Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni
Lähiruoka on.. MTK:n määritelmän mukaan mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja, ja valmistaja tiedetään. Kuluttaja kokee lähiruuaksi paikallisen ja usein pientuottajan valmistaman ruuan. Läpinäkyvä ja mahdollisimman lyhyt toimitusketju merkitsevät turvallisuutta. EU:n lainsäädännössä paikallista toimintaa ovat toimitukset maakunnan tai sitä vastaavan alueen sisällä. Suurin osa elintarviketuotannosta tapahtuu pienissä yrityksissä > Kanta-Hämeessä 80 %
Ruokaketjun ydin Kanta-Hämeessä vuonna 2010 (Toimiala Online 2012) Toimiala Toimipaikat (kpl) Henkilöstö (hlö) Liikevaihto (milj. ) Alkutuotanto 2 141 2 041 150,9 * Elintarvikkeiden ja juomien jalostus 101 1 882 781,7 Elintarvikkeiden ja juomien tukkukauppa 46 180 187,9 Elintarvikkeiden ja juomien vähittäiskauppa 211 1 284 384,1 Ravitsemistoiminta 421 1 415 119,7 Yhteensä 2 928 (25 % maakunnan toimipaikoista) 6 802 (16 % maakunnan henkilöstöstä) 1 624,3 (22 % maakunnan liikevaihdosta) * Suomen Gallup Elintarviketieto Oy/Rahavirta 2010
Kyselyyn vastanneet yritykset toimialoittain (Kanta- ja Päijät-Häme) Toimiala Kyselyyn vastanneita toimialaa kohden (kpl) Osuus toimialan yrityksistä Hämeessä (%) Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus 9 33 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 3 38 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 10 26 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 1 25 Maitotaloustuotteiden valmistus 4 36 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 4 50 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 11 16 Muiden elintarvikkeiden valmistus 10 63 Eläinten ruokien valmistus 0 - (4)* Juomien valmistus 6 33 Yhteensä 59 29
Kaikki alueella valmistettu ruoka EI ole lähiruokaa; vai onko? Kanta-Hämeen elintarvikeyritysten raaka-aineostoista 20 % omasta maakunnasta
Raaka-aineiden alkuperä meillä ja muualla
Hankintarengaskysely Kanta-Hämeen merkittävimmät hankintarenkaat o Yhteensä 5 kpl o Hankintojen arvo vuodessa noin 13 miljoonaa euroa
Kanta-Hämeen julkiskeittiösektorin elintarvikeostot (nykytilanne) Hankinnoista keskimäärin o 20 % omasta maakunnasta o 50 % kotimaasta o 30 % ulkomailta o 2 % luomua
Kanta-Hämeen julkiskeittiösektorin elintarvikeostot tuoteryhmittäin
Kanta-Hämeen julkiskeittiösektorin elintarvikeostot (tahtotilanne v.2020) Hankinnoista keskimäärin o 35 % omasta maakunnasta o 10 % luomua
Ruokaketjun eri osien nykyiset vaikutukset aluetalouteen (HY Ruralia/RegFin-aluemallilaskenta 2012) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%- yksikköä) KANTA-HÄME BKT (%- yksikköä) Työllisyys HTV Alkutuotanto 4 223 4 3044 1,5 Elintarviketeollisuus 12 667 7 5210 2,6 Elintarvikkeiden kauppa 27 1235 10 7145 4,9 Ravitsemistoiminta 2,5 137 3 2031 1,5 Työllisyys kerroin
Elintarvikeyritysten arviot tulevaisuudesta positiiviset Toimiala Liikevaihdon kehitys % Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus 40 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 0 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 10 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 40 Maitotaloustuotteiden valmistus 30 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 20 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 50 Muiden elintarvikkeiden valmistus 10 Juomien valmistus 0 Kasvuodotukset keskimäärin 20 %, luomun osuus tuotevalikoimasta 7-8 % Jos kasvunäkymät toteutuvat: o Lähes 1000 uutta työpaikkaa o BKT:n nousu 94 milj. euroa
Strategioista käytäntöön Poliittinen päätös maakunta- ja kuntatasolla: numeraaliset tavoitteet määristä ja aikataulusta o Esim. strateginen päätös maakuntavaltuustossa: Häme edelläkävijä, ensimmäisenä Suomessa kaikki kunnat sitoutuvat maakuntatasolla lähi- ja luomuruuan käytön edistämiseen kuntaruokailussa o Kuntatasolla kunnanjohtaja, luottamusjohto, elinkeinotoimi, ruokapalvelujohtaja valmistelevat yhdessä kunnanhallitukselle esityksen: Kunta X:n ruokapalveluissa käytetään vuoteen 2015 mennessä X % lähiruokaa (paikallisten tuottajien ja jalostajien raakaaineita) ja Y % luomuruokaa, Z % vuoteen 2020 mennessä; esimerkkejä Turku, Helsinki, Mikkeli, Juva, Kiuruvesi jne..
Elinkeinotoimen johdolla aloitetaan kolmikantaneuvottelut: tuottajien, jalostajien, ruokapalveluiden ja päättäjien yhteiset kohtaamiset. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Sitoutetaan ryhmän jäsenet tavoitteisiin ja kartoitetaan, mitä paikallistuotteita voidaan saada 3-8v sisällä alueelta. Jos strategia etenee maakuntatasolla, volyymit saadaan kiinnostaviksi myös jalostajille. Laaditaan konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet sekä mittarit seurantaan ja määritellään vastuuhenkilöt sekä raportointijärjestelmä.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen! Jotta ketjun merkitys pysyy ja lisääntyy, kaikkien ruokaketjun osatekijöiden toimintaedellytykset tulee taata. SIIHEN TARVITAAN TAHTOA JA PÄÄTÖKSIÄ!