Geriatrinen arviinti uusien kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä akuuttihidssa ja plikliinisella seurantakäynnillä Minna Kujala Geriatrian yl EPSHP 17.1.2019
Iäkkäiden kaatumiset Valtasa iäkkäiden tapaturmista aiheutuu kaatumisista Kaatumistapaturmat aiheuttavat Sumessa vusittain n tuhannen yli 65 vutiaan kuleman Sairaalahitn jhtava kaatuminen sattuu useimmin yli 85 vutiaalle naiselle Murtumaa lievempikin vamma vi aiheuttaa pitkäaikaisia ja kalliita seuraamuksia
Iäkkäiden kaatumiset Hitkdeissa kaatumiset vat 3-4 kertaa yleisempiä 10-15 %:in kaatumisista liittyy lääketieteellistä hita vaativa vamma, jka pulessa tapauksista n murtuma Runsas klmannes ktna asuvista yli 65 vutiaista kaatuu vusittain ainakin kerran
Kaatumisten seurauksena Kaatumisen pelk->liikkuminen vähentyy>kaatumisalttius lisääntyy ssiaalinen aktiivisuus ja elämänlaatu heikkenevät turvattmuuden tunne lisääntyy ennustaa ktna asumisen päättymistä kustannukset kulleisuus
Kaatumisten riskiryhmiä Aikaisemmin kaatuneet Iäkkäät jilla n vaikeuksia päivittäisissä timinnissa iäkkäät jilla n sisäisiä ja ulkisia vaaratekijöitä Iäkkäät jilla n tasapain ja kävelyvaikeuksia
Laaja kaatumisvaaran arvi Tulee tehdä js ptilas kert useista kaatumisista viimeisen vuden aikana tulee kaatumisen vuksi lääkärin vastaantlle kaatuu hivakdissa tai sairaalassa.
Lönnrs ym Sumen lääkärilehti 47/2018 Lönnrs ym Sumen lääkärilehti 47/2018 Lönnrs ym Sumen lääkärilehti 47/2018
Kaatumisten ulkisia vaaratekijöitä Ympäristöön liittyvät tekijät: liukkaus, epätasaisuus, kynnykset, matn reunat, prtaikt Hun valaistus Spimattmat apuvälineet Tukikaiteiden ja levähdyspaikkjen puuttuminen
Kaatumisten sisäisiä vaaratekijöitä Tekijöitä jihin ei vida vaikuttaa: Ikä Sukupuli Perinnölliset sairaudet Aiemmat kaatumiset
Sisäisiä vaaratekijöitä-akuutit sairaudet Infektit Matala verenskeri Nestetasapainn häiriöt, kuivuminen Akuutti sydäninfarkti Aivverenkierthäiriöt Sydämen vajaatiminta Hyptnia Muut akuutit sairaudet, sairaalahit ja leikkausten jälkitilat Delirium eli äkillinen sekavuus (4AT mittari)
Sisäisiä vaaratekijöitä Pitkäaikaissairaudet ja timinnanvajavuudet Aivhalvauksen jälkitila Parkinsn tauti ja parkinsnismi Masennus Alkhlinkäyttö Selkäsairaudet Alaraajjen neurpatia (esim diabetekseen liittyen) Ortstaattinen hyptnia Heikentynyt näkö ja kuul Mnisairastavuus
Sisäisiä vaaratekijöitä Geriatrisia ireyhtymiä Gerastenia (hauraus-raihnaus ireyhtymä, frailty) Vajaaravitsemus Muistisairaudet Ostesarkpenia (steprsi ja sarkpenia=vähentynyt lihasmassa ja lihasvima) Inkntinenssi Krninen kipu
Lääkkeet Iäkkäille tyypillisiä lääkehaittja vat väsymys, tkkuraisuus, sekavuus, liiallinen verenpaineen lasku, tasapainvaikeudet, huimaus, jalkjen kantamattmuus ja kaatumiset Psyykenlääkeet Depressilääkkeet Unilääkkeet ja rauhittavat lääkkeet Digksiini,diureetit Parkinsn ja epilepsialääkeet Diabeteslääkkeet (verenskerin lasku) Lääkityksen väärä annstelu tai unhtaminen, mnilääkitys
Kaatumisen seurauksena sairaalaan Kaatuminen ja murtuma aiheuttavat usein sairaalahidn tarpeen J akuuttihidssa n tärkeä selvittää kaatumiseen jhtaneita syitä Mnien ptilaiden timintakyky n heikentynyt j pidemmällä aikaa, mutta se saatetaan havaita vasta akuutin sairauden yhteydessä Akuutin sairauden hidn tavitteena n sairauden parantaminen ja timintakyvyn palauttaminen sairastumista edeltävälle taslle
Sairaalahitn liittyvä timintakyvyn lasku Klmassa ptilaista menettää san päivittäisistä timissa tarvitsemasta timintakyvystä sairaalahidn aikana. Kahdella klmassalla timintakyky heikentyy j ennen sairaalahita eikä se palaudu sairaalahidn aikana, vaan pahimmillaan heikentyy entisestään, klmassalla timintakyky heikentyy vasta sairaalahidn aikana Akuutti sairaus n tdettava ja hidettava ripeästi Js vimavarat vat vähäiset, hyvin vähäinen syy riittää viemään timintakyvyn
Timintakyvyn heikentymisen riskitekijöitä Aiemmat timintavajeet Palvelutalssa asuminen Vajaaravitsemus(BMI alle 18) Syöpäsairaus Muistisairaus Mnisairastavuus Mnilääkitys (yli 8 lääkettä) Aiemmat kaatumiset Liikkumisvaikeudet Masennus Gerastenia
Hyvät hitkäytännöt timintakyvyn laskun ehkäisyssä sairaalahidssa Mbilisinti (tarvittaessa apuvälineet käyttöön) Ravitsemus (tehstettu ruka, täydennysravintvalmisteet) Suniyhteys ja katetrit pis, js ei enää tarpeen Ympäristö turvalliseksi (valaistus, tilaratkaisut, lnkkasujaimet) Deliriumin ehkäisy (kalenteri, kell, valaistus, kivun hit, riittävä hapetus, hyptensin välttäminen) Lääkitys (keskushermstn vaikuttavat lääkkeet, diureetit, hyptensin välttäminen) Fyysisen rajittamisen välttäminen Omatimisuuden tukeminen
Hyvät hitkäytännöt timintakyvyn laskun ehkäisyssä Ptilaan autnmian kunniittaminen ja ikeanlainen khtaaminen Muistisairaiden erityistarpeiden humiiminen Läheisten mukaanttaminen hitprsessissa ja jatkhidn suunnittelussa Kinestetiikan hyödyntäminen
Geriatrinen kknaisvaltainen arviinti CGA Cmprehensive geriatric assesment On diagnstinen ja hidllinen kknaisuus, jssa lääketieteellisen diagnstiikan lisäksi määritellään vanhuksen psyykkinen, ssiaalinen ja fyysinen timintakyky sekä humiidaan ympäristön merkitys selviytymisen tukemisessa. Ongelmien tunnistamisen hella pyritään löytämään ptilaan vahvuudet(vimavarat) jta hidn ja kuntutumisen suunnittelussa vidaan hyödyntää. Arviinti tehdään mniammatillisena yhteistyönä ja siinä hyödynnetään validituja mittareita arviinnin periaatteita vivat hyödyttää myös muut kuin geriatrit
Lnkkamurtumaptilaan seurantakäynnit geriatrian pliklinikalla Seinäjen keskussairaalassa j 10 vuden ajan geriatri n sallistunut lnkkamurtumaptilaiden hitn j rtpedian sasthitjaksn aikana Sekundaaripreventi alitetaan j sairaalassa Seurantakäynti geriatrian pliklinikalla n 4-6 kk kuluttua: Kaatumisriskit Kuntutumistulkset Fysiterapeutin tutkimus: lihasvimat, tasapain, kaatumisriski Yhteisvastaantlla hit- ja kuntutussuunnitelma
Tasapainpliklinikkamalli Keväästä 2017 lähtien keskussairaalan päivystykseen muun kuin lnkkamurtuman saaneet 75 vutta täyttäneet ptilaat n hjattu geriatrian pliklinikalle arvin Subakuutti pliklinikkakäynti jllin tehdään yksilöllinen kknaisvaltainen kaatumisriskien ja steprsihidn arvi
Murtumaptilaan geriatrinen arvi Sairaudet Kknaislääkityksen tarkistaminen Ns geriatriset labratrikkeet Ravitsemustila(MNA-SF), pituus, pain Kalsiumin ja D-vitamiinin saanti Timintakyky (PADL, IADL) Kgniti (MMSE, Kell) Mieliala (GDS-15) EKG, rtstaattinen verenpaine Virtsaamisvaivat, residuaalimittaus tarvittaessa Murtumariskin arvi FRAX:lla, tarvittaessa lähete luustntiheysmittaukseen
Murtumaptilaan geriatrinen arvi Fysiterapeutin tai sairaanhitajan tekemänä : TUG (timed up and g) SPPB (shrt physical perfrmance battery) Käsien puristusvima EMS Elderly mbility scale (lnkkamurtumaptilailla)
Murtumaptilaan jatkhit ja kuntutussuunnitelma Kaikille ravitsemushjeistus ja täydennysravintvalmisteet tarvittaessa, painn seuranta Kalsiumin saanti ensisijaisesti rukavalista 1-1,5g/vrk, D- vitamiinianns pitisuuden mukaan (tavite 75-120nml/l) Susitus suun ja hampaiden hidsta Ohjaus tarvittaessa lisätutkimuksiin ja hitn(muistitutkimukset, kardilgia, urlgia yms) Tarvittaessa yksilöllinen steprsilääkkeen alitus ja seurannista spiminen
Murtumaptilaan jatkhit ja kuntutussuunnitelma Kaikille yleinen liikuntahjeistus ja ktivimisteluhjeet, lisäksi fysiterapeutin hjeistamat täsmäharjitteet Tarvittaessa hjaus fysiterapeutille (terveyskeskuksen fysiterapia, kuntneuvla, ryhmät tai yksityinen fysiterapia) Spivat apuvälineet, tarvittaessa ktikunnan fysiterapeutin käynti ktna Lnkkasujaimet Lääkitysarvi
Apuvälineinä mm Iäkkään lääkitysarvi Fimea lääke +75 tietkanta Terveysprtin Lääkeinteraktit ja haitat tietkanta Lääkkeet ja munuaiset tietkanta Dudecim lääketietkanta (sisältää nyt myös Fimea Lääke+75 tietkannan)
Tulksia lnkkamurtuma pliklinkkakäynneistä 451 ptilasta, jista 87 (19%) li kullut seurantakäyntiin mennessä 276 (76%) sallistui arvin ja heistä 241 (87%) myös fysiterapeutin tutkimukseen 20% li kaatunut uudelleen vähintään kerran Kaatumisten riskitekijät kuten heikentynyt ADL- ja IADL timintakyky rtstatismi, mnilääkitys, aliravitsemus tai sen vaara livat yleisiä Kgniti li heikentynyt MMSE testin perusteella 75%lla testatuista (MMSE<26/30) mutta vain 18%:lla heistä li diagnsitu muistisairaus murtumahetkellä 65% tarvitsi fysiterapeuttisia lisäharjitteita jihin heidät hjattiin Krpi ym Sumen Lääkärilehti 3/2013
Yhteenvet Tistuvat kaatumiset eivät kuulu nrmaalin ikääntymiseen vaan vat yleensä merkki terveydentilan ja timintakyvyn heikkenemisestä J kaatuneille ptilaille tulisi järjestää mahdllisuus mniammatilliseen kaatumisvaaran arvin ja timenpiteisiin uusien kaatumisten ehkäisemiseksi Krkean kaatumisriskin ptilaat tulisi hjata laaja-alaiseen geriatriseen arviintiin(kaatumisriski, steprsihit, kuntutussuunnitelma) Ehkäisyssä vahvin tutkimusnäyttö n liikuntaharjittelusta ja mnisaisista interventiista
Kaatumisten ehkäisy n merkittävästi edullisempaa kuin hit! Kaatumisvaarassa levien tunnistaminen ja kaatumisten ehkäisy kuuluvat kaikille
Kirjallisuus Lönnrs,E Lisäävätkö lääkkeet iäkkäiden kaatumisriskiä SIC Lääketieta Fimeasta 2/2013 Tiedsta ja timi-iäkkäiden kaatumisia vidaan vähentää EIJA LÖNNROOS, SAIJA KARINKANTA, HANNA HÄKKINEN, SATU HAVULINNA Katsausartikkeli Sumen Lääkärilehti 23.11.2018 47/2018 Kun tauti paranee mutta ptilas ei-sairaalahitn liittyvä timintakyvyn heikentyminen ESA JÄMSEN, HANNA KERMINEN, TIMO STRANDBERG, JAAKKO VALVANNE Katsausartikkeli 10.4.2015 14-15/2015 Lnkkamurtumaptilaiden arviinti geriatrian pliklinikalla MARIA KORPI, TIINA LUUKKAALA, PIRKKO JÄNTTI, ESA JÄMSEN, SIRKKA-LIISA TUURIHALME, ANNELI RISKU, KAISU HAANPÄÄ, PEKKA JOKIPII, MARIA NUOTIO Alkuperäistutkimus 18.1.2013 3/2013 Lnkkamurtuma käypä hit susitus 2017 Osteprsin käypä hit susitus 2018
Kiits!