GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/2734/-97/1/10 KITTILÄ Soretiavuoma Veikko Keinänen 31.12.97 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SORETIAVUOMA 3(KAIV. RN:o 5290/1) SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
Johdanto Valtausalue 5290/1 sijaitsee Kittilän kunnan Nilivaaran kylässä. Alueen eteläpäähän johtaa metsäautotie. Suurin osa valtausalueesta on hyvin soista (Liite 1). Kuivilla mailla tutkimus oli helppoa ohuiden maapeitteiden vuoksi. Tutkittava alkuaine alueella on ollut kulta. Tutkimuskohteen pohjoispäässä tehtiin kultatutkimuksia jo 1980-luvun puolivälissä. Tällöin tutkimukset koostuivat geofysikaalisista mittauksista, malmi- ja maaperägeologisista havainnoista sekä syväkairauksesta. Tuloksena tutkimuksista julkaistiin kaksi raporttia (M19/2734/-87/1/90 ja M06/2734/- 90/1/10, kts.liittyy) sekä Seppo Suoperän pro gradu-tutkielma (1988) "Kittilän Soretiavuoman kultapitoisten karbonaattikivien mineralogia ja muuttumisilmiöt". Tutkimuksesta vastasi geologi Veikko Keinänen ja ne tehtiin toimialapäällikkö Erkki Vanhasen johdolla. Tehdyt tutkimukset Tutkimuksia valtausalueelle tehtiin vuosina 1993-95. Tutkimukset koostuivat kairauksista, kohdennetusta geofysikaalisesta mittauksesta, moreeni-rapakallionäytteenotosta ja montutuksesta sekä siihen liityvästä näytteenotosta. Syväkairaus tehtiin talvella 1994 (M52/2734/-94/R401-406). Kairaus toteutettiin etsintäkairauksena. Apuna käytettiin IP-mittauksen polaroituvuusanomalioita. Moreeni-rapakallionäytteitä otettiin TERRI-kalustolla 650 x 850 m:n suuruiselta alueelta yhteensä 486 kpl. Työ tehtiin talvikautena 1993-94 (Liite 2). Osa 10 vuotta vanhoista tutkimusmontuista yhdistettiin suureksi 60 x 10 m:n suuruiseksi montuksi, joka pestiin ja josta otettiin litonäytteitä. Yksi näyte (=analyysi) koostuu 9 osanäytteestä ja kattaa 1 neliömetrin. Osa monttua tehtiin detaljikartta (Liittyy materiaalina). RC-kairaus toteutettiin talvella 1995 poraamalla 20 halkaisijaltaan 12.5 cm:n suuruista reikää. Reijistä 18 oli 50 m:n syvyisiä ja 2 kpl 30 metristä (Liite 2). Ennen kairausta l. syksyllä -94 Soretiavuoman pohjoisosaan tehtiin pienialainen (200 x 300 m) geofysikaalinen mittaus, käsittäen magneettisen, omapotentiaali ja VLF-R -mittauksen. Tutkimustulokset Karkeasti jakaen Soretiavuoman alueella tavataan 3 kivilajiyksikköä. Ne ovat
Lapponi kvartsiitit, ultramafiset vulkaniitit, jotka ovat erilaisia komatiitteja sekä tholeiittiset vulkaniitit, joihin kuuluu runsaasti grafiittirikkaita liuskeita l. mustaliuskeita. Valtausalueella ja tutkimusalueella, joka ulottui hieman valtauksen ulkopuolellekin esiintyy vain kumpaakin vulkaniittista pääyksikköä (Liite 3). Talvella -94 tehdyn kairauksen avulla löydettiin ultramafiiteista laavoja, pyroklastiitteja sekä tuffiitteja. Kahden tuffiittipatjan välistä löytyi myös sulfidifasiesta edustava rautamuodostuma (R401). Samaisella kairauksella tutkittiin 6 IP-polaroituvuusanomaliaa. Eteläisin anomalia oli voimakkain johtuen em:sta Fe-muodostumasta. Toiset anomaliat olivat selvästi heikompia eikä niistä tavattukaan kiisuja eikä Fe-oksideja muuta kuin kvartsi-karbonaattijuoniin liittyvinä. Karbonatisoituminen oli heikosti kehittynyttä. Yhtäkään selvästi Au-pitoista lävistystä ei kairauksella saatu. Soretiavuoman karbonatisoitunut komatiitti on pituudeltaan noin 200 m ja maksimileveydeltään 80 m. Muuttumiskontaktit ovat kairausten ja montusten perusteella pystyasentoisia. Muuttuminen on havaittavissa selvästi magneettiselta kartalta, koska karbonaattiutumisprosessissa magnettiitti muuttuu rautasulfideiksi ja menettää magneettisuutensa. Täysin karbonatisoituneissa kivissä voidaan havaita primaareja vulkaanisia piirteitä; agglomeraattista, laavamaista sekä tuffimaista rakennetta esiintyy. Tuffin ja laavan kontakti on hyvin selvä. Tuffiaines koostuu kloriitista, talkista ja karbonaatista. Kivi on hyvin poimuttunutta (kts. Kuva 1.). Laava on breksioitunutta harmaata karbonaattikiveä. Parhaat mineralisoituneet juonet ja breksiat esiintyvät tässä harmaassa tyypissä. Soretiavuoman pohjoisosaan tehty montutus ja RC-kairaus tuki entistä käsitystä mineralisaation juonimaisesta luonteesta. Yksittäisiä juonia tavattiin, joiden Au- ja Cu-pitoisuudet ovat korkeitakin, kultaa muutama ppm ja kuparia jopa 30% yksittäisissä palanäytteissä. Kuitenkaan tällä tutkimuksella ei löydetty yhtenäistä Au-rikasta vyöhykettä Soretiavuoman pohjoisosasta. 3 Taulukko 1. Soretiavuoman RC-reijistä saadut parhaat Au-lävistykset: lävistys(pituus m) Au-pitoisuus(ppm) R508 19-20 (1) 24.5 R509 11-19 (8) 0.8, lisäksi Cu, Ni ja Co suht. korkeita 25-26 (1) 1.64, " R513 26-27 (1) 1.54 R515 20-21 (1) 2.37 R520 22-23 (1) 2.15 31-32 (1) 1.37 R524 3-4 (1) 3.09 22-25 (3) 1.68 R526 6-7 (1) 2.25
Huomattavan mielenkiintoisia tuloksia saatiin pedogeokemiallisella näytteenotolla, joka tehtiin 650 x 850 metrin suuruiselle alueelle. Suurin osa näytteistä on rapautunutta kallionpintaa ja niinpä näytteet ja niiden pitoisuudet antavat suoraa tietoa kallioperästä. Kartalla, jossa ovat esitettyinä rapakallionäytteiden magnesiumpitoisuudet, näkyy komatiittien ja tholeiitti-mustaliuskeyksikön välinen kivilajikontakti suorastaan veitsenterävänä(kts. Liite 4). Alkuaineita, jotka ovat selvästi rikastuneet tholeiitti-mustaliuskeisiin ovat arseeni ja molybdeeni, myös antimoni kokolailla selvästi. Rikki on rikastunut kivilajikontaktissa esiintyviin mustaliuskeisiin. Mustaliuskeissahan on aina runsaasti Fe-kiisuja. Tällä alueella lisäksi kuparikiisu ja arseenikiisu ovat tavallisia mineraaleja. Komatiittien puolella esiintyy selviä kalianomalioita. Tämä on merkki vulkaniittien muuttumisesta. Komatiittien karbonatisoitumiseen liittyy usein myös serisiittiytymistä. Tällöin muodostuu nk. kromimarmoreita l. vihreitä fuksiitti-karbonaatti+-kvartsi+-albiittikiviä. Kullan rikastuminen usein suosii karbonatisoitumista ja serisiittiytymistä. Tällä alueella anomaliat eivät kuitenkaan korreloi. Ovatko kultapitoiset juonet muuttumista nuorempia? Se voisi olla selityksenä. Kupari ja kulta esiintyy sekä komatiittien että tholeiittien puolella, mutta vain parissa juonisysteemissä näyttäisivät Au ja Cu esiintyvän yhdessä. 4 Johtopäätökset Valtauksesta luovuttiin, koska riittävän hyviä tuloksia ei saavutettu. Tutkittu alue on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen Au-tutkimuksen kannalta. Vaikka Soretiavuoman pohjoisosasta ei ole löydetty niin hyvää kultaesiintymää että tonnistolaskelmia voitaisiin tehdä, on kultaesiintymän löytyminen jopa tältä alueelta mahdollista. Siksi hyviä merkkejä antavat muutamat juonet ja juonibreksiat. Tarvittaisiin paljon laajempialainen, tiheällä verkolla tehtävä kairaus, jossa pitäisi kokeilla eri suuntia. Myös koko komatiittien ja tholeiitti-mustaliuskeiden kontakti on lisätutkimusten arvoinen. Tarvittavia lisätutkimuksia olisivat erilaiset geofysikaaliset mittaukset, tihennetty geokemiallinen näytteenotto sekä systemaattinen kairaus. Geologi Veikko Keinänen
5 LIITTEET: Liite 1. Valtausalueen sijainti topografisella kartalla 1: 10000. Liite 2. Toimenpidekartta Liite 3. Geological Map of Soretiavuoma Area. Liite 4. Geochemical Map, Soretiavuoma, Samples from Rock Surface and Basal till, Au, (Mg+ Fe) and Mg LIITTYY: Kairasydänraportit M52.5/2734/-94/R401-R406. Kairasydänanalyysit: M52.6(2734/-94/R401-R406: Analyysitilausnumerot 94/47391(R401) 47394(R402), 47392(R403), 47395(R404), 47387(R405), 47393(R406). RC-kairausanalyysit: M52.6(2734/-95/R508-R527: 95/54250(R508), 54264(R509-513), 54203(R514), 54204(R515), 54292(R516), 54202(R517), 54292(R518-521), 54291(R522-527). Kairausraportit M52.5/2743/-95/R508- R527. Moreeni-rapakallionäytteenotto: 54557(176 kpl), 47416(185 kpl), 54556(121 kpl). Karttoina: Sb, Au- Cu, A-S Cr, Mo, Cu- S, Cu, K- Au, Cr- Mg, K ja As. Geofysikaaliset mittaukset Soretiavuomalla, magneettinen (Q22.21/273403,- 06/88), omapotentiaali, IP-mittaus (Q28.41/273403,-06/88, VLF-R mittaus. Tiedostot Gtk:ssa Rovaniemellä. Litogeokemiallinen näytepistekartta. RAPORTTI- JA KIRJALLISUUSVIITTEET M19/2734/-87/1/90, Peter Johansson- Veikko Keinänen: Raportti Kittilän Soretiavuomassa suoritetuista malminetsinnällisistä maaperätutkimuksista. M06/2734/-90/1/10, Veikko Keinänen: Tutkimustyöselostus valtausalueiden Soretiajärvi 1, kaiv.rn:3761/2, sekä Soretiavuoma 1(kaiv.rn:3761/1) ja 2(kaiv.rn:3821/1) malmitutkimuksista vuosina 1984-89. Tähän liittyvät kairasydänraportit M52/2734/85/R301, M52/2734/85/R312-314, M52/2743/86/R302-307, K/2734/85/R16.
6 Seppo Suoperän pro gradutyö: Kittilän Soretiavuoman kultapitoisten karbonaattikivien mineralogia ja muuttumisilmiöt, Oulun yliopisto, Geologian laitos, 1988. KAIRAREIKÄLUETTELO SORETIAVUOMAN KAIRAUKSISTA M52/2734/-94/ R401 x= 7518.85 y= 2549.85 z= 195 m syvyys 60.5 m suunta 045 lähtökalt. 46.0 R402 x= 7519.26 y= 2549.72 z= 195 m syvyys 101.3 m suunta 045 lähtökalt. 46.8 R403 x= 7519.34 y= 2549.51 z= 194 m syvyys 110.6 m suunta 135 lähtökalt. 51.0 R404 x= 7519.40 y= 2549.58 z= 195 m syvyys 146.8 m suunta 045 lähtökalt. 51.1 R405 x= 7519.53 y= 2549.565 z= 195 m syvyys 99 m suunta 045 lähtökalt. 50.0 R406 x= 7519.90 y= 2549.600 z= 198 m syvyys 100.2 m suunta 135 lähtökalt. 50.2 RC- KAIRAUS M52/2743/-95/ R508 x= 7520.069 y= 2549.600 z= 200 m syvyys 50 m suunta 310 R509 x= 7520.074 y= 2549.591 z= 200 m syvyys 50 m suunta 310 R510 x= 7520.081 y= 2549.577 z= 200 m syvyys 50 m suunta 310 R511 x= 7520.085 y= 2549.570 z= 200 m syvyys 50 m suunta 310
7 R512 x= 7520.079 y= 2549.579 z= 201 m syvyys 50 m suunta 130 R513 x= 7520.083 y= 2549.573 z= 201 m syvyys 50 m suunta 130 R514 x= 7520.088 y= 2549.565 z= 201 m syvyys 50 m suunta 130 R515 x= 7520.093 y= 2549.556 z= 201 m syvyys 50 m suunta 130 R516 x= 7520.080 y= 2549.538 z= 201 m syvyys 50 m suunta 130 R517 x= 7520.075 y= 2549.547 z= 202 m syvyys 49.5 m suunta 130 R518 x= 7520.070 y= 2549.555 z= 201 m syvyys 50 m suunta 130 R519 x= 7520.065 y= 2549.564 z= 201 m syvyys 50 m suunta 130 R520 x= 7520.061 y= 2549.573 z= 200 m syvyys 50 m suunta 130 R521 x= 7520.056 y= 2549.582 z= 200 m syvyys 51 m suunta 130 R522 x= 7520.051 y= 2549.590 z= 200 m syvyys 50 m suunta 130 R523 x= 7520.047 y= 2549.600 z= 200 m syvyys 50 m suunta 130 R524 x= 7520.042 y= 2549.608 z= 200 m syvyys 50 m suunta 130 R525 x= 7520.038 y= 2549.617 z= 200 m syvyys 47 m suunta 130 R526 x= 7520.033 y= 2549.626 z= 199 m syvyys 30 m suunta 130
R527 x= 7520.028 y= 2549.635 z= 199 m syvyys 30 m suunta 130 8