Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Uusitalo Laura(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä vuoden ensimmäiseen kokoukseensa ja kokouksessa Suomea edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Uusi puheenjohtajamaa Romania esittelee kautensa työohjelman. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistus on keskeinen Romanian kaudella esillä oleva kokonaisuus. Romanian tärkeinä pitämiä keskustelunaiheita ovat myös biotalous, innovaatiot, maatalouteen liittyvä tutkimus sekä Euroopan kasviproteiinitarjonnan lisäämisen keinot. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta keskittyen YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen toimeenpanomalliin ja markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiin. Suomi katsoo, että pj-maiden Itävallan ja Romanian ehdotukset toimeenpanomallin osalta ovat lähtökohtaisesti oikeansuuntaisia. Suomi on joustava kannoissaan koskien markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiä. Lisäksi maatalous- ja kalastusneuvosto kuulee komission esityksen YMP:n vihreästä arkkitehtuurista. Neuvosto keskustelee myös proteiinisuunnitelmasta. Suomi korostaa toimia, joilla varmennetaan ja kehitetään proteiinien koko toimitusketjua, kuten markkinatiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä, tuotantoa ja tutkimusta koskevan tiedon jakamista sekä kuluttajan saamaa informaatiota. Kertomus on rajoittunut tarkastelemaan vain perinteisiä runsaasti valkuaista sisältäviä proteiini- ja öljykasveja ja Suomi katsoo, että tätä laajempi tarkastelutapa on toivottavaa.

2 Asialista: 2(29) MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ Esityslistan hyväksyminen Sivu (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat Puheenjohtajavaltion työohjelma Puheenjohtajavaltio esittelee 3 MAATALOUS Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) YMP vuoden 2020 jälkeen -uudistuspaketti a) Asetus YMP:n strategisista suunnitelmista i)uusi täytäntöönpanomalli Keskustelu ii) Vihreä arkkitehtuuri Komission tiedotusasia 6 b) Asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ) Keskustelu Muut kuin lainsäädäntöasiat Proteiinisuunnitelma Komissio esittelee Periaatekeskustelu 20 Muut asiat 24 Mikrobilääkeresistenssiä koskevien ratkaisujen kansainvälisen keskuksen (ICARS) perustaminen mikrobilääkeresistenssin torjumisen tehostamiseksi kansainvälisesti ja erityisesti matala- ja keskituloisissa maissa Tanskan valtuuskunnan tiedotusasia

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Laitinen Anna(MMM) (29) Asia Puheenjohtajamaa Romanian työohjelma Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Romania esittelee puheenjohtajakauden työohjelmansa maatalous- ja kalastusneuvostossa Suomi ottaa Romanian työohjelman esittelyn tiedoksi. Romania painottaa työohjelmassaan maaseudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä, ruokaturvallisuutta sekä vastaamista entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin sekä jäsenmaiden tarpeisiin. Romanian tärkeinä pitämiä keskustelunaiheita ovat myös biotalous, innovaatiot, maatalouteen liittyvä tutkimus sekä Euroopan kasviproteiinitarjonnan lisäämisen keinot ja kasviproteiinin omavaraisuus. Maatalous Tärkeimpänä työohjelmassa maatalouden osalta ovat neuvottelut liittyen yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen lainsäädäntöpakettiin sekä siihen liittyvään monivuotiseen rahoituskehykseen vuosille Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteena on maataloustuottajien aseman vahvistaminen, ruokaturvallisuuden varmistaminen ja ruoan hintatason kohtuullisuus sekä eri maaseutualueiden erityispiirteiden huomioiminen. Lisäksi ohjelmassa on komission direktiiviehdotus epäterveistä kaupan käytännöistä yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjuissa (UTP) ja sen loppuun saattaminen. Toinen mainittu lainsäädäntöasia on tislattujen alkoholijuomien maantieteellistä alkuperää koskevan säädöksen kumoaminen, jonka prosessin Romanian aikoo saattaa päätökseen. Elintarviketurvallisuus, eläinlääkintä ja kasvinterveys Toinen tärkeä aihe työohjelmassa on yhteisen strategian luominen eläinterveyden varmistamiseksi ja valvomiseksi EU:n rajoilla. Koska eläintaudit voivat pahimmillaan aiheuttaa valtavia taloudellisia tappioita, yhteinen strategia estäisi leviämistä

4 4(29) tehokkaimmin. Romanian tavoitteena puheenjohtajuuskaudella on myös saada yhteisymmärrys eläintautien leviämisen estämiseen liittyvistä keinoista jäsenmaiden kesken. Tavoitteena on myös EU:n mikrobilääkeresistenssin ehkäisyohjelman toimeenpanon edistäminen. Lisäksi Romanian tavoitteena on nostaa julkiseen keskusteluun jäsenmaiden kasvinterveyden ylläpitämistä tukevat rakenteet, jotka liittyvät uusiin voimaan tulleisiin kasvinterveysasetuksiin sekä julkisiin tiedotuskampanjoihin aiheesta. Romania edistää myös tietoisuutta kansainvälisen kasvinterveysvuoden 2020 tapahtumista. Metsät Romanian puheenjohtajuuskaudella ajankohtaista on EU:n metsästrategian väliarviointi ja valmistautuminen strategian uudistamiseen, valmistautuminen Euroopan metsäsopimusneuvotteluihin, valmistautuminen YK:n metsäfoorumin istuntoon sekä komission aloite metsäkadon torjumisesta ja EU:n laittomien hakkuiden vastainen toiminta. Kalastus Romanian kaudella työ monivuotisten suunnitelmien parissa jatkuu tavoitteena saada poliittinen yhteisymmärrys parlamentin kanssa. Lisäksi tavoite on jatkaa keskusteluja komission asetusehdotuksesta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja valvontaa koskevasta asetusehdotuksesta. Yhteisen kalastuspolitiikan ulkoinen ulottuvuus säilyy edelleen tärkeänä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Romania esitteli ohjelmansa Euroopan parlamentin täysistunnossa EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) ja EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

5 5(29) Asiakirjat Romanian työohjelma julkaistiin virallisesti Linkki työohjelmaan Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Erityisasiantuntija Anna Laitinen, MMM/RO/EUKA, p EU-avustaja Laura Uusitalo, MMM/RO/EUKA, p EUTORI-tunnus Liitteet Viite

6 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Uusitalo Laura(MMM) (29) Asia Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus - Maatalous- ja kalastusneuvoston keskustelu Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus U 73/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio julkaisi lainsäädäntöehdotuksensa uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (YMP). Komission ehdotus sisältää kolme asetusehdotusta, joita ovat asetus YMP:n strategisista suunnitelmista, asetus yhteisestä markkinajärjestelystä ja asetus YMP:n rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (nk. horisontaaliasetus). YMP:n strategiasuunnitelma-asetusta on käsitelty yksityiskohtaisemmin neuvoston horisontaalisten maatalousasioiden työryhmässä. Horisontaaliasetuksen yksityiskohtaisempi käsittely on tehty neuvoston Agrifin-työryhmässä. Neuvoston horisontaalisten maatalousasioiden työryhmä on käsitellyt yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää ja ehdollisuuden valvonta- ja seuraamusjärjestelmää koskevia artikloja. Markkinajärjestelyasetusta on käsitelty maataloustuotteiden työryhmässä. Maatalouden erityiskomitea (MEK) on keskustellut YMP:n strategiasuunnitelmaasetuksesta puheenjohtajamaan tilannekatsauksien pohjalta 10.9, 24.9., 1.10., , , ja Markkinajärjestelyasetuksesta on keskusteltu MEK:n kokouksissa , , ja ja horisontaaliasetuksesta ja Maatalous- ja kalastusneuvosto käsitteli YMP:n strategiasuunnitelma-asetusta ja markkinajärjestely- ja horisontaaliasetuksia Maatalous- ja kalastusneuvosto kokouksessaan kävi keskustelun edistymisraportista kaikkien kolmen YMP:n asetuksen käsittelystä Itävallan kaudella. Maatalous- ja kalastusneuvosto käsittelee kokouksessaan YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen toimeenpanomallia, kuulee komission esityksen tulevan YMP:n vihreästä arkkitehtuurista sekä keskustelee markkinajärjestelyasetuksesta keskittyen viinisektoriin. Suomen yksityiskohtaisemmat kannat asetusehdotuksiin on esitetty annetussa valtioneuvoston kirjelmässä (U 73/2018 vp).

7 Komission ehdotusten rahoituksen mitoitukseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Suomen neuvottelutavoitetta liittyen rahoituskehyksen kokonaistasoon ja rahoituksen kohdentamiseen on esitetty annetussa valtioneuvoston E-jatkokirjeessä (EJ 24/2018 vp). Komissio ehdottaa huomattavasti alempaa määrärahatasoa maaseudun kehittämiseen nykykauteen verrattuna ja tältä osin Suomi tavoittelee lisärahoituksen uudelleen kohdentamista rahoituskehyksen sisältä. YMP:n strategiasuunnitelma-asetus ja horisontaaliasetus Toimeenpanomalli Puheenjohtajamaa ei ole toimittanut aiheesta tausta-asiakirjaa eikä kysymyksiä neuvoston keskustelua varten. Suomi katsoo, että uusi tulosperustainen malli voisi vastata myös yksinkertaistamistavoitteisiin, mutta komission ehdotuksessa on vielä yksinkertaistettavaa. Tulosperusteinen malli on parempi kuin huomattavan syvälle yksityiskohtiin ulottuvien säännösten noudattamisen valvonta. Suomi voi hyväksyä etukäteen asetettavia tuotosindikaattoreiden arvoja, koska niihin kuitenkin sallitaan huomattava vuosittainen vaihteluväli. Raportointijärjestelmän komission suuntaan tulisi olla mahdollisimman kevyt. Vuosittaisessa tuloksellisuuden tarkastamisessa ja hyväksymisessä käytettävää yksikkömäärien vaihtelua koskien puheenjohtajamaa on jakanut tausta-asiakirjan (WK 15739/2018 INIT), jossa esitetään kaksi vaihtoehtoista mallia muissa kuin pinta-ala- tai eläinperusteisissa tuissa käytettäväksi. Neuvoston työryhmässä käydyn keskustelun pohjalta Suomi katsoo, että malleja tulee vielä täsmentää ja niiden soveltamisesta tulee antaa käytännön esimerkkejä. Suomi kannattaa puheenjohtajamaan ehdotusta joka toinen vuosi tapahtuvasta tavoitteiden seurannasta. Vuotuisten tuloksellisuuskertomusten määräaika (15.2.) on tiukka ja tämän vuoksi Suomi näkee, että raportoinnin tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista. YMP:n strategiasuunnitelma-asetus Vihreä arkkitehtuuri 7(29) Suomi kannattaa EU:n maatalous- sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikan koherenssin lisäämistä. Suomi pitää myönteisenä, että täydentävät ehdot ja viherryttämistuki korvattaisiin ehdollisuuden järjestelmällä. Tämä voisi yksinkertaistaa YMP:n ympäristöja ilmastoehtojen kokonaisuutta, mutta komission ehdotus sisältää useita päällekkäisiä pakollisia järjestelmiä, jotka vähentävät YMP:n vihreän arkkitehtuurin tehokkuutta. Etenkin komission ehdotus ehdollisuuden lisäksi toimeenpantavasta jäsenvaltioille pakollisesta uudesta I pilarin suorien tukien ilmasto- ja ympäristöjärjestelmästä (ns. ekojärjestelmä) vesittäisi yksinkertaistamistavoitetta ja myös heikentäisi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tukea viljelijöiden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä II pilarin ympäristökorvauksella. Tämän vuoksi I pilarin ilmasto- ja ympäristöjärjestelmän tulisi olla jäsenvaltioille vapaaehtoinen.

8 8(29) Suomi katsoo, että ehdollisuuden yksinkertaistamisessa pitäisi mennä pidemmälle. Jäsenvaltioille tulisi jättää riittävästi valinnanvapautta ehdollisuuden vaatimusten toteuttamiseen, jotta luonnonolosuhteiltaan ja maataloudeltaan erilaiset jäsenvaltiot voivat valita ehdollisuuteen keinoja, jotka parhaiten sopivat täyttämään asetetut tavoitteet. Tämän vuoksi ehdollisuuden vaatimuksia tulisi osin kirjoittaa joustavammaksi. YMP:n uudistuksessa tulee huomioida tavoite tukijärjestelmien yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan vähentämisestä. Vain tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisimmät vaatimukset tulisi sisällyttää ehdollisuuteen. Joka tapauksessa vaatimukset, jotka merkittävästi rajoittavat normaalia maataloustoimintaa tai joiden vaikutukset kohdistuisivat merkittävimmin vain tiettyihin jäsenvaltioihin, tulisi olla vapaaehtoisia. Viljelijöitä tulisi taloudellisesti kannustaa ottamaan käyttöön uusia, nykyaikaisia ja ilmaston kannalta hyviä käytäntöjä. Suomi katsoo, että vähimmäishehtaarimäärän asettamista ehdollisuuteen niin, että vain sitä suuremmilla tiloilla tulisi noudattaa hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia, ei tulisi asettaa. Toisaalta tämä ehdotus yksinkertaistaisi maatalouspolitiikan toimeenpanoa, mutta toisaalta asetettavasta vähimmäishehtaarimäärästä riippuen jäsenvaltiot olisivat eriarvoisessa asemassa. Edellisen puheenjohtajamaa Itävallan ehdotus siitä, että kestävää ravinteiden käyttöä koskevan välineen vaatimukset siirrettäisiin ehdollisuudesta maatilojen neuvontapalveluiden alle, vie ehdotusta parempaan suuntaan. Tämän vaatimuksen tulisi kuitenkin olla jäsenvaltioille vapaaehtoinen ja jäsenvaltion tulisi voida halutessaan integroida vaaditut toiminnot jo käytössä oleviin ohjelmistoihin. Markkinajärjestelyasetus Puheenjohtajamaa on esittänyt jäsenvaltioille kaksi kysymystä keskustelun tueksi (5441/19): 1. Ottaen huomioon edellisen pj-maa Itävallan järjestämän viiniseminaarin esitykset ja myöhemmin lähetetyt asiakirjat, kannattavatko jäsenvaltiot, että Vitis Labrusca -suvun lajikkeiden ja nykyisin kiellettyjen kuuden lajikkeen sallimista viinin valmistuksessa? Vai pitävätkö jäsenvaltiot mieluummin nykyisen tilanteen viinilajikkeiden osalta? Suomi voi hyväksyä esityksen, mutta on joustava kannassaan. Suomi näkee, että sekä nykyisin kiellettyjen rypälelajikkeiden ja Vitis Labrusca -suvun lajikkeiden käyttöönotto voisi luoda uusia mahdollisuuksia viinialalle, varsinkin ilmaston muuttuessa. Kyseisillä lajikkeilla on luontaista vastustuskykyä monia taudinaiheuttajia ja tuholaisia vastaan, joten niiden käyttö vähentäisi torjunta-aineiden käyttöä. Tästä hyötyisivät sekä kuluttajat että viljelijät. Jäsenvaltiot voivat päättää, sallivatko ne kyseisten lajikkeiden istuttamisen, mikä tuo joustonvaraa toimeenpanoon. 2 Voisiko Vitis vinifera ja muiden Vitis-sukujen risteytyksistä syntyneitä hybridilajikkeita käyttää myös SAN eli suojattu alkuperänimitys (PDO) nimisuojan viineissä? Suomi on joustava tässä kysymyksessä. Pääasiallinen sisältö

9 9(29) YMP:n strategiasuunnitelma-asetus Puheenjohtajamaa Romanian ja edellisen puheenjohtajamaa Itävallan yhteinen taustaasiakirja MEK:ssä tapahtuvan keskustelun tueksi (WK 15739/2018 INIT) Yksikkömäärät ei-pinta-alaperusteisille toimenpiteille Vuosittaisessa tuloksellisuuden tarkastamisessa ja hyväksymisessä on olennaista, että syntyneet kulut ovat oikeassa suhteessa tuotoksiin. Tähän liittyen YMP:n strategiasuunnitelmaan tulee liittää kustakin toimenpiteestä taulukko, jossa on seuraavat suunnitellut vuosittaiset arvot: yksikkötuki (esim. e/ha), tuotos (esim. ha) ja näiden tulona kohdennettu rahamäärä. Tämä malli toimii hyvin eläin- ja pinta-alaperusteisissa tuissa, mutta huonosti esim. hankkeissa ja investoinneissa. Ongelman ratkaisemiseksi puheenjohtajamaat ehdottavat kahta vaihtoehtoista mallia: Vaihtoehto 1. Vaihtoehdossa 1 indikatiiviset tuotokset ja kohdennettava rahamäärä määritettäisiin koko kaudelle (ei vuosittain). Komissiolle raportoitavaa yksikkötukitasoa tarkennettaisiin vuosittain saapuneiden hakemusten mukaisesti. Vaihtoehto 2. Vaihtoehdossa 2 YMP:n strategiasuunnitelmaan liitettäisiin taulukko, jossa on seuraavat suunnitellut koko kauden kattavat (ei vuosittaiset) arvot: tuen osuus (esim. 25 %), tuotos (esim. projektien lukumäärä) ja toimenpiteisiin kohdennettu rahamäärä. Välitavoitteiden raportointi Puheenjohtajamaat ehdottavat, että tulosindikaattorit raportoitaisiin vuosittain, mutta vain joka toinen vuosi vaadittaisiin perusteluja ja toimenpiteitä, mikäli tulos poikkeaisi yli 35 % suunnitellusta. Asetusehdotuksessa edellytetään vuosittaista tarkastelua ja hyväksytyn poikkeaman raja olisi 25 %. Välitavoitteita ei tarvitsisi määrittää kahdelle/kolmelle ensimmäiselle vuodelle. Raportointivelvoitteet, ottaen huomioon varanhoitoasetuksen määrittämät määräajat ja vuotuisen vastuuvapausmenettelyn varmistamisen välttämättömyys Puheenjohtajamaat toteavat monien jäsenvaltioiden kokevan raportointiaikataulun mennessä liian kireänä. PJ-maat ehdottavat edellisen kohdan mukaisia toimia, jotka tekisivät vuosittaisesta raportoinnista käytännöllisempää. Indikaattorit Puheenjohtajamaat toteavat, että indikaattorit ovat tärkeitä ja niiden on oltava selkeitä, yksinkertaisia ja merkityksellisiä. Lisäksi yhteinen ymmärrys indikaattorien laskentatavoista on tärkeää. Puheenjohtajamaat toteavat, että syvällisen analyysin indikaattoreista on tapahduttava tulevina kuukausina. YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen vihreän arkkitehtuurin käsittely maatalous- ja kalastusneuvostossa

10 Komissio esittelee YMP:n strategiasuunnitelman vihreää arkkitehtuuria. 10(29) Ehdollisuus Ehdollisuuden järjestelmä korvaisi nykyiset täydentävät ehdot ja viherryttämistuen. Kaikkien EU:n kokonaan rahoittamien I pilarin suorien tukien ja II pilarin osarahoittamien maaseudun kehittämisen viljelijätukien täysimääräisen saamisen ehtona olisi ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen. Kuten täydentävät ehdot, myös ehdollisuus sisältäisi hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia ja lakisääteisiä hoitovaatimuksia, jotka ovat ympäristöä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan unionin lainsäädännön vaatimuksia. Ehdollisuuden tarkoituksena olisi edistää kestävää maataloutta tekemällä tuensaajat tietoisemmiksi näiden vaatimusten noudattamisen välttämättömyydestä. Lisäksi tavoitteena olisi saada YMP vastaamaan nykyistä paremmin yhteiskunnan odotuksia. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksilla edistettäisiin ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, vesihuoltoon liittyvien haasteiden ratkaisemista, maaperän suojelua ja laatua sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja laatua. Ehdollisuus sisältäisi enemmän ja vaativampia vaatimuksia kuin täydentävät ehdot ja viherryttämistuki yhteensä. Osa vaatimuksista olisi samanlaisia kuin nykyisin, osaa muutettaisiin ja osa olisi täysin uusia vaatimuksia, joita asetettaisiin erityisesti ympäristöilmastotavoitteiden edistämiseksi. Näitä olisivat muun muassa kosteikkojen ja turvemaiden tarkoituksenmukainen suojelu, kielto pitää maaperää paljaana herkimpinä ajanjaksoina, viljelykierto sekä kestävää ravinteiden käyttöä koskevan välineen käyttöönotto. Lisäksi lakisääteisiin hoitovaatimuksiin sisällytettäisiin eräitä vaatimuksia vesipuitedirektiivistä (2000/60/EY) ja torjunta-aineiden kestävän käytön direktiivistä (2009/128/EY) sekä tiettyjen eläintautien ilmoittamista koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2016/429). Muutamia nykyisiä vaatimuksia poistettaisiin. Näitä olisivat muun muassa viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen vaatimus sekä kasteluveden käyttöä ja pohjaveden suojelua koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset. Kaksi viimeksi mainittua vaatimusta sisältyisivät ehdollisuuteen vesipuitedirektiivin tiettyjen kohtien mukaanoton myötä. Nykyinen viherryttämistuen pysyvien nurmien vaatimus säilyisi. Komission kirjallisen vastauksen mukaan jäsenvaltioiden olisi mahdollista ottaa huomioon nurmen muokkaus pysyvän nurmen määritelmän viljelykiertoa määritettäessä. Komissiolle siirrettäisiin valta antaa delegoidulla asetuksella tarkempia säännöksiä ehdollisuuden vaatimuksista. Kuten nykyisin täydentävissä ehdoissa, myös ehdollisuudessa jäsenvaltioiden tulisi kansallisella tai alueellisella tasolla määrittää YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksessa annettujen vaatimusten osalta tuensaajiin sovellettavat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset. Määrittelyissä olisi otettava huomioon kyseessä olevien alojen erityispiirteet, mukaan lukien maaperä- ja ilmastoolosuhteet, käytössä olevat viljelyjärjestelmät, maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet. Ilmasto- ja ympäristöjärjestelmät Uudeksi suorien tukien tukimuodoksi säädettäisiin ilmasto- ja ympäristöjärjestelmä, ns. ekojärjestelmä. Se olisi jäsenvaltioille pakollinen ja viljelijöille vapaaehtoinen. Jäsenvaltion olisi laadittava luettelo tähän järjestelmään sisältyvistä ilmaston ja

11 11(29) ympäristön kannalta suotuisista maatalouskäytännöistä. Tuki voitaisiin myöntää sitoumuksista, jotka menevät pidemmälle kuin ehdollisuuden vaatimukset, lannoitteiden ja kasvisuojeluaineiden käyttöä sekä eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset sekä muut kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut pakolliset vaatimukset ja maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset. Lisäksi sitoumusten tulisi erota sitoumuksista, joista myönnetään tukea II pilarin maaseudun kehittämisvaroista. Tuki myönnettäisiin vuotuisena maksuna tukikelpoista hehtaaria kohden joko a) perustulotuen lisämaksuna tai b) maksuina, joilla tuensaajille korvataan kokonaan tai osittain lisäkustannukset ja tulonmenetykset samaan tapaan kuin maaseutuohjelman ympäristö-ilmastositoumuksissa. Komissiolle siirrettäisiin valta antaa delegoituja säädöksiä ekojärjestelmästä. Ympäristö-, ilmasto- ja muut hoitositoumukset Näitä sitoumuksia olisivat ympäristö- ja ilmastositoumukset, luonnonmukaisen tuotannon sitoumus ja eläinten hyvinvointisitoumus. Ympäristö- ja ilmastositoumukset olisivat jäsenvaltiolle pakollisia. Kuten nykyiselläkin kaudella, korvaukset perustuisivat kustannuksiin ja tulonmenetyksiin, mutta korvaukset voisivat olla myös kiinteitä (engl. flat rate) tai kertakorvauksia. Pinta-alaperusteiset ympäristötoimet ja luonnonmukaisen tuotannon tukeminen olisivat jatkossakin mahdollisia YMP:n strategiasuunnitelmassa tunnistettujen tarpeiden mukaan. Täydentävät ehdot ja viherryttämistuen toimenpiteet korvaava uusi ympäristövaatimuksia sisältävä pakollinen ehdollisuus kuitenkin määrittäisi sitoumusten toimenpiteille perustason. Ehdollisuuteen sisällytettäviä osin täysin uusia vaatimuksia ei voitaisi enää rahoittaa ympäristökorvausten kautta, mikä muuttaisi ympäristökorvausten toimenpidevalikoimaa verrattuna ohjelmakauteen Perustason vaatimusten nostamisella voisi olla myös epäsuoria vaikutuksia luonnonmukaisen tuotannon korvauksiin, jos vaatimustasojen ero tavanomaisen ja luonnonmukaisen tuotannon välillä kapenisi. Eläinten hyvinvointisitoumuksilla voitaisiin vastustaa myös mikrobilääkeresistenssiä. Luonnonhaittakorvaukset Asetusehdotuksessa jäsenvaltiolle annettaisiin mahdollisuus maksaa ns. luonnonhaittakorvausta epäsuotuisille alueille, jotka on määritelty maaseutuohjelmassa Säännökset luonnonhaittakorvauksesta ovat keventyneet aiemmasta, sillä ehdotukseen ei sisältyisi mm. vaatimusta tuen asteittaisesta alentumisesta. Ehdotuksen mukainen tukijärjestelmä vastaisi nykyisen kauden mukaista tukijärjestelmää. Markkinajärjestelyasetus Markkinajärjestelyasetuksen käsittely maatalous- ja kalastusneuvostossa Käsittelyn maatalouden erityiskomiteassa odotetaan keskittyvän markkinajärjestelyasetuksen osalta viineihin.

12 12(29) Asetusehdotuksen aikaisemman käsittelyn aikana on ilmennyt, että on hankala päästä yhteisymmärrykseen viinilajikkeista. Komissio esittää, että Vitis labrusca -suvun lajikkeet hyväksyttäisiin. Nykyisin niitä ei EU:ssa voi käyttää viinin valmistukseen. Muualla niitä käytetään. Niillä on luontainen vastustuskyky monia tauteja vastaan. Samoin komissio esittää, että nykyisin kuuden kielletyn lajikkeen käyttö sallittaisiin. Ne ovat osa kulttuuriperintöä eivätkä niin huonoja kuin aiemmin on ajateltu. Komissio esittää myös, että Vitis vinifera ja muiden Vitis-sukujen risteytyksistä syntyneitä hybridilajikkeita käyttää myös SAN eli suojattu alkuperänimitys (PDO) nimisuojan viineissä. (SAN on tavallaan tiukimmin rajattu nimisuojan määritelmä. Nämä lajikkeet sallitaan jo suojatuissa maantieteellisissä merkinnöissä, SMM.) Perusteina komissiolla esityksiinsä on se, että tarjottaisiin mahdollisuus käyttää useampia lajikkeita, jotta voitaisiin varautua ilmastonmuutokseen ja että viinituotannossa voitaisiin käyttää vähemmän torjunta-aineita. Eurooppalaiset viinit voisivat saada lisäarvoa kestävän tuotantotavan huomioimisesta. Taustalla on myös kuluttajien huoli terveydestä ja ympäristöstä. Jäsenvaltiot voisivat päättää, minkä lajikkeiden istutus on sallittua niiden alueella. Yleistä ehdotuksesta Yksityiskohtaisempi selostus komission asetusehdotusten pääasiallisesta sisällöstä löytyy U-kirjelmästä U 73/2018 vp. Euroopan komissio antoi ehdotuksensa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistamista koskeviksi asetuksiksi Ehdotukset perustuvat annettuun komission tiedonantoon (KOM (2017) 713 lopullinen) ruoan ja maanviljelyn tulevaisuudesta, jossa tulevan YMP:n tavoitteiksi määriteltiin älykkäämmän ja kriisinkestävämmän maataloussektorin kehittäminen, EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita edistävien ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden vahvistaminen ja maaseudun sosioekonomisen tilan vahvistaminen. Tiedonanto pohjautui komission helmikuussa 2017 käynnistämään julkiseen keskusteluun yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Komission tiedonantoa seurasivat laaditut puheenjohtajavaltion päätelmät YMP:n tulevaisuudesta ja Euroopan parlamentin hyväksymä omaa-aloitemietintö YMP:n tulevaisuudesta (2018/2037(INI)). Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituskehys tulevalle seitsemälle vuodelle on ehdotettu komission asetusehdotuksessa monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä tiedonannossa Nykyaikainen talousarvio Euroopan unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia. Monivuotinen rahoituskehys vuosille Asetusehdotus ja tiedonanto julkaistiin (COM (2018) 321 final, COM (2018) 322 final). Näiden perusteella komissio on esittänyt lainsäädäntöehdotuksensa tulevan maatalouspolitiikan sisällöstä ja rahoituksesta. Lainsäädäntöehdotuksiin kuuluu kaikkiaan 3 ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi yhteisen maatalouspolitiikan eri osa-alueilta. Asetusehdotuksiin sisältyy myös liitteet ja vaikutusanalyysit. YMP:n strategiasuunnitelma-asetus YMP:n strategiasuunnitelma-asetus sisältäisi yleiset ja erityiset säännökset Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston käytöstä YMP:n tavoitteiden toteuttamiseksi sekä siihen liittyvistä indikaattoreista. Asetus koskisi ympäristön, ilmaston, kansanterveyden, eläin- ja kasviterveyden sekä eläinten hyvinvoinnin suojaamisen perussäännöksiä, suorien tukien toimenpiteitä ja maaseudun kehittämisen toimenpiteitä. Asetusehdotuksessa kuvataan myös strategiasuunnitelman sekä tavoitteiden täyttymisen seurannan ja arvioinnin rakenne.

13 13(29) Strategiasuunnitelma muistuttaisi rakenteeltaan paljon nykyisiä maaseudun kehittämisohjelmia, mutta komissio korostaa, että strategiasuunnitelmat olisivat yksinkertaisia ja tiiviitä eikä aiemmin vaadittuja yksityiskohtia enää tarvittaisi. Maaseudun kehittämisohjelmiin tällä hetkellä liittyvät seurannat, seurantakomiteat, maaseutuverkostot, vuosikokoukset, vuosikertomukset ja arvioinnit laajenisivat koskemaan nyt koko YMP:aa. Jäsenvaltion olisi laadittava sekä maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämistoimenpiteet ja alakohtaiset tukiohjelmat kattava YMP:n strategiasuunnitelma, jonka komissio arvioisi ja hyväksyisi. Suunnitelman tulisi kattaa maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavat toimet asetusehdotuksen 6 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä erityistavoitteita ovat: a) annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko unionin alueella, jotta saataisiin parannettua elintarviketurvaa; b) parannetaan markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin; c) parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa; d) edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa; e) edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman tehokasta hoitoa; f) edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia; g) houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla; h) edistetään työllisyyttä, kasvua, sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös biotalouden ja kestävän metsänhoidon alalla; i) parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ravintoa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ravinto, elintarvikejäte sekä eläinten hyvinvointi. Suunnitelman tulisi perustua kansallisesti tehtyyn vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien analysointiin ja sen pohjalta tehtyyn kansallisten tarpeiden ja toimenpiteiden määrittelyyn. Jäsenvaltion valitsemia toimenpiteitä koskevat kansalliset tavoitteet olisi määriteltävä hyödyntäen EU:n yhteisiä tulosindikaattoreita. Asetusehdotuksessa ympäristö- ja ilmastotoimet ja niiden vaikuttavuus olisi määritelty nykyistä ohjelmakautta vaativammiksi. Suunnitelman rakenne olisi tarkoin säädetty, ja suunnitelmaa laadittaessa olisi huolehdittava sidosryhmien kuulemisesta. Suunnitelman olisi katettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välinen ajanjakso. Ehdotuksessa on kuvattu YMP:n yhdenmukaisuus muiden politiikkojen kanssa. Yhteydet ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan, terveyspolitiikkaan, kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja tutkimuspolitiikkaan on tunnistettu. Horisontaaliasetus Asetusehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa edellytykset, joita sovelletaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoitukseen. Sen lisäksi ehdotus kokoaa yhteen yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä tekijöitä, kuten jäsenvaltion

14 14(29) hallintojärjestelmälle asetettavat vaatimukset ja yhteisiä säännöksiä, kuten komission suorittama tilien tarkastaminen ja hyväksyntä sekä tukitoimenpiteiden hallinto, valvonta ja seuraamusten määrittäminen. Valvonnan osalta asetus kattaisi yleiset säännökset, yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, kaupallisten asiakirjojen, ehdollisuuden ja komission jäsenvaltioihin kohdistamien tarkastusten perussäännökset. Markkinajärjestelyasetus Komissio ei ehdota merkittäviä muutoksia markkinajärjestelyasetukseen. Yhteisen markkinajärjestelyn mukaiset interventiotoimenpiteet tulisivat säilymään asetusehdotuksessa ennallaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 42 ja 43 artiklan 2 kohta siltä osin kuin on kyse YMP:n strategiasuunnitelmaasetuksesta. Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 42 ja 43 artiklan 2 kohta siltä osin kun on kyse horisontaaliasetuksesta. Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan 2 kohta, kun kyse on yhteistä markkinajärjestelyä koskevaan asetukseen (EU) N:o 1308/2013 tehtävät muutokset. Kun kyseessä on ovat asetuksiin (EU) N:o 1151/2012 ja (EU) N:o 251/2014 tehtävät muutokset on oikeusperustana SEUT-sopimuksen 114 artikla ja 118 artiklan ensimmäinen alakohta. Asetukseen (EU) N:o 228/2013 tehtävien muutosten osalta oikeusperustana on 43 artiklan 2 kohta ja 349 artikla sekä asetuksen (EU) 229/2013 osalta 43 artiklan 2 kohta. Ehdotukset käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvostossa päätökset tehdään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin mietinnön laatimisesta vastaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta AGRI. YMP:n strategiasuunnitelma-asetusehdotuksen mietinnön laatija on Esther Herranz García (EPP, ES). Euroopan parlamentin mietintöluonnos on julkaistu lokakuun lopussa Horisontaaliasetuksen mietinnön laatija on Ulrike Müller (ALDE, DE). Mietintöluonnos on julkaistu lokakuun lopussa Markkinajärjestelyasetuksen mietinnön laatija on Eric Andrieu (S&D, FR). Mietintöluonnos on julkaistu lokakuun lopussa 2018.

15 15(29) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Maatalous- ja elintarvikejaosto (EU18) , , , , , , , , , , , , , , , , , , ja Viini- ja alkoholiasioiden alajaosto ja (markkinajärjestelyasetus) EU-ministerivaliokunta , (kirjallinen menettely), , , (kirjallinen menettely) ja Suuri valiokunta , (kirjallinen menettely), , , ja Ehdotuksista on annettu valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle (U 73/2018 vp). Maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut lausunnon (MmVL 20/2018 vp). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomessa lainsäädäntövalta jakautuu eri maatalouden ja maaseudun kehittämisen tukijärjestelmien osalta valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välillä. Ahvenanmaan itsehallintolain (1141/1991) kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat muun muassa maataloustukirahastosta rahoitettavat Euroopan unionin suorien tukien järjestelmään sisältyvät tukijärjestelmät (ns. pilari I) sekä maataloustuotteiden yhteiset markkinajärjestelyt. Ahvenanmaan maakunnanlainsäädäntövaltaa kuuluu puolestaan Ahvenanmaan itsehallintolain kohdan mukaan maaseudun kehittämiseen eli maaseuturahastosta osarahoitettavat tukijärjestelmät (ns. pilari II). Tämä pitää ottaa huomioon YMP:n strategiasuunnitelmaa laadittaessa. Taloudelliset vaikutukset Komission ehdotuksessa vuosien rahoituskehyksistä komissio esittää, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus pienenisi tulevalla kehyskaudella nykyiseen verrattuna. Ehdotuksen mukaan säilytettäisiin kaksi erillistä rahastoa; maataloustukirahasto ja maaseudun kehittämisrahasto. Asetusehdotukset sisältävät esityksen jäsenvaltioittain jaettavasta rahoituksesta edellä mainituista rahastoista maatalouden suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen. Edellisistä kausista poiketen komissio julkaisi myös maaseudun kehittämisrahaston jäsenvaltiokohtaisen allokaation samaan aikaan asetusehdotusten kanssa. Suomelle ehdotetaan miljoonan euron rahoitusta suoriin tukiin ja miljoonan euron rahoitusta maaseudun kehittämiseen käyvin hinnoin esitettynä vuosille Kiintein vuoden 2018 hinnoin suorien tukien osalta tämä tarkoittaisi miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämiseen miljoonaa euroa.

16 16(29) Suomen kannalta esitys tarkoittaisi tulevalle kaudelle yhteensä 421 miljoonan euron leikkausta käyvin hinnoin nykykauden EU-rahoitukseen verrattuna. Maatalouden suoriin tukiin kohdistuisi 85 miljoonan euron (-2,3 prosenttia), ja maaseudun kehittämisrahoitukseen 336 miljoonan euron (-14,1 prosenttia) leikkaus (käyvin hinnoin). Vastaavasti kiintein (vuoden 2018) hinnoin ilmaistuna tämä tarkoittaisi suoriin tukiin 15 prosenttia ja maaseudun kehittämisen rahoitukseen 25,2 prosenttia leikkausta. Maaseudun kehittämisrahastoon ehdotuksessa kohdistuisi suhteellisesti suurempi leikkaus kuin maataloustukirahastoon. Suomen saamasta suhteellisesti suuremmasta maaseuturahoituksen osuudesta seuraa se, että ehdotuksen taloudelliset vaikutukset olisivat erittäin merkittäviä. Suorien tukien osalta Suomelle kohdistetut suhteelliset leikkaukset olisivat merkittäviä, mutta pienempiä kuin maaseudun kehittämisrahaston. Maaseudun kehittämisrahaston ja maataloustukirahaston leikkaukset tarkoittaisivat noin 60 miljoonan euron vähennystä vuosittaisessa EU-rahoituksessa. Ehdotuksen vaikutusta voidaan kuvata suhteuttamalla sitä maatalouden yrittäjätuloon Suomessa. Viljelijätuet ja korvaukset muodostavat noin neljä viidesosaa yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen käytöstä Suomessa. Suomen korkean kustannustason vuoksi tuotantokustannukset ylittävät markkinoilta saatavat tuotot, jolloin tukimäärän aleneminen tarkoittaisi lähes saman suuruista yrittäjätulon pienenemistä ainakin lyhyellä aikavälillä. Suomessa vuosina Luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpitoaineiston mukaan maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla on ollut alle 500 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaistasolla tarkasteltuna ehdotuksen taloudelliset vaikutukset pelkästään maataloudessa voisivat tarkoittaa yli kymmenen prosentin yrittäjätulon alenemista lyhyellä aikavälillä. Yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen muuttamisella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Ehdotuksen mukaan 40 prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan jäsenvaltioittain kohdistetusta rahoituksesta pitää kohdistua ilmastotavoitteista edistäviin toimiin. Asetusehdotuksen mukaan laskennassa voitaisiin huomioida 40 prosenttia perustulotuen, uudelleenjakotuen sekä luonnonhaittaan liittyvien sitoumusten rahoituksesta. Rahoituksesta ilmasto- ja ympäristösitoumuksiin sekä ns. suorien tukien ekojärjestelmistä voitaisiin vastaavasti huomioida sata prosenttia. Hallinnolle haastetta tuo pakollinen pinta-alamonitorointi, koska se on täysin uusi menetelmä, joka ei ole käytössä vielä missään jäsenvaltiossa valvontamenetelmänä eikä maatalouden ympäristö- ja ilmastopolitiikan seurantamenetelmänä. Valvonnassa monitoroinnin ja muun valvontaotannan yhdistäminen unionin lainsäädännöstä suoraan tulevaan ehdollisuuden valvontamäärään aiheuttaa kahden erilaisen valvontajärjestelmän ylläpitämisen ja soveltamisen. Monitorointivalvonnalla ei voitaisi valvoa juurikaan ehdollisuuden vaatimuksia, vaan suuri osa niistä jouduttaisiin tarkastamaan perinteisellä paikan päällä tehtävällä valvonnalla. Erillisten valvontajärjestelmien ylläpidosta aiheutuisi lisäkustannuksia.

17 17(29) Tuotoksia ja tuloksia todentavan tietosisällön oikeellisuuden ja laadun merkitys on jatkossa entistäkin korostetumpi. Tietojärjestelmien rakentaminen tulee ylipäätään olemaan haastavaa ja resursseja vaativaa, jotta tuloksellisuuskertomuksen edellyttämät oikeellisuus- ja tiedon säilytysvaatimukset pystytään täyttämään. Vaikka pitkällä tähtäimellä paikalla tehtävien valvontojen määrä voi laskea, alussa ennen kuin järjestelmä vakiintuu, valvontakäyntien määrä saattaa nousta. Myös lisääntyvät laaduntarkastusvaatimukset aiheuttavat kustannuksia. Tarkempi kustannusten arviointi on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta, koska vielä ei ole kokonaisnäkemystä siitä, mitä toimenpiteitä tullaan ottamaan käyttöön, mitkä ovat niille asetetut tukikelpoisuusehdot ja ovatko ne monitoroitavissa ja mitä kaikkea prosessi tulee sisältämään. Myöskään muiden tietojärjestelmätarpeiden kustannusten arviointi ei ole tällä hetkellä mahdollista uuden toimeenpanomallin kokonaisvaikutusten hahmottumattomuuden takia. Todentamisviranomaisen työ tullee lisääntymään merkittävästi hallintojärjestelmän ja suoritusraporttiin liittyvien tietojen tarkastusvelvollisuuden myötä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - COM(2018) 392 final, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategia-suunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:0 1307/2013 kumoamisesta COM(2018) 393 final, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta COM(2018) 394 final, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 115/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta Asetusehdotuksiin sisältyy myös liitteet: ehdotuksen KOM(2018) 392 lopull. osalta liitteet 1-12 ja ehdotuksen KOM(2018) 393 lopull. osalta yksi liite. Ehdotuksiin liittyy myös vaikutusanalyysi SWD(2018) 301 final, johon sisältyy kolme eri asiakirjaa. Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksesta 11490/18

18 Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksesta 12228/18 Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksesta 12447/18 Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksesta 12717/18 Puheenjohtajamaan muutosehdotukset YMP:n strategiasuunnitelma-asetukseen WK 13337/2018 REV 1 Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksesta 14508/18 Puheenjohtajamaan tilannekatsaus horisontaaliasetuksesta 13730/18 Puheenjohtajamaan laatima tilannekatsaus markkinajärjestelyasetuksen käsittelystä 13578/18 Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja horisontaali- ja markkinajärjestelyasetuksista 14069/18 Puheenjohtajamaan edistymisraportti YMP:n asetusten käsittelystä Itävallan kaudella 15027/18 Puheenjohtajamaan muutosehdotukset YMP:n strategiasuunnitelma-asetukseen 15058/18 Puheenjohtajamaan muutosehdotukset markkinajärjestelyasetukseen 14195/18 Puheenjohtajamaan kysymykset markkinajärjestelyasetukseen WK 258/2019 INIT Puheenjohtajamaa Romanian ja edellisen puheenjohtajamaa Itävallan yhteinen taustaasiakirja YMP:n strategiasuunnitelma-asetukseen WK 15739/2018 INIT Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja markkinajärjestelyasetukseen 5441/19 18(29) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EU-avustaja Laura Uusitalo, MMM/RO/EUKA, puh , laura.uusitalo@mmm.fi Erityisasiantuntija Anna Laitinen, MMM/RO/EUKA, puh anna.laitinen@mmm.fi YMP:n strategiasuunnitelma-asetus: Neuvotteleva virkamies Tiina Malm, MMM/RO/MAKE, puh , tiina.malm@mmm.fi Neuvotteleva virkamies Juha Palonen, MMM/RO/MY, puh , juha.palonen@mmm.fi

19 Neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori, MMM/RO/MY, puh , 19(29) Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, MMM/RO/MAKE, puh , Erityisasiantuntija Anne Vainio, MMM/RO/MY, puh , Erityisasiantuntija Pirjo Kuusela, MMM/RO/MY, puh , Horisontaaliasetus: Neuvotteleva virkamies Mirja Kiviranta, MMM/RO/MY, puh , Erityisasiantuntija Antti Unnaslahti, MMM/RO/MY, puh , Markkinajärjestelyasetus: Neuvotteleva virkamies Maija Heinonen, MMM/RO/MARY, puh , Erityisasiantuntija Jouni Pynnöniemi, MMM/RO/MARY, puh , Maatalousylitarkastaja Leena Seppä, MMM/RO/MARY, puh , EUTORI-tunnus EU/2018/1175, EU/2018/1169, EU/2018/1159 Liitteet Viite

20 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Virolainen Jukka (29) Asia Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan Parlamentille kasviproteiinien kehittämisestä Euroopan unionissa (proteiinisuunnitelma) Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio esittelee maatalous- ja kalastusneuvostolle julkaistun kertomuksen kasviproteiinien kehittämisestä Euroopan unionissa (proteiinisuunnitelma). Aiheesta keskustellaan puheenjohtajamaan maatalouden erityiskomiteaan laatimien kysymysten pohjalta. Asiasta keskusteltiin maatalouden erityiskomiteassa Suomen kanta Puheenjohtajamaa on esittänyt maatalous- ja kalastusneuvostolle seuraavat kysymykset tausta-asiakirjassaan (5448/19): 1. Komissio asettaa viitekehyksen tuleville toimenpiteille, jotka tavoittelevat proteiinikasvien kehitystä EU:ssa. Minkälaiset työkalut toimisivat parhaiten kasviproteiinien tuotannon kasvattamiseen kotimaassanne? Puuttuuko kertomuksesta joitakin mahdollisuuksia? Mikäli näin, mitkä olisivat sopivia toimia? Suomi pitää komission laatimaa kertomusta hyvänä tilannekatsauksena valkuaiskasvien tilanteesta EU:ssa ja sen sisältämät päätelmät osaltaan antavat hyvää pohjaa suunnitella sektorin jatkokehitystä. Kokonaisuutta ajatellen kertomuksessa on rajoituttu käsittelemään varsin kapeaa alaa valkuaissektorilla. Perinteiset öljy- ja valkuaiskasvit ovat vain osa EU:n valkuaisomavaraisuuden kehittämistä. Esimerkiksi nurmi- ja viljakasvit, teollisuuden sivutuotteet, eläinperäiset rehuraaka-aineet ja uudet proteiinilähteet ovat myös osa kokonaisuutta. Kaikkia proteiinilähteitä on hyvä tarkastella yhteisesti kehitettäessä EU:n valkuaisomavaraisuutta

21 21(29) Suomi korostaa myös, että tarvitaan kansallisia ja EU-tason toimia, joilla varmistetaan riittäviä resursseja tutkimus- ja innovaatiotoimille proteiinikasveilla ja edelleen koko proteiinisektorilla. Proteiinitilanteen parantamiseksi tarvitaan toimia, joilla varmennetaan ja kehitetään koko ketjua tuotannosta aina kuluttajaan. Siinä korostuu muun muassa markkinatiedon saatavuus ja läpinäkyvyys, tutkimusta koskevan tiedon jakaminen sekä kuluttajainformaatio. Näitä toimia pystytään kehittämään jäsenvaltiotasolla, mutta vielä tärkeämpää on tehdä se EU tasolla. Keskustelua ja EU tason toimien suunnittelua proteiinitilanteen kehittämiseksi on tarpeen jatkaa ja komission rooli on siinä avainasemassa. 2. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuspaketti ja erityisesti ehdotus YMP:n strategisista suunnitelmista antaa mahdollisuuden jäsenvaltioille kirjoittaa kansalliset YMP-suunnitelmat valtioiden tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tämän rakenteen sisällä, näettekö vapaaehtoisen tuotantosidotun tuen sopivana keinona tukea proteiinikasvien tuotannon kehittämistä EU:ssa, huomioiden tuotantosidonnaisen tuen määrällisten rajoitteiden ja kattojen taso? (nykyisten tasojen nosto % -, jotka ovat artiklassa 86(5) YMP:n strategiasuunnitelmaasetuksessa). Suomi on hyödyntänyt nykyisen YMP:n antamia mahdollisuuksia tukea proteiinikasvien tuotantoa. Siitä saadun positiivisen kokemuksen perusteella Suomi katsoo, että vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki on hyödyllinen instrumentti myös YMP:n strategisessa suunnitelmassa. Pääasiallinen sisältö Komissio julkaisi kertomuksen kasviproteiinien kehittämisestä Euroopan unionissa (proteiinisuunnitelma). Kertomuksen laatiminen sai alkunsa Euroopan parlamentin vaatimuksesta sekä helmikuun 2018 maatalousneuvoston keskustelujen perusteella. Tähän liittyen Euroopan parlamentti laati oma-aloitemietintöä valkuaistilanteesta ja se hyväksyttiin huhtikuussa Näiden ohella kesällä 2018 useat jäsenvaltiot allekirjoittivat julistuksen (European Soya Declaration), jolla haluttiin kiinnittää huomiota soijan ja muiden valkuaiskasvien viljelyn lisäämiseen EU:ssa. Kertomuksen laatimisessa komissio hyödynsi laajaa sektorikuulemista muun muassa verkkokyselyn ja neljän asiantuntijaseminaarin avustuksella. Seminaareissa oli osallistujina asiantuntijoita valkuaissektorin eri osa-alueilta ympäri EU:ta. Komissio myös pyysi jäsenvaltioista tietoa valkuaiskasveille toteutetuista tai meneillään olevista edistämis- tai tutkimusohjelmista. Komissio teetti ulkopuolisen tahon tutkimuksen EU:ssa viljeltävien kasviproteiinien markkinapotentiaalista, joka julkaistaan lähiaikoina. Kertomuksessa käydään läpi valkuaiskasvien tuotantoa ja niitä käyttävien rehu- ja elintarvikesektoreiden erityispiirteitä EU:ssa. Kertomuksessa keskitytään runsaasti valkuaista sisältäviin kasveihin, joiden raakavalkuaispitoisuus on yli 15 prosenttia: öljysiemenet, palkokasvit ja rehupalkokasvit: (sinimailanen ja apila). Näiden kasvien yhteenlaskettu osuus raakakasviproteiinitarjonnasta EU:ssa on noin neljäsosa. EU:n omavaraisuusaste vaihtelee huomattavasti proteiinilähteittäin (rapsi 79 %, auringonkukka 42 %, soija 5 %). Vajeen täyttämiseksi EU tuo joka vuosi noin 17 miljoonaa tonnia raakaproteiinia ja josta 13 miljoonaa tonnia on soijapohjaista proteiinia

22 22(29) (vastaa 30 miljoonaa tonnia soijapapua) pääasiassa Brasiliasta, Argentiinasta ja Yhdysvalloista. EU tuo myös, lähinnä Ukrainasta, 1,5 miljoonaa tonnia auringonkukasta saatavaa raakaproteiinia ja miljoona tonnia rapsia. Kertomuksessa jaotellaan EU:n kasviproteiinimarkkinat kolmeen eri osa-alueeseen: perinteiset rehut, korkean jalostusarvon rehut ja elintarvikkeet. Kertomuksessa on edelleen käyty läpi kunkin osa-alueen taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät erityispiirteet. Komissio on myös tuonut esiin palkokasvien hyötyjä maataloudelle, ympäristölle ja ilmastolle. Kertomuksessa summataan lyhyesti EU:n tukemia tutkimus- ja innovointiohjelmia ja jota on mahdollista hyödyntää myös valkuaiskasvien tutkimuksessa ja viljelyn kehittämisessä. Kertomuksessa on käyty läpi jäsenvaltioissa YMP:n puitteissa käyttöönotetut tukitoimet sekä kansalliset ohjelmat valkuaiskasvisektorin kehittämiseksi. Kertomuksen johtopäätöksissä komissio avaa toimenpide-ehdotuksia, joilla valkuaiskasvien tuotantoa voitaisiin edelleen kehittää EU:ssa: Valkuaiskasvien viljelijöiden tukeminen tulevan YMP:n avulla ottamalla viljelijät mukaan YMP:n kansallisiin strategisiin suunnitelmiin Kilpailukyvyn lisääminen myös jatkossa tutkimuksen ja innovaatioiden avulla Markkina-analyysien ja markkinoiden avoimuuden parantaminen edistyneempien seurantatyökalujen avulla kasviproteiinien alalla Kasviproteiinien ravitsemus-, terveys-, ilmasto- ja ympäristöhyötyjen korostaminen Toimitusketjun hallintaa ja kestäviä viljelykäytäntöjä koskevan osaamisen ja parhaiden toimintatapojen laajempi jakaminen sekä alan tutkimustoiminnan tietojen yhdisteleminen, esimerkiksi asiaan tarkoitetulla foorumilla EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti laati oma-aloitemietinnön, joka hyväksyttiin huhtikuussa Mietinnön laatija on MEP Denanot (FR, S&D) Kansallinen valmistelu EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvike) , , , ja EU-ministerivaliokunta , (kirjallinen menettely) ja Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta , ja Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema