MÄNTSÄLÄ VIERTOLANKULMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 117 OSA TYÖ 258 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä helmikuuta 2016 päivättyä ja 10. lokakuuta 2016 täydennettyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Mäntsälän kunnan kirkonkylän korttelia 117 osa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Mäntsälän kunnan kirkonkylän kortteli 117 osa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Mäntsälän kirkonkylän keskustassa kirkonkylän eteläosassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi Viertolankulma asemakaavan muutos. Kaavatunnus 505-212- Tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa asemakaavan teollisuusaluemerkintä (T) asuintalojen korttelialueeksi. ASEMAKAAVAN MUUTOS
5 MÄNTSÄLÄ VIERTOLANKULMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 117 OSA TYÖ 258 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 Tunnistetiedot 4 1.2 Kaava-alueen sijainti 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 4 2. TIIVISTELMÄ 8 2.1 Käsittelyvaiheet 8 2.2 Asemakaava 8 2.3 Asemakaavan aluevaraukset 8 2.4 Toteutus 8 3. LÄHTÖKOHDAT 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 9 3.1.2 Kaupunkirakenteellinen sijainti 9 3.1.3 Luonnonympäristö ja maisema 9 3.1.5 Liikenne 10 3.2 Suunnittelutilanne 11 3.2.1 Maakuntakaava 11 3.2.2 Yleiskaava 12 3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot 13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 14 4.3.1 Ehdotusvaiheen 19.2.2016 lausunnot ja mielipiteet 14 4.3.2 Asemakaavaehdotuksen täydennys 14
6 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 15 5.1 Yleiskuvaus 15 5.2 Mitoitus 17 Asemakaavalla muodostuu korttelialueita seuraavasti: 17 5.3 Palvelut 17 5.4 Liikenne 17 5.5 Tavoitteiden toteutuminen 17 5.5.1 Osallisten tavoitteet 17 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 18 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 18 6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 18 6.3 Yhdyskuntarakenne ja taloudelliset näkökohdat 18 6.4 Ympäristön häiriötekijät 18 7 TOTEUTUMINEN 18 Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomake 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
7
8 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Maankäyttölautakunta 20.01.2016 6 vireille Kunnanhallitus 15.02.2016 32 vireille OAS nähtävillä 24.02. 29.03. 2016 Ehdotus nähtävillä 16.03. 15.04. 2016 Maankäyttölautakunta 26.10.2016 / 00 Kunnanhallitus 00.00.2016 / 00 Kunnanvaltuusto 00.00.2016 / 00 2.2 Asemakaava Viertolankulma sijaitsee Mäntsälän keskustassa kirkon eteläpuolella n. 1,6 km:n etäisyydellä keskustasta. Idässä on metsäinen Krutinmäki, muualla ympärillä omakotitaloja. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan täydennysrakentaminen asuinpientaloin AP. Alue on metsää ja sen koko on n. 0,3960 ha. 2.3 Asemakaavan aluevaraukset Asemakaavalla muodostuu alueita seuraavasti: - Asuinrakentamiseen varatun korttelin osan pinta-ala (A-1) on 3294 m2, rakennusoikeus 900 k-m2 + talousrakennukset 40k-m2 ja rakennustehokkuus e=0,285. - Katualuetta 1950m2. - Puistoa 765m2. 2.4 Toteutus Alue toteutuu noin 5 vuoden kuluessa.
9 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kuva 1. Näkymä alueelle lounaasta.. Alue sijaitsee pyöräilyetäisyydellä n. 1,6 km keskustan palveluista. Ehnroosin kouluun on matkaa 950m, liikuntapalveluihin, kirjastoon ym vapaa-ajanpalveluihin n. 1,3km. Kaikki em. palvelut ovat pohjoisen suunnassa ja alueellta on turvalliset kevyen liikenteen yhteydet keskustaan ja ko. palveluihin. Korttelit ovat yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä. 3.1.2 Kaupunkirakenteellinen sijainti Asemakaavan muutosalue on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus aluetta (T). Alue ei ole toteutunut vaan säilynyt omakotitaloalueena. Itse kaava-alue on rakentamaton osa. Kerroslukuna lähirakennuksissa on I½ ja rakennukset ns. rintamamiestaloja. 3.1.3 Luonnonympäristö ja maisema Alue on rakentamatonta havupuuvaltaista nuorehkoa metsää.
10 3.1.5 Liikenne Ilmakuva johon kaava-alue on merkitty puneella. Vanha Porvoontie on kunnan kokoojakatu ja liikennemäärää on vähentynyt Veteraanitien valmistuttua, ollen nykyisin 1970 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennustetilanteessa 2030 liikennemäärä on edelleen alle 2000 aj/vrk, koska liikennettä ohjataan enenevässä määrin Veteraanitien kautta. Nopeusrajoituksena on 40 km/t, joten meluntorjuntaa tai meluaitoja ei tarvita. 3.1.6 Maanomistus Seurakunta omistaa kaavamuutosalueen.
11 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava KAAVA-ALUE Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä.
12 3.2.2 Yleiskaava pv-3
13 3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot POISTUVA ASEMAKAAVA T PIENTEOLLISUUSALUE Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistettu 26.05.2003. Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.12.2008. Rakennuskieltoja ei ole voimassa alueella.
14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Ehdotusvaiheen 19.2.2016 lausunnot ja mielipiteet Ehdotus päivätty 19.2.2016 oli nähtävillä 16.03. 15.04. 2016 ja siitä jätettiin kolme lausuntoa, mielipiteitä ei jätetty. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY-KESKUS) Liittymän paikkaa kannattaa harkita sellaiseksi, että liittymästä on riittävät näkymät. Autopaikkanormien määräys koskee korttelialuetta AR, jota ei ole esitetty kaavassa. Vastine Viertolantien linjausta on Teknisten palvelujen kanssa tutkittu ja todettu lausuntonne pohjalta tarpeelliseksi muuttaa ajonopeutta hidastavammaksi rieteyksien etäisyydet huomioiden. Vierolantie on asiemmin linjattu voimassa olevaan asemakaavaan mahdollisimman jouhevaksi autoliikenteen kannalta, koska se on kokoojatie. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ Ei huomautettavaa. Tekninen lautakunta Ei huomautettavaa. 4.3.2 Asemakaavaehdotuksen täydennys Asemakaavaehdotukseen tehdyn Viertolantien linjauksen ja siihen liittyen kaava-alueen laajennuksesta ja katu- ja puistoalueiden muutoksien johdosta kuultiin naapureita kirjallisesti. Muistutuksia ei jätetty.
15 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus Metsäisyyden säilyminen tarkoittaa kohtuullisen väljää pientalorakentamista. Kysyntä painottuu rivitaloihin joiden tonteista on keskustan läheisyydessä pulaa. Tontin muotojen terassoinnilla ja talojen sijoittaminen omille tasoilleen mahdollistaa tontin jakamisen autopaikoituksen ja huollon puolijulkiseen Viertolantien puoleiseen osaan ja metsäiseen sisäpiha-alueeseen. Rakennusalat suunnattiin maaston kaltevuuden mukaan. Eteläisempi rakennusala mahdollistaa talolle kaksi suuntaa. Rakentamistyypiksi valittiin kaksi rinnakkaista vaihtoehtoa. Mikäli rakennetaan yksikerroksisena on rakennusalakohtainen rakennusoikeus. Rakennusten, autopaikoituksen ja pihan sijoittelu. Alueelle sopivat omakoti-, rivi- ja luhtitalot. Kysyntä kohdistuu pääasiassa pieniin asuntoihin joten ehdotuksessa päädyttiin yksitasoisiin asuntoihin mikä ohjaa talotyypin vaihtoehtoisesti I- kerroksisiin rivitaloihin tai II-kerroksisiin luhti- / porrashuoneella tai ulkoportaalla varustettuihin taloihin. rakennusoikeus on määritetty erikseen I- ja II-kerroksiselle rakentamiselle, näin turvataan riittävän pihatilan jääminen myös I-kerroksisessa rakentamisessa. Rakennusoikeudet rakennusaloittain ovat:!-kerroksinen 250k-m2 ja II-kerroksinen 450k-m2.
16 Kaavamerkintänä rakentamiselle eri vaihtoehdoissa käytetään yhteisenä: A-1 Asuintalojen korttelialue, joiden pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Alueelle saa rakentaa erillispien-, rivi-, luhti- ja enintään kaksikerroksisia asuinkerrostaloja. Rakennusmateriaaliksi määrättiin puu ympäröivän rakentamisen mukaisesti. Asukkaiden käyttöön tarkoitettuja palvelu-, virkistys- yms. tiloja, saa rakentaa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi enintään 15 % rakennuspaikan kerrosalasta. Luhtikäytävät tai porrashuoneet ja niihin rakennettavat asuntokohtaiset varastot saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle eivätkä ne vähennä rakennusoikeutta. Yhteistilat / talousrakennuksen osuudelta enintään 40k-m2 saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle kaavaan merkittyjen rakennusalojen rakennusoikeuksien lisäksi. Näitä tiloja ei lisätä kerrosalaan autopaikkojen määrää laskettaessa. Korttelialueella rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa tarvittavat autotallit ja jätehuoltokatokset. Korttelialueille rakennettavat autotallit ja katokset sekä autopaikat on ympäröitävä puu- tai pensasistutuksin. Rakentamattomat korttelinosat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, tulee pitää puistomaisessa kunnossa. Rakennuslupavaiheessa pyritään ohjaamaan tarkemmin ympäristön muotoutumista joten asemakaavassa vaaditaan: Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää miljöö- ja vihersuunnitelma sisältäen: - Jalankulkureitit, autopaikoitus ja ajotiet tontilla sekä liittymä- ja näkemäalueet. - Pihan osa-alueiden käyttötarkoitus ja tilallinen jäsentely (kulkureitit, oleskelu, jätehuolto, laajalle näkyvä, rajattu, yleinen, yksityinen). - Maan pintamateriaali, kasvillisuus (kiveys, laatoitus, asfaltti, sora, nurmi) sekä istutukset ja hoitotapa (puut, pensaat, niitty, metsä). - Aidat ja rajaavat rakenteet (korkeus, materiaalit ja tyyppikuva). - Valaistus sisältäen kokonaissuunnitelman, turvallisuuden huomioimisen ja kohdevalaistuksen. Kaavamääräyksellä pyritään velvoittamaan liittymään kaukolämpöön: Asuin- ja liikerakennukset tulee liittää alueelliseen kaukolämpöverkkoon. Määräys koskee uudisrakennuksia. Määräystä sovelletaan rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Liittymisvelvollisuus ei koske rakennuksia, joiden pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on uusiutuviin energialähteisiin (aurinkoenergia, maalämpö, biopolttoaineet) perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Liittymisvelvollisuudesta voidaan poiketa myös, mikäli rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä. Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: A-1 korttelit 1,0 ap/asunto ja 1 vierasap/5as. Asukkaiden autopaikat tulee osoittaa autojen säilytyspaikaksi varatulle alueelle, vieraspaikat voidaan sen lisäksi rakentaa muulle korttelin osalle. Hulevedet johdetaan piha-alueilta kunnan sadevesiviemäreihin jotka ovat vieressä valmiina.
17 5.2 Mitoitus Asemakaavalla muodostuu korttelialueita seuraavasti: - Asuinrakentamiseen varatun korttelin osan pinta-ala (A-1) on 3294 m2, rakennusoikeus 900 k-m2 + talousrakennukset 40k-m2 ja rakennustehokkuus e=0,285. - Katualuetta 1950m2. - Puistoa 765m2 5.3 Palvelut kaikki kaupalliset ja peruspalvelut ovat lähellä keskustassa 1,6 etäisyydellä: Koulut Ehnroos 950m. Kaupalliset palvelut: päivittäistavarakaupat, erikoisliikkeet, korjaamot, huoltoasemat, baarit ja ravintolat 1,8km. Kunnalliset palvelut: terveyskeskus, kirjasto, kunnanvirasto, päiväkoti ja nuorisotalo 1,3km. Urheilukenttä, kuntosali, valaistut pururadat ja hiihtoladut 1,3km. Liikennepalvelut: rautatie- ja linja-autoasema sekä posti 1,8km. Harrastukset: kerhot, toimintapiirit ja järjestöjen yhteistilat Alueella ovat valmiina kunnalliset verkostot. 5.4 Liikenne Viertolantie Maaston muodot tukevat nykyistä linjausta eli kaarresädettä kasvatettaessa joudutaan Krutinmäestä sisäkaarteen puolella tekemään maaleikkaus. Liikennesuunnittelijoiden kanssa asiaa selvitettiin ja päädyttiin muuttamaan nykyistä linjausta seuraavasti: - Levennetään Viertolantien katualue 16m:iin koska se on kokoojatie. - Sisäkaaretta leikataan ja saadaan linjaus suurisäteisemmäksi / sujuvammaksi kohtaamisnäkymän pidentämiseksi katuristeyksien takia, mutta jyrkkä mutkaisemmaksi voimassa olevaan asemakaavaan nähden. - Lisätään tonttiliittymälle mahdolliseksi liittymäpaikat tontin pohjois- ja eteläkulmiin joissa näkemäalueet Viertolantielle ovat parhaat. 5.5 Tavoitteiden toteutuminen 5.5.1 Osallisten tavoitteet Mäntsälän kunnan ja sen seurakunnan tavoitteet toteutuivat.
18 6 Asemakaavan vaikutukset 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue liittyy osaksi rakennettua asumisympäristöä. 6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on nyt nuorta talousmetsää ja muuttuu piha-alueiksi. 6.3 Yhdyskuntarakenne ja taloudelliset näkökohdat Asumisen lisäalueet keskustassa parantavat taajaman tehokkuutta ja asukkaille se merkitsee helppoa palvelujen saavutettavuutta. Kunnallistekniikka on valmiina, joten yhdyskuntakustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin taajaman reuna-alueille rakennettaessa. 6.4 Ympäristön häiriötekijät Ei aiheuta. 7 Toteutuminen Asemakaavamuutos toteutuu 5 vuoden kuluessa. Mäntsälässä 10. päivänä lokakuuta 2016 Kaavoittaja Viran puolesta Tapio Sillfors, dipl. ins, arkkit yo, SNIL Vesa Gummerus, vs. kaavoitusjohtaja Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomake 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma