FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin



Samankaltaiset tiedostot
FARMI 2020-opintomatka Nokia Edeniin

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Opintomatka Vuokatti

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Aperehuruokinnan periaatteet

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

VENE-opintomatka Pohjois-Savo

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehun tuotantokustannus

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Taloudellinen menestyminen luo perustan vastuullisuudelle

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

VESIVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA. Ismo Puurunen

Maississa mahdollisuus

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehunurmet kg ka

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

Lisää luomulihaa. Luomupäivä Tampere

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN

Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli

Kaikki meni eikä piisannutkaan

MaitoManagement 2020

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Raisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan

Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: MEUR (* Henkilöstö: (*

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?


ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere Perttu Pyykkönen

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Maidontuotannon kannattavuus

Rehuanalyysiesimerkkejä

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Johtamalla hyvää säilörehua

Transkriptio:

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin Mikko Löytynojan luento Hankkijasta ja Suomen Rehusta. Hankkijan omistaa tanskalainen DLA 60 % ja SOK 40 %. Suomen Rehu on Suomen suurin rehunvalmistaja. Seinäjoella tehdas käy keskeytymättä kolmessa vuorossa. Seinäjoen tehdas ottaa viljaa vastaan 110 milj. kg vuodessa rehunvalmistukseen. Rehujen reseptit tehdään Hyvinkäällä. Suomessa on ylikapasiteettia rehunvalmistuksessa. Luennon jälkeen tehtiin tehdaskierros.

Matkaa jatkettiin kohti Nokiaa. Juustoportissa pysähdyttiin kahville. Nokia Edenillä majoituttiin ja pian olikin vuorossa vesijumppa. Se tarkoitti ohjattua vesijumppaa pötkön kanssa 60 min. Jumpan jälkeen kokeilimme vielä porealtaat, ulkoaltaan ja saunat. Illallinen nautittiin hotellin a la carte listalta. 3.4.2014 Päiväksi suuntasimme Nokian Linnavuoreen, jossa sijaitsee Agcon Powerin tehdas. Agco osti Linnavuoren ja Suolahden (Valtra) tehtaat v. 2004. Linnavuoressa toiminta on alkanut puolustusvoimilla jo ennen toista maailmansotaa ja heidän toimintaa on yhä vuoren sisässä (lentokonemoottorien huolto). Aikaisemmin Agcon tehdas toimi Sisu Diesel-nimellä. Agco Powerilla on moottoritehtaat myös Brasiliassa ja Kiinassa. Agco on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja. Linnavuoren tuotanto on lisääntynyt uuden omistajan myötä, kun konserni käyttää moottoreita monissa eri merkeissä ja koneissa. Tehtaan pitkäaikainen tuotekehitysjohtaja nyt eläkkeellä konsulttina oleva - Mauno Ylivakeri toimi päivän oppaanamme. Aluksi kuuntelimme luentotilassa Agcon toiminnasta ja historiaa Linnavuoren tehtaan moottorituotannosta.

Kävimme läpi alueen tuotantolaitokset. Vanha moottoritehdas on automatisoitu viime vuosina. Moottorien kokoonpanon hoitavat linjalla peräkkäin olevat robotit. Toki ihmisiäkin tarvitaan jonkin verran toimintaa varmistamassa häiriöiden varalta. Uusi moottoritehdas on valmistunut vuosi sitten ja sen vuoksi Linnavuoreen on palkattu lähes sata uutta työntekijää. Tehtaassa valmistetaan isommat moottorit, jotka menevät pääosin vientiin. Koneet kootaan linjalla ihmisvoimin pääosin kahdessa vuorossa. Palattuamme Edeniin vuorossa oli zumba. Se oli monille uusi kokemus. Zumba oli nopeatempoista, jossa hiki tuli pintaan. Ohjaajan mielestä oli ilahduttavaa, että ryhmässä oli yhtä monta miestä kuin naistakin. Yleensä osallistujat ovat pääosin naisia. Zumban jälkeen oli pian vuorossa keilaus Nokian keskustassa. Tämän jälkeen oli vielä vesijumppa Edenin altailla. Illalla menimme syömään Tampereelle viikinkiravintola Haraldiin. Siellä oli hyvä ruoka ja hyvä palvelu. Kalusteet olivat jykeviä, puusta valmistettuja. Ravintolassa oli viikinkirekvisiittaa, tarjoilijat olivat pukeutuneet viikinkiasuihin. 4.4.2014 Klo 9.00 lähdimme hotellilta kohti Ähtäriä. Kahvilla kävimme Virroilla Kitusen Kievarissa. Sen jälkeen menimme tutustumaan Juha Kantoniemen maitotilaan Ähtärissä. Tilalla on päätetty tehdä kaikki mahdollisimman vähällä automaatiolla (toimii eikä rikkoudu) ja alhaisin kustannuksin. Myytävän maidon hintaan ei voi vaikuttaa mutta tulos saadaan, kun kustannuksissa säästetään. Systeemin on oltava sellainen, että se toimii myös alhaisemmalla maidon hinnalla esim. kotoinen ruokinta. Samoin velkaa ei saa olla liikaa.

Tilalla on 260 lypsylehmää, jotka ovat kahdessa navetassa. Vanhempi navetta on valmistunut v. 2005 ja se maksoi n. 4400 /lehmäpaikka. Sen yhteydessä on takaalypsyasema, jossa on 2x10 lypsypaikkaa. Uusi eläinhalli lehmille ja hiehoille on valmistunut v. 2011. Sen hinta oli n. 5000 /lehmäpaikka. Navettojen välissä on yhdyskäytävä. Molemmat navetat ovat verhoseinäisiä visiirinavetoita, joissa on käytössä aperuokinta, jossa on säilörehun lisäksi murskeviljaa, rypsiä ja rankkia. Lypsäville lehmille annetaan vain yhtä seosta. Karjan keskituotos on n. 9500 kg/lehmä. Lehmät ovat eri ryhmissä: korkeatuottoiset, vastapoikineet, ensikot, hitaat, loppukauden lehmät. Hyvämaitoiset lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä, klo 5.00, klo 11.30 ja klo 18.00. Lypsäjät ovat pääosin ukrainalaisia työntekijöitä. Pikkuvasikat ovat erillisessä v. 2009 valmistuneessa rakennuksessa, johon mahtuu 48 vasikkaa. Rakennus maksoi vajaa 65.000. Rakennus näyttää ulkoa katsoen leveältä autotallilta, jossa on molemmissa päissä kolme nosto-ovea. Pienimmät vasikat ovat 3 vk yksilökarsinassa, sen jälkeen viikon kahdestaan, kun väliaita nostetaan ja sitten kuukauden 6 vasikan ryhmissä. Vasikat juotetaan kolmesti päivässä. Klo 9.00 ne saavat 3 litraa, klo 14.00 2 litraa ja klo 21.00 3 litraa hapanjuomaa, jossa on Starttia tai erilleen lypsettyä maitoa. Vasikat saavat mysliä ja kuivaa heinää. Vasikkakarsinat voidaan tyhjentää pienkuormaajalla. Kahden kuukauden iässä vasikat siirtyvät seuraavaan nuorkarjanavettaan, jossa eläimillä on makuuparret.

Vasikka- ja nuorkarjatiloja on saneerattu vanhasta lypsykarjanavetasta v. 2006.

Tällä hetkellä saneerataan yhtä rakennusta hiehopihatoksi. Tilalla on käytössä peltoa 345 ha, josta osa on vuokrapeltoa ja osa sopimusalaa. Tilasta on tehty Oy 1.3.2014. Karjapuoli on oma Oy ja konepuoli oma Oy. Tilan liikevaihto on tällä hetkellä 1,4 milj., mutta tulevaisuudessa 1,7 milj.. Menot ovat 58 % kustannuksista. Säilörehusatoja korjataan 3 vuodessa ajosilppurilla ja säilötään AIV 2:lla siiloon. Kasvilajeja ovat apila, nurminata, rainata, sinimailanen, timotei. Ruokonataa ei käytetä. Isäntä oli erityisen tyytyväinen rainataan, joka lisää 2. ja 3. satoa huomattavasti. Apilaa on viljelty jo 15 vuoden ajan. Lannoitus perustuu lietteeseen. 1. vuonna kasvit saavat vain lietettä, 2. ja 3. vuonna myös väkilannoitetyppeä. Liete menee pellolle letkua myöten, jota on 1200 m. Tilalla viljellään seosviljaa, jossa on ohraa 60 %, kauraa 30 % ja vehnää 10 %. Tämä murskesäilötään. Lisäksi tehdään kokoviljasäilörehua vilja-herneseoksesta n. 30 ha-alalta. Tilalta suuntasimme Ähtärin keskustaan Ravintola Yläportaaseen syömään Nordkalkin tarjoaman lounaan. Mikko Jylhä kertoi ajankohtaisia asioita kalkituksesta ja vastasi kysymyksiin. Sen jälkeen ajoimme Kannukseen. Matka oli opettavainen ja onnistunut, kiitos mahtavalle ryhmällemme!