Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2018-00487 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 09.07.2018 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 16.7.2018 Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Itävallan kauden ensimmäiseen kokoukseen Brysseliin 16.7.2018. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Neuvoston tärkein asia on keskustelu yhteisestä maatalouspolitiikasta. Ministerit keskittyvät keskustelussaan erityisesti yksinkertaistamisen ja toissijaisuusperiaatteen toteutumiseen uudistuksessa. Suomi katsoo, että YMP:n uudistuksessa tulee huomioida paremmin tavoite tukijärjestelmien yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan vähentämisestä sekä toimijoiden että hallinnon näkökulmasta. Yksinkertaistaminen voisikin mennä pidemmälle mm. uuden ehdollisuuden, tukikaton, uudelleenjakotuen ja I pilarin ilmasto- ja ympäristöjärjestelmän (nk. eko-järjestelmä) osalta. Puheenjohtajamaa Itävalta esittelee maatalous- ja kalastusneuvostolle kautensa työohjelman. Yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen sekä komission direktiiviehdotus epäterveistä kaupan käytännöistä yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjuissa (UTP) ovat keskeisessä roolissa Itävallan puheenjohtajuuskaudella.
Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ 16.7.2018 SIVU 2(17) 1. Esityslistan hyväksyminen 2. (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. Puheenjohtajavaltion työohjelma Puheenjohtajavaltio esittelee 3 MAATALOUS Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 4. YMP vuoden 2020 jälkeen uudistuspaketti a) Asetus YMP:n strategisista suunnitelmista b) Asetus YMP:n rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta c) Asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ) Komission tiedotusasia Keskustelu 6 Muut asiat 13 5. a) (mahd.) Ehdollisuus: ympäristötavoitteisiin pääseminen yksinkertaisemmalla tavalla
3(17) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2018-00485 RO Suominen Sini(MMM), Fallenius Sanna-Helena(MMM) 09.07.2018 Asia Puheenjohtajamaa Itävallan työohjelma 1.7.-31.12.2018 Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 16.07.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Itävalta esittelee puheenjohtajuuskautensa työohjelman 16.7.2018 maatalous- ja kalastusneuvostolle. Itävalta esitteli työohjelman maatalouden erityiskomitealle 2.7.2018 pidetyssä kokouksessa. Suomi ottaa Itävallan työohjelman esittelyn tiedoksi. Maatalous Itävallan näkemyksen mukaan on tärkeää turvata EU:n laajuinen, monialainen maatalous sekä vahvistaa ja edistää elintärkeiden maaseutualueiden, erityisesti epäsuotuisten alueiden ja vuoristoisten alueiden, kehitystä. Yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen sekä komission direktiiviehdotus epäterveistä kaupan käytännöistä yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjuissa (UTP) ovat keskeisessä roolissa Itävallan puheenjohtajuuskaudella. Itävalta pyrkii turvaamaan EU:n yhteisen maatalouspolitikan jatkumisen yhteisenä strategisena politiikkana, joka antaa toissijaisuusperiaatteen korostamisen ansiosta jäsenvaltioille enemmän joustavuutta. Elintarvikeketjujen osalta Itävalta keskittyy maataloustuottajien aseman vahvistamiseen. Keskeisiä kysymyksiä tulevat olemaan epäterveet kauppatavat elintarvikkeiden toimitusketjussa sekä heikoimpien toimijoiden aseman kestävä vahvistaminen. Itävalta pitää tärkeänä myös Euroopan kasviproteiinitarjonnan kehittämistä sekä biotalousstrategian täytäntöönpanoa maa- ja metsätalouden aloilla.
4(17) Edellä mainittujen lisäksi Itävalta jatkaa töitä neuvoteltavana olevien kokonaisuuksien, kuten tislattujen alkoholijuomien asetuksen, loppuun saattamiseksi. Metsät Itävallan kauden alussa FAO:n puitteissa määritellään metsätalouden painopistealueet seuraavalle kahdelle vuodelle. Itävallan tavoitteena on myös etsiä keinoja aloittaa uudelleen keskustelut Euroopan metsäsopimuksen aikaansaamiseksi. Muita Itävallan kauden metsäaiheisia asioita ovat EU:n metsästrategian arviointi, EU:n toimet metsäkadon torjumiseksi, EU:n FLEGT-toimintasuunnitelma ja YK:n metsäfoorumi. Elintarviketurvallisuus, eläinlääkintä ja kasvinterveys Itävallan kaudella agendalla ovat kasvinterveyttä, valvontaa sekä eläinten terveyttä koskevien asetusten delegoidut asetukset ja täytäntöönpanoasetukset. Vuosi 2020 on YK:n kasvinterveysvuosi ja sen valmistelut kiihtyvät Itävallan kaudella. Itävallan kaudella viimeistellään myös eläinlääke- ja lääkerehuasetukset. Itävalta painottaa ohjelmassaan myös, kuinka tärkeää on vahvistaa kuluttajien luottamusta EU:n elintarvikepolitiikkaan ja siten edistää komission ehdotusta elintarvikeketjun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä. Kalastus Itävallan kaudella sovitaan vuoden 2019 kalastuskiintiöistä Itämerelle, Mustallemerelle ja Pohjanmerelle sekä Pohjois-Atlantille. Kaudella agendalla on syvänmeren lajien osalta kaksivuotiset kiintiöt ja kalastusmahdollisuudet sekä tiettyjen kalatuotteiden tuontitulleihin sovellettavat tariffikiintiöt. Itävalta jatkaa myös työskentelyä läntisen Välimeren ja läntisten vesien monivuotisten suunnitelmien osalta. Itävalta alkaa käsitellä myös komission asetusehdotuksia kalastuksenvalvontajärjestelmän muuttamisesta ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisen ulottuvuuden puitteissa maa keskittyy kysymyksiin, jotka koskevat EU:n osallistumista kestävän kalastuksen yhteistyösopimuksiin sekä alueellisiin kalastusjärjestöihin. Itävallan kaudella valmistellaan neuvotteluja kestävästä kalastuksesta Kap Verden ja Madagaskarin kanssa sekä EU:n kantoja neuvotteluihin Norjan ja Färsaarten kanssa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia.
Käsittely Euroopan parlamentissa 5(17) Itävalta esitteli ohjelmansa Euroopan parlamentin täysistunnossa heinäkuussa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) 28.6.2018 ja 11.7.2018. EU-ministerivaliokunta 11.-13.7.2018 (kirjallinen menettely). Suuri valiokunta 13.7.2018 (kirjallinen menettely). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Itävallan työohjelma https://www.eu2018.at/agenda-priorities/programme.html Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Erityisasiantuntija Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA sannahelena.fallenius@mmm.fi, 050 343 2792 Harjoittelija Sini Suominen, MMM/RO/EUKA sini.suominen@mmm.fi, 050 327 9630 Liitteet Viite
6(17) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2018-00478 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 06.07.2018 Asia Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus - Maatalous- ja kalastusneuvoston keskustelu Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 16.07.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio julkaisi 1.6.2018 lainsäädäntöehdotuksensa uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (YMP). Komission esitys sisältää kolme asetusehdotusta, joita ovat asetus YMP:n strategisista suunnitelmista, asetus yhteisestä markkinajärjestelystä ja asetus YMP:n rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (nk. horisontaaliasetus). Komissio esitteli ehdotuksensa maatalouden erityiskomitean kokouksessa Sofiassa 4.6.2018 ja maatalouden erityiskomitea keskusteli asiasta kokouksissaan 11.6.2018 ja 2.7.2018. Epävirallisessa maatalousministerikokouksessa asetukset esiteltiin 5.6. Maatalous- ja kalastusneuvosto kävi asetuksista ensimmäisen keskustelun kesäkuun kokouksessaan. Maatalous- ja kalastusneuvosto käy heinäkuun kokouksessaan asiasta keskustelun ja keskittyy erityisesti yksinkertaistamiseen ja toissijaisuusperiaatteen toteutumiseen uudistuksessa. Yksityiskohtaisempi käsittely on alkanut neuvoston horisontaalisten maatalousasioiden työryhmässä, joka on kokoontunut 15.6., 20.6., 4.72018 ja kokoontuu 10.-11.7. Lisäksi neuvoston Agrifin-työryhmässä kuultiin 8.6.2018 komission esitys ehdotusten taloudellisista vaikutuksista. Agrifin on käsitellyt horisontaaliasetusta kokouksessaan 4.7.2018. Suomen kanta Suomi ottaa puheenjohtajamaan sekä komission esittelyt tiedoksi.
Pääasiallinen sisältö 7(17) Suomi pitää komission ehdotusta yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta hyvänä lähtökohtana tuleville keskusteluille uudistuksen sisällöstä. Suomi katsoo, että komission ehdottamat YMP:n yleiset tavoitteet ovat kannatettavia. Suomi katsoo, että YMP:n uudistuksessa tulee huomioida paremmin tavoite tukijärjestelmien yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan vähentämisestä sekä toimijoiden että hallinnon näkökulmasta. Komission ehdotuksessa on järjestelmiä ja vaatimuksia, joiden pitäisi olla jäsenmaille vapaaehtoisia silloin, jos niiden soveltamisesta ei ole selkeää lisäarvoa jäsenmaassa. Yksinkertaistaminen voisikin mennä pidemmälle erityisesti tukikaton, uudelleenjakotuen ja I pilarin ilmastoja ympäristöjärjestelmän (nk. eko-järjestelmä) osalta. Lisäksi tosiasiallisen viljelijän määrittely tulisi jättää jäsenmaiden toimivaltaan ja tehdä hallinnollisesti mahdollisimman kevyellä tavalla. Uuden ehdollisuuden osalta yksinkertaistaminen olisi myös tarpeen. Vain tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisimmät vaatimukset tulisi sisällyttää ehdollisuuteen ja vaatimukset, jotka merkittävästi rajoittavat tavanomaista maataloustoimintaa ja joiden vaatimukset kohdistuisivat merkittävimmin vain tiettyihin jäsenmaihin tulisi olla vapaaehtoisia. Myös riskinhallinnan järjestämisen keinot tulee olla jäsenmaan valittavissa. Suomi näkee tärkeänä, että nykyisistä hyvin yksityiskohtaisista maaseudun kehittämisohjelmista luovuttaisiin ja on tyytyväinen, että se on myös komission tavoitteena. Tämä tavoite pitäisi kuitenkin paremmin heijastua YMP:n strategiasuunnitelman asetuksessa. Komission ehdotuksessa on edelleen huomattava määrä yksityiskohtaisia vaatimuksia, jotka voivat johtaa raskaaseen toimeenpanoon. Suomi pitää hyvänä sitä, että jäsenmaille annetaan aiempaa suurempi mahdollisuus päättää valvonnasta ja seuraamuksista. Tämä tulisi koskea myös ehdollisuuden valvontaa ja seuraamuksia. Yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta on tehty monia tervetulleita muutoksia pinta-ala- ja eläinperusteisiin toimenpiteisiin ja niiden valvonta- ja seuraamusjärjestelmään. Näiden tulisikin olla pohjana koko toimeenpanolle yksinkertaistuksen ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että myös valvonnan ja seuraamuksien yksityiskohtaisissa säädöksissä kunnioitetaan täysimääräisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta. Suomi näkee tarkoituksenmukaisena myös tukien maksuaikataulujen yhdenmukaistamisen. Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja 10874/18 Puheenjohtajamaa Itävalta on toimittanut neuvostoa varten asiakirjan 10874/18, jossa on esitetty kysymykset ministereille sekä taustoitettu
8(17) muutenkin neuvoston keskustelua. Itävalta toteaa asiakirjassaan, että koko maatalouspolitiikan uudistuksen keskeinen tavoite on yksinkertaistaa politiikkaa ja tarjota lisää subsidiariteettia. Puheenjohtajamaan ministereille valmistelemat kysymykset: 1. Näettekö, että komission ehdotukset ovat riittäviä toteuttaakseen oikeaa yksinkertaistamista viljelijöille ja hallinnolle sekä todellista subsidiariteettia, taaten kuitenkin yhteiset puitteet politiikalle? 2. Mikäli ei, voitteko antaa konkreettisen esimerkin missä kohtaa olisi paikka pidemmälle menevään yksinkertaistamiseen ja subsidiariteettiin? Yleisesti asetusehdotuksista Euroopan komissio antoi ehdotuksensa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistamista koskeviksi asetuksiksi 1.6.2018. Ehdotukset perustuvat 29.11.2017 annettuun komission tiedonantoon (KOM (2017) 713 lopullinen) ruoan ja maanviljelyn tulevaisuudesta, jossa tulevan YMP:n tavoitteiksi määriteltiin älykkäämmän ja kriisinkestävämmän maataloussektorin kehittäminen, EU:n ympäristöja ilmastotavoitteita edistävien ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden vahvistaminen ja maaseudun sosioekonomisen tilan vahvistaminen. Tiedonanto pohjautui komission helmikuussa 2017 käynnistämään julkiseen keskusteluun yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Komission tiedonantoa seurasivat 19.3.2018 laaditut puheenjohtajavaltion päätelmät YMP:n tulevaisuudesta ja Euroopan parlamentin 30.5.2018 hyväksymä omaa-aloitemietintö YMP:n tulevaisuudesta (2018/2037(INI)). Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituskehys tulevalle seitsemälle vuodelle on ehdotettu komission asetusehdotuksessa monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä tiedonannossa Nykyaikainen talousarvio Euroopan unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia. Monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021-2027. Asetusehdotus ja tiedonanto julkaistiin 2.5.2018 (COM (2018) 321 final, COM (2018) 322 final). Näiden perusteella komissio on esittänyt lainsäädäntöehdotuksensa tulevan maatalouspolitiikan sisällöstä ja rahoituksesta. Lainsäädäntöehdotuksiin kuuluu kaikkiaan 3 ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi yhteisen maatalouspolitiikan eri osa-alueilta. Asetusehdotuksiin sisältyy myös liitteet ja vaikutusanalyysit. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 42 ja 43 artiklan 2 kohta siltä osin kun on kyse YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksesta ja horisontaaliasetuksesta sekä 43 artiklan 2 kohta, kun kyse on yhteisen markkinajärjestelyn asetuksen (EU) N:o 1308/2013 tehtävät muutokset.
9(17) Kun kyseessä on ovat asetuksiin (EU) N:o 1151/2012 ja (EU) N:o 251/2014 tehtävät muutokset on oikeusperustana SEUT-sopimuksen 114 artikla ja 118 artiklan ensimmäinen alakohta. Asetukseen (EU) N:o 228/2013 tehtävien muutosten osalta oikeusperustana on 43 artiklan 2 kohta ja 349 artikla sekä asetuksen (EU) 229/2013 osalta 43 artiklan 2 kohta. Säädökset käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä Euroopan Parlamentin kanssa. Käsittely Euroopan parlamentissa Komissaari Hogan esitteli komission ehdotukset parlamentin maatalousvaliokunnalle 11.6.2018. YMP:n strategiasuunnitelman asetuksen mietinnön laatija on Esther Herranz García (EPP, ES). Horisontaaliasetuksen mietinnön laatija on Ulrike Müller (ALDE, DE). Markkinajärjestelyasetuksen mietinnön laatija on Eric Andrieu (S&D, FR) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous ja elintarvikkeet) on käsitellyt YMP:n uudistusta kevään 2018 ajan useissa kokouksissaan. EU18-jaosto 30.5.2018, 7.6.2018, 13.6.2018, 28.6.2018 ja 11.7.2018. EU-ministerivaliokunta 15.6.2018 ja 11.-13.7.2018 (kirjallinen menettely) Komission tiedonannon pohjalta on annettu E-kirje eduskunnalle 19.1.2018 Suuri valiokunta 15.6.2018 ja 13.7.2018 (kirjallinen menettely). Ehdotuksista laaditaan valtioneuvoston U-kirjelmä, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle elokuussa 2018. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomessa lainsäädäntövalta jakautuu eri maatalouden ja maaseudun kehittämisen tukijärjestelmien osalta valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välillä. Ahvenanmaan itsehallintolain (1141/1991) 27 15 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat muun muassa maataloustukirahastosta rahoitettavat Euroopan unionin suorien tukien järjestelmään sisältyvät tukijärjestelmät (ns. pilari I) sekä maataloustuotteiden yhteiset markkinajärjestelyt. Ahvenanmaan
10(17) maakunnanlainsäädäntövaltaa kuuluu puolestaan Ahvenanmaan itsehallintolain 18 15 kohdan mukaan maaseudun kehittämiseen eli maaseuturahastosta osarahoitettavat tukijärjestelmät (ns. pilari II). Tämä pitää ottaa huomioon YMP:n strategiasuunnitelmaa laadittaessa. Taloudelliset vaikutukset Komission ehdotuksessa vuosien 2021-2027 rahoituskehyksistä komissio esittää, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus pienenisi tulevalla kehyskaudella nykyiseen verrattuna. Ehdotuksen mukaan säilytettäisiin kaksi erillistä rahastoa; maataloustukirahasto ja maaseudun kehittämisrahasto. Asetusehdotukset sisältävät esityksen jäsenvaltioittain jaettavasta rahoituksesta edellä mainituista rahastoista maatalouden suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen. Edellisistä kausista poiketen komissio julkaisi myös maaseudun kehittämisrahaston jäsenvaltiokohtaisen allokaation samaan aikaan asetusehdotusten kanssa. Suomelle ehdotetaan 3 578 miljoonan euron rahoitusta suoriin tukiin ja 2 044 miljoonan euron rahoitusta maaseudun kehittämiseen käyvin hinnoin esitettynä vuosille 2021 2027. Kiintein vuoden 2018 hinnoin suorien tukien osalta tämä tarkoittaisi 3 179 miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämiseen 1 816 miljoonaa euroa. Suomen kannalta esitys tarkoittaisi tulevalle kaudelle yhteensä 421 miljoonan euron leikkausta käyvin hinnoin nykykauden EUrahoitukseen verrattuna. Maatalouden suoriin tukiin kohdistuisi 85 miljoonan euron (-2,3 prosenttia), ja maaseudun kehittämisrahoitukseen 336 miljoonan euron (-14,1 prosenttia) leikkaus (käyvin hinnoin). Vastaavasti kiintein (vuoden 2018) hinnoin ilmaistuna tämä tarkoittaisi suoriin tukiin 15 prosenttia ja maaseudun kehittämisen rahoitukseen 25,2 prosenttia leikkausta. Maaseudun kehittämisrahastoon ehdotuksessa kohdistuisi suhteellisesti suurempi leikkaus kuin maataloustukirahastoon. Suomen saamasta suhteellisesti suuremmasta maaseuturahoituksen osuudesta seuraa se, että ehdotuksen taloudelliset vaikutukset olisivat erittäin merkittäviä. Suorien tukien osalta Suomelle kohdistetut suhteelliset leikkaukset olisivat merkittäviä, mutta pienempiä kuin maaseudun kehittämisrahaston. Maaseudun kehittämisrahaston ja maataloustukirahaston leikkaukset tarkoittaisivat noin 60 miljoonan euron vähennystä vuosittaisessa EUrahoituksessa. Ehdotuksen vaikutusta voidaan kuvata suhteuttamalla sitä maatalouden yrittäjätuloon Suomessa. Viljelijätuet ja korvaukset muodostavat noin neljä viidesosaa yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen käytöstä Suomessa. Suomen korkean kustannustason vuoksi tuotantokustannukset ylittävät markkinoilta saatavat tuotot,
11(17) jolloin tukimäärän aleneminen tarkoittaisi lähes saman suuruista yrittäjätulon pienenemistä ainakin lyhyellä aikavälillä. Suomessa vuosina 2015-2016 Luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpitoaineiston mukaan maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla on ollut alle 500 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaistasolla tarkasteltuna ehdotuksen taloudelliset vaikutukset pelkästään maataloudessa voisivat tarkoittaa yli kymmenen prosentin yrittäjätulon alenemista lyhyellä aikavälillä. Yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen muuttamisella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Ehdotuksen mukaan 40 prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan jäsenvaltioittain kohdistetusta rahoituksesta pitää kohdistua ilmastotavoitteista edistäviin toimiin. Asetusehdotuksen mukaan laskennassa voitaisiin huomioida 40 prosenttia perustulotuen, uudelleenjakotuen sekä luonnonhaittaan liittyvien sitoumusten rahoituksesta. Rahoituksesta ilmasto- ja ympäristösitoumuksiin sekä ns. suorien tukien ekojärjestelmistä voitaisiin vastaavasti huomioida sata prosenttia. Hallinnolle haastetta tuo pakollinen monitorointi, koska se on täysin uusi valvontamenetelmä, joka ei ole käytössä vielä missään jäsenvaltiossa. Myös monitoroinnin ja muun valvontaotannan yhdistäminen unionin lainsäädännöstä suoraan tulevaan ehdollisuuden valvontamäärään aiheuttaa kahden erilaisen valvontajärjestelmän ylläpitämisen ja soveltamisen. Monitorointivalvonnalla ei voitaisi valvoa juurikaan ehdollisuuden vaatimuksia, vaan suuri osa niistä jouduttaisiin tarkastamaan perinteisellä paikan päällä tehtävällä valvonnalla. Erillisten valvontajärjestelmien ylläpidosta aiheutuisi lisäkustannuksia. Tuotoksia ja tuloksia todentavan tietosisällön oikeellisuuden ja laadun merkitys on jatkossa entistäkin korostetumpi. Tietojärjestelmien rakentaminen tulee ylipäätään olemaan haastavaa ja resursseja vaativaa, jotta tuloksellisuuskertomuksen edellyttämät oikeellisuus- ja tiedon säilytysvaatimukset pystytään täyttämään. Vaikka pitkällä tähtäimellä paikalla tehtävien valvontojen määrä voi laskea, alussa ennen kuin järjestelmä vakiintuu, valvontakäyntien määrä saattaa nousta. Myös lisääntyvät laaduntarkastusvaatimukset aiheuttavat kustannuksia. Tarkempi kustannusten arviointi on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta, koska vielä ei ole kokonaisnäkemystä siitä, mitä toimenpiteitä tullaan ottamaan käyttöön, mitkä ovat niille asetetut tukikelpoisuusehdot ja ovatko ne monitoroitavissa ja mitä kaikkea prosessi tulee sisältämään. Myöskään muiden tietojärjestelmätarpeiden kustannusten arviointi ei ole tällä hetkellä mahdollista uuden toimeenpanomallin kokonaisvaikutusten hahmottumattomuuden takia.
12(17) Todentamisviranomaisen työ tullee lisääntymään merkittävästi hallintojärjestelmän ja suoritusraporttiin liittyvien tietojen tarkastusvelvollisuuden myötä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 1. COM(2018) 392 final, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategia-suunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:0 1307/2013 kumoamisesta 2. COM(2018) 393 final, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta 3. COM(2018) 394 final, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 115/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta Asetusehdotuksiin sisältyy myös liitteet: ehdotuksen KOM(2018) 392 lopull. osalta liitteet 1-12 ja ehdotuksen KOM(2018) 393 lopull. osalta yksi liite. Esityksiin liittyy myös vaikutusanalyysi SWD(2018) 301 final, johon sisältyy kolme eri asiakirjaa. Pj-maan tausta-asiakirja neuvoston kokousta varten 10874/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Erityisasiantuntija Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 481 sanna-helena.fallenius@mmm.fi Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 426, antti.unnaslahti@mmm.fi
Neuvotteleva virkamies Martti Patjas, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 474, martti.patjas@mmm.fi Neuvotteleva virkamies Juha Palonen, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 356, juha.palonen@mmm.fi Neuvotteleva virkamies Mirja Kiviranta, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 352, mirja.kiviranta@mmm.fi Neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 207, pia.lehmusvuori@mmm.fi Erityisasiantuntija Anne Vainio, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 168, anne.vainio@mmm.fi 13(17) EUTORI-tunnus EU/2018/1175, EU/2018/1169, EU/2018/1159 Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2018-00482 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 09.07.2018 14(17) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 16.07.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen muissa asioissa on jäsenmaiden tiedotusasioita. 9.7.2018 tiedossa on vain yksi asialistalle tuleva asia. Ennen neuvoston kokousta asialistalle saattaa tulla myös muita pyyntöjä. Suomi ottaa asiakohdat tiedoksi. Kohdan a) osalta Suomi on ollut aloitteellinen yhdessä seitsemän muun jäsenmaan kanssa kannanotossa koskien YMP:n uutta ehdollisuutta. a) (mahd.) Ehdollisuus: ympäristötavoitteisiin pääseminen yksinkertaisemmalla tavalla Suomen, Tanskan, Viron, Liettuan, Luxemburgin, Latvian, Alankomaiden ja Ruotsin valtuuskuntien tiedotusasia Suomi pyytää yhdessä 7 muun maan kanssa neuvoston muihin asioihin keskustelua ehdollisuudesta yhteisessä maatalouspolitiikassa. Asiaan liittyvässä taustamuistiossa todetaan, että komission ehdottama ehdollisuuden järjestelmä vähentää YMP:n vihreän arkkitehtuurin tehokkuutta, sillä se kaventaa jäsenmaiden mahdollisuutta kehittää kohdennettuja ja jäsenvaltion tarpeisiin vastaavia toimia. Muistiossa todetaan myös, että enemmän tuloksiin keskittyvä ympäristötoimien järjestelmä olisi yksinkertaisempi ja tehokkaampi. Maat korostavat, että viljelijöitä olisi tarjottava kannustimia ja kohdennettuja toimenpiteitä,
15(17) jotka voisivat olla kunnianhimoisempia ja kustannustehokkaampia EU:n ympäristö-, ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseksi. Maat ehdottavat, että ehdollisuuden järjestelmää yksinkertaistettaisiin ja vähennettäisiin vaatimusten määrää niin, että yhteisiin EU-laajuisiin sääntöihin sisällytettäisiin vain olennaisimmat ja välttämättömimmät vaatimukset. Jäsenmailla tulisi olla tarpeeksi joustoa räätälöidä tehokkaimpia toimenpiteitä kunkin jäsenmaan tarpeisiin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä ovat neuvoston muut asiat. Käsittely Euroopan parlamentissa Kyseessä ovat neuvoston tiedotusasiat. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) 11.7.2018 EU-ministerivaliokunta 11.-13.7.2018 (kirjallinen menettely) Suuri valiokunta 13.7.2018 (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 10926/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Erityisasiantuntija Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 481, sanna-helena.fallenius@mmm.fi
16(17) EUTORI-tunnus Liitteet Viite
17(17) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto, yhteinen maatalouspolitiikka, maatalouden erityiskomitea, elintarvikkeet MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, VTV, YM