2/2012 Xxxxx xxxx Xxxxx xxxx Xxxxx xxxx Xxxxx xxxx Xxxxx xxxx Xxxxx xxxx
Saumauksen HUIPPUOSAAJA ELEMENTTI saumaukset PALOKATKO eristykset BETONI rakenteiden injektoinnit- ja korjaukset SUOMEN RAKENNUS SAUMAUS YHDISTYS JÄSENLIIKE LUOTETTAVAA URAKOINTIA JA LAATUTUOTTEITA Kiinteistön siivous vastuut ja velvoitteet huomioiden Meranti hallitsee puhtaanapidon oikeat työmenetelmät ja materiaalit. Näin kiinteistön kunto ja arvo säilyvät uuden osakeyhtiölain vastuiden ja velvoitteiden mukaisesti mahdollisimman hyvänä, ja kauan. Kysy lisätietoja antti.pietila@meranti.fi tai kartoita siivoustarpeesi netissä täyttämällä ja lähettämällä siivouksen kartoituslomake. Puh. (08) 470 502 fax (08) 470 688 email: saumaset@saumaset.fi www.saumaset.fi SAUMASET OY Ratamestarintie 1, 86300 Oulainen Haaransuonkuja 10, 90240 OULU, puhelin 020 833 3150 www.meranti.fi
Sisällys Taloyhtiön energiankulutus hallintaan... 2 Kilpailuvirasto lopetti tällä erää kaukolämpöalaa koskevat selvityksensä... 6 Tarjous yhdistyksen jäsenille... 6 Kunniamerkki on palkinto ansioituneille henkilöille... 7 Energiatodistuslaskurit yhdistyksen kotisivuilla... 7 Korjaus- ja energia-avustusten haku päättyy 11.4.2012... 8 Oulun talonomistajien yhdistys vuodelta 1935... 9 Muutoksia kotitalousvähennykseen v. 2012... 10 Ovien ja ikkunoiden tiivistämisellä kohti energiasäästöjä... 11 Lakineuvontaa taloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille ja osakkaille... 12 Ullakkotilan käyttöönottaminen edellytti rakennuslupaa ja poikkeamista asemakaavasta... 13 Vuosi 2011 oli entisen Oulun läänin alueella miltei viidenneksen edellisvuotta lämpimämpi... 14 Taloyhtiöiden peruskorjaus huolenpitoa omasta taloudesta... 15 Tilaajavastuulain laiminlyönneistä julkinen rekisteri... 16 Sisäministeriöltä ohje pelastussuunnitelman tekemiseen... 18 Lumen, jään ja liukkauden torjunnasta esimerkkejä huoltosopimuksen pykäliksi... 19 Opas/ohje asuntoosakeyhtiön toiminnantarkastuksesta... 20 Rakennusvirheiden kymmenen kärjessä -lista... 20 Hallitus jakoi suhdannepuskureiksi varatut Ara-miljoonat etuajassa... 21 Tulevia koulutuksia... 21 Palveluhakemisto... 22 Kokoustiloja vuokrattavana... 23 KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 2/2012 Julkaisija Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu 53 90100 OULU Puh. (08) 371 712 oulu@kiinteistoliitto.fi www.kiinteistoyhdistysoulu.fi Kustantaja Pohjois-Suomen Talokeskus Oy Kirkkokatu 53 90100 Oulu Päätoimittaja Pekka Luoto Puh. (08) 371 712, 040 844 1371 pekka.luoto@kiinteistoliitto.fi Toimitussihteeri Maarit Laikola Puh. 0207 871 870 maarit.laikola@kiinteistoliitto.fi Taitto, ilmoitusaineistot Erweko Oy Taitto: Paula Mäntyniemi Puh. 044 799 5958 Ilmoitusmarkkinointi Mediatoimisto Dorimedia Leena Kolehmainen Puh. 041 501 9902 Painopaikka Erweko Oy Kansikuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Ylivieskan kaupunki Kemin kaupunki Osoitelähde Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) 371 712 oulu@kiinteistoliitto.fi tai takasivun osoitteenmuutoskaavakkeella I ISSN 1796-234X Yhteystietokortti... 24 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys 2 2012 1
Ilmanvaihto 36 37 % Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Ikkunat 19 21 % Lämmitys 66 72 % Sähkölaitteet 15 16 % Aurinko ja ihmiset 15 16 % Yläpohja 4 6 % Alapohja 5 6 % Ulkoseinät 13 17 % Viemäri 17 19 % Kuuma puheenaihe, energian säästö, sai paukkupakkasellakin taloyhtiöiden väen kiitettävästi liikkeelle. Pakkalan Saliin oli kokoontunut liki satapäinen taloyhtiöiden ja isännöitsijätoimistojen edustajisto kuulemaan eri vaihtoehdoista energian säästämiseksi. Energiatehokkuus Illan teeman aloitti DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitosta pohtimalla energiatehokkuutta, joka hänen mielestään muodostuu jostain aivan muusta kuin pelkästään kilowateista Petri Pylsy. ja euroista. Energiatehokkuus koostuu sisäilmastosta, energian kulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä. Arkitodellisuus taloyhtiössä Pylsy esitteli hoitokulujakauman vuodelta 2010 pohjoissuomalaisesta kerrostalomuotoisesta asunto-osakeyhtiöstä. Tällaisessa talossa hoitokulu on keskimäärin 3,63 /m 2 / kk. Tästä kakusta lämmitys, vesi, jä- tevesi ja sähkö vievät 36 prosenttia. Näihin osuuksiin vaikuttamalla taloyhtiön säästöt voivat olla huomattavat. Lämmityskulu on huomattavin taloyhtiön menoerä, onhan meillä pitkä, useiden kuukausien kestävä lämmityskausi. Valitettavaa on kuitenkin se, että lämmityksestä iso osa menee harakoille. Ilmanvaihdon kautta nimittäin hukkaamme kerrostaloissa 36 37 % lämpöä taivaan tuuliin, rivitaloissa hukkaprosentti on 27 31 %. Kiinteistösähkön kulutus pysyi melko vakiona usean vuosikymmenen ajan, aina 2000-luvun alkupuoliskolle asti. Kiinteistösähkön kulutuksen nousuun on vaikuttanut monet eri seikat. Siirtyminen koneellisesta poistoilmanvaihdosta koneelliseen tulo-poisto-ilmanvaihtoon, kiinteistösähköön kytkettyjen märkätilojen lattialämmityksen määrän nousu, ilmanvaihtokoneen jälkilämmitykset, parkkihallien lisääntyminen ja monet muut seikat ovat vaikuttaneet kulutuksen määrään. Veden kulutuksessa suuntaus parempaan alkoi 1970-luvun puolivälin jälkeen ja suunta on oikeanlainen edelleen. Henkilö käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa, mutta vaihteluväli on suuri riippuen henkilön elämäntilanteesta. Eniten vettä kulutetaan peseytymiseen, 36 %, johon voimme itse kukin vaikuttaa henkilökohtaisilla kulutustottumuksilla. Seuraaviin veden ku- 2 2 2012 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys
lutuksen osa-alueisiin, wc (26 %), keittiö (23 %) ja pyykinpesu (13 %) voimme vaikuttaa mm. laitevalintojen kautta. Sisäilman ongelmat tunnistetaan kylmyytenä, vetoisuutena ja tunkkaisuutena. Näihin ongelmiin puuttumalla asumisviihtyvyyttä saadaan paljon parannettua. Lämpötilan epätasaisuus esim. kerrostalossa vaatii säätöjen tarkistamista, jolloin jokaiseen kerrokseen ja jokaiseen ilmansuuntaan saadaan sopiva miellyttävä lämpö ja samalla lämmitysenergian kulutus pienenee 10 15 %. On arvioitu, että jopa 75 % suomalaisten rakennusten lämmitysjärjestelmistä on säädetty huonosti tai ei ollenkaan. Puutteellinen ilmanvaihto heikentää asumisviihtyvyyttä ja saattaa aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. Tyydyttävä hiilidioksidipitoisuus huoneilmassa on 1200 yksikköä, mutta vaihteluväli vuorokauden sisällä on suuri ollen yöaikaan jopa 2000 yksikköä. Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen lähtee suunnitelmallisuudesta. 1. Lähtötilanteen selvittäminen; mitkä ovat tämän hetkiset hoitokulut, mikä on rakennuksen korjaushistoria, mikä on korjaustarve. Näiden selvittämiseksi voidaan teetättää esim. kuntoarvio ja energiakatselmus. 2. Tavoitteiden kautta asetetaan esim. tavoitesisälämpötila ja veden kulutuksen litramäärä. Ja jotta tavoitteet eivät jäisi ilmaan roikkumaan, asetettuja tavoitteita on myös seurattava säännöllisesti tarpeeksi lyhyellä syklillä. 3. Käytön ja ylläpidon kautta laitetaan perusasiat kuntoon ja otetaan ns. löysät pois muuttamalla kulutustottumuksia ja korjaamalla perussäädöt. 4. Ja jos tilanteet sitä vaativat käyttöön otetaan energiatehokas korjausrakentaminen. Arjen energiatehokkuus Jokainen asukas voi vaikuttaa energian kulutukseen arjen pienillä ratkaisuilla. Sisälämpötilan seuraaminen on yksinkertainen ja helppo toimenpide. Miellyttävän lämpötilan löytäminen huoneistoon lisää asumisviihtyvyyttä. Muutamat ilmanvaihdon parannustoimenpiteet kuuluvat jokamiehen oikeuteen: venttiilien puhdistaminen lieden rasvasuodattimien peseminen korvausilmaventtiilien aukipitäminen huoneistokohtaisten ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtaminen ikkunoiden asianmukainen tiivistäminen tarvittaessa ikkunatuuletus hoidetaan nopeasti ja ristivedolla Vuotavat vesikalusteet on syytä korjata heti. Esim. vuotava wc-istuin kuluttaa vuodessa 3000 m³ vettä, rahassa tämä merkitsee n. 8500 euroa. Niin mukavaa kuin suihkussa käyminen onkin, vettä voidaan säästää kohtuullisella käyntiajalla. Kahden minuutin käyntiaika kuluttaa vettä 24 litraa, kymmenessä minuutissa vettä kuluu jo 120 litraa ja näistä litramääristä lämpimän veden osuus on 60 %, joka on n. kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Martti Jokelainen. Automaation avulla lisää energiatehokkuutta, asumismukavuutta ja turvallisuutta Kun taloyhtiö ja asukkaat ovat tehneet voitavansa energiatehokkuuden lisäämiseksi, lisäapuja tehokkuuden saamiseksi voi saada ottamalla käyttöön kiinteistöautomatiikkaa. Aiheesta kertoi toimitusjohtaja Martti Jokelainen Ouman Oy:stä, jonka kehittämiä lämmönsäätöjärjestelmiä käyttää jo 70 % taloyhtiöistä. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat myös ilmastoinnin säätöratkaisut sekä kiinteistön ohjaus- ja valvontamenetelmät. Oumanin tuotteiden avulla voidaan integroida monet eri kiinteistön tekniikat toimimaan energiaa säästävällä tavalla yhdessä. Yrityksen tuotekehitys on vahvaa. Tuotekehityksen osuus liikevaihdosta on 20 %. Uusinta uutta edustaa etäohjattava Ounet-järjestelmä, joka on tarkoitettu Ouman-automaatiolaitteiden etäkäyttöön niin tietokoneen kuin matkapuhelimen selaimella. Ounetin avulla voidaan valvoa ja ohjata kiinteistössä olevaa automaatiota käymättä itse paikanpäällä reaaliajassa. Reaaliaikaisuus mahdollistaa nopean puuttumisen mahdollisiin talotekniikan häiriötilanteisiin. Palvelun voi kytkeä olemassa oleviin ja uusiin Ouman-laitteisiin. Tekniikan mahdollisuuksista seuraavaksi kertoi toimitusjohtaja Tommi Jokelainen Ekonor Oy:stä. Yrityksen tuote, Ekonor Lämmönvahti, mittaa lämmitysjärjestelmän paine-eroja. Laite liitetään vesikiertoiseen patterilämmitysverkostoon sekä lämmönsäätöautomatiikkaan. Lämmönvahti mittaa lämmitysverkoston paine-eroa havaiten huoneistojen patteritermostaattien muu- Oulun läänin Kiinteistöyhdistys 2 2012 3
tokset reaaliajassa. Laite kertoo saamansa tiedon lämmönsäätimelle, joka jakaa verkostoon juuri optimaalisen määrän lämpöä. Näin varmistetaan hyvä veden virtaus lämmitysverkostossa. Kaukolämpöraportti sisältää arvokasta tietoa Kaukolämpöinsinööri Heikki Niemi Oulun Energiasta valotti kaukolämpöasiakkaille toimitettavan raportin sisältöä. Raportti toimitetaan vuosittain helmikuussa kohteen laskutusosoitteeseen eli yleensä isännöitsijätoimistoon. Raporttia tulisi hyödyntää energiankulutuksen seurannassa energiankäytön tehostamisessa energiatodistuksen laadinnassa mahdollisten vikojen havaitsemisessa; esim. lämpöindeksin suuri poikkeama vastaavista kuluttajista tai kohteessa on heikko jäähdytys Raportti sisältää kohteen perustiedot, rakennustekniset tiedot ja kulutukseen liittyvät tiedot kolmelta vuodelta kuukausi- ja vuositalolla. Energiataloudellisuuden vertailu Sääkorjattu lämpöindeksi kuvaa kiinteistön energiataloudellisuutta ja sen avulla voidaan vertailla eri kiinteistöjä keskenään. Luku saadaan jakamalla sääkorjattu käyttö lämmitettävällä rakennustilavuudella (kwh/ m³/a). Vain oikea rakennustilavuus antaa luotettavan tiedon, siksi taloyhtiön kannattaa tarkastaa onko rakennustilavuuteen tullut muutoksia rakentamisen jälkeen ja ilmoittaa mahdollisista muutoksista lämpöyhtiölle. Heikki Niemi. Muista tarkistaa tilausvesivirta Jäähdytys ilmoittaa lämmönjakokeskuksen hyötysuhteen. Tällöin mitataan kaukolämmön meno- ja paluuveden lämpötilaeroa. Mitä suurempi on jäähdytysaste sitä pienempi on tilausvesivirta. Vuositasolla hyvä jäähdytys on yli 40 C. Tilausvesivirralla on suora vaikutus lämpölaskuun, sillä sen perusteella kiinteistölle määritellään perusmaksu. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa on saatettu määritellä kiinteistölle aivan liian suuri tilausvesivirta ja siksi sen oikeellisuuden tarkistamiseen saattaa olla aihetta. Tilausvesivirran tarkistamisen voi suorittaa energiayhtiö ja tilausvesivirran muutokset tehdään aina Oulun Energian mittauksiin perustuen. Varmista raporttien oikeellisuus Jotta taloyhtiö saisi oikeita, hyödynnettäviä tietoja lämmityksestään, energiayhtiölle annettavien tietojen täytyy olla oikeita. Mikäli kohde ei vielä ole etäluennassa, taloyhtiön Pekka Seppänen. tulee toimittaa kuukausittaiset kulutuslukemat energiayhtiölle. Puuttuvat tai virheelliset lukematiedot vääristävät raportilla näkyviä kulutustietoja, eivätkä eri vuosien kulutukset enää ole vertailukelpoisia keskenään. Ammattimiehen huomiot kiinteistön energiataloudellisessa selvityksessä Lvi-insinööri, HTT-tavarantarkastaja Pekka Seppänen Pohjois-Suomen Talokeskus Oy:stä kertoi tyypillisistä lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyvistä teknisistä ongelmista, mitä hänelle on tullut vastaan tehdessään energiataloudellisia selvityksiä taloyhtiöissä. Energiakatselmuksessa tarkastetaan sekä kiinteistön lämmönjakohuone että yhteiset tilat. Lämmönjakohuone Lämmönjakohuoneessa tarkistetaan mm. putkien lämpöeristeet, kalvopaisunta-astian kalvon eheys, varoventtiilin kunto ja lämmönsiirtimien tiiveys, pumppujen ja säätöventtiilien toiminta ja patteriverkoston toimintalämpötilat. Huoneistot Huoneistoista tarkastetaan patteriventtiilien ja termostaattien kunto, ilmanvaihdon toimivuus ja sen säädöt, vesikalusteiden kunto, ikkunoiden, ovien ja rakenteiden tiiviys. Perussäädöt kuntoon Ongelmiin käydään käsiksi tarkistamalla perussäädöt. Ensimmäiseksi hoidetaan patteriverkoston perussäätö kuntoon. On selvitettävä vesimäärät ja lämpöpattereiden venttiilien esisäätöarvot. Tämän jälkeen irrotetaan patteritermostaatit ja asennetaan pattereiden esisäätöarvot suunnitellusti. Linjasäätöventtiilin avulla mitataan ja säädetään vesimäärät suunniteltujen arvojen mukaisiksi. 4 2 2012 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys
Huonelämpötilan säätö Huoneiston huonelämpötilojen säätö pitää tehdä silloin kun pakkasta on vähintään -5 C. Aluksi patteritermostaatit irroitetaan ja lämpötilan annetaan tasaantua vähintään yksi vuorokausi. Tämän jälkeen mitataan huonelämpötilat ja tarvittaessa säädetään patteriventtiilien esisäätöarvoja. Seuraavana päivänä mitataan huonelämpötilat uudestaan. Kun huonelämpötilaksi on saavutettu toivottu lämpötila, termostaatit asennetaan paikalleen. On huomioitava, että patteritermostaatit voivat vioittua eikä niitä saa jättää säädön ajaksi patterin päälle. Käyttöveden virtaamien tarkistus Säätämällä veden virtaamaa putkistossa, vettä säästyy aivan huomaamatta. Sopiva virtaama keittiöhanasta on n. 12 litraa minuutissa, pesuallashanan virtaama n. 6 litraa minuutissa. Liian alhaisen virtaaman huomaa yleensä siitä, että suihku ei pysy päällä. Jos taas vesijohtoputkisto on mitoitettu liian isoksi suhteessa paineeseen, hanoista saadaan liian suuria määriä vettä. Ratkaisuna on nousujohtoon asennettava vakiopaineventtiili. Ilmanvaihdon säädöt Puhdas ja raikas huoneilma on terveellisen asumisen perusta. Ilmanvaihdon kautta lämmitysenergiasta menee hukkaan n. 36 %. Tähän lukuun voidaan vaikuttaa säätämällä ilmanvaihto ideaaliseksi. Ilmanvaihtoa asentavan yrityksen tulisi säätää ilmavirrat suunnittelijan mitoittamiin arvoihin. Silloin katossa olevat venttiilit säädetään tiettyyn asentoon, jossa niiden aina kuuluu olla. Valitettavasti näitä säätöjä ei joka tilanteessa ole kuitenkaan tehty. Energiakatselmuksessa voidaan mitata ilmamäärät, tarkistaa suodattimien kunto ja säätää sisäänpuhalluslämpötila oikeaksi. Tässä vielä muistilista kiinteistöhuollolle: tarkista kaukolämmön tulo- ja paluulämpötila aukaise kesäsulku syksyllä tarkista lämmitysverkon painetaso tarkista lämmönsiirtimen ja pumppujen tiiviys tarkista kiertovesipumpun laakeriäänet tarkista lämmityspattereiden vedenkierto, suorita tarvittaessa ilmaus ja asukkaalle: hanki tarkka huonelämpömittari ja sijoita se oleskeluvyöhykkeelle, ei ulkoseinään. Miellyttävä ja terveellinen huonelämpötila sijoittuu 20 ja 22 asteen välille jos patterin yläosa on jatkuvasti kylmä ja alaosa lämmin, kutsu huoltomies, joka tarvittaessa suorittaa patterin ilmauksen. Ilmaustarpeesta voi merkkinä olla myös patterin lorina älä peitä lämpöpatteria esim. verhoilla tai huonekaluilla kun huoneisto kaipaa tuuletusta, rivakka ristiveto tuuletus on paras tiivistä ikkunat ja parvekkeen ovet, vedon tunne vähenee ja ovien ja ikkunoiden kunnossapitotarve vähenee jälkikäteen asennettu lattialämmitys ja lisälämmittimet saattavat olla energiasyöppöjä huoneiston jäähdytystarve pienenee kun sammutat turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja turhan valaistuksen mikäli huonetilan koneellinen jäähdytys on välttämätön, käytä sitä vain lämpöhuippujen tasaamiseen Sähkönsiirrossa ja kaukolämmössä on selvien SääStöjen paikka! Oikein valittu sähkön siirtotuote ja tarkistetut kaukolämpömaksut merkitsevät pysyvää säästöä kiinteistön energiakuluissa. Ota yhteyttä ja aloita säästäminen! Sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden palvelut asiakaspalvelu puh. 020 7414 110, asiakaspalvelu@skapatenergia.fi www.skapatenergia.fi Oulun läänin Kiinteistöyhdistys 2 2012 5
Kilpailuvirasto lopetti tällä erää kaukolämpöalaa koskevat selvityksensä Tarjous yhdistyksen jäsenille Kilpailuvirasto on lopettanut vuonna 2009 käynnistämänsä kaukolämpöalaa koskevat selvitykset. Selvitysten lopettaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hinnoittelun taso ja kilpailuolosuhteet toimialalla olisivat ongelmattomia. Tutkimuksia voidaan myöhemmin jatkaa Mikään tutkituista maan kymmenestä suurimmasta kaukolämpöyhtiöstä ei selvitysten mukaan hinnoitellut vuosina 2004 2008 kaukolämpöä tavalla, jota olisi voitu pitää kilpailunrajoituslain (nyk. kilpailulaki) kieltämänä kohtuuttomana hinnoitteluna. On siten mahdollista, että Kilpailuvirasto ottaa alan hinnoittelun myöhemmin uudelleen käsittelyyn. Tutkimusten kohteina olleiden kaukolämpöyhtiöiden keskimääräinen hintataso osoittautui kyllä liiketoiminnan kannattavuus ja toiminnan riskitaso huomioiden korkeaksi, mutta kilpailusäännösten edellyttämä puuttumiskynnys ei kuitenkaan ylittynyt. Säännösten perusteella voidaan puuttua vain selkeisiin ylilyönteihin hinnoittelussa. Alan hinnoittelu ja hinnoittelumekanismit viittaavat toisaalta myös siihen, että kaukolämmön hinnan sääntelylle saattaa olla tulevaisuudessa tarvetta. Ks. tarkemmin: http://www.kilpailuvirasto.fi/ cgi-bin/suomi.cgi?luku= tiedotteet&sivu=tied/t-2012-2#1 Yhtiöjärjestyksen päivittäminen Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen palveluihin kuuluu yhtiöjärjestysmuutokset ja niihin liittyvien patentti- ja rekisterihallituksen asiakirjojen täyttö. Palvelun hinta on 350 480 euroa+alv. Rekisterin pitäjä perii muutoksesta maksun, hinnasto löytyy patentti- ja rekisterihallituksen nettisivuilta. http://www.prh.fi/fi/ kaupparekisteri/hinnasto.html. Laskutuksen hoitaa Pohjois-Suomen Talokeskus Oy. Tarjous on voimassa toistaiseksi. Asunto-osakeyhtiölaki toi runsaasti muutoksia yhtiöjärjestyksen sisältöön. Laissa on yhtiöjärjestystä koskevia olettamasäännöksiä, jolloin ne ohittavat vanhentuneet yhtiöjärjestysmääräykset. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä vanhat yhtiöjärjestysmääräykset eivät ole voimassa, vaan määräykset tulevat suoraan laista. Lain tuomia muutoksia on mm. yhtiökokouksen kutsu- ja pitoajassa, osakkeiden lunastuksessa ja yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä saattaa olla jo merkityksen menettäneitä määräyksiä, jotka kannattaa yhtiöjärjestyksen muuttamisen yhteydessä poistaa. Yhtiöjärjestysmääräyksen muutoksia ei ole pakko tehdä heti. Laki kuitenkin edellyttää, että uuden lain vastaiset yhtiöjärjestysmääräykset on muutettava samalla, kun jokin muu yhtiöjärjestysmuutos ilmoitetaan rekisteröitäväksi. Yhtiöjärjestysten muutoksia ei kannata kuitenkaan turhaan lykätä, koska vanhoista yhtiöjärjestyksistä saattaa aiheutua monenlaisia väärinkäsityksiä. Yhtiöjärjestystä päivitettäessä kannattaa miettiä myös muita mahdollisia muutoksia tai täsmennyksiä. Kysymykseen saattaa tulla esimerkiksi: rahoitusvastikemääräyksen tarkentaminen muutetaanko käyttömaksuja vastikeluonteisiksi? varautuminen vesimittareihin uudentyyppisen hyödykkeen yhteishankinta, kuten esimerkiksi laajakaistamaksu toiminnantarkastajan valitsematta jättäminen tilintarkastajan korvaaminen toiminnantarkastajalla kunnossapitovastuun täsmentäminen onko tarvetta siirtää esimerkiksi rivitalopihoja tai autopaikkoja osakashallintaan etäosallistuminen yhtiökokoukseen ja postiäänestys omien osakkeiden lunastaminen arvonlisäverovastikkeen ottaminen yhtiöjärjestykseen tai jo voimassaolevan pykälän täsmentäminen jos kaksi varsinaista yhtiökokousta, riittäisikö yksi? isännöitsijä puheenjohtajana? 6 2 2012 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys
Kunniamerkki on palkinto ansioituneille henkilöille Suomen Kiinteistöliitto myöntää tunnustuksia ansiokkaasta työstä kiinteistöalalla. Tunnustus voi olla joko ansiomerkki tai kunniamerkki. Kiinteistöliiton kunniamerkki on tunnustus kiinteistöalan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä. Kunniamerkkejä voivat hakea kaikki kiinteistöalan toimijat. Ansiomerkkiä voivat hakea vain Kiinteistöliiton jäsenjärjestöt ja myös liiton hallitus voi tehdä aloitteen ansiomerkin myöntämisestä. Kunniamerkki valaa itseluottamusta, lisää työn arvostusta ja on osoitus siitä, ettei pitkäaikainen työ ole ollut turhaa. Kiinteistöalan kunniamerkki voidaan jakaa juhlatilaisuuksien yhteydessä, kuten työntekijän täyttäessä vuosia tai huoltoyrityksen, isännöitsijätoimiston, taloyhtiön tai muiden vastaavien viettäessä merkkipäiviään. Kunniamerkki sopii annettavaksi myös eläkkeellesiirtymisen yhteydessä. Onko teidän työyhteisössä tai taloyhtiössä henkilöitä, joita haluatte arvostaa ja kiittää kiinteistöalan kunniamerkillä? Kunniamerkki voidaan myöntää esimerkiksi isännöitsijälle, ansioituneelle hallituksen puheenjohtajalle tai jäsenelle, talonmiehelle, siivoojalle, tilintarkastajalle, kirjanpitäjälle, huoltoyhtiön henkilökunnalle tai muulla tavoin kiinteistöalalla työskenteleville. Kiinteistöalan kunniamerkit ovat pronssinen 10 vuoden, hopeinen 20 vuoden ja kultainen 30 vuoden toiminnasta. Kuhunkin kunniamerkkiin liittyy kunniakirja. Kunniamerkit myöntää Kiinteistöliiton kunniamerkkilautakunta. Kunniamerkkien hinnat selviävät tilauslomakkeesta. http://www.kiinteistoliitto.fi/ attachements/ 2003-05-15T13-00-5331.pdf Energiatodistuslaskurit yhdistyksen kotisivuilla Myös hallituksen puheenjohtaja voi laatia energiatodistuksen Energiatodistus on tehtävä vuosittain. Sen voi laatia asunto-osakeyhtiöissä joko hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä. Erillisen energiatodistuksen voi lisäksi antaa taloyhtiön ulkopuolinen henkilö, joka on osoittanut täyttävänsä tehtävän suorittamiselle säädetyt pätevyysvaatimukset. Hallituksen puheenjohtajaa ja isännöitsijää eivät nämä vaatimukset koske. Kiinteistöyhdistys on tehnyt jäsentaloyhtiöitä varten energiatodistuslaskurin, jolla todistus voidaan tehdä muutamassa minuutissa. Se on käytössä jo useissa sadoissa taloyhtiöissä. Aikaisemmin yhdistyksen jäsenet ovat saaneet laskurin käyttöönsä pyytämällä, mutta nyt energiatodistuslaskurit kaukolämpötaloille ja sähkölämmitystaloille löytyvät yhdistyksen kotisivujen jäsensivuilta Energiatodistuslaskurit. Jäsensivuille pääsee suoraan seuraavasta linkistä: http:// www.kiinteistoyhdistysoulu.fi/ sivut/?page_id=17 Energiatodistuslaskurit ovat Excel-pohjaisia ja erittäin helppokäyttöisiä. Lisäät laskentataulukkoon vain taloyhtiön nimen, bruttoalan, kulutustiedot ja hiukan muuta ja energiatodistus on tulostettavissa Todistus -taulukosta. Lämmitystarveluvut löytyvät esimerkiksi Suomen Kiinteistölehden kotisivulta. Kulutustiedot löytyvät esimerkiksi tilinpäätöksestä tai ne ovat saatavissa isännöitsijältä, bruttoala löytyy esimerkiksi aikaisemmasta energiatodistuksesta. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys 2 2012 7
Korjaus- ja energia-avustusten haku päättyy 11.4.2012 Korjaus- ja energia- ja terveyshaitta-avustusten haku on parhaillaan käynnissä. Avustuksia myöntävät osittain kunnat, osittain ARA, joka on antanut ohjeet avustusten hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta. Kunnat ilmoittavat hakuajan päätyttyä ARAlle määrärahatarpeensa myöntämiinsä avustuksiin. ARA osoittaa määrärahaosuudet kunnille. Korjaus- ja energiaavustusten puhelin- ja sähköpostipalvelu ARAssa otettiin käyttöön 16.3.2011 korjaus- ja energia-avustusten suuren kyselymäärän takia keskitetty puhelin- ja sähköpostipalvelu. Palvelunumeroon ja uuteen sähköpostiosoitteeseen tulleisiin kysymyksiin vastaavat ARAn korjaus- ja energia-avustuksia käsittelevät asiantuntijat. Korjaus- ja energia-avustusten palvelun yhteystiedot: Puhelin: 040 710 4065 Sähköposti: korjausavustus.ara@ara.fi Lisätietoja myös omasta kunnasta tai Aran sivuilta Korjaus- energia- ja terveyshaitta-avustukset. AVUSTUKSET 2012 Hakuaika päättyy 11.4.2012 lomake 36a: Kuntoarvioavustus 50 % Kuntotutkimus 50 % Huoltokirja-avustus 50 % lomake 36b: Energia-avustukset 15 % 1. energiakatselmus (huoneistoalasta riippuen 720, 960, 1360 ) 40 % 2. lisälasi/etuikkuna 20 /ikkuna-m 2 15 % 3. ikkunoiden uusiminen (1W/m 2 K) 40 /ikkuna-m 2 15 % 4. parvekeovien uus/par (0,7W/m 2 K) umpi 110 /kpl 15 % parvekeovien uus/par (1,0W/m 2 ) lasiauk 110 /kpl 15 % 5. ulkoseinän lisäer (100 mm) minvilla tai vast 15 /m2 15 % 6. yläpohjan lisäer (150 mm) minvilla tai vast 1,5 /m 2 15 % 7. Edellytetään tehtäväksi toimenpiteiden 2 5 yhteydessä (ei erillisenä toimenpiteinä) ilmanvaihdon perussäätö 15 % tarvittaessa korvaus- ja poistoilmavent. asentaminen 15 % lämmitysjärjestelmän perussäätö 15 % tarvittaessa patteri- ja linjasäätövent. uusim. 15 % lomake 36b: Erikseen tehtynä 8. ilmanvaihdon lämmön talteenoton asentam. 15 % (tehtävä myös lämmitysjärjestelmän perussäätö) 9. liittyminen kauko- tai aluelämpöön 15 % lomake 37a: Öljy- ja sähkölämmityksen korvaaminen uusiutuvaa energiaa käyttäviksi 1. Maalämpöpumppujärj. rakentaminen 20 % 2. Ilma-vesilämpöpumppujärj. rakentaminen 20 % 3. Pelletti- tai muun puuläm.järj. rakentaminen 20 % 4. Polttoainevaraston rakent. 3. kohd.varten 20 % 5. Aurinkoläm. tai aurinkosähk. käyttöönotto 20 % vain kohtien 1 3 yhteydessä lomake 36c: Liikkumisesteen poistaminen 50 % lomake 36c: Hissin rakentaminen hissittömään porraskäytävään 50 % hakuaika jatkuva Lähde: Päijät-Hämeen yhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Kiljusen laatimaan yhteenvetopohjaan vuoden 2012 asetukset muokannut 9.2.2012 Lahden kaupungin aravatarkastaja Hannu Kittelä. 8 2 2012 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys
Oulun läänin kiinteistöyhdistys ry on perustettu v. 1906. Yhdistys edustaa nykyään lähes tuhatta taloyhtiötä ja niiden yli 30000 asukasta. Yhdistyksen kätköistä löytyi oheinen valokuva vuodelta 1935. Kuvassa olevat herrat muodostivat sen aikaisen, Oulun talonomistajien yhdistyksen, hallituksen. Laitoimme hallituksen kuvan toimiston ikkunaan ja se onkin kovasti kiinnostanut ohikulkijoita. Selvitimme herrojen nimet ja historiaa yhdessä Valter Bäckströmin kanssa. Oulun talonomistajien yhdistys vuodelta 1935 Koulukatu 19 Ylärivin ensimmäinen herra on kiinteistövälittäjä Heikki Aura, joka asui Kansankatu 4 ja Heikinkatu 17 kulmauksessa. Todennäköisesti Heikki Auralla oli räätäliveli, joka toimi Puistolassa. Seuraava herra on Pekka Holappa. Kolmas herra ylärivistä on rakennusmestari Juho Karvonen, joka asui kivitalossa Aleksanterinkatu 10:ssä. Samassa talossa toimi Angeria-leipomo. Seuraava talonomistaja on Eino Hahtonen, joka asui Rautatienkadun ja Asemakadun tai Rautatienkadun ja Hallituskadun kulmassa. Väinö Järvelinillä oli edustusliike ja hän asui Koulukatu 19:ssä, joka edelleenkin löytyy Oulun katukuvasta. Kyseessä on keltainen, alaosastaan kivinen ja yläosastaan puinen talo. Ylärivin viimeinen herra on Pentti Ahmala. Alarivissä vasemmalla istuva parrakas herra on Venäjän vallan aikainen luutnantti Juho Karhu. Hänen vieressään istuu kansakoulunopettaja, maalaisliiton kansanedustaja Iivari Lantto, josta löytyykin runsaasti historiatietoja. Hän oli valtuuston jäsen, johon luottamustehtävään hänet valittiin talonomistajien listoilta, ei puolueen jäsenenä. Hän omisti suuren vuokratalon vastapäätä diakonissalaitosta Sepänkadun ja Isokadun kulmauksessa. Seuraava herra on rakennusmestari Matti Karhula, joka syntyi 30.3.1878 ja kuoli 5.8.1951. Hän asui Torikatu 4:ssä. Viimeisenä rivissä on Emil Riberg. Jos sinulla on lisätietoa kyseisistä herroista, ilmoita siitä meille yhdistykseen. Tallennamme tiedot jälkipolville. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys 2 2012 9
Muutoksia kotitalousvähennykseen v. 2012 Kun ostat palveluja kotiin tai vapaa-ajanasunnolle, voit vähentää osan kuluista verotuksessasi kotitalousvähennyksenä. Saat vähennystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, kunnossapito- ja perusparannustyöstä sekä tietotekniikan asennus- ja neuvontapalveluista. Kotitalousvähennyksenä voit vuonna 2012 vähentää 15 prosenttia maksamastasi palkasta sekä palkan sivukulut tai 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2012 on 2 000 euroa vuodessa kun se vuonna 2011 oli 3000 euroa. Summa voi koostua pelkästään kotitalous-, remontti- tai tietotekniikkatöistä tai näistä kaikista. Omavastuu on 100 euroa. Maksimivähennyksen eli 2 000 euron vähennyksen saat, jos vuonna 2012 yritykseltä ostamissasi palveluissa työn osuus on yhteensä noin 4 665 euroa [(4 660 x 45 %) - 100) = 1 999,25]. Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi vuonna 2012 saada yhteensä 4 000 euron vähennykset. Puolisoille vähennys myönnetään siten, kun he ovat sitä pyytäneet. Jos 2 000 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa pyytää vain toiselle puolisolle. Näin omavastuu tulee vähennetyksi vain kertaalleen. Lisätietoja esim. verohallinnon sivuilta http://www.vero.fi/fi-fi/ Henkiloasiakkaat/ Kotitalousvahennys Paikallista palvelua alueellamme! Oulu Kempele Oulunsalo Kiiminki Jääli Jurvelin Oy on kehittyvä ja kasvava monialayritys, jonka keskeistä osaamista ovat pitkäjänteiset, toimivat ja tehokkaat asumisviihtyvyyteen ja kiinteistön arvon säilyttämiseen liittyvät palvelut: KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUT SIIVOUSPALVELUT KONEPALVELUT REMONTOINTIPALVELUT VIHERALUEIDEN YLLÄPITOPALVELUT Ota yhteyttä, kun etsit osaajaa! 10 2 2012 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys
Ovien ja ikkunoiden tiivistämisellä kohti energiasäästöjä Jossain vaiheessa elämänkaarta ovet ja ikkunat menettävät ominaisuuksiaan mm. tiiviys saattaa hävitä, jolloin asumisviihtyvyys heikkenee ja lämpöä karkaa. Taloyhtiöt joutuvat punnitsemaan uudistamisen ja korjaamisen etuja ja haittoja. Mika Jaara. Vaihtoehdon uudistamiselle tarjoaa iiläisen Binja Oy:n kehittämä tiivistyslista. VTT:n tekemän testauksen mukaan tiivistyslistan vaikutus huoneen vetoisuuteen, lämpötilaan ja tätä kautta energiansäästöön on todettu tutkimuksissa merkittäväksi. Listojen asentaminen säästää energiaa jopa 15 prosenttia. Tutkimuksessa tiivistettiin ovi, jonka yläosan lämpötila oli ennen tiivistystä -14,2 C. Tiivistyksen jälkeen lämpötila karmissa nousi 7,8 C:een. Mittauksen aikana ulkoilman lämpötila oli -21, sisäilma 22,7 astetta. vous helpottuu, sillä pölyt eivät enää pääse sisälle, eivätkä kerrostaloissakaan naapurin ruokakäryt tunkeudu käytävästä. Tiivisteiden asentamiseen tarvitset sahan ja vasaran Tuote on helppo ja nopea asentaa: myyntipakkaus sisältää kaiken tarvittavan, käytännössä pitää olla korkeintaan oma saha ja vasara. Yhteen oveen tai ikkunaan Binja-tiivistyslistan asentaa noin kymmenessä minuutissa. Omakoti- ja rivitaloissa etu- ja takaovien sekä terassin ovien sekä ikkunoiden tiivistäminen käy helposti pakkasellakin, sillä Binja-tiivistyslistan asentamisessa ei tarvita teippejä tai liimoja. Asennusta tehtäessä ovi tai ikkuna nimenomaan pidetään kiinni. Lista painetaan kiinni tiivistettävään karmiin siten, että tiivistekumi painuu noin puoleenväliin lyttyyn tiivistettävää ovea tai ikkunaa vasten, ja lista naulataan kiinni karmiin. Ikkunaa tiivistettäessä täytyy kuitenkin muistaa korvausilman turvaaminen jos rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poisto. Veto Hajut Melu Pöly Binja Tiivistyslistalla suljet edullisesti merkittävän energiavuodon ovista ja ikkunoista: Energia Lämpö Paras energiaremontti ikinä! Helpotusta haju-, pöly- ja meluhaittoihin Markkinointi- ja myyntijohtaja Mika Jaaran mukaan tiivistyslista on havaittu erittäin tehokkaaksi sisään kantautuvan hajun, pölyn ja melun eristäjäksi. Binja-tiivistyslistan on käytännössä todettu vaimentavan ja estävän niin kerrostaloissa kuin esimerkiksi hotelleissa ylimääräiset käytävistä huoneeseen tulevat melu- ja hajuhaitat. Lisäksi ovien kolahtelu ja vetoisuus loppuu. Myös huoneiston sii- Energiansäästö jopa 15% VTT:n testaama! VTT-S-10235-10 Palkittu tuote! InnoSuomi Isännöitsijä Juha Vuorenmaa, Kiinteistö Oy Maunulan asunnot positiivista, Erittäin tehokas ääneneristäjä. Estää ulkoa kantautuvat melut, pölyt ja hajut. Helpottaa allergia- ja astmaoireita. Parantaa asumisviihtyisyyttä. Helppo asennus jopa vartissa. Kysy rautakaupasta tai tilaa Binjan verkkokaupasta! Katso video! Asukaspalaute on ollut erittäin voin suositella www.binja.fi Oulun läänin Kiinteistöyhdistys 2 2012 11
Lakineuvontaa taloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille ja osakkaille Taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille sekä kerros- ja rivitaloasukkaille tulee eteen kysymyksiä, joiden osalta voi olla tarpeen varmistua menettelyjen oikeellisuudesta sekä laillisuudesta. Näin etenkin yhtiökokousten aikaan. Kiinteistöliitto ja yhdistykset palvelevat ja neuvovat jäsenkiinteistöjen edustajia maksutta sekä kaikkia osakkaita ja ei-jäsenkiinteistöjä maksullisen puhelinneuvonnan avulla. Yhtiökokouksiin liittyvissä asioissa kannattaa tutustua myös Kiinteistöliiton tuottamaan verkko-oppaaseen: www.taloyhtio.net/ yhtiokokousopas Kiinteistöliiton neuvontapalvelu osakkaille ma to klo 12 16 numerossa 0600 0 1122 maksullisena palveluna Kiinteistöliiton maksullinen neuvontapalvelu toimii numerossa 0600 0 1122. Palveluaika on maanantaista torstaihin iltapäivisin eli ma to klo 12 16. Neuvontapalvelun hinta on 1,95 euroa minuutissa + paikallisverkkomaksu. Maksullinen neuvonta on tarkoitettu asunto-osakeyhtiöiden osakkaille sekä niiden taloyhtiöiden isännöitsijöille ja hallituksille, jotka eivät vielä ole Kiinteistöliiton jäseniä. Kiinteistöliiton sekä liiton alueellisten jäsenyhdistysten jäsenet ovat oikeutettuja jäsenneuvontaan, joka sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenille lakineuvonta maksutonta Kiinteistöliiton jäsenten lakineuvonta palvelee jäsenkiinteistöjen hallituksia, isännöitsijöitä sekä tilintarkastajia ja toiminnantarkastajia ma to klo 9 15 ja pe klo 10 15 numerossa (09) 1667 6300. Lakineuvonta sisältyy jäsenmaksuun ja jäsennumeron avulla tarkistetaan jäsenneuvonnan käyttöoikeus. Kiinteistöyhdistyksen alueellinen neuvonta Kiinteistöliiton alueellisten yhdistysten neuvonta palvelee jäsenkiinteistöjä kaikissa kiinteistön omistamiseen ja jokapäiväiseen kiinteistönpitoon liittyvissä asioissa liittyivätpä ne sitten hallintoon tai taloudenpitoon. Alueellisen kiinteistöyhdistyksen neuvontaa antavat toimihenkilöt tuntevat paikalliset olosuhteet. Ota yhteyttä Oulun läänin kiinteistöyhdistykseen puh. (08) 371 712 tai 040 844 1371. Jäsenyys Kiinteistöliitossa on taloyhtiölle kannattavaa Jäsenyys on taloyhtiöille edullisin ja kannattavin tapa saada asiantuntevaa, puolueetonta neuvontapalvelua sekä ajankohtaista tietoa ja osaamista käyttöönsä. Jäsenpalveluista löytyy lisätietoa osoitteesta www.taloyhtio.net/ajassa/ jasenpalvelut Kiinteistöliittoon taloyhtiöt kuuluvat alueellisten jäsenyhdistysten kautta, yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kiinteistoliitto.fi/jaseneksi/ jasenyhdistykset Koti kaikkiin tarpeisiin Koti kaikkiin tarpeisiin www.rsa.fi Vuokraus 08 2117 252 Vesanen www.rsa.fi 08 2117 251 Hummastenniemi Vuokraus 08 2117 255 252 Vesanen 08 2117 251 Hummastenniemi etunimi.sukunimi@rsa.fi 08 2117 255 etunimi.sukunimi@rsa.fi 12 2 2012 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys
KHO 17.1 2012: Ullakkotilan käyttöönottaminen edellytti rakennuslupaa ja poikkeamista asemakaavasta Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO 17.1.2012 T 43 ottanut kantaa kerrosalaan laskettavan asuintilan määrittelyyn. Tapauksessa oli kysymys siitä, tarvitaanko ullakkotilan asuintilaksi rakentamiseen hakea rakennusluvan lisäksi myös poikkeamista asemakaavasta, ja po. tapauksessa näin olisi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan pitänyt toimia. Asemakaavan mukaan tontille sai rakentaa yksikerroksisen asuinrakennuksen. Asuinrakennuksen ullakkokerrokseen oli piirustusten mukaan tarkoitus rakentaa ikkunaton ja lämpöeristämätön tila. Piirustusten perusteella ullakkotilan harjakorkeus oli yli kolme metriä ja siinä oli yli 1,60 metriä korkeaa huonealaksi laskettavaa tilaa yli 25 neliömetriä. Kulku ullakkotilaan tapahtui piirustusten mukaan vaatehuoneesta ullakolta alas laskettavia portaita pitkin. Myönnetty rakennuslupa oikeutti rakentamaan luvassa vahvistettujen piirustusten mukaisen rakennuksen. Luvan mukaisesti toteutettuna rakennuksen ullakkotila oli lämmöneristyksen ja valoaukollisten ikkunoiden puuttumisen vuoksi asumiskäyttöön niitä tarvitseville soveltumatonta. KHO:n mukaan ko. tilaa ei luettu rakennuksen kerrosalaan kuuluvaksi. (maankäyttö- ja rakennuslaki 115 :n 3 mom.) Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n 3 momentti kuuluu seuraavasti: "Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä ai- Rakennusalan ammattilaispalveluita heutuvan pinta-alan verran." Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kyseistä lainkohtaa ei ollut tulkittava siten, että ullakkotilat tai niiden osa luettaisiin kerrosalaan sillä perusteella, että ne olivat otettavissa käyttöön asuintiloiksi. Ks. http://www.finlex.fi/fi/ oikeus/kho/muut/2012/ 201200043 Rakennusalan ammat Rakennusalan palveluita Rakennusalan ammattilaispalveluita niitä Yhteydenotto: Jani Ojala 04 niitä ammatt tarvit palveluita tarvitseville Rakennusalan ammattilaispalveluita niitä niitä Risto Keränen tarvits 04 Yhteydenotto: Jani Ojala 0440887488 tarvitseville Yhteydenotto: Rakennusalan Jani Ojala amma 044 Rakennusalan Risto Keränen palveluita ammattilaispalveluitpalveluita niitä Yhteydenotto: niitä tarvitseville tarvitseville Jani Ojala 0440887489 ammattilais- Risto niitä Keränen tarvi 044 0 Yhteydenotto: Jani Ojala 0440887488 Yhteydenotto: Risto Keränen Jani 0440887489 Yhteydenotto: Jani Ojala Ojala 0440887488 Risto 0440887488 Keränen 0 Risto Keränen Risto Keränen 0440887489 0440887489 www.fouconrakentajat.fi www.fouconrakentajat.fi www.fouconrakentajat.fi www.fouconrakentajat www.fouconrakentajat.fi www.fouconrakentajat.fi Oulun läänin Kiinteistöyhdistys 2 2012 13
Vuosi 2011 oli entisen Oulun läänin alueella miltei viidenneksen edellisvuotta lämpimämpi Lämmitystarpeella mitattuna vuosi 2011 oli Pohjois- Pohjanmaalla ja Kainuussa lähes 20 % lämpimämpi verrattuna vuoteen 2010, joka oli erityisen kylmä. Pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden vuosi 2011 oli kymmenyksen lämpimämpi. Vuoden 2011 syksy oli edelliseen verrattuna kolmanneksen edellisvuotta lämpimämpi. Suomen Kiinteistölehti tarjoaa yhdistyksen jäsenille tarkempaa tietoa lämmitystarveluvuista. Luvut löytyvät seuraavasta linkistä: Lämmitystarve 2010, 2011 ja pitkäaikainen keskiarvo 2010 2011 pitkäaikainen 2010 ka. 2011 pitkäaikainen ka. http://www.kiinteistolehti.fi/lammitystarveluvut/kirjautuminen salasana on 258712 14 2 2012 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys
TALOYHTIÖIDEN PERUSKORJAUS huolenpitoa omasta taloudesta Suomi on metsien, peltojen ja järvien maa. Suomalaisten varallisuudesta merkittävä osa koostuu kuitenkin rakennuksista, erityisesti asuinkäytössä olevista asunto-osakeyhtiömuotoisesti omistetuista asuinrakennuksista eli kerros- ja rivitaloista. Tästä varallisuudesta kannattaa pitää jatkuvasti huolta. Pasi Mäkelä. Käytännössä huolen pitäminen tarkoittaa suunnitelmallisuutta, oikeaaikaisia korjauksia ja tarvittaessa käyttötarkoituksen muutoksia, sanoo johtaja Pasi Mäkelä Sampo Pankin Rotuaarin konttorista. Rakennusten korjausvelka on tällä hetkellä huomattavan suuri ja rakennusten jatkuvasti ikääntyessä tilanne ei ole ilman merkittäviä toimenpiteitä nopeasti paranemassa. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys 2 2012 Varaudu peruskorjauksiin etukäteen Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että yhtiön hallitus esittelee yhtiökokoukselle vuosittain kirjallisen selvityksen seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeista. Selvityksessä tulee kertoa korjauksista, jotka vaikuttavat olennaisesti vastikkeen maksuun ja huoneiston käyttöön. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut ohjata hallitukset ja asukkaat pohtimaan peruskorjaustarpeita hyvissä ajoin. Liian usein peruskorjauksissa säästetään ja joudutaan tilanteeseen, jossa ne on pakko toteuttaa ilman kunnollista valmistautumista. Tällöin kertakulut voivat nousta suuriksi ja saattavat tuntua yksittäisen osakkaan kannalta kohtuuttomiltakin. Jotta näin ei kävisi, peruskorjauksiin on hyvä varautua etukäteen myös rahoituksen osalta, toteaa Mäkelä. Mäkelän mukaan asiassa auttaa riittävän ajoissa aloitettu ennakkosäästäminen, joka pienentää tarvittavan rahoituksen määrää ja samalla kaikki osakkaat varautuvat etukäteen tulevaisuudessa nouseviin asumiskustannuksiin. Ennakkosäästäminen on luontevaa aloittaa esimerkiksi silloin, kun peruskorjauksen suunnittelu käynnistyy ja lopettaa, kun remontti valmistuu. Sampo Pankin tekemissä asiakaskyselyissä on selvinnyt, että merkittävä osa taloyhtiön hallituksen jäsenistä on pitänyt ennakkosäästämistä tärkeänä asiana ja useat taloyhtiöt ovat myös käytännössä säästäneet etukäteen ylimääräisen korjausvastikkeen avulla. Peruskorjauksen rahoitus oma vai taloyhtiön laina? Remontin aikana taloyhtiölle tulee laskuja kymmeniä tai jopa satoja kappaleita. Perinteisesti taloyhtiön remontin rahoitus on toteutettu siten, että yhtiö on sopinut pankin kanssa lainasta, jota nostetaan yhtiön tilille sitä mukaa, kun remontti etenee. Käytännössä tämä vaatii isännöitsijältä hyvää ennakointikykyä tulevien laskujen suhteen tai sitten riittävän suurten usein tarpeettoman suurten lainaerien nostoa taloyhtiön tilille. Joustavampi tapa hoitaa remontinaikainen rahoitus on taloyhtiön luotollinen tili, jonka saldo on koko ajan tarpeellisessa määrin käytössä, eikä erillisistä lainaerien nostoista tarvitse huolehtia. Kun peruskorjaus on valmis ja kokonaiskustannukset ovat selvinneet, luotollinen tili muutetaan pitkäaikaiseksi lainaksi, kertoo Mäkelä. Tässä vaiheessa osakkailla on mahdollisuus järjestää oma rahoituksensa itse kullekin parhaiten sopivalla tavalla. Pankin asiantuntijat ovat valmiita käymään jokaisen osakkaan kanssa henkilökohtaisesti läpi parhaat mahdolliset vaihtoehdot. Esimerkiksi lapsiperheillä, eläkeläisille ja asuntosijoittajilla on kullakin omat erilaiset tarpeensa. Asuntosijoittaja saattaa arvostaa taloyhtiölainaa, jota lyhennetään kuukausittain rahoitusvastikkeen muodossa. Jollekin paras vaihtoehto on 15
oma laina, johon yhdistetään aiempia lainoja ja saadaan kuukausierä sen hetkiseen elämäntilanteeseen sopivaksi. Mikäli laina on henkilökohtainen, myös lyhennysvapaista jaksoista voidaan sopia yksilöllisesti ja lainan hinnoittelu perustuu kunkin osakkaan omaan asiakassuhteeseen, Mäkelä toteaa. Taloyhtiölainasta päätetään yhtiökokouksessa Taloyhtiön ottamista lainoista päätetään aina yhtiökokouksessa. Lainan vakuudeksi pantataan taloyhtiön kiinteistöön kiinnitetyt panttikirjat. Panttikirjojen määrä määräytyy lainan määrän mukaan ja niiden tulee kattaa lainan pääoma korkoineen ja kuluineen. Myös panttikirjojen panttaamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Taloyhtiö voi hakea panttikirjoja itse maanmittaustoimistolta tai antaa hakemisen pankin tehtäväksi. Lainan ottamista, luotollisen tilin avaamista ja panttausta koskevasta yhtiökokouksen pöytäkirjasta tulee ilmetä lainan enimmäismäärä, laina-aika vuoden tarkkuudella ja vakuudeksi tulevan kiinteistön tai vuokraoikeuden sekä panttikirjojen yksilöintitiedot. Yhtiökokous voi valtuuttaa taloyhtiön hallituksen tai isännöitsijän sopimaan tarkat lainaja vakuusehdot, kertoo Mäkelä. Lainaa nostettaessa tai luotollisesta tilistä sovittaessa pankki tarvitsee kopion yhtiökokouksen pöytäkirjasta, jossa päätökset on tehty. Luottoihin liittyvät dokumentit allekirjoittaa henkilö, jolla kaupparekisterin mukaan on oikeus edustaa taloyhtiötä. Jos isännöitsijä tai hallitus on valtuutettu hallituksen tai yhtiökokouksen päätöksellä sopimaan tarkemmista ehdoista, tarvitaan tätä asiaa koskeva pöytäkirja. Samoin tarvitaan päätös asiakirjojen allekirjoittajasta, mikäli esimerkiksi isännöitsijällä ei ole kaupparekisteristä ilmenevää nimenkirjoitusoikeutta. Hyvissä ajoin yhteys pankkiin Pankkiin kannattaa olla peruskorjauksen lähestyessä hyvissä ajoin yhteydessä. Pankin asiantuntijoiden kanssa voi keskustella eri vaihtoehdoista ja siitä, mikä on itse kullekin paras ratkaisu. Myös hallituksen ja isännöitsijän on hyvä olla yhteydessä pankkiin ajoissa. Tällöin voidaan parhaalla mahdollisella tavalla kartoittaa eri vaihtoehdot myös taloyhtiön kannalta ja voidaan valmistautua kuluihin myös ennakkosäästämisellä, Mäkelä ohjeistaa. Tilaajavastuulain laiminlyönneistä julkinen rekisteri Tavoitteena vähentää harmaata taloutta Valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksen toimintaohjelmaksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi vuosina 2012 2015. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva ohjelma sisältää kaikkiaan 22 hanketta. Veronumero käyttöön tunnistekortissa syksystä 2012 alkaen Veronumero otetaan käyttöön pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa syksystä 2012 alkaen. Samoin ensi syksynä otetaan käyttöön myös Verohallinnon ylläpitämä rakennusalan veronumerorekisteri, josta jokainen voi tarkistaa, onko palvelun käyttäjän yksilöimä henkilö ja veronumero merkitty veronumerorekisteriin. Lisäksi otetaan käyttöön työmaiden työntekijöiden ja urakkatieto jen kuukausittainen ilmoittamismenettely Verohallinnolle. Hallitus laajentaa tilaajavastuulain selvitysvelvollisuutta rakennustoiminnassa ja arvioi jatkossa tilaajavastuulain uudistamistarpeet. Viranomaistietojen saatavuutta helpotetaan ja yritystoiminnan läpinäkyvyyttä lisätään luomalla julkinen rekisteri laiminlyöntimaksuista. Har- maata taloutta torjutaan myös julkisissa hankinnoissa hankintalain uudistuksella. Viranomaisten välisiä tiedonvaihdon esteitä puretaan ja tarvittavat viranomaisrekisterit saatetaan joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan sääntelyn toimivuudesta ja puutteista tehdään kokonaisarvio. Tämän jälkeen tehdään tarvittavat säädösmuutokset. Kansainvälisen verokeinottelun estämiseksi tehostetaan valvontaa ja ohjausta, joka kohdistuu siirtohinnoitteluun, muihin kansainvälisiin voitonsiirtoihin ja menojen kohdentamiseen sekä kansainvälisiin yritysjärjestelyihin. 16 2 2012 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys
Hyvä taloyhtiön edustaja Muistathan ilmoittaa kiinteistöyhdistykselle mahdolliset hallituksen kokoonpanomuutokset, jotta lähettämämme posti ohjautuu oikeaan osoitteeseen. Muutosilmoitukset osoitteeseen oulu@kiinteistoliitto.fi tai numeroon (08) 371 712 VTT:n sertifioima VTT-C-7931-12 Parhaassa putkistoremontissa vanhat putket jätetään paikalleen EW-Liner Oy:n Tubus -putkistosaneerausmenetelmällä viemärit saneerataan ruiskuttamalla uusi putki vanhan putken sisään. Kyseessä on ehdottomasti yksinkertaisin, halvin ja joustavin tapa asentaa uudet putket olemassa olevaan viemärijärjestelmään. Tubus -ruiskutusmenetelmä vie tavallisesti yhden työpäivän huoneistoa kohti, ja asukas tuskin huomaa, että asunnossa on käyty. EW-Liner Oy http://www.ew-liner.fi Espoon toimipiste ja hallinto: Läntinen teollisuuskatu 30 02920 Espoo puh. (09) 8553 0410 Kaarinan toimipiste: Autoilijankatu 31 20780 Kaarina Jyväskylän toimipiste: Kauhatie 2 40320 Jyväskylä Oulun toimipiste: Myyntimiehenkuja 2 90410 Oulu puh. (02) 414 4100 puh. 0400 915 659 puh. 0400 376 451 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys 2 2012 17
Sisäministeriöltä ohje pelastussuunnitelman tekemiseen Uusi pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011. Lain uudistukset koskevat rakennusten turvallisuuteen liittyvien velvoitteiden osalta myös taloyhtiöitä. Lain tavoitteena on erityisesti onnettomuuksien ehkäisy ja asumisturvallisuuden parantaminen. Taloyhtiöiden kannalta merkittävimmät uudistukset käsittelevät palotarkastuksia, pelastussuunnittelua sekä väestönsuojia. Pelastussuunnitelmat oltava valmiina 1.7.2012 mennessä, vanhat pelastussuunnitelmat on päivitettävä 1.7.2013 mennessä Taloyhtiöillä, jotka uuden lain myötä velvoitetaan tekemään pelastussuunnitelma, on aikaa tehdä suunnitelma 1.7.2012 mennessä. Vanhat pelastussuunnitelmat on päivitettävä uuden lain vaatimusten mukaisiksi 1.7.2013 mennessä. Sisäministeriön toimesta on laadittu pelastussuunnitelmaohje, joka auttaa laatimaan taloyhtiölle toimivan pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelma opastaa, mitä asukkaan pitää tehdä, jos kotitalossa on pitkä sähkökatkos, joku liukastuu ja loukkaa itsensä pihalla, naapurissa on tulipalo tai vesiputki on katkennut, eikä taloon tule vettä. Pelastussuunnitelman laatiminen hallituksen vastuulla Uusi pelastuslaki korostaa, että pelastussuunnitelma laaditaan taloyhtiön ja asukkaiden tarpeisiin. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa arjen turvallisuutta. Pelastussuunnitelman laatii hallitus, ja isännöinti tukee hallitusta taloyhtiön turvallisen arjen rakentamisessa. Hyvin johdetussa yhtiössä on varauduttu yllätyksiin ja suunniteltu, miten tieto kulkee asukkaille poikkeustilanteissa. Laadittava vähintään kolmen huoneiston rakennuksiin Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme huoneistoa. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on pohdittava, mitä riskejä juuri tässä yhtiössä on ja miten kotitalosta saadaan entistä turvallisempi paikka asua. Kiinteistön erityispiirteet on huomioitava esimerkiksi siinä, miten varaudutaan pitkään sähkökatkokseen. Jos talossa on sähkölämmitys, vaikuttaa sähkökatkos hyvin konkreettisesti asukkaisiin. Erityisen tärkeää on saada asukkaat mukaan pohtimaan turvallista arkea. Kerrostalon pelastussuunnitelmassa on kerrottava esimerkiksi, ettei lastenrattaita saa turvallisuussyistä säilyttää rappukäytävässä. Vaaratilanteissa ne voivat olla poistumisen esteenä ja palaessaan ne tuottavat myrkyllisiä kaasuja. Asukkaat kannattaa perehdyttää pelastussuunnitelmaan vaikkapa jakamalla se jokaiseen huoneistoon. Ohje saatavissa kiinteistöyhdistyksen kotisivuilta. 18 2 2012 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys