Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetusten (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta unionin vähävaraisimmille henkilöille suunnatun elintarvikkeiden jakelun osalta (KOM(2010) C7-0273/ /0183(COD)) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa pöytäkirjassa nro 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kansalliset parlamentit voivat kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella ne arvioivat, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan oikeudellisten asioiden valiokunta valvoo toissijaisuusperiaatteen noudattamista. Liitteenä tiedoksenne Ruotsin kuningaskunnan Riksdagin lausunto perusteluineen mainitusta ehdotuksesta. CM\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PE v /6 CM\ doc

3 Riksdagenin virallinen tiedonanto 2010/11:3 Euroopan parlamentin puhemiehelle Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajalle Euroopan komission puheenjohtajalle Liitteenä Riksdagin lausunto perusteluineen sellaisena kuin se on esitetty oheisen selonteon liitteessä 2, ja tiedoksi, että Riksdag on tällä päivämäärällä hyväksynyt ympäristö- ja maatalousvaliokunnan ehdotuksen Riksdagin päätökseksi asiassa 2010/11:MJU7, joka koskee elintarvikkeiden toimittamista EU:n vähävaraisimmille henkilöille. Liitteenä selonteko. Tukholma, 10. marraskuuta 2010 (allekirjoitus) Per Westerberg (allekirjoitus) Ulf Christoffersson CM\ doc 3/6 PE v01-00

4 LIITE 2 Ruotsin Riksdagin lausunto perusteluineen Tutkittuaan komission muutettua ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetusten (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta unionin vähävaraisimmille henkilöille suunnatun elintarvikkeiden jakelun osalta (KOM(2010)486 lopullinen), mikä sisältyy ympäristö- ja maatalousvaliokunnan lausuntoon 2010/11:MJU7, elintarvikkeiden toimittamisesta unionin vähävaraisimmille henkilöille, Riksdag katsoo, että nykyinen ehdotus on ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa. Riksdag korostaa suhtautuvansa myönteisesti EU:n alueiden välisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseen unionissa vallitsevaa taloudellista ja sosiaalista epätasa-arvoa vähentämällä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 153 artiklan mukaisesti mainituista toimista vastaavat muun muassa rakennerahastot. On kuitenkin tärkeää korostaa suurta eroa sen välillä, että alueita kehitetään unionin alueiden välistä taloudellista epätasaarvoa vähentämällä, ja sen välillä, että elintarvikkeita jaetaan unionin vähävaraisimmille henkilöille. Viimeksi mainittu on yksi monista tavoista auttaa vähävaraisia henkilöitä heidän asuinpaikastaan riippumatta. Riksdag muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisesti unioni toimii ainoastaan jäsenvaltioiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja kyseisissä sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimivalta, jota perussopimuksissa ei siirretä unionille, kuuluu jäsenvaltioille. Olisi muistettava myös se, että EU:n tuomioistuin on monessa tapauksessa huomauttanut, että unionin oikeustoimen oikeusperustan valinnan tulee perustua objektiivisiin elementteihin, jotka kestävät oikeudellisen valvonnan. Tällaisia elementtejä ovat muun muassa oikeustoimen päämäärä ja sisältö. Käsiteltävänä olevan ehdotuksen osalta Riksdag panee merkille, että sen tarkoituksena on muuttaa yli 20 vuotta sitten käyttöönotettua interventiovarastojen käyttämisen järjestelyä. Järjestely määritellään maatalouden yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen (asetus (EY) N:o 1234/2007) 27 artiklassa interventiomyynnin kohdalla. Järjestelyn käyttöönoton perusteet määritellään mainitun asetuksen johdanto-osan 18 kappaleessa, jossa todetaan: "Yhteisöllä on useiden maataloustuotteiden interventiovarastojensa ansiosta mahdollisuus parantaa merkittävästi vähävaraisimpien kansalaistensa hyvinvointia. On yhteisön edun mukaista aiheellisia toimenpiteitä toteuttamalla hyödyntää tätä mahdollisuutta jatkuvalla tavalla, kunnes varastot pienenevät tavanomaiselle tasolle." Riksdag panee merkille myös sen, että koska yhteistä maatalouspolitiikkaa on tarkistettu huomattavasti viime vuosien aikana ja koska sen tarkoituksena ei enää ole tuottavuuden lisääminen vaan maatalouden kestävyyden parantaminen pitkällä aikavälillä, varastot ovat vähentyneet dramaattisesti, mitä komissio itsekin korostaa. Näin ollen komissio ehdottaa, että käyttöön otetaan elintarvikkeiden jakamista vähävaraisimmille henkilöille koskeva uusi järjestelmä, joka ei ole riippuvainen käytössä olevista interventiovarastoista. PE v /6 CM\ doc

5 Risksdag katsoo, että niiden muutosten tarkoituksena, joita komissio en ehdottanut nykyiseen käytäntöön, mikä sisältää elintarvikkeiden jakamisen unionin vähävaraisimmille henkilöille, on muuttaa perusteellisesti käytäntöä, jonka mukaisesti interventiovarastoista on toimitettu ravitsevia elintarvikkeita unionin vähävaraisimmille henkilöille. Riksdag toteaa, että näin ollen mainitut toimet on muutettu maatalouspolitiikan toimista sosiaalipolitiikan toimiksi. Riksdag katsoo näin ollen, että ehdotuksen oikeusperusta on väärä, koska ehdotetun oikeustoimen tarkoitus ja sisältö eivät kuulu yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden piiriin. Voidaan katsoa, että oikeustoimi, joka pääasiasiallisena tarkoituksena on toimittaa elintarvikkeita vähävaraisimmille henkilöille sosiaalipolitiikan periaatteiden mukaisesti, todellisuudessa kuuluu yhteisön tavoitteiden piiriin. Näin ollen Riksdag toteaa samoin kuin neuvoston oikeudellinen yksikkö, että komission voisi valita tämän ehdotuksen oikeusperustaksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan. Riksdag haluaa kuitenkin muistuttaa, että 352 artiklan sanamuoto on seuraava: "Jos jokin unionin toimi osoittautuu perussopimuksissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tarpeelliseksi perussopimuksissa määritellyillä politiikan aloilla eikä niissä ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto antaa aiheelliset säännökset yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan." Riksdag katsoo, että ehdotettuja toimia ei voida millään tavalla pitää välttämättöminä perussopimuksen yhdenkään tavoitteen saavuttamisen kannalta. Riksdag katsoo päinvastoin, että ehdotetut toimet ovat ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa ja että näin ollen ei ole mitään perusteita toteuttaa unionin tasolla toimia, jotka koskevat elintarvikkeiden jakamista unionin vähävaraisimmille henkilöille. Perussopimusten mukaan sosiaalipolitiikka kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Edellä mainittu koskee erityisesti niiden henkilöiden tukemista, joiden voidaan katsoa olevan unionin kaikkein vähävaraisimpia kansalaisia. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti unionin ja jäsenvaltioiden kesken jaettua toimivaltaa sovelletaan sosiaalipolitiikan alalla sopimuksessa määriteltyjen näkökohtien osalta. Riksdag panee merkille, että mainitut näkökohdat koskevat ensisijaisesti työvoiman vapaata liikkuvuutta. Jokainen jäsenvaltio vastaa köyhyyden ja yhteiskunnasta syrjäytymisen torjunnasta sekä vähävaraisimpien henkilöiden tukemisesta. Edellä mainittu vastuu jaetaan monessa tapauksessa alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii sen yksinomaisen toimivallan piiriin kuulumattomilla aloilla vain tapauksissa, joissa jäsenvaltiot eivät riittävässä määrin pysty saavuttamaan ehdotettujen toimien tavoitteita keskushallinnon tasolla eivätkä alueellisella ja paikallisella tasolla, ja joissa tavoitteet voidaan ehdotettujen toimien vaikutusten laajuuden vuoksi parhaiten toteuttaa unionin tasolla. Riksdag ei näe mitään perusteita, joiden mukaisesti käsiteltävänä olevaan ehdotukseen sisältyvät toimet voitaisiin paremmin saavuttaa unionin tasolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että 20 vuotta sitten ainoa syy elintarvikeavun käyttöönottoon oli se, että siihen mennessä kertyneitä interventiovarastoja haluttiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Mainittu syy on poistunut ja interventiovarastot ovat lähes tyhjiä. Ehdotetun oikeustoimen päämäärä ja sisältö eivät sisälly yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteisiin. Ehdotuksen oikeusperusta on näin ollen väärä. Riksdag katsoo myös, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa suunniteltujen toimien tavoitteet riittävässä määrin CM\ doc 5/6 PE v01-00

6 keskushallinnon, aluehallinnon ja paikallishallinnon tasolla, ja että näin ollen ehdotus on ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa. PE v /6 CM\ doc