A RfKIISTO STCKAPPALE1 M19/2.343/-.77/1/10 Koskee 2343 05-06 Reisjärvi Esko Sipilä 1977-12-28 RAPORTTI GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA KALAJAN JA RÄISÄLÄN CU-NI-LOH- KAREVIUHKAN JOHDOSTA REISJÄRVELLÄ 1973-1977.
SISÄLLYSLUETTELO Aikaisemmat tutkimukset sivu 1 Malmitutkimukset 1973-1977- 2 Tutkimusmenatelmät 2 Geokemiallinen tutkimus 3 Kairaukset 1'. Yhteenveto 5 Liiteluettelo
Aikaisemmat tutkimukset Geologinen tutkimuslaitos suoritti laajamittaisemmin lohkareetsintää, kallioperäkartoitusta ja geofysikaalisia mittauksia 1960-1961 Reisjärven Kalajalla ja Räisälässä kansannäytteinä saamiensa malmiaiheiden johdosta. Merkittäviä näytteitä oli jo vuodelta 1956. Mittausalueet on kuvattu liitteessä 1, lohrekartta liitteessä 2. Vanhojen analyysilistojen perusteella Cli :ite 3-.5) Räisälässä ja varsinkin Kalajan-Jäppiperän emäksisten lohkareiden muodostaman viuhkan malmilohkareiden kupari- ja nikkelipitoisuudet ovat olleet varsin hyviä. Myöskin Kalajan kallioista on esitetty analyysejä, joissa nikkeliä on ollut yli prosentin (50b/ ASL/56, P233/YK/60/II Ra 1378/60) ja kuparia yleensä jonkinverran vähemmän. Räisälästä ei tavoitettu malmipitoista kalliota, mutta verrattain hyviä malmilohkareita, joiden nikkeli- ja kuparipitoisuudet ovat samantapaisia kuin Kalajallakin. Kalajan tutkimukset johtivat syväkairauksiin. Alueelle kairattiin kaikkiaan 3 kairausreikää, joista 2,R 9ja R 10 sirpinmuotoiseen, magneettiseen häiriöön ja R 8 lähes E-W suuntaiseen sähkömagneettiseen häiriöjaksoon. R 9 :ssä ja R 10 :ssä lävistettiin pyrokseenigabroa, jossa harvahkoa, karkeatäpläistä magneettikiisu-kupariki.isupitoisuut:ta paikoin myös pesäkemäisenä. Kiisujen yhteydessä oli myös sormenpäänkokoisia grafiittipalloja. R 10 :ssä gabron reunamilla oli leikkaavia turmaliinipitoisia pegmatiittijuonia. Gabron alla oli granaattipitoinen kiillegneissi, jossa gabro- ja diabaasijuonia. R 8 :ss+ oli suonigneissiä ja grauvakkaliusketta, joissa paikoin magneetti-rikkikiisupirotetta. Räisälässä kairattiin 4 kairausreikää lohkareviuhkan edessä olevaan SE-NW-suuntaiseen magneettiseen häiriöjaksoon, johon liittyi heikkoja sähkömagneettisia häiriöitä. Niissä ei
2 tavoitettu malmilohkareiden emäkiviä, metaoliviinidiabaasia, lainkaan. Lävistyksissä oli rikkikii.su-magneettikiisupirotteisia kiillegneissi- j grauvakkaliuskeita. Tutkimukset jäivät tällöin tähän. MALMITUTKIMUKSET 1973-1977 Kalajan malmilohkareita mikroskopoitaessa kiinnittyi huomio siihen, että ne edustivat emäksisen intrusiivin erilaisia differentiaatiotyyppejä, oliviiniperidotiittia, oliviinipyrokseenigabroa, noriittia, dioriittia ja näiden metamuotoja. Kairausrei'issä ei kuitenkaan oltu tavoitettu muuta kuin noriittia, joten katsottiin aiheelliseksi tutkia po aihetta menetelmillä, joita aikaisemmin ei oltu sovellettu. Jatkotutkimukset aloitettiin keväällä 1973 mm otattamallå Elo- Kallella edustavia näytteitä jäljelläolevista malmilohkareista ja Kalajan kiisupirotteisista kallioista. Analyysitulokset jäivät kovasti alle verrattuna vanhoihin analyyseihin, jotka lienevätkin tehty reippaasti valikoiduista näytteistä, ja parhaimmat lohkareet oli sitäpaitsi räjäytetty palasiksi ja kuljetettu pois maastosta, koska moninpaikoin tunnetusta lohkareesta ei löytynyt kuin vähäisiä murusia. Kalajalla paras kallionäyteanalyysi antoi kuparia 0,1 ja nikkeliä 0,3%. Räisälässä paras lohkareanalyysi oli kuparia 0,22% ja nikkeliä 0.46%. Tutkimusmenetelmät Koska T. Lammelan kallioperäkartan perusteella Kalajan gabromassiivi vaikutti pieneltä, piippumaiselta muodostumalta poiketen täysin Sallin kallioperäkartan antamasta kuvasta, suoritettiin suppeahko gravimetraus 1974. Mittaustulos oli kokolailla yhtäpitävä Lammelan käsityksen kanssa. Esiintymä
- 3 - lienee sienimäinen.muodostuma, jonka jalkaosa (tulokanava) sijaitsee gravimetrisen maksimin kohdalla. Koska aikaisemmat sähkömittaukset eivät olleet antaneet gabroesiintymän kohdalle mainittavaa sähköindikaatiota, jollaista tuskin po pirotemalmityypiltä oli odotettavissakaan, ei lisämittauksia katsottu tarpeelliseksi, vaan päätettiin kokeilla geokemiallista syvämoreenitutkimusta, jollainen on monien nikkeliaiheiden etsinnässä osoittautunut hyväksi menetelmäksi. Geokemiallinen tutkimus Kalajan pyöreän, gravimetrisen indikaation reunamille ja ylitse suunniteltiin lohkareviuhkan perusteella muutama moreeninottolinja likimain kohtisuoraan oletettua maajäänkulkusuuntaa vastaan. Pistevälinä pidettiin 20 m ja välinäytteitä alaspäin pyrittiin myös ottamaan. Irtomaalajit osoittautuivat kuitenkin pääasiassa lajittuneiksi, joten näytteenotto päätyi useimmiten kallionpäällä välittömästi olevaan irtomaakerrokseen ja kallionpintanäytteeseen. Analyysitulokset,on esitetty karttaliitteissä 6-7. Koska tulokset olivat milloin moreenista, milloin lajittuneesta maalajista tai rapautuneesta kallionpinnasta, oli tuloksiin suhtauduttava mainitut seikat huomioonottaen. Kalajan rapakalliomoreeni (RIO) ja rapakallio (RP) näytteistä saatiin anomaliakynnykseksi koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin histogrammeista Co =' 40, Cu = 70, Ni = 40 ja Zn '- 120ppr Näytelinjoista Räisälän lohkareviuhkan edestä, Saarisenjärven pohjasta, liitteet 8 ja 9,olivat anomaliakynnykset vastaavasti Co =' 40, Cu =' 60, Ni =' 80 ja Zn 150 ppm. Vertaamalla anomaalisten pisteiden kuparin ja nikkelin keskeisiä suhteita, jotka Kalajan ja Räisälän malmilohkareissa lähenevät suhdetta 1 :2, voitiin päätellä, että Kalajalla on malmityypin kaltaisia geokemiallisia anomalioita ks. liite 6-7, mutta Räisälässä vain pisteessä 63/77. Jos otetaan lisäksi
4 avuksi : suhde Ni/Zn ja Cu/Zn, on malmityypissä Ni/Zn> Cu/Zn. Räisäläss.ä anomalisia pisteitä saadaan tällöin pari lisää nimittäin piste 75/74 ja 62/77, mutta Kalajalla tämä suhdeero yleensä pätee kuparin ja nikkelin keskinäisellä suhteella 0.5-1 saatuihin anomalioihin. Näyttää ilmeiseltä, että Kalajalla lohkareiden emäkallio on lähellä anomaalisia pisteitä, mutta Räisälässä anomaliat johtunevat muista tekijöistä, lähinnä grafiittiliuskeista ellei sitten pisteiden 62-63/77 läheltä löydy pientä malmipuhkeamaa. Sinkin korkea arvo viittaa kuitenkin grafiittiliuske-esiintymään. Räisälän malmilohreet ovat (meta)diabaasimaisessa kivessä ja saattavat täten olla pienestä juonimaisesta esiintymästä peräisin. Kalajalla anomaalisten pisteiden 61-65 lähellä on molemmin puolin muutama piste, jossa on kuparin selvä nousu, mutta sinkkipitoisuus pysyy silti matalana. Anomalia viitannee nikkeliaiheissa usein tavattaviin kuparirikkaisiin mobiloituneisiin osueihin. Kairaukset Kalajalla kairattiin syyskuun alussa 1975 reikä 301 geokemiallisen anomalian eteen. Reikä lähti noriittisesta gabrosta vaihettuen heti happamemmaksi dioriittiseksi kiveksi, jonka alla sarvivälkegabroa ja kummingtoniittigabroa, dioriittia ja granaattigneissiä. Käsitykseni mukaan kaikki ovat granoblastisia enemmän tai vähemmän uudelleen kiteytyneitä. Kummingtoniittigabro sekä granaattipitoinen dioriitti edustanevat sivukiven kanssa reagoinutta massiivin reunaosaa, johon samoinkuin dioriitin alaosaan liittyy kuparikiisu- ja magneettikiisutäpliä. Täplät ovat kuitenkin niin harvassa, ettei niistä saada merkittäviä pitoisuuksia. Kuparin anomalia saattaa kyllä johtua po harvasta kuparikiisupirotteesta. Kairausreikä 302 kairattiin heikkoon sähköhäiriöön, jolle ei saatu ruhjevyöhykettä kummempaa selitystä. Kairausreikä 301 saattoi tulla liian
5 eteen, todennäköisesti massiivin emäksisempiä osueita olisi löytynyt sen takaa, missä myös gravimetrinen maksimi sijaitsee. Räisälässä kairattiin tammikuussa 1977 heikkoon sähköhäiriöön, jonka kaadetulkinta epäonnistui johtuen häiriön aiheuttajaa vinosti leikkaavista mittaustuloksista. Reikä 303 lopetettiin heti alkuunsa kaadehavaintojen johdosta ja 304 kaivattiin vastakkaiseen suuntaan. Reiässä ei tavoitettu emäksistä kiveä ainoastaan happamia kivilajeja kuten grauvakkamaista liusketta ja kiillegneissiä,-joissa paikoitellen hivenen rikkikiisua ja jokunen hengetön kuparikiisuhippunen. Varmaa sähköhäiriön aiheuttajaa ei myöskään tavoitettu. Yhteenveto Kalajan tutkimukset jäivät yllämainitun perusteella jonkinverran selvittämättä mm ultraemäksisten malmilohkareiden suhteen, kun taas Räisälässä Saarisenjärven alueelle ei mielestäni mahdu riittävää kokoa omaavaa malmia, diabaasikivikin viitannee pienehköön juonimalmiin. Räisälän malmilohkareet saattavat myös olla kauempaa Saarisenjärven NW-puolelta kotoisin. Kuopiossa 1977-12-28 Geologi fj Esko Sipilä
LIITELUETTELO Mittausalueiden rajat Lohkarekartta 2 Analyysilistat 3-5 Kalajan geokemiallinen kartta 6-7 Räisälän geokemiallinen kartta 8-9 Karttaluettelo 10-11 Analyysiluettelo 12 Ohuthieluettelo 13 Syväkairausraportit 14-19 Syväkairausprofiilit 20-22 Gravimetrinen ja sähköinen yhdistelmäkartta + moreenilinjat 23
Liite 1 03 06 KALAJA 1960-61 02 05 01 04 1 :100 000 1.343
L iite 3 50 ai/ajl/56 Reisjärvi- Haapajärvi 50 aii/ajl/56 Reisjärvi- Haapajärvi Fek+ Fek+ Ag _.Cu fti Co Zn Pb Fe S KA 0,23 0,21 KA 0,4 0,0 0,21 0,14 0,02 50 b/ajl/56 Reisjärvi- Haapajärvi Fek KA 28 0,4 0,07 1,38 50 bii/ajl/56 Reisjärvi- Haapajärvi + Fek KA 0,24 0,04 50 c/ajl/56 Reisjärvi Haapajärvi Fek KA 2,2 0,0 0,26 0,30 0,03 5/YK/58 Kalaja Fek 0,20 0,22 0,03 14/AJL/58 Kalaja Fek KA 0,16 0,42 0,03 14/AJL/58-60 Kalaja Fek+ KA 24 1,0 0,24 0,49 0,04 1/VH/60 Kalaja Fek IR 0,24 1,16 0,06 2/Re/Räi/60 Räisälä Fek+ 4/Re/Räi/60 Räisälä Fek+ 5/Re/Räi/60 Räisälä Fek+ 6/Re/Räi/60 Räisälä Fek+ 7/Re/Räi/60 Räisälä Fek+ 8/VH/Räi/60 Räisälä Fek+ 9/Re/Räi/60 Räisälä Fek+ IR 0,55 0,95 IR 0,36 0,62 IR 0,50 0,38 IR 0,27 0,82 IR 0,38 1,00 IR 0,12 0,28 IR 0,25 0,43 14/AJL/60/C Kalaja Fek KA 1 0,1 0,32 0,64 14/AJL/60/F Kalaja + Fek 221 /YK/60 Jäppiperä Fek+ KA 7 0,0 0,74 0,10 0.01 IR 0 0,0 0,31 0,59 0,02 222a/YK/60 Kalaja Fek IR 8 0,1 0,25 0,35 0,02
Liite Ag Au Cu Ni Co Zn Pb Fe S 222 b/yk/60 Kalaja Fek IR 7 0,0 0,71 1,38 0,10 223/YK/60 Kalaja Fek+ 224/YK/60 Kalaja Fek+ IR 0,0 0,49 0,60 0,02 IR 0,28 0,22 0,03 229/TL-60 Jäppiperä Fek IR 0,10 0,13 0,0 230/YK/60 Kalaja Fek+ 231/YK/60 Kalaja Fek+ IR 0,20 0,18 0,01 IR 0,14 0,18 0,02 231/TL-60 Jäppiperä Fek IR 1 0,0 0,10 0,14 0,02 231/TL/60 Pakola -. Jäppiperä Fek IR 0,12 0,14 0,02 232/YK/60 Kalaja Fek IR 0,09 0,16 233/YK/60/I Kalaja Fek KA 0,0 0,06 1,21 0,03 237/TL/60 Jäppiperä Fek IR 0,06 0,07 246/TL/60 Jäppiperä Fek IR 0,04 0,11 0,01 P112/EL/Hpj/60/6 Kalaja 1 0,0 0,22 0,55 0,04 Uranäyte I/Re/60 Kalaja Fek+ KA 2 0,0 0,21 0,31 0,03 Uranäyte II /Re, 0 Kalaja 1 1,0 0,27 0,35 0,02 1/YK/61 Jäppiperä Fek IR 0,10 0,25 0,02 2/YK/61 Jäppiperä Fek+ IR <0,1 0,37 0,39 0,02 Pd=0, 0Z 8/YK/61 Jäppiperä Fek IR 40,1 0,21 0,21 0,01 Pd=0,04( 9/YK/61 Jäppiperä Fek+ IR 0,31 0,29 0,03 10/YK/61 Jäppiperä Fek IR 0,15 0,22 0,02 16/YK/61 Räisälä Fek IR 0,32 0,86 23/YK/61/1 Kalaja Fek KA 4 0,0 0,97 1,16 0,11 Monttu 15/Re/61 Kalaja Fek+ KA <0,1 0,0 0,21 0,02 Pd=< 0, 0' Ni Pt=< 0, 0'
Liite 5 REISJÄRVI II Ag Au cu Ni Co Zn Pb Fe S Ra 1378/60 Kalaja Fek, KA 0,82 1,38 0,05 Ra 1438/60 Kalaja NiAs, KA 14,3 8,9 As=37,7 Ra 1470/60 Kalaja Fek IR 0,71 0,80 Ra 151/61 Rä sälä Fek, IR 0,25 1,17 0 ;07 Ra 220/61 Jäppiperä Fek, IR.< 0,1 0,62 0,66 0,03 Pt=0,020 Pd=0,40 Ra 224/61 Kalaja Gersdor- KA <0,1 0,29 0,98 0,32 fiitti Pd=2,0 Ra 286/61 Räisälä IR 29 6,95 Ra 292/61 Kalaja, Fek KA 3,0 0,80 0,09
Liite 10 REISJÄRVI Kartat Magneettiset mk 1 :2 000 kartat M 22/Re-60 62-63/554-556 Kalaja M 22/Re-60 63-64/554-556 M 22/Re-60 61-63/556-557 M 22/Re-60 61-63/557-558 M 22/Rer60 61-63/552"-558 M 22/Re-60 59-61/558-559 M 22/Re-61 48-50/19-20 Räisälä M 22/Re-60-61 48-50/20-21 M 22/Re-60 50-52/20- -21 Sähköiset kartat Imag.komp.kartat mk 1 :2 000 M 24,11/Re-60 62-63/554-556 Kalaja,kelaväli a =40 M 24.11/Re-60 63,-64/554-556 M 24.11/Re-60 61-63/556-557 M 24.11/Re-60 61-63/557-558 M 24.11 /Re-60 61-63/558559 M 24.11/Re-60 59-61/558-559 M 24.11/Re-61 48-50/19-20 Räisälä M 24.11/Re-60-6148-50/20-21 M 24.11/Re-60 50-52/20-21 Ft Reaalikomp.kartat mk 1 :2 000 M 24.12/Re-60 62-63/554-556 Kala ja,kelaväli a =40rr M 24.12/Re-60 63-64/554-556 M 24.12/Re-60 61-63/556-557 M 24.12/Re-60 61-63/557-558 M 24.12/Re-60 61-63/558-559 M 24.12/Re-60 59-61/558-559 M 24.12/Re-61 48-50/19-20 Räisälä M 24.12/Re-60-61 48-50/20-21 M 24.12/Re-60 50-52/20-21 IF
Liite j1 Gravimetrinen kartta mk 1 :4 000 M 21.1/2343 06 C 07, 08, 12, 13 Kallioperäkartta mk 1 :50 000 M 11.1/Re-62/1
Liite 1 2 Analyysit Ra n :o 803/73 804/73 805/73 806/73 807/73 808/73 978/73 1188/73 1189/73 1190/73 1191/73 1192/73 1193/73 1194/73 1195/73 1196/73 1197/73 1198/73 1370-1381/75
Liite 1 3 Ohuthieet hie n :o 17971 18041. 18042 18043 18044 18045 18046 18047 18048 18049 18050 18082 18173 18174 18175 1 81 76 18177 18178 KuOO 145 146 147 188 189 190 191 192 193 194 751 752 753 755 756 757 758 759 763 764