PS6-kurssin tehtävä 5.9.2018 Kevään 2014 yo-kirjoituksissa käsiteltiin jokeritehtävässä Felix Baumgartnerin ennätyshyppyä. Hypystä on noin viisi vuotta aikaa ja yli kahdeksan miljoonaa ihmistä seurasi sitä suorana (olin yksi heistä). Kertaa motivaatioon liittyvät asiat näiltä tuntikalvoilta ja hahmottele vastaus tähän kevään 2014 kysymykseen. Kysymyksen tehtävänanto on erillisessä tiedostossa tässä Peda.netin kansiossa. Hahmotelmat käydään läpi (mikäli suinkaan ehditään) perjantain tunnilla.
Motivaation selittäminen on monitasoista Motivaatio on motiivien kokonaisuus. Se on vastaus kysymykseen, mikä saa ihmisen toimimaan tietyllä tavalla. Se on myös yksi vaikeimmin tutkittavista ja selitettävistä psykologian ilmiöistä. Asia on mutkikas, koska selitettävät asiat poikkeavat toisistaan niin suuresti: syömisen tarve ja intohimoinen tieteen tekeminen ovat varsin erilaisia motiiveja. Motivaation ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää, koska monessa yhteydessä on tarvetta vaikuttaa omaan tai toisten ihmisten motivaatioon. Motivaatioon vaikuttavien tekijöiden tunteminen mahdollistaa käyttäytymisen muokkaamisen, mikä on merkityksellistä myös yhteiskunnallisesti, kun halutaan vaikkapa vaikuttaa ihmisten terveyskäyttäytymiseen tai edistää ekologista elämäntapaa.
Attribuutioilla selitetään Tulkinnat ihmisten toiminnan syistä, eli attribuutiot, perustuvat yksilön skeemoihin. Ulkoinen attribuutio: käyttäytymisen syynä pidetään ulkoista tilannetta. Sisäinen attribuutio: käyttäytymisen syyt liitetään henkilön sisäisiin ominaisuuksiin, kykyihin, tunteisiin. ihmisen toimintaa
Attribuutiovirheet itsetunto vaikuttaa siihen, attribuoiko toiminnan syyt ulkoisiin vai sisäisiin tekijöihin väliaikaisiin vai pysyviin tekijöihin attribuutiovirheet: omaa käyttäytymistä selitetään useammin tilanteesta johtuvaksi toisten käytäytymistä selitetään useammin sisäisillä tekijöillä attribuutiovirheet edesauttavat ennakkoluulojen ylläpitämistä
Asenteella on merkitystä Carol Dweck: Kaksi erilaista ajattelutapaa siitä, mistä kyvykkyyden uskotaan johtuvan: muuttumattomuuden asenne: Ihminen uskoo kyvykkyyden olevan perinnöllistä ja ennalta määrättyä. Epäonnistuminen on osoitus omasta huonommuudesta, jolle ei voi tehdä mitään. kasvun asenne: Ihminen pitää kykyjä kovan työnteon ja sinnikkään harjoittelun tuloksina. Epäonnistuminen osoittaa asiat, jotka vaativat lisää harjoittelua.
Biologiset, sosiaaliset ja psyykkiset motiivit kietoutuvat toisiinsa Teon saa aikaan sen motiivi eli syy tehdä se. Kaikki motiivit yhdessä muodostavat motivaation. Ihminen ohjaa toimintaansa ja muovaa motiivejaan tietoisen ajattelun avulla.
Motivaatio
Motiivikonfliktit Kaksi erillistä motivaatiopyrkimystä: Lähestymismotivaatio: pyrkimys positiivisiin asioihin; mielihyvään Välttämismotivaatio: pyrkimys välttää negatiivisia asioita; kärsimystä aktivoivat eri aivoalueita Ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja siinä, mikä heitä motivoi. Motiivien väliset ristiriidat ovat motiivikonflikteja. Keksi omasta elämästäsi esimerkit jokaisesta konfliktityypistä!
Motivaatioon vaikuttavat tavoitteet, tunteet ja uskomukset kyvykkyydestä Martin E. Fordin kognitiivisen motivaatioteorian mukaan motivaatio koostuu kolmesta tekijästä. Kaikki kolme tekijää ovat motivaation kannalta olennaisia jos yksikin puuttuu, ihminen ei motivoidu toimintaan
Tavoitteet, tunteet ja minäpystyvyys Ihminen pyrkii aina johonkin tavoitteeseen. Myönteiset tunteet kertovat, että tavoitetta lähestytään, kielteiset, että toiminta ei etene suunnitellusti. Minäpystyvyys: Kuinka voimakkaasti yksilö uskoo kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa saavuttaa tavoitteensa. vahva minäpystyvyys: Pystyn tähän! Lisäksi tavoitteen saavuttamiseksi ovat tärkeitä palaute ympäristön tuki päättäväisyys itsekontrolli
Kyvykkyysuskomukset
Motiiveissa on sekä tietoista että tiedostamatonta. Psykodynaaminen koulukunta toi aikanaan psykologiaan ajatuksen siitä, että ihmisen toiminnassa on aina jokin sisäinen logiikka ja mielekkyys. Nykypsykologiassa tämä mielekkyysperiaate on osa psykologian ihmiskuvaa. Ihminen nähdään tavoitteellisesti toimivana olentona, jonka toiminnassa on aina pyrkimys mielekkyyteen.
Maslow n tarvehierarkia
Maslow n tarvehierarkia
Maslow n tarvehierarkia Abraham Maslow'n tarvehierarkiateoriaa ei pidetä enää pätevänä, koska sille ei ole löytynyt tutkimusnäyttöä. Sen sisältämä idea puute- ja kasvumotiiveista kuitenkin elää edelleen selviytymismotivaation ja psykologisten perustarpeiden erottelussa. Puutemotiivit ovat pakottavia, mutta antavat täyttyessään vain helpotuksen (fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarve). Kasvumotiivit eivät muutu laiminlyötyinä pakottavaksi, mutta toisaalta niiden tyydyttäminen saa aikaan voimakkaan onnen tunteen.
Motivaatio Homeostaattiset motiivit ja psykologiset perustarpeet synnyttävät yleensä sisäistä motivaatiota eli yksilöstä itsestään lähtevää halua toimia. Ihminen kohtaa kuitenkin myös ulkoapäin asetettuja tavoitteita ja odotuksia, ja sopeutuu niihin ulkoisen motivaation kautta. Ulkoisessa motivaatiossa asiaa tehdään, koska sen avulla saavutetaan jotain myönteiseksi koettua esimerkiksi hyväksyntää, palkkioita tai pääsyn johonkin toiseen asiaan. Ulkoinen ja sisäinen motivaatio eivät ole toisistaan erillisiä vaan niiden välillä on liukumo ja monissa tilanteissa läsnä voi olla yhtä aikaa ulkoisia ja sisäisiä motivaatiotekijöitä. Erityisesti suoritusmotivaatiossa on usein läsnä sekä sisäistä motivaatiota hallinnan ja pätemisen kokemukseen sekä ulkoisempaa halua pärjätä muiden silmissä ja välttää häpeää tai muita ikäviä seurauksia.
Motivaatio Decin ja Ryanin itsemääräämisteorian mukaan autonomian eli itsemääräämisen kokemus on tärkeää sisäisen motivaation ylläpitämiselle. Yksilön on saatava asettaa oma tavoitteensa ja kokea, että hän voi toimia tavoitteidensa suuntaisesti. Kun tavoitteet on valittu niin, että ne ovat realistisia eli saavutettavissa olevia, lisääntyy yksilön kokemusta omasta pätevyydestään. Yksilön hallinnantunne ja minäpystyvyys vahvistuvat. Kolmanneksi yksilölle on tärkeä kuulua ryhmään, saada muiden arvostusta ja kokea, että omalla tekemisellä voi olla hyödyksi muille.
Motivaatio Tavoiteorientaatiot Oppimiseen liittyvää motivaatiota voidaan tarkastella tutkimalla, miten yksilöt suuntautuvat eli orientoituvat erilaisiin tavoitteisiin oppimisessaan. Näitä erilaisia motivaation lähteitä kutsutaan tavoiteorientaatioiksi. Ihmisellä voi olla yhtä aikaa useita erilaisia tavoiteorientaatioita ja ne voivat vaihdella oppimistehtävästä ja -tilanteesta riippuen. Oppimisorientaatio: tavoitteena on jonkin asian oppiminen ja ymmärtäminen (sisäinen motivaatio opiskeltavaan asiaan, kiinnostus myös virheisiin, koska ne ovat mahdollisuus oppia). Saavutusorientaatio: halu saada hyviä arvosanoja ja menestyä opinnoissa (ulkoinen motivaatio, ei kiinnostusta virheisiin, koska arvosana on jo saatu). Riippuvuusorientaatio: saatu palaute ja erityisesti toisten hyväksyntä ja tunnustus toimii motivaation lähteenä (ulkoinen motivaatio). Välttämisorientaatio: tavoitteena on välttää epäonnistumisia ja epämiellyttäviä tunteita, pelko epäonnistumisesta voi olla niin suuri, että on helpompi olla yrittämättä kuin kokeilla, mihin pystyy, jos oikein yrittää.