Kemiantekniikan perustutkinnon, prosessinhoitajan opetussuunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
Arviointisuunnitelma alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen

Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin opetussuunnitelma

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Metsäalan perustutkinnon, opetussuunnitelma

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA

OPISKELIJAN ARVIOINTI

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

Sähköalan perustutkinnon opetussuunnitelma

Paperiteollisuuden perustutkinnon, paperiprosessinhoitajan opetussuunnitelma

Catering-alan perustutkinnon opetussuunnitelma

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Talotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelma

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN!

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Turun ammatti-instituutin arviointisuunnitelman yhteinen osa

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

VAASAN AMMATTIOPISTO

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU?

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiosaamisen näytöt

Yhteiset tutkinnon osat

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Muutoksia Muutoksia

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Henkilökohtaistamisen prosessi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa. Erityisopiskelijoiden arviointi Juhani Kulmala

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ ( ) Käsitteet ja selitteet

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja gsm

OPISKELIJAN ARVIOINTI PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

Ammatillisen koulutuksen reformi

Osuvampaa osaamista työelämäyhteistyöllä. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Transkriptio:

Kemiantekniikan perustutkinto Kemiantekniikan koulutusohjelma, prosessinhoitaja

Kemiantekniikan perustutkinnon, prosessinhoitajan opetussuunnitelma kemiantekniikan koulutusohjelma Kemiantekniikan perustutkinnon opetussuunnitelman on hyväksynyt elokuussa 2006 johtava rehtori Esa Juvonen Painos 30 kpl

SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTON OPETUSSUUNNITELMA YHTEINEN OSA

1 Opetussuunnitelma on oppilaitoksen pedagogisen toiminnan tärkein asiakirja ja sen toiminnan perusta. Savon ammatti- ja aikuisopiston opetussuunnitelman yhteinen osa määrittää ne koulutukselliset tavoitteet ja perustekijät, joiden varaan oppilaitoksen koulutustoiminta perustuu. Opetussuunnitelman sisällöstä on määrätty ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan perusteissa. Oppilaitoksen opetussuunnitelman hyväksyvät kuntayhtymän toimintasäännön mukaan kuntayhtymän johtaja tai johtavat rehtorit yhdessä. Opetussuunnitelman yhteinen osa määrittää toiminnan linjaukset oppilaitoksen kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten ja sitä täydentävät tutkinnoittain laadittavat opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelma kokonaisuudessaan on aina sidoksissa siihen aikaan ja hetkeen jolloin se laaditaan. Sen sisältö ja linjaukset heijastavat niitä painotuksia ja tarpeita yhteiskunnassa ja sen työ -, elinkeino- ja kulttuurielämässä, jotka ovat voimassa opetussuunnitelman laatimisen aikaan. Opetussuunnitelmalla on yhteiskunnallisesti kahtalainen funktio. Toisaalta se kehittyy ja mukautuu yhteiskunnan kehittymisen mukaisesti ja on siten jatkuvan kehityksen alaisena. Toisaalta siinä esitetyille näkemyksillä ja linjauksilla on vaikutusta yhteiskunnan kehitykseen ja se on osaltaan sitä ohjaava. Opetussuunnitelmaprosessin ylläpitäminen on oppilaitoksen tärkeimpiä tehtäviä ja opetussuunnitelman yhteinen osa luo tuolle prosessille kestävän linjan. Opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat vuorovaikutuksessa oppilaitoksen pedagogisen strategian kanssa ja niissä toteutuvat oppimisen kannalta tärkeät pedagogiset linjaukset. Näitä asiakirjoja on valmisteltu samanaikaisesti. Opetussuunnitelman yhteinen osa on syntynyt yhteistyössä OPS-tiimin ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Käytännön koordinoinnista ovat vastanneet Risto Alikoski ja Anna Maija Kortelainen. Markku Rissanen Kuntayhtymän johtaja

2 SISÄLLYSLUETTELO Kuntayhtymän johtajan saatesanat 1 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 5 1.1 Johdanto 5 1.2 Keskeiset arvot ja toiminnan kehittämisstrategiat 6 1.3 Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen 8 1.4 Koulutuksen itsearvioinnin toteuttaminen 8 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 10 2.1 Koulutuksen tavoitteet 10 2.2 Koulutuksen järjestämistavat 12 2.3 Opetuksen järjestäminen 12 2.4 Opintojen tarjonta yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa 14 2.5 Opinto-ohjaus ja opiskeluun liittyvät tukipalvelut 14 2.6 Maahanmuuttajien sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestäminen 16 3 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEISENA PERUSKOULUTUKSENA 17 3.1 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen 17 3.2 Osaamisen tunnustaminen 17 3.3 Erityisopetuksen järjestäminen 19 3.4 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön toteuttaminen 19 3.5 Työssäoppiminen 19 3.6 n arviointi 20 4 TUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 23 4.1 Henkilökohtaistaminen 23 4.2 Valmistavan koulutuksen järjestäminen 24 4.3 n arviointi 24 6. YHTEISET OPINNOT 20 OV 30 6.1 ÄIDINKIELI 30

3 6.2 VIERAS KIELI, ENGLANTI (A-kieli) 38 6.3 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI 44 6.4 MATEMATIIKKA 46 6.5 FYSIIKKA JA KEMIA 51 6.6 YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO 55 6.7 LIIKUNTA 57 6.8 TERVEYSTIETO 59 6.9 TAIDE JA KULTTUURI 60 6.10 VALINNAISET YHTEISET OPINNOT 64 7. KEMIANTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV 65 7.1 TUTKINNON RAKENNE 65 7.2 TUTKINNON KUVAUS 65 7.3 YKSIKKÖPROSESSIEN HALLINTA 66 7.3.1 Prosessiteollisuuden kemia 7 ov 70 7.3.2 Prosessitekniikan perusteet 8 ov 72 7.3.3 Kuljetus- ja pakkaustekniikka 2 ov 74 7.3.4 Virtaustekniikka 2 ov 76 7.3.5 Prosessinäytteenotto ja analysointi 3 ov 77 7.3.6. Prosessiteollisuuden energiatekniikka 4 ov 80 7.3.7. Tiedonhaku ja hallinta 2 ov 83 7.3.8. Ongelmaratkaisu- ja päätöksenteko 2 ov 85 7.4 KÄYNNISSÄPITO 88 7.4.1 Materiaali- ja valmistustekniikka 2 ov 91 7.4.2 Kunnossapitotekniikka 8 ov 93 7.5 PROSESSINOHJAUS 96 7.5.1 Sähkötekniikan perusteet 3 ov 98 7.5.2 Prosessimittausten perusteet 3 ov 100 7.5.3 Prosessimittaukset 7 ov 102 7.5.4 Säätö- ja ohjaustekniikka 5 ov 104 7.5.5 Minä oppijana 1ov 106 7.5.6 Työnhakukurssi 1 ov 107 7.6 TUOTANTOPROSESSIEN HALLINTA 108 7.6.1 Kokonaisprosessit 8 ov 111 7.6.2 Prosessiteollisuuden automaatiojärjestelmät 5 ov 113 7.6.3 Prosessiteollisuuden yhteistyötoiminnot 2 ov 115 7.7 LAATU- JA YMPÄRISTÖOSAAMINEN 117 7.7.1 Turvallisuusjärjestelmät 2 ov 119 7.7.2 Laatu- ja ympäristöjärjestelmien perusteet 3 ov 121 7.8 TEHDASKOHTAINEN SYVENTÄVÄ OSAAMINEN 122 7.8.1 Prosessikohtainen syventävä osaaminen 8ov 126 7.8.2 Minustakin yrittäjä 2 ov 128 7.9 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 130

4 7.9.1 Prosessien eri osaamisalueet 10 ov 130 7.10 OPINNÄYTETYÖ 134 7.10.1 Opinnäytetyö 134 7.11 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KEMIANTEKNIIKAN PERUSTUTKINNOSSA 136 8 KOULUTUSOHJELMAOPINNOT TAULUKKONA 137 8.1 Kemiantekniikan koulutusohjelma, prosessinhoitaja, 120 ov 137 9. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA 139

5 1 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1.1 JOHDANTO Savon koulutuskuntayhtymä järjestää toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, aikuisten lisä- ja täydennyskoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Oppilaitoksen nimi on Savon ammatti- ja aikuisopisto. Oppisopimuskoulutuksesta vastaavan yksikön nimi on Savon oppisopimuskeskus. Kuntayhtymässä on 21 jäsenkuntaa. Savon koulutuskuntayhtymä tuottaa Pohjois-Savoon hyvinvointia tarjoamalla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisia ja vetovoimaisia koulutuspalveluja, jotka perustuvat laaja-alaiseen vuorovaikutukseen työelämän kanssa ja elinikäiseen oppimiseen. Savon ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa koulutusta seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Koulutusta järjestetään ja kehitetään koulutusalojen yhteistyönä asiakaslähtöisesti elinikäisen oppimisen periaatteella. Koulutustoiminnan lisäksi Savon koulutuskuntayhtymä harjoittaa koulutusta tukevaa hotelli- ja ravintolatoimintaa sekä alkoholijuomien valmistusta, vähittäis- ja tukkumyyntitoimintaa sekä muuta palvelutoimintaa. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää koulutuksen, omistajakuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa. Koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteinen osa toimii koko oppilaitoksen sekä oppisopimustoimiston sisäisen kehittämisen, laadunhallinnan ja tiedottamisen välineenä. Samalla se ohjaa opiskelijoita, opettajia ja oppilaitosyhteisöä sekä perehdyttää työelämän edustajia ja muita sidosryhmiä perustutkintoihin sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.

6 1.2 KESKEISET ARVOT JA TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Koulutuskuntayhtymän opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön päivittäistä toimintaa ohjaavat kuntayhtymän keskeiset arvot ja toiminnan kehittämislinjaukset. Arvot Savon koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjaavat perustekijät ovat ihmisyyden kunnioitus, yhteisöllisyys ja osaaminen. Organisaation kulttuuriset tekijät, arvot ja arvostukset muodostavat perustan, mahdollisuudet ja rajat toiminnalle. Ihmisyyden kunnioitus (rehellisyys, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, erilaisuuden hyväksyminen, yksilöllisyys) Yhteisöllisyys (sitoutuminen, vastuullisuus, arvostus, keskinäinen kunnioitus, avoimuus, luottamus) Osaaminen (terve ammattiylpeys, ammattitaito, asiakaslähtöisyys, johdonmukaisuus, kannustaminen, taloudellisuus ja tehokkuus) Oppilaitoksen menestystekijät Menestystekijät ovat strategisia valintoja ja kehittämisen kohteita, joista muodostuu sisäinen ja ulkoinen tehokkuus. Menestyäksemme meidän on pystyttävä varmistamaan seuraavien toimintojemme laadukkuus. Asiakkaiden ja alueen osaamistarpeen ja tarjonnan kohtaaminen nyt ja tulevaisuudessa Ennakoimme tulevaisuutta ja suuntaamme sen pohjalta toimintaamme. Ennakoinnissa keskeistä on selvittää muutos- ja osaamistarpeet sekä huolehtia yhteyksistä tutkimukseen, kehittämiseen ja työelämään. Oman osaamisen varmistaminen Uudistamme ja kehitämme osaamistamme ja toimimme verkottuneesti muiden osaajien kanssa. Varmistamme, että toimintamme on motivoivaa, henkilöstöä sitouttavaa, turvallisuutta tuovaa ja luottamukseen perustuvaa. Tuloksellinen toiminta Toimimme tehokkaasti, taloudellisesti ja kustannustietoisesti. Toiminnassamme hyödynnämme koko oppilaitoksen osaamista ja kehitämme sitä niin, että se tarjoaa asiakkaalle monipuoliset mahdollisuudet ja motivoivan kokonaisuuden.

7 Erityistä huomiota kohdistamme opetussuunnitelmien toteutukseen sekä yhteisten painotusten ja ydinosaamisen toteutuksen laadukkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Varmistamme omistajien tyytyväisyyden ja tuen tuloksellisen toiminnan kautta. Strategiset päämäärät Päämäärät antavat oppilaitoksellemme suunnan tehokkaaseen toimintaan sekä konkreettiset tavoitteet tekemiselle. Asiakkaiden ja alueiden osaamistarpeen ja tarjonnan kohtaaminen (tarvelähtöisyys, vaikuttavuus) Savon koulutuskuntayhtymä ja Savon ammatti- ja aikuisopisto on aktiivisesti kohottamassa maakunnan osaamistasoa osallistumalla aloitteellisesti ammattikorkeakoulun, yliopiston ja tutkimuksen muodostamaan osaamisketjuun. Yritys- ja työelämäkumppaneiden kanssa käytävän systemaattisen vuoropuhelun kautta tunnistamme koulutuksen muutostarpeet sekä reagoimme niihin innovatiivisesti ja nopeasti. Näin varmistamme, että opiskelijoille tarjottava koulutus on ajantasaista ja laadukasta sekä vastaa elinkeinon asettamia ammattitaitovaatimuksia. Yrittäjyyteen, itsenäiseen ajatteluun ja oma-aloitteisuuteen kannustavat opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt (tilat ja laitteet) mahdollistavat opiskelijoiden ryhtymisen koulutuksen jälkeen myös itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi tai yrittäjiksi. Otamme osaltamme vastuun alueen väestön elinikäisestä oppimisesta ja varmistamme kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen (määrällinen ja laadullinen ennakointi) sekä koulutuksen kattavuuden maakunnan eri alueilla. Tuloksellinen toiminta ja taloudellisuus Maakunnan eri seutukunnilla ja koulutusaloilla annettavan koulutuksen taloudellisuus ja tehokkuus tunnistetaan ja tunnustetaan koulutustarjontaa päätettäessä ja oppimisympäristöihin investoitaessa. Pedagoginen kehittäminen Oppilaitoksen pedagogisen toiminnan ja kehittämisen viitekehyksenä on elinikäinen oppiminen. Turvaamme pedagogisen osaamisen ja sen toteuttamisen kehittämismahdollisuudet kaikissa yksiköissä ja kehitämme oppimisympäristöjä sekä niitä tukevia tietojärjestelmiä. Kehitämme myös oppimista työpaikoilla ja luomme sitä tukevia oppimisen perusrakenteita. Korostamme myös eri koulutusasteiden oppilaitoksien välisten koulutusketjujen merkitystä.

Kuntayhtymän 8 osaaminen kaikkien käyttöön Opetuksen perustehtävään liittyvän avainosaamisen tulee olla organisaatiolla itsellään. Joustavuus ja muutosherkkyys voidaan varmistaa verkottumalla ja yhteistyöllä muiden organisaatioiden kanssa. Osaamisen kokoaminen ja hyödyntäminen tapahtuu organisoitumalla koulutus/opinto-alakohtaisesti tiimeiksi. Seutukuntakohtaisiin koulutustarpeisiin vastataan oppilaitoksen seutukuntaorganisaation kautta. 1.3 HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstön osaaminen on koko kuntayhtymän käytössä. Osaamisen johtamisella ja työhyvinvointia edistävillä toimenpiteillä turvataan henkilöstön sitoutuminen ja jaksaminen sekä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa. Osaamisen kehittäminen perustuu kuntayhtymän strategisiin päämääriin ja tutkimuksen kautta saatuun tietoon. Henkilöstön kehittämistarpeet määritellään osaamiskartoituksella, joka dokumentoidaan sähköiselle lomakkeelle. Henkilöstön kehittämissuunnitelmia laaditaan ja niiden toteutumista ja tuloksia seurataan vuosittain käytävillä kehityskeskusteluilla. 1.4 KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Laadunhallinta perustuu toimintastrategiaan sekä määritettyyn toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Periaatteena on toimintajärjestelmämme, toimintamme laadun ja vaikuttavuuden jatkuva parantaminen. Johtamisjärjestelmä tukee tämän periaatteen toteutumista. Toimintaa tarkastellaan omistajien, rahoittajien ja asiakkaiden odotusten näkökulmasta sekä prosessien sujuvuuden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmista. Suorituskyvyn seurantaan on laadittu mittarit (tuloskortti). Laatujärjestelmään kuuluvat olennaisena osana itsearviointi ja auditointi. Laadun arvioinnin yhtenä menetelmänä Savon koulutuskuntayhtymässä on Euroopan laatupalkintomalli (EFQM). Itsearvioinnin avulla arvioidaan kuntayhtymän koko toimintaa ja sen tasoa, menettelytapoja ja toiminnan tuloksia järjestelmällisellä ja osallistavalla tavalla. Arvioinnin avulla tunnistetaan organisaation vahvuudet ja kehittämisalueet. Arviointi auttaa osaltaan vastaamaan paremmin asiakkaittemme tarpeisiin ja odotuksiin. Sisäinen auditointi perustuu ISO9001-järjestelmään. Auditoinnissa keskitytään itsearvioinneissa ilmenneiden vahvuuksien ja parantamisalueiden tarkasteluun. Sekä itsearviointi että sisäinen auditointi ovat osa vuotuista toimintaa. Myös säännöllisten mittausten ja kyselyiden avulla selvitetään toiminnan vahvuuksia ja kehittämisalueita. Henkilöstökysely toteutetaan syksyisin. palautteita kootaan systemaattisesti, ne ovat osa opiskelua. Palautteista koostetaan keskeisimmät vahvuudet ja kehittämisalueet; näin saadaan itsearviointituloksia täydentävää kuvaa toiminnan kehittämiselle. Osallistumme aktiivisesti kansallisiin arviointeihin, joiden tuloksia hyödynnämme systemaattisesti.

9 Laadunhallintaan liittyy tutkimustoiminta, joka tukee perustehtävän kehittämistä, aluekehitystoiminnan hankkeita sekä työelämälle suunnattujen koulutus- ja kehittämispalveluiden tuottamista.

10 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 KOULUTUKSEN TAVOITTEET Savon ammatti- ja aikuisopiston keskeiset pedagogiset lähtökohdat ja kehittämisen kohteet ovat oppijakeskeisyys opetuksessa ja oppimisessa opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen sekä oppimisen ja kasvamisen tuen ja ohjauksen kehittäminen koulutuksen lähentäminen ympäröivään maailmaan, erityisesti työelämään. Lähtökohtamme on, että ihminen on yksilö ja arvokas sellaisena kuin on ja uskomme jokaisen kykyyn ja haluun oppia ja kehittyä. Oppiminen on elinikäistä ja se kuuluu kaikille. Tavoitteena on, että Savon ammatti ja aikuisopiston opiskelija kantaa vastuun omasta kasvamisestaan ja kehittymisestään sekä ammattiin että elämään. Hän tuntee vastuuta kanssaihmisistä ja kohtelee näitä kunnioittavasti. Hän ottaa huomioon ihmisten ja kulttuurien välisen erilaisuuden ja tutustuu kansainvälistymisen tarjoamiin mahdollisuuksiin opiskelussa ja työelämässä. n oikeuksista ja velvollisuuksista säädellään ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä sekä oppilaitoksen järjestyssäännöissä. Valtakunnallisissa tutkintojen perusteissa määritellään ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet, yhteiset painotukset sekä kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen tavoitteena on, että opiskelijalle kehittyy tarvittavat oppimis-, ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja viestintä-, yhteistyö- sekä eettisten ja esteettisten taitojen valmiudet. Ydinosaamisen elementtejä kehitetään opiskelijalähtöisellä pedagogiikalla ja didaktiikalla, jolloin opettaja on ohjaaja ja työhön valmentaja, mutta myös rajojen asettaja. Oppimistilanteet sisältävät aina näitä ydinosaamisalueita. Ne ovat olennainen osa uutta ammattilaisuutta. Nämä ydinosaamistaidot ovat osa opiskelija-arviointia ja niitä täsmennetään tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Yhteiset painotukset Ammatillisen ydinosaamisen ohella Savon ammatti- ja aikuisopiston koulutusaloilla toteutetaan seuraavia yhteisiä painotuksia. Menetelmiä niiden tavoitteitten saavuttamiseksi tarkennetaan tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa ja ne otetaan huomioon arvioinnissa. Seuraavassa on kiteytetty yhteisten painotusten tavoitteet:

11 Kansainvälisyys opiskelijalle kehittyy valmiuksia toimia monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä opiskelija voi osallistua kansainvälisiin vaihtoprojekteihin, yhteisiin eurooppalaisiin opintojaksoihin sekä työssä oppimiseen ulkomailla opiskelijalle tarjotaan monipuolisesti kulttuuri- ja kieltenopetusta Kestävä kehitys opetuksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja opiskelija harjaantuu ottamaan ne huomioon opiskelussa, työssä ja kansalaisena. tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa selvitetään, kuinka ympäristöasiat otetaan huomioon kyseisiä ammatteja harjoitettaessa. Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen opiskelija osaa hyödyntää tietoyhteiskunnassa tarvittavia perusvalmiuksia ja osaa ottaa toiminnassaan huomioon teknologian vaikutuksia omaan alaansa ja sen tulevaisuuteen Yrittäjyyden kehittyminen opiskelija ymmärtää elinkeinoelämän rakennetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia työllistymiseen opiskelijasta kehittyy oma-aloitteinen ja omaa työtään arvostava työntekijä, ammatinharjoittaja tai yrittäjä Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta opiskelija ymmärtää laadun merkityksen ja osaa soveltaa laadunhallinnan menetelmiä omassa työssään opiskelija osaa ottaa huomioon asiakkaan odotukset ja yksilölliset tarpeet palvelutilanteessa Kuluttajaosaaminen opiskelija osaa soveltaa kuluttajalainsäädäntöä opiskelija osaa toimia kuluttajana ja kansalaisena kansantaloutta edistävästi Työsuojelu ja terveydestä huolehtiminen Työsuojelun ja terveydestä huolehtimisen periaatteita noudatetaan koulutuksessa ja niiden toteutumista seurataan työssäoppimisen aikana. Koulutuksen aikana varmistetaan, että opiskelija

12 osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työkykyään osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä on motivoitunut noudattamaan työsuojelumääräyksiä osaa huolehtia työympäristönsä ergonomiasta ymmärtää henkisen työsuojelun periaatteita sekä ilmapiirin ja ihmissuhteitten merkityksen työyhteisössä. 2.2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTAVAT Yleiset puitteet koulutuksen järjestämiselle asettaa kuntayhtymän koulutuksen järjestämislupa. Opetusministeriön myöntämässä järjestämisluvassa on määritelty mm. ammatillisen peruskoulutuksen osalta kunnat, joissa koulutusta voidaan järjestää sekä koulutusalat, opiskelijamäärät ja erityiset koulutustehtävät. Lisäksi järjestämislupa sisältää luvan ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Ammatillinen perustutkinto (120 ov) voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti tai näyttötutkintona tutkinnon perusteiden mukaisesti. Ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintona. Näyttötutkinnoissa oppilaitokset antavat valmistavaa koulutusta sekä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat näytöt tutkintotoimikuntien kanssa solmittujen järjestämissopimusten mukaisesti. Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot ammattiosaamisen näytöillä. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito ja erikoisammattitutkinnoissa alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Koulutuksen järjestäjä päättää järjestämissopimuksen asettamissa rajoissa, miltä osin perustutkintojen koulutus järjestetään opetussuunnitelmaperusteisena ja miltä osin näyttötutkintoina. Luvussa II esitetyt asiat koskevat sekä opetussuunnitelmaperusteista että näyttötutkintoperusteista koulutusta. 2.3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Koulutuksen käytännön opetusjärjestelyt ovat koulutusala- ja yksikkökohtaisia. Monipuoliset yhteisölliset ja yksilölliset opetusjärjestelyt vahvistavat oppimista, persoonallisuuden kehittymistä ja opiskelijan itsetuntoa. lla on Savon ammatti- ja aikuisopistossa mahdollisuus oman opiskelunsa suunnitteluun, henkilökohtaisiin valintoihin, yksilöllisyyteen opinnoissa etenemiseen sekä oman oppimisensa arviointiin, kuitenkin huomioiden mitä suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelmien perusteissa sanotaan.

13 Opetuksen toteuttaminen määritellään tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa ja vuosittaiset käytänteet opetuksen toteuttamissuunnitelmissa. Yksiköt päättävät, järjestetäänkö opetus ensisijaisesti lähi-, etä- tai monimuotoopetuksena. Koulutusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Opintojen järjestämistavoista riippumatta varmistetaan, että opiskelija saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta. Kuntayhtymän tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian tavoitteiden mukaisesti opetuksessa hyödynnetään myös verkko-opetusta. Lähi- ja etäopiskelu Opiskelu muodostuu yleensä lähi- ja etäopiskelusta. Lähiopetuksessa opiskellaan opettajan/kouluttajan johdolla joko oppilaitoksessa tai työpaikalla. Lähiopetuksessa opiskellaan yhteiset ja yksilölliset pohjatiedot ja luodaan yhteysverkko opiskelijan ja opettajan/kouluttajan välille. Etäopiskelu voidaan usein toteuttaa opiskelupaikasta ja aikasidonnaisuudesta riippumatta itsenäisesti, kuitenkin niin, että yhteisesti sovitussa aikataulussa pysytään ja asetetut tavoitteet saavutetaan. Työssäoppiminen Kaikkiin opetussuunnitelmaperusteisiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Näyttötutkintona suoritettavissa perustutkinnoissa sekä ammattitutkinnoissa työssäoppimisen käyttö ja laajuus sovitaan valmistavan koulutuksen suunnitelmissa ja henkilökohtaisissa opiskeluohjelmissa. Työssäoppimisen järjestelyistä päätetään koulutusalakohtaisesti. Monimuoto-opiskelu Monimuoto-opiskelu on joustavaa, ihmisten erilaiset lähtökohdat huomioonottavaa, ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua. Se ei ole perinteistä opettajakeskeistä luokkaopiskelua, vaan siinä opiskelutilanteet voivat vaihtua työn ohessa työpaikalla tai kotona tapahtuvaan itsenäiseen tavoitteiden mukaiseen opiskeluun. Vastuu opiskelusta on pääosin opiskelijalla. Monimuoto-opiskelussa yhdistyvät lähi- ja etäopiskelu sekä omatoiminen itseopiskelu. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksena Savon ammatti- ja aikuisopistossa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Lisäksi oppisopimuskoulutuksena voidaan järjestää lyhytkestoista muuta koulutusta, joka ei johda tutkintoon. Koulutus suunnitellaan ja toteutetaan yrityksen ja opiskelijan tavoitteita vastaavaksi. Tutkintotavoitteinen oppisopimuskoulutus toteutetaan näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena tutkinnon opetussuunnitelman ja siitä laaditun näyttösuunnitelman mukaisesti.

14 2.4 OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KOULUTUK- SEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA Koulutusta järjestetään niin, että opiskelijan on mahdollista suorittaa opintoja muissa oppilaitoksessa ja saada ne tunnustetuksi ja hyväksiluetuksi ammatilliseen perustutkintoonsa. Tämä tehdään hyödyntämällä maakunnan monipuolista koulutustarjontaa. Savon ammatti- ja aikuisopisto on mukana alueellisessa lukioyhteistyössä. Lisäksi tarjoamme opiskelijoille opintojaksoja yhdessä muiden 2. asteen oppilaitosten kanssa. Kehitämme verkostoitumista eri oppilaitosten ja eri koulutusasteiden välillä. Teemme yhteistyötä sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston kanssa. 2.5 OPINTO-OHJAUS JA OPISKELUUN LIITTYVÄT TUKIPALVELUT Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on kaikkien opiskelijoiden opintojen häiriötön eteneminen. Työtä tehdään aktiivisesti yhteistyössä opiskelijan kanssa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa aikana riittävästi ohjausta, jotta hän sitoutuu opiskeluunsa ja kehittää persoonallisuuttaan ja ammatillisuuttaan sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojaan. Opinto-ohjauksen suunnittelusta ja koordinoinnista Savon ammatti- ja aikuisopistossa vastaavat opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajat toimivat yhteistyössä rehtoreiden, koulutuspäälliköiden, erityisopetuksesta vastaavien opettajien, ryhmänohjaajien ja muun henkilöstön kanssa. Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähin ohjaaja, mutta myös muut opettajat, opiskelijatutorit ja koko muu henkilöstö toimivat opiskelijan ohjaajina ja kasvattajina. Opinto-ohjaus perustuu kuntayhtymän yhteisesti hyväksyttyyn opinto-ohjauksen suunnitelmaan, jossa on määritelty sekä ohjauksen teoreettinen perusta että tehtäväjako yleisellä tasolla. Yksikkökohtaisesti laaditaan tarkempi suunnitelma, jossa määritellään ohjauksen käytännön toimenpiteet. Opinto-ohjauksen toteutus edellyttää lisäksi joustavaa yhteistyötä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden, eri oppilaitosten, työelämän sekä opiskelijoiden kotien kanssa. huollon järjestäminen Savon ammatti- ja aikuisopiston tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä. huollollisin toimenpitein edistetään oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistään koulutuksen keskeytymistä. Oppilaitoksen opiskelijahuoltopalvelut on järjestetty eri yksiköissä eri tavoilla. Opiskelijoiden käytettävissä ovat kuraattoreiden, terveydenhoitajien, lääkärien ja majoitusvastaavien lisäksi myös turvallisuuspäällikkö sekä Kuopiossa evankelisluterilaisen seurakunnan oppilaitospastorit. huollon alueella tehtävää yhteistyötä koordinoi yksikön opiskelijahuoltoryhmä, joka arvioi myös erityis- ja tukiopetuksen tarvetta sekä jär-

15 jestää muita opiskelijoiden tarvitsemia tukitoimia. Ryhmä käsittelee koko oppilaitosyhteisöä koskevia asioita sekä yksittäisten opiskelijoiden tilanteita pyrkien puuttumaan ongelmiin, jotka vaikeutuessaan saattavat johtaa opintojen keskeytymiseen ja koulutuksesta syrjäytymiseen. Kuraattorit ohjaavat ja auttavat opiskelijaa erilaisissa elämäntilanteissa, kuten asumiseen, toimeentuloon, mielenterveyteen, työkuntoon ja opiskeluvalmiuksiin liittyvissä asioissa. Kuraattorit tekevät tarvittaessa tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden asioita hoitavien tahojen kanssa ja voivat osallistua opiskelijaa koskeviin verkostoihin oppilaitoksen edustajina. terveydenhuolto vastaa opiskelijan terveydentilan huomioimisesta opiskelijavalinnoissa sekä opintojen aikana. Tarvittaessa opiskelija ohjataan muuhun hänen tarvitsemaansa perusterveydenhuollon tutkimukseen tai hoitoon ensisijaisesti kotikuntansa terveyskeskukseen. Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat opiskelijat saavat lähetteen opiskelijaterveydenhuollon lääkäriltä. Jokaisen yksikön opiskelijahuolto vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden tahojen tarjoamien palveluiden ja etuisuuksien tiedottamisesta opiskelijoille sekä heidän ohjaamisestaan näiden palveluiden piiriin. huoltohenkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä erilaisissa hoitoonohjaustilanteissa, kuten päihde- ja mielenterveysongelmien ilmetessä, turvatakseen opiskelijan opintojen jatkumisen ja tutkinnon suorittamisen hoito- ja kuntoutusjaksojen aikana ja niiden jälkeen. Oppilaitoksessamme on päihdeohjelma. Oppilaitoksessa on kriisisuunnitelma, jonka tavoitteena on tukea oppilaitosyhteisöä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Kriisisuunnitelma sisältää ohjeet käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalle. kuntatoiminta kuntatoiminnan yleisenä tehtävänä on toimia Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden edunvalvojana ja yhdyssiteenä Savon koulutuskuntayhtymän johtoon. kunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa lain ammatillisesta koulutuksesta 36 mukaisesti. kunnan jäseniä ovat kaikki Savon ammatti- ja aikuisopiston varsinaiset opiskelijat ja jäsenyys päättyy opinto-oikeuden päättyessä. Savon koulutuskuntayhtymän yhteisen opiskelijakunnan Salkun tehtävänä on suunnitella ja edistää Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden yhteistoimintaa ja opiskeluedellytyksiä sekä suunnitella tapahtumia eri yhteistyötahojen kanssa. Salkun tavoitteena on toiminnallaan tukea ja aktivoida yksiköiden opiskelijakuntien hallituksia niiden toiminnassa, joka omalta osaltaan edesauttaa yksiköiden opiskelijoiden oikeusturvaa.

16 2.6 MAAHANMUUTTAJIEN SEKÄ ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMI- EN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajille valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä pitää yllä heidän omaa kulttuuri-identiteettiään. Savon ammatti- ja aikuisopistossa maahanmuuttajaopiskelijoille mahdollistetaan tasa-arvoinen asema koulutuspalvelujen ja opintososiaalisten etujen käytössä ottaen huomioon heidän erityistarpeensa. Koulutuksen avulla annetaan valmiuksia tehdä tietoisia valintoja elämässä. Aikuisten maahanmuuttajien työelämässä tarvittava koulutus, jatkokoulutus sekä ammattitaidon ylläpitäminen pyritään turvaamaan. Tavoitteena on, että ulkomailla suoritetut tutkinnot ja opinnot sekä työkokemus luovat pohjan koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle. Tavoitteena on myös mahdollisimman toimiva kaksikielisyys. Suomen tai ruotsin kielen hallitsemisen lisäksi tuetaan maahanmuuttajan oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitämisestä. Eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden ammatillisten tavoitteiden tulee olla samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Maahanmuuttajalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, varmistetaan ammatissa tarvittavan suomen kielen osaaminen erityisillä opetusjärjestelyillä. Maahanmuuttajien omalla äidinkielellä ja kulttuurilla nähdään olevan tärkeä merkitys heidän oman kotiutumisensa kannalta ja toisaalta myös suomalaista kulttuuria rikastuttavana tekijänä.

17 3 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUSSUUN- NITELMAPERUSTEISENA PERUSKOULUTUKSENA Seuraava osa koskee opetussuunnitelmaperusteisesti toteutettavaa ammatillista peruskoulutusta, jota toteutetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lainsäädännön mukaisesti. Opetussuunnitelman mukainen perustutkintokoulutus on iästä riippumatonta. 3.1 HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN (HOPS) LAA- TIMINEN Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) laaditaan suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelman ja opiskelijan omien valintojen perusteella yhteistyössä ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Suunnitelmaan vaikuttavat opiskelijan omat valinnat, aikaisemmin hankittu ja tunnustettu osaaminen sekä yksilöllinen eteneminen opiskelussa. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma. 3.2 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN lla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat, aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata tutkinnon pakollisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja. Suoritetut tutkinnot eivät vanhene, mutta osaaminen voi vanheta, siksi osaaminen on tarvittaessa osoitettava esim. näytöllä. n on itse haettava osaamisen tunnustamista riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen tai opintokokonaisuuden alkamista. n tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan opinto-ohjaajalle, tutkintovastaavalle tai ko. alan opettajalle. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Hyväksiluettujen opintojen arvosanat, suorituspaikka ja -aika siirretään aina tutkintotodistukseen. Vapaasti valittavat opinnot voidaan opiskelijan niin halutessa arvioida suoritettu (S) -merkinnällä.