1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja siten, että sitä voisi käyttää oppisopimuskoulutukseen valmistavana ennakkojaksona. Lisäksi tavoitteena on laajentaa alueen muiden koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta käyttää oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksoa luomalla yhteistyöverkostoja toiminnan toteuttamiseen. Ennakkojakso toteutetaan ei-työsopimussuhteisena ja sen tavoitteena on alentaa niin työnantajan kuin opiskelijan kynnystä tehdä oppisopimus ja näin lisätä oppisopimuskoulutukseen osallistuvien nuorten ja nuorten aikuisten määrää. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso on tarkoitettu alle 25-vuotiaille, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville nuorille. Avustusta voivat hakea sellaiset koulutuksen järjestäjät, joille on myönnetty lupa järjestää kaikkia ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavia ja valmistavia koulutuksia (Liite 2). Ennakkojaksoa voi käyttää sekä koko perustutkintoon että tutkinnon osaan johtavaan oppisopimuskoulutukseen. Ennakkojakson pituus voi vaihdella yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta se voi olla enintään 20 opintoviikkoa. Vuoden 2014 valtion talousarvioesityksessä on varattu oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson kehittämiseen 5 miljoonaa euroa. - Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksoon haettavan valtionavustuksen määrä. - Ennakkojakson toteuttamissuunnitelma yhdessä muun ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kanssa sisältäen suunnitelman työpaikalla tapahtuvasta ohjauksesta ja neuvonnasta ja niiden kehittämisestä. Suunnitelma toimintakäytäntöjen kehittämisestä. - Koulutuksen järjestäjän suunnitelma siitä, miten kohderyhmää rekrytoidaan ja millaisia rekrytointikanavia käytetään. - Yhteistyö alueen koulutuksen järjestäjien kanssa ja mahdolliset yhteistyöverkostot. Verkostoihin voi kuulua myös muita kuin koulutuksen järjestäjiä. - Yhteistyö alueen työpaikkojen kanssa ja niiden valmius tehdä uusia oppisopimuksia kohderyhmälle. - Koulutuksen järjestäjän ennakkojaksoa varten varaamien valmistavan koulutuksen opiskelijapaikkojen määrä. Toteuttamis- ja kehittämissuunnitelmien konkreettisuus ja toteuttamiskelpoisuus Yhteistyö ja verkostot koulutuksen järjestäjien ja työelämän välillä Uusien työnantajien ja opiskelijoiden hankkiminen oppisopimuskoulutukseen Ennakkojakson tarpeellisuus alueella (alle 25-vuotiaiden, vailla toisen asteen tutkintoa olevien suhteellinen määrä)
2 2. Työpaikkaohjaajien koulutus Tavoitteena on kehittää työpaikkaohjaajien ja työyhteisöjen osaamista siten, että työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaus on riittävää ja osuvaa ja tukee opiskelijan ja työyhteisön ammattiosaamisen ja -identiteetin kehittymistä. Riittävällä ja osuvalla ohjauksella varmistetaan se, että työpaikalla tapahtuva opiskelu vastaa tutkinnon tavoitteita ja opiskelijan osaaminen työelämän tarpeita. Samalla kehitetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointiosaamista. Avustusta voivat hakea koulutuksen järjestäjät, työnantajat, työmarkkinajärjestöt jne. Vuoden 2014 valtion talousarvioesityksessä on varattu työpaikkaohjaajien koulutukseen 2,5 miljoonaa euroa. - Työpaikkaohjaajien koulutukseen haettavan valtionavustuksen määrä. - Toteuttamissuunnitelma, miten työpaikkaohjaajien ja työyhteisöjen osaamista kehitetään. - Yhteistyöverkostot ja yhteistyö alueen koulutuksen järjestäjien kanssa. Verkostoihin voi kuulua myös muita kuin koulutuksen järjestäjiä. Toteuttamis- ja kehittämissuunnitelmien konkreettisuus ja toteuttamiskelpoisuus Yhteistyö ja verkostojen monipuolisuus ja laajuus
3 3. Korotettu koulutuskorvaus Korotettua koulutuskorvausta voidaan maksaa työnantajille samana vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden opiskelijoiden oppisopimuksena toteuttavaan ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen. Korvaus on tarkoitettu työnantajille nuoren oppisopimusopiskelijan tarpeet huomioivaan ohjaukseen ja tukeen. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa/kk, toisena vuonna 500 euroa/kk ja kolmantena vuonna 300 euroa/kk. Vuoden 2014 valtion talousarvioesityksessä on varattu oppisopimuskoulutuksen korotettuun koulutuskorvaukseen 5 miljoonaa euroa. - Korotettuun koulutuskorvaukseen haettavan valtionavustuksen määrä sekä arvio siitä, kuinka monta kohderyhmään kuuluvaa opiskelijaa koulutuksen aloittaa. - Koulutuksen järjestäjän suunnitelma siitä, miten kohderyhmää rekrytoidaan ja millaisia rekrytointikanavia käytetään. - Yhteistyö oppisopimustyöpaikkojen kanssa ja työpaikkojen valmius tehdä uusia oppisopimuksia kohderyhmään kuuluville. - Jos koulutuksen järjestäjällä on ollut jo vuonna 2013 kohderyhmään kuuluvia oppisopimusopiskelijoita, pyydetään ilmoittamaan vuonna 2014 jatkavien opiskelijoiden määrä ja koulutuskorvauksen määrän kohdentuminen tälle ryhmälle kuukausittain. Aloittaneiden oppisopimusopiskelijoiden korotetun koulutuskorvauksen jatkuminen vuonna 2014 Uusien työnantajien ja opiskelijoiden hankkiminen oppisopimuskoulutukseen Kohderyhmän koko alueella ja korotetun koulutuskorvauksen tarpeellisuus alueella Yhteistyö ja verkostot koulutuksen järjestäjien ja työelämän välillä
4 4. Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Valtion vuoden 2013 talousarvion momentille 29.30.32 sisältyy 838 000 euroa oppisopimuskoulutuksen harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin ja muuhun kehittämiseen. Määrärahalla on tarkoitus tuottaa jo toteutettujen tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeiden hyvien käytäntöjen käsikirja ja kehittää tuetun oppisopimuskoulutuksen toteutusta. Tarkoituksena on luoda useista toimijoista koostuvia laajoja verkostohankkeita. - Hankkeelle haettavan valtionavustuksen määrä. - Suunnitelma hankkeen tavoitteista, toteutuksesta, työnjaosta ja aikataulusta sekä hyvien käytäntöjen käsikirjan toimittamissuunnitelma. - Yhteishankkeen vastuullinen toimija sekä muut mukana olevat tahot. Verkostoihin voi kuulua myös muita kuin koulutuksen järjestäjiä. Yhteistyöverkostot ja niiden monipuolisuus ja laajuus Toteuttamissuunnitelman konkreettisuus ja toteuttamiskelpoisuus
5 5. Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen Tavoitteena on monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä nykyistä lainsäädäntöä noudattaen. Lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön malleja koulutuksen toteuttamiseksi oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmänä. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun määrä voi vaihdella työpaikan ja opiskelijalle tutkinnon perusteiden pohjalta määritellyn tarpeen mukaisesti. Edellytyksiä nykyistä laajemmalle työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyödyntämiselle osana oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta arvioidaan toimialakohtaisesti saatujen kokemusten pohjalta. Tavoitteena on työssäoppimispaikkojen lisääminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja ohjauksen vahvistaminen. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus yksilöllisesti laajempaan työssäoppimiseen vuosittain arviolta noin 4 000 opiskelijalle. Vuoden 2014 valtion talousarvioesityksessä on kehittämishankkeisiin varattu 8 miljoonaa euroa määrärahamomentilla 29.20.30 Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin. Kehittämishankkeiden painopisteet 1.1. Oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavien yhdistämismahdollisuuksien kehittäminen sekä toteutusmallien jalkauttaminen Tavoitteena on madaltaa opiskelijoiden kynnystä siirtyä koulutusmuodosta toiseen ja samalla lisätä eri koulutusmuotojen käyttöä opiskelijoiden, työelämän sekä alueen tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Mallina voi olla esimerkiksi kaksi vuotta oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja vuosi oppisopimuskoulutuksessa. Lisäksi voidaan kehittää muita joustavia malleja oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen yhdistämiseksi voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. 1.2. Työssäoppimisen yhteisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Tavoitteena on kehittää ja levittää koulutuksen järjestäjien käyttöön yhteisiä toimintamalleja työssäoppimisen toteuttamiselle ja tähän liittyvälle työelämäyhteistyölle. Nämä voivat koskea muun muassa: työpaikalla tapahtuvan opiskelun laajuuden vaihtelua työpaikan ja opiskelijalle tutkinnon perusteiden pohjalta määritellyn tarpeen mukaisesti työssäoppimisen alakohtaisten toimintamallien kehittämistä yhteistyössä työelämän kanssa työpaikkojen tukemista opiskelijoiden tavoitteellista ammattitaidon oppimista tukevan työssäoppimisen järjestämisessä työssäoppimisen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvää työelämäyhteistyötä työssäoppimispaikkojen hankkimista, työpaikkaohjaajien perehdyttämistä ja kouluttamista sekä työssäoppimisen laadunhallintaa.
6 Toimintamallit voivat olla yleisiä tai alakohtaisia. Kehittämistyössä hyödynnetään ja kehitetään edelleen laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeista saatuja kokemuksia ja toimintamalleja. Kehittämistoiminnassa voidaan hyödyntää esim. vertaiskehittämismallia, jossa vuosina 2008 2013 laajennetun työssäoppimisen kehittämistyössä mukana olleet toimivat mentoreina uusille kehittäjille. Kehittämistyössä kiinnitetään huomiota pieniin koulutuksen järjestäjiin ja ruotsinkieliseen ammatilliseen koulutukseen sekä työssäoppimisen laatuun. 1.3. Opettajien osaamisen vahvistaminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edistämiseksi Osa kehittämiseen osoitetusta rahoituksesta suunnataan opettajien työelämäosaamisen ja pedagogisen osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista, jota tarvitaan uudentyyppisten työpaikalla tapahtuvan opiskelun toteuttamismallien käyttöönotossa sekä yksilöllisten opintopolkujen rakentamisessa laajennetun työssäoppimisen avulla. Kehittämistoimet voivat olla esimerkiksi suunnitelmallisia ja ohjattuja opettajien työelämäjaksoja. 1.4. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tukevat uudet oppimisratkaisut ja -ympäristöt Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä sen tukemiseen ja ohjaamiseen uusia oppimisympäristöjä ja välineitä, esimerkiksi uuden tietoteknologian ja e-oppimisen menetelmien ja välineiden hyödyntäminen työssäoppimisen ohjaamisessa ja tukemisessa. - hankkeelle haettavan valtionavustuksen määrä - hankkeen vastuullinen toimija sekä muut mukana olevat tahot. Verkostossa voi olla mukana muitakin kuin koulutuksen järjestäjiä. - suunnitelma hankkeen tavoitteista, konkreettisista tuloksista, toteutuksesta, työnjaosta ja aikataulusta (ml. suunniteltu työssäoppimisen määrä) - hankkeen kytkeytyminen mukana olevien koulutuksen järjestäjien strategiaan tai toiminnan kehittämissuunnitelmiin toimintamallien (oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmät) innovatiivisuus, uutuusarvo ja toimivuus aiempien kehittämishankkeiden tulosten ja tuotosten soveltaminen yritys-/työelämäyhteistyö hankkeen toteutuksessa koulutuksen järjestäjien verkostoituminen mukana olevien tahojen sitoutuminen yhteistyöhön ja toimintamallien vakiinnuttamiseen osaksi perustoimintaa uudet toimijat, alat ja alueet ohjauksen riittävyys ja suunnitelmallisuus
7 hankesuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja kokonaistaloudellisuus suhteessa esitettyyn toimintaan. Muuta huomioitavaa Kehittämishankkeisiin on tarkoitus liittää selvitystyö: Vuoden 2015 loppuun mennessä laaditaan selvitys siitä, miten vuosina 2014 2015 kehittämishankkeissa tehdyt toimenpiteet ovat edistäneet työssäoppimisen laajentamista ja laadun parantamista. Selvitettäviä asioita ovat mukana olevat toimialat, mukana olevat koulutuksen järjestäjät, yksilöllisesti laajemmassa työssäoppimisessa olleiden opiskelijoiden määrä, kehittämishankkeen tarjoamaan koulutukseen osallistuneiden opettajien määrä sekä kehittämishankkeiden vaikutus koulutuksen järjestäjän työssäoppimispaikkojen määrään ja saatavuuteen. Selvityksen pohjalta opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee laajennetun työssäoppimisen kehittämisen painopisteet vuosiksi 2016 2017. Selvitys on tarkoitus kilpailuttaa erikseen ja rahoittaa kehittämishankkeisiin varatulla rahoituksella.