Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus Jaana Lehto Espoo 8.11.2011
Sisältö Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän rekrytointitarpeiden näkökulmasta Työelämän viestejä muuttuvista osaamistarpeista Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöinen kehittäminen 2
Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän rekrytointitarpeiden näkökulmasta
Väestön koulutustaso ikäryhmittäin 2008 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Perusaste Ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkinto Opistoaste Alempi korkeakouluaste ja ammatillinen korkea-aste Ylempi korkeakoulututkinto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tutkijakoulutus Lähde: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010, JR / EL 28.10.2011 Innovaatioympäristö ja osaaminen, JR / EL
Rekrytoinnin koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Teollisuus 36 30 26 1 6 Ammatillinen koulutus Rakentaminen 60 24 5 11 Ammattikorkeakoulu Yliopisto Palvelut 42 24 18 2 13 Akateeminen jatkotutkinto EK kaikki 42 25 18 2 12 Ei yleissivistävän koulutuksen jälkeistä tutkintoa Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Rekrytointitarve ammatillisesta koulutuksesta EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, henkilöä Teollisuus 2 900 Rakentaminen 1 800 Palvelut 14 200 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 6 Yhteensä 18 900 henkilöä
Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Sosiaali ja terveys 8 % Muu 1 % Kiinteistöpalvelu ja turvallisuus 15 % Tekniikka 33 % Matkailu ja ravitsemis 14 % 7 Liiketalous ja kauppa 22 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Logistiikka 7 %
Rekrytointivaikeuksien määrä EK:n jäsenyrityksissä loka-marraskuussa 2010, henkilöä Teollisuus 1 200 Rakentaminen 1 000 Palvelut 7 800 0 2000 4000 6000 8000 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 8 Yhteensä 10 000 henkilöä
Rekrytointivaikeuksien syyt sektoreittain EK:n jäsenyrityksistä 2010, % Teollisuus 39 27 14 3 14 3 Avoimeen tehtävään ei hakijoita Rakentaminen 27 41 27 131 Puutteet ammattitaidossa ja osaamisessa Puutteet työkokemuksessa Palvelut 22 20 12 11 31 4 Henkilön ominaisuudet Koko EK 25 23 13 9 26 3 Työpaikkaan liittyvät tekijät Muut syyt 9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010
Työelämän viestejä muuttuvista osaamistarpeista
Ammatillista osaamista arvostetaan Perusammattitaitoja tarvitaan aina Kansainvälistyminen heijastuu osaamistarpeisiin Kielivarannon monipuolistaminen Monimuotoisuuden kunnioittaminen Työn tekemisen muutos haastaa oppimiskulttuurin 11
Työntekijöiden, asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä* 2009, % Englanti Ruotsi Venäjä Saksa Espanja Viro Kiina Italia Ranska 1 3 1 2 1 1 1 1 3 8 13 18 22 36 43 Työntekijät Asiantuntijat ja toimihenkilöt 83 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 * Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 12
Tulevaisuuden kasvavat kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, % *) Venäjä 50 Portugali 36 Kiina 29 Espanja 24 Englanti 19 Ranska 16 Viro Saksa 13 13 Italia 10 Ruotsi % 9 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 *) Niiden yritysten osuus, jotka ennakoivat kielitaitotarpeen kasvavan tulevaisuudessa Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 13
Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat. Nuotiton ja verkostomainen työ edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa. 14 Kuva: Rami Niemi (EK, Oivallus, 2011)
Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa MONIOSAAJUUS SYNTYY RYHMISSÄ Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin 15
Luovuus yrittäjämäinen asenne Mahdollisuusajattelu Rohkeus tarttua mahdollisuuksiin Vimmainen kokeileminen, testaaminen Yrittäjyyden ydin on siinä, että uskaltaa yrittää. 16 Kuva: Rami Niemi (EK, Oivallus, 2011)
Tiedot Taidot Koko totuus ei synny pelkästä tiedosta. Asenne, usko pystymiseen Viime kädessä nämä ratkaisevat menestyksen 17
Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. 19 Kuva: Rami Niemi (EK, Oivallus, 2011)
Koulutuksen avainkysymys: Mitä vai sittenkin miten? 20
Vaikka vaakaa kannattaa kallistaa oikealle, kysymys ei ole nollasummapelistä. 21 Lähde: Trilling & Fadel (2009)
Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöinen kehittäminen
EK:n jäsenyritysten yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa vuonna 2008, % Opiskelijoita työssäoppimisjaksolla 24,4 Opettajavierailut Opiskelijavierailut 14,6 16,2 Opinnäytetyöt Opetus oppilaitoksessa Työpaikkaohjaajakoulutus 8,8 8,6 8,0 *) Kumppanuus Edustus yhteistyöryhmässä 4,1 3,8 Yhteiset projektit Osallistuminen liiketoiminnan kehittämiseen Opettajia työelämäjaksolla 1,8 1,7 1,5 *) Kummitoiminta, kumppanuussopimukset, stipendit, materiaali- ja laitehankinnat, muu taloudellinen tuki 0 5 10 15 20 25 30 %-osuus yrityksistä 23
Työelämäyhteistyön näkökulman laajentaminen Ammatillisen koulutuksen aluekehitysroolin sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän vahvistamisen kautta Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön tiivistämisellä Oppilaitosten jalkautumisella yrityksiin työpaikkojen osaamistarpeiden tunnistaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukeminen Lisäämällä elinkeinoelämän edustusta paikallisessa päätöksenteossa, esim. koulutuksen järjestäjien hallituksessa 24
Jokaiselle nuorelle vähintään ammatilliset perusvalmiudet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta. Tarjotaan mahdollisuus jokaiselle perusopetuksen päättävälle aloittaa opinnot lukiossa, ammatillisessa peruskoulutuksessa, oppisopimuksessa, valmentavassa koulutuksessa tai työpajassa. Luodaan yksilöllisiä, joustavia koulutuspolkuja ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamiseen, mm. lisäämällä yhteistyötä työpajojen ja ammatillisen peruskoulutuksen kesken. Lisätään työllistymisen painoarvoa ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusmittaristossa mukaan myös tutkinnon osat. Hyödynnetään nykyistä enemmän ammatillisen erityisopetuksen osaamista työvalmennuksessa. Kehitetään elinikäisen oppimisen ohjauspalveluja ja ohjaustehtävissä toimivien osaamista. 25
Lukiota ja ammatillista koulutusta tulee kehittää erillisinä koulutusmuotoina Ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtana tulee olla työelämässä tarvittava osaaminen ja ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyön kokonaisvaltainen kehittäminen. Lukiota tulee kehittää korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena, mikä edellyttää lisääntyvää yhteistyötä korkea-asteen kanssa. Toisen asteen kehittämisessä ensisijaista on lukion ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen näiden koulutusmuotojen erilaisista lähtökohdista ja vasta toissijaisesti tarkastella rakenteita. Toisen asteen osalta koulutuksen rahoitus tulee maksaa myös jatkossa suoraan koulutuksen järjestäjälle. EK korostaa, että toisen asteen järjestäjäverkon tulee olla monipuolinen ja myös pitkälle erikoistuneiden järjestäjien toiminnan tulee olla turvattu. 26
Perustutkintouudistuksen mahdollisuudet käyttöön Uudet perustutkinnot työelämän tarpeiden lähtökohdista prosessiteollisuuden perustutkinto kaivosalan perustutkinto kiinteistöpalvelujen perustutkinto Paikallisesti varmistettava uudistuksen periaatteiden toteutuminen käytännössä uusien ja uudistettujen laaja-alaisten perustutkintojen toimeenpano opiskelijan todelliset valinnan mahdollisuudet, esim. tutkintoon osia muista tutkinnoista tai ammattitutkinnoista paikalliset tutkinnon osat yritysten tarpeista lähtien Koulutuksen ja työn vuorottelu edellyttää hyvää yhteistyötä eri järjestämismuotojen kesken. 27
Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen Tutkintojärjestelmän kokonaistarkastelu käyntiin TUTKEehdotusten pohjalta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin tutkinnon osien merkitys korostuu Tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus yksilölliset koulutus- ja tutkintopolut Työnjohto-osaamisen tarve toimialakohtaiset ratkaisut työnjohto-osaamisen tarpeeseen vastaamisessa 28
Laatustrategian toimeenpano vauhtiin Kokonaistarkastelu tarpeen ammatillisen koulutuksen arvioinnin ja laadun kehittämisen kokonaisuudesta. laatustrategia koskee eri järjestämismuotoja toimenpiteiden priorisointia tarvitaan Koulutuksen järjestäjien laadunvarmistusjärjestelmien ulkopuoliset auditoinnit käyttöön eri järjestämismuodoissa auditointimallin kehittäminen laatupalkintokilpailun ja KKA:n kokemusten pohjalta Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämistä tulee jatkaa 29
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusta kehitettävä kokonaisuutena Rahoitusjärjestelmää kehitettävä kokonaisuutena ottaen huomioon eri järjestämismuotojen erityispiirteet. Rahoitusjärjestelmän tulee tukea yksilöllisiä koulutus- ja tutkintopolkuja mahdollistaa tutkinnon osien suorittaminen ja kannustaa koko tutkinnon suorittamisen ohella myös siihen, että tutkinnon voi suorittaa osissa tai tutkinnosta voi suorittaa osia Perus- ja lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen kehittämistä tarvetta jatkaa. 30
Koulutus ja työelämä tiiviiseen vuoropuheluun Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen pk-yritysten näkökulmasta yhteistyötä eri koulutusasteiden ja muotojen kesken tiivistettävä opettajan rooli keskeinen työpaikalla tapahtuvassa oppimisen laadun varmistuksessa ja ohjauksessa työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen eri koulutusasteiden yhteistyössä useamman työantajan yhteistyönä toteutettavan oppisopimuskoulutuksen mahdollistaminen Opettajien työelämäjaksot säännöllisesti. työelämäjaksojen tuottaman laadullisen ennakointitiedon hyödyntäminen Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa Elinkeino- ja työelämän alueellista tarpeista lähtien koulutuksen aluekehitysstrategia eri koulutusasteiden ja toimijoiden yhteistyössä elinikäisen oppimisen ohjaus- ja neuvontapalvelut 31