Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet



Samankaltaiset tiedostot
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutokset 2014

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto

Esityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta. Asia.

Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Pirkanmaan piiri ry. Kuninkaankatu Tampere p

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet

Metsälain uudistaminen 2014

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996) nojalla:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1085/2013 Laki. metsälain muuttamisesta

Metsälain uudistaminen 2014

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteita

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Metsälain uudistaminen 2014

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsänterveysseminaari Vantaa

METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA

Puukauppa. Kauppatapa Pystykauppa. Markkinoija MHY avustaa. Puukauppakohteen sijainti Kunta

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

WWF Suomen lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

MUISTIO. Maastokatselmus kiinteistöllä Jara

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Suomen metsien inventointi

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Juurikäävän torjunta

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Varautuminen metsätuhoihin

Suomen avohakkuut

Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta /2011 Laki. kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmän muistio

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Metsärikokset. Metsärikos tekotapa

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Mitä puukaupassa sovitaan

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsäsuunnitelma vuosille

METSÄLAIN MUUTOKSEN VAIKU- TUS TALOUSMETSIEN KÄSITTE- LYYN JA UUDISTAMISVELVOITTEE- SEEN SEKÄ NIIDEN VALVONTAAN

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Tuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

WWF Suomen lausunto esityksestä metsälaiksi ja valtioneuvoston asetukseksi metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group

HE 218/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Transkriptio:

Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetty: - puulajivalinnan säätelyä väljennetään - kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala- /yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja Luontainen uudistaminen ja viljely tasapuoliseen asemaan laissa painopiste siirtyy uudistumistuloksen valvontaan Uudistamisvelvoite poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätty Oikeusturvaa parannettu ja valvontaa selkiytetty määrittämällä esim. metsälain edellyttämälle taimikolle ja erityisen tärkeille elinympäristöille selvät kriteerit ja toimintatavat. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 2

Soveltamisala Lakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavilla alueilla. Metsälakia ei sovelleta valtion luonnonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueilla eikä muilla valtion alueilla, joita hoidetaan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti (luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden lisäksi). (2 ) Ei myöskään puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilla. Maankäyttömuodon muuttaminen: Metsälakia aletaan soveltaa, jos aluetta ei ole otettu muuhun käyttöön neljän (aiemmin kolmen) vuoden kuluessa hakkuusta. (3 ) 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 3

Soveltamisala Säilyvää soveltamiskäytäntöä Metsälakia sovelletaan asemakaava-alueilla maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitetuilla alueilla Kemera-lain soveltaminen kytketty alueeseen, jolla sovelletaan metsälakia 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 4

Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) 1. Puunkorjuu: puiden kaato tai katkominen, sekä korjattavan puun kuljetus käsittelyalueelta välivarastolle Myös pelkkä kaatuneiden puiden korjuu myrskyn jälkeen. 2. Uudistushakkuu: puunkorjuu, jossa käsittelyalue hakataan uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi. 3. Kasvatushakkuu: puunkorjuu, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla Eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävät hakkuut pääsääntöisesti kasvatushakkuita. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 5

Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) jatk. 4. Käsittelyalue: metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella; voi olla useamman kiinteistön alueella. Samantyyppinen toimenpide määrittyy ilmoitusvelvollisuuden perusteella (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta) Toimenpiteet, jotka ilmoitettava kuviokohtaisesti, eivät voi sisältyä samaan käsittelyalueeseen. Uudistushakkuussa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan kuvioittain mm. uudistamistapa sekä mahdollinen maanpinnan käsittelytapa. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 6

Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) jatk. 5. Viljely: metsän uudistaminen istuttamalla kasvupaikalle sopivia taimia tai kylvämällä kasvupaikalle sopivia siemeniä. 6. Luontainen uudistaminen: metsän uudistaminen käsittelyalueella olevien siemenpuiden tai suojuspuiden avulla tai hyödyntämällä siementävää reunametsää 7. Metsän hakkaaja: maanomistaja tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltija 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 7

Käsitteet B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) 1. Rinnankorkeus: 1,3 m:n korkeus maanpinnan tasosta tai puun syntypisteestä] 2. Keskiläpimitta: metsikön puiden pohjapinta-aloilla painotettu keskiläpimitta; Puun läpimitta: rinnankorkeudelta kuoren päältä kohtisuorassa puun pituusakselia vasten mitattu läpimitta; Pohjapinta-ala: metsikön elävien puiden rinnankorkeudelta mitattujen kuorellisten poikkileikkauspinta-alojen summa 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 8

Käsitteet B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) 3. Kasvatuskelpoinen puu: metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin (ts. uudistamiseen sallitun puulajin) latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka rinnankorkeusläpimitta on yli 7 cm. 4. Runkoluku: em. kasvatuskelpoiset puiden lukumäärä, kpl/ha] Runkoluvulla nyt merkitystä vain alle 12-metrisen tasaikäisrakenteisen puuston kasvatushakkuussa, jolloin jäävälle puustolle vähimmäisrunkoluku. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 9

Käsitteet B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) jatk. 5. Kangasmaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on lähempänä kuin 30 senttimetrin syvyydellä maanpinnasta. 6. Turvemaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on vähintään 30 senttimetrin syvyydellä. 7. 9. Uusi aluejako, jossa eteläisen Suomen ja keskisen Suomen raja noussut pohjoisemmaksi Vaikuttaa mm. kasvatushakkuu: puuston vähimmäistiheys hakkuun jälkeen uudistamisvelvoite: taimikon (0,5 m) syntymisen aikaraja. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 10

Käsitteet B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) jatk. 8. Aluejako; keskinen Suomi mm. Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat Isokyrö ja Laihia keskistä Suomea 9. Aluejako; eteläinen Suomi - mm. Etelä-Pohjanmaan maakunta 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 11

Aluejako Aluejako Suuntaa antava kartta, tarkka maakunta-/ kuntakohtainen jako ilmenee VNA 1 :stä Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjoinen Keskinen Eteläinen Keskimääräinen lämpösumma 1981 2010 Ilmatieteenlaitos 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 12

Hallinnollinen menettely ja seuraamukset Metsänkäyttöilmoitus Rangaistukset ja korjaavat toimenpiteet

Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksen teko (14 ) Ilmoitusvelvollisuus koskee maanomistajan ja hallintatms. oikeuden haltijan lisäksi hänen valtuuttamaansa. Muutokset ilmoitusta vaativissa töissä: Suurialaisten tie- tai sähkölinjojen hakkuut ilmoituksen piiriin. Myös suojametsäalueen hakkuut ilmoituksen piiriin. Ilmoitusta ei vaadita sähkölinjojen reunavyöhykehakkuista. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 14

Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1, laki 14 ) 1) maanomistajan tai hallintaoikeuden tms. oikeuden haltijan nimi- ja yhteystiedot; lisäksi hänen mahdollisesti valtuuttamansa henkilön em. tiedot 2) metsänhakkuuoikeuden haltijan em. tiedot, jos hakkuuoikeus luovutettu ennen ilmoituksen tekemistä 3) käsittelyaluetta koskevan kiinteistön tai kiinteistöjen nimi ja rekisteri-nro tai kiinteistötunnus sekä sijaintikunta ja -kylä 4) käsittelyalueen sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina sekä sen pinta-ala uudistushakkuussa pinta-ala metsikkökuvioittain 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 15

Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) 5) hakkuun tarkoitus (5, 5 a, 5 b ) ja toteuttamistapa sekä jos kyse lain 5 b :n mukaisen (erityiskohteen) hakkuusta, selvitys kohteen erityisluonteesta ja sen edellyttämästä hakkuutavasta jos kyse kallioisesta tms. (VNA 2 ), jolla jäävän puuston määrä tulee alittamaan lakirajan, selvitys erityisen perustellusta syystä 6) uudistushakkuussa metsikkökuvioittain kasvupaikka, uudistamistapa, uudistamisen pääasiallinen puulaji tai puulajit sekä mahdollinen maanpinnan käsittelymenetelmä 7) uudistushakkuun mahdollinen kohdistuminen kokonaan tai osaksi vähätuottoiselle ojitetulle turvemaalle tai ennallistettavaan elinympäristöön 8) tuhon aiheuttaja metsätuhon vuoksi hakattaessa 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 16

Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) 9) jos metsätalousmaata otetaan muuhun käyttöön (3 ), tieto uudesta käyttötarkoituksesta 10) onko kysymyksessä suojametsäalue (12 ) tai suoja-alue (13 ) 11) jos käsittely koskee 10 :n elinympäristöä/-ympäristöjä, millainen elinympäristö kyseessä selvitys suunnitelluista 10 a ja 10 b :ssä sallituista toimenpiteistä selvitys ominaispiirteiden säilyttämisen tai vahvistamisen huomioon ottamisesta. 12) laatijan nimi ja yhteystiedot 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 17

Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) Metsänkäyttöilmoitukseen voidaan sisällyttää tietoja, miten suunnitellussa toimenpiteessä on tarkoitus turvata yleiset edellytykset metsän biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle myös muualla kuin 10 :n kohteiden alueilla. Ilmoitus voi sisältää useita käsittelyalueita. Antajalla on ilmoituksen tarkistamisvelvollisuus ennen toimenpidettä, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu olennaisesti. Esim.: tasaikäisrakenteinen kasvatushakkuu muuttuu eriikäisrakenteiseksi tai päinvastoin kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi tai päinvastoin. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 18

Metsänkäyttöilmoitus Ilmoituksen määräajat (14 ) Ilmoitus vähintään 10 vrk (aiemmin 14 vrk) ennen hakkuuta tai muuta toimenpidettä. Laskeminen alkaa ilmoituksen jättöpäivää seuraavasta arkipäivästä. Esim. perjantaina jätetyssä laskenta alkaa arkimaanantaista. Aikaisintaan 3 vuotta ennen toimenpidettä. Laajoja metsätuhoja koskevissa hakkuissa metsänkäyttöilmoitukselle ei ole määräaikaa: Poikkeuslupaa ei tarvita ennenaikaisessa aloituksessa, lukuun ottamatta 10 :n kohteita. Edellytykset: Metsäkeskus on osoittanut, ts. rajannut, ko. laajan tuhoalueen. Hakkuiden on pääosin kohdistuttava tuhopuustoon. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 19

Metsänkäyttöilmoitus Maanomistajan ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Maanomistajan on ilmoitettava hakkuuoikeuden ostajalle metsänkäyttöilmoitukseen merkitsemänsä tiedot hakkuussa huomioon otettavista 10 :n kohteista. Velvollisuus koskee myös maanomistajan edustajaa, jos tämä tekee metsänkäyttöilmoituksen. Lisäksi hakkuuoikeuden ostajalle on maanomistajan tai hänen edustajansa ilmoitettava metsäkeskukselta saamansa kohdetiedot, jotka metsäkeskus on antanut ilmoitusvelvollisuutensa nojalla. Suomen metsäkeskus 20

Rangaistukset ja korjaavat toimenpiteet Metsärikkomuksena rangaistava (18 ) 1) metsänkäyttöilmoituksen teon laiminlyönti vastuu koskee maanomistajan tai hallinta- tms. oikeuden omaavan lisäksi (aiemmasta poiketen) myös hänen valtuuttamaansa 2) puunkorjuu 6 :n vastaisesti (= vaurioita aiheuttaen) 3) metsän uudistamisvelvoitteen (8 ) laiminlyönti 4) 10 :n elinympäristön käsittely säännösten vastaisesti, luvatta tai lupaehtojen vastaisesti 5) lainvastaisen leimikkosuunnitelman laatiminen, kun suunnitelman perusteella toteutetaan puunkorjuu 6) suojametsä- tai suoja-aluetta koskevien säännösten rikkominen. 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 21

Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013 28.8.2014 Suomen metsäkeskus 22