava henkilökunnan kuulemiseksi. Kyselyyn vastataan nimettömänä SurveyPal -kyselyn kautta kerran viikossa tiistaista torstaihin. Muina aikoina jätetyt vastaukset eivät tallennu. Kyselylinkki ei ole henkilökohtainen tai kertakäyttöinen, joten halutessaan vastauksen voi jättää useamman kerran. Taustatiedoiksi annetaan työskentelyalue ja

Väliraportti 13 (15) ammattiryhmä. Työviihtyvyyttä mitataan kysymyksellä: Kuinka hyvin viihdyt työssäsi? ja vastaus annetaan kouluarvosanalla. Lisäksi kyselyssä on avokysymys, joka on ollut Terveisesi suun terveydenhuollon johtoryhmälle. 5.6 Oikomishoidon ensiapuajat Keskimäärin vastaajia ollut 74 (vaihteluväli 3-120, mediaani 77). Automaattimuistutus kyselystä ollut erittäin tarpeellinen. Vuonna 2014 tyhjiä oikomishoidon ensiapuaikoja oli ollut oikomishoidon erikoishammaslääkäreillä ja apuoikojilla yhteensä 2212 kpl vastaten 484h kliinistä työaikaa vuositasolla. Viikolla 11/2015 oikomishoidon ensiapuajat poistettiin apuoikojilta. Tilannetta seurattiin ja ohjeistusta päivitettiin saadun palautteen perusteella. Ensiapuajat palautettiin apuoikojille niille päiville, kun hoitolassa ei ollut erikoishammaslääkäriä paikalla. Tilanne nyt 5.7 HVO1 -aikojen keskittäminen ja joustava ajanvaraus Akuutit aikuispotilaat hoidetaan Kilon keskitetyssä arkipäivystyksessä joustavilla vastaanottoajoilla. Palvelu on nopeaa ja henkilökunta on pitänyt toimintamallista. Nykykäytännössä puolikiireelliset asiakkaat saavat 30 minuutin HVO1 - vastaanottoajan kolmen viikon sisällä yhteydenotosta. Osalla hammaslääkäreistä HVO1 ajat ovat 40-45 min mittaisia. Aika varataan suoraan hammaslääkärin päiväkirjalle. HVO1-asiakkaat ovat tulosyiltään kirjava joukko, jonka takia tulosyyn valmiiksi hoitaminen saattaa sujua nopeasti tai viedä runsaasti aikaa.

Väliraportti 14 (15) 5.8 Äly-Excelin ottaminen käyttöön 5.9 Laaturekisteri 5.10 Osaamisen tunnistaminen 10.6. kokeiltiin HVO1-potilaiden keskittämistä Tapiolan hoitolassa. 4 työparia hoitivat kimppakirjalta potilaita joustavilla ajoilla. Hoitoaika per potilas vaihteli 15-44 min, keskiarvo 27 min. Lukumääräisesti eniten oli lohkeamapotilaita ja tehdyt toimenpiteet painottuivat paikkaukseen (1-2 yhdistelmämuovitäytettä/potilas). Yhtä potilasta lukuun ottamatta potilaat saatiin kerralla valmiiksi tulosyyn takia. Kolmelle potilaalle suositeltiin uuden ajan varaamista tutkimukseen tai aikaa suuhygienistille. Joustavat ajat ja useampi työpari mahdollistivat kiireettömän työskentelyn, vaikka perinteiseen malliin verrattuna potilasaikoja oli 12,5% enemmän (vertailu 30 min ajalle). Kahden tunnin kokeilulla vapautettiin minimissään tunti jatkohoidoille ja jononpurkuun. HVO1 aikojen keskittämistä ja asiakkaiden hoitoa joustavilla ajoilla jatketaan Tapiolassa syyskuun alusta jokaviikkoisesti ja Leppävaaran hoitolassa joka toinen viikko. Haukilahden hammashoitolaan tehty tasapainomittauksen tulosten perusteella Äly-Excel työvuorosuunnittelu varten. Uuden suunnittelun mukaiset päiväkirjat otetaan käyttöön lokakuussa. Espoon kaupungin suun terveydenhuolto pilotoi yhdessä NHG:n kanssa laaturekisterin suun terveydenhuoltoon. Rekisterin tarkoituksena on parantaa laatua, mitata toiminnan vaikuttavuutta, mahdollistaa ammatillisten puutteiden havaitseminen ja ammattitaidon kehittämisen, sekä tulevaisuudessa asiakkaan valinnanvapauden tukemisen. Laaturekisterin mittareilla pureudutaan vaikuttavuuteen (esim. kariesvaurioiden pysähtyminen), työn laatuun (esim. paikkojen pysyvyys, juurihoitojen onnistuminen), prosessien laatuun (esim. kuinka monta käyntiä on hoitojakso) ja palveluiden saatavuus (esim. odotusajat). Henkilökunnan osaaminen pyritään ottamaan paremmin huomioon. Kesäkuussa julkaistiin kysely, jolla tiedusteltiin kiinnostusta erilaisiin toimintamalleihin ja hammaslääketieteen osa-alueisiin. Kysely helpottaa löytämään esim. joustavilla ajoilla tekevät tai protetiikasta kiinnostuneet. Tuloksia voidaan käyttää myös koulutustyöryhmän työkaluna koulutusten sisältöjen suunnittelussa.

Väliraportti 15 (15) 6 Tilanne 31.7.2015 6.1 Hoitoon pääsy 6.2 Henkilöstötyytyväisyys 6.3 Puhelinsaatavuus 6.4 Asiakastyytyväisyys 7 Jatkotoimenpiteet 8 Liitteet Työtä on vielä runsaasti tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä hetkellä kehittämisputkessa on 15 toimenpidettä, jotka odottavat testauksen aloittamista. Erilaisia toimenpiteitä tarvitaan, sillä potilasmäärät ovat kasvaneet +10% vuoden alusta ja heikko taloudellinen tilanne lisää asiakkaiden virtausta yksityiseltä julkiselle puolelle. Tärkeää on jatkaa orastavan paikallisen, hoitolatasoisen, kehittämiskulttuurin voimistamista. Hyvä Potku antoi tähän hyviä työkaluja ja avaimia toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. 8.1 Mittauslomake U1 ulkoinen kysyntä hammaslääkärit 8.2 Mittauslomake U2 ulkoinen kysyntä suuhygienistit 8.3 Mittauslomake H1 sisäinen kysyntä hammaslääkärit 8.4 Mittauslomake H2 työajanseuranta hammaslääkärit 8.5 Mittauslomake S1 sisäinen kysyntä suuhygienistit 8.6 Mittauslomake S2 työajanseuranta suuhygienistit