1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet

Transkriptio

1 ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen syanidiliuotuskokeista seka mineralogisista tutkimuksista

2 1. Johdanto Kevala 1996 piitettiin ottaa Kittilan Suurikuusikon Au-esiintymasti naytesarja syanidiliuotuskokeita varten, joissa selvitettiisiin kullan jakautumista vapaan ja refraktorisen kullan vililla. Aikaisemmin GTK:n suorittamissa (Nurmi ja muut 1992) Suomen kultaesiintymia Bsittelevassii rikastustutkimuksessa tutkittiin myos Suurikuusikon esiintymin naytteiti. Silloin tehdyissi syanidisaatiokokeissa oli NaCN-saanti 7 %. Ionimikroanalysaattorilla tehdyissii analyyseissii oli pitoisuus rikkikiisussa g/t Au ja arseenikiisussa g/t Au. KevZilla 1996 tutkittiin GTK:n elektronimikroanalysaattorilla yksi sulfidirikastenayte Suurikuusikosta reiasti 473, syvyys m. Naytteesti loytyi viisi kultaraetta rikkikiisun kyljesti, rutiilin seasta ja kuparikiisun kanssa kooltaan noin 1-2 pm. Trace-analyyseissa saatiin rikkikiisusta Aupitoisuudeksi g/t ja arseenikiisusta g/t (Liite 6). Tassa tutkimuksessa oli tarkoituksena tehda suuremmasta naytemiirasti alustava kullan, sulfidien ja arsenidien separointi ja kullan syanidisaatioliuotus sek2 malmimineraaleista kullan hivenaineanalyysit elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet Tutkimuksiin saatiin kesakuussa 1996 naytemurskeet geologi Ilkka Hirkoselti neljasti kairausreihti (Liite 1). Pitoisuudet naytteissa olivat g/t Au. Kivilajina naytteissa on albiittikivi, albiittiutunut tuffibreksia ja grafiittirikas breksia, joissa on kvartsi-karbonaattijuonia ja runsaasti rikkikiisupesakkeiti ja arseenikiisupirotetta. 3. Tutkimuksen kulku Naytteet jaettiin naytteenjakajalla kahtia ja kunkin reian puolitetut naytteet yhdistettiin, joilloin saatiin nelja yhdistettya naytetti. Yhdistettyjen naytteiden miirat olivat: A-malmi R m 2.2 kg; A-malmi R m 2.7 kg; B-malmi R 479/ m 2.7 kg; C-malmi R m, 5.1 kg. Nama jauhettiin (Matti Karhunen) valssimurskaimellla ja swing-myllylla karkeuteen -100 pm (seulakontrolli, ks. kuva-analyysiraekokojakaumat, Liite 2). Jauhetuista naytteisti tehtiin tirypoytiseparointi, jossa raskasfraktioon pyrittiin saamaan sulfidit, arsenidit ja kulta. Tiirypoytierotuksen jate (Jl) otettiin talteen, mutta osa jatteesti, mm. grafiitti, meni veden mukana viemiiriin. Tarypoytierotuksen tuotteita saatiin seuraavasti: R 470 rikaste g, jate g; R 484 rikaste g, jate g; R 479 rikaste g, jate g; R 465 rikaste g, jate g. Tikypoytierotuksen raskasfraktioille tehtiin raskasneste-erotus dijodmetaanilla, ominaispaino 3.3 (Sirkku Maenluoma). Laskeutumisaika erottelussa kullakin naytteella oli 30 minuuttia ja naytetti sekoitettiin sen aikana kaksi kertaa. Raskanesterottelun tuloksena saatiin seuraavat miiriit rikastetta (R) ja jatetti (52): R 470 rikaste g, jate 86.5 g; R 484 rikaste g, jate 79.5 g; R 479 rikaste g, jate 55.4 g; R 465 rikaste g, jate 45.0 g.

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28 Liite 4. Kittilan Suurikuusikon Au-esiintyman Turboscan ja EDS-tulokset I R 465 (rikaste) Rikasteen Au-pitoisuus 69.2 g/tonni. Turboscan antoi 10 tarppia Au-haussa. Au(Ag) (2x2-4x10 rnikronia) esiintyy yleensa (8 kpl.) SKII-rakeiden kyljessa, SKI1:n ja ASKI:n muodostamissa sekarakeissa tai paikoin sulkeumina (2 kpl.) ASKI:ssa. Kullan yhteydessa on paikoin ilmeisesti muutaman mikronin lapimittaisia aurostibiitti-rakeita. SKI1:ssa on lisaksi havaittu muutamia CUKI-sulkeumia. R 465 / Murskeen Au-pitoisuus 6.6 g/tonni. Turboscan antoi 2 tarppia Au-haussa. 1) Au(Ag) (3x8 mikronia) muodostaa pienen sekarakeen SKI1:n kanssa. Em. sekarae on sulkeumana Al- Fe-Mg-silikaatissa. 2) Au(Ag) (4x1 1 rnikronia) muodostaa sekarakeen SKI1:n kanssa. R 470 (rikaste) Rikasteen Au-pitoisuus 88.3 g/tonni. Turboscan antoi 7 tarppia Au-haussa. 1) Elektrumi (2x10 mikronia), 2 kpl. SKI1:n kyljessa. 2) Elektrumi (3x6 mikronia), sulkeumana SKI1:ssa. SKI1 on As-pitoinen. 3) Elektrumi (2x5 mikronia) sulkeumana ASK1:ssa. 4) Elektrumi (2 kpl. 1.5x1.5 ja 3x7 mikronia). Toinen on sulkeumana SK1I:ssa ja toinen SKI1:n kyljessa. 5)-7) Au(Ag)(l x 1-3x3 rnikronia) sulkeumina ASKI:ssa ja gersdorfiitissa. R 470 / Murskeen Au-pitoisuus g/tonni. Turboscan ei antanut tarppeja. Manuaalisella haulla loydettiin pienia RUTI-, PBHO- ja MONA-rakeita ja yksi tetraedriittirae (9x 15 mikronia) sulkeumana karbonaatissa. Tetraedriitti analysoitiin myos kvantitatiivisesti. R Murskeen Au-pitoisuus 9.7 g/tonni. Turboscan ei antanut tarppeja. Manuaalisella haulla loydettiin yksi Au-Ag-Hg-seosrae (5x5 mikronia), yksi Pb-Sb-Cu-sulfidirae (5x5 mikronia, sulkeumana kalsiitissa) ja naiden lisaksi PBHO- ja ASKI- sulkeumia SKI1:ssa. R 470 / Murskeen Au-pitoisuus 14.7 gltonni Turboscanin avulla on loydetty elektrum-rae (8x10 mikronia) sulkeumana Ca-Fe-karbonaatissa, jossa oli sulkeumina myos ZNVA:~, ASKI:a, SKI1:a ja KVAR:a. Elektrumista tehtiin kvantitatiivinen analyysi.

29 Kuvataulu 1. R 465 (rikaste). a) Au(Ag)-ASKI-sekarae sulkeumana SKI1:ssa. b) Au-rae SKI1:n raerajalla. c) Useita Au(Ag)-sulkeumia SK11:ssa. d) Au-rae SKI1:n raerajalla. e) Au(Ag)-ASKI-sekarae SKII:n kyljessa. f) Au(Ag)-sulkeumia SK1I:ssa.

30

31

32

33 Liite 4. R 479 (rikaste) Rikasteen Au-pitoisuus 370 gltonni. Turboscan antaa noin 65 tarppia, joissa on mukana Au, Au(Ag) ja tai elektrumi. Tavallisin on Au(Ag) (1x3 mikronia) sulkeumana ASK1:ssa tai ASKI:n raerajoilla. Toisessa tyypissa Au(Ag) (I xl-1 x5 mikronia) on joko sulkeumana SKI1:ssa (talloin SKIIssa on usein myos runsaasti ASKI-sulkeumia) tai sulkeumana ASKI:ssa, jossa edelleen runsaasti SKII- ja RUTI-sulkeumia. Satu~aisesti esiintyy elektrumi- ja Au-sulkeumia (1x4 mikronia) SKII:n, KVAR:n, KMAA:n ja RUT1:n muodostamissa sekarakeissa. Au(Ag) (2x4 mikronia)-sulkeumia on todettu myos KVAR:sta, jotka muodostavat sekarakeita SKI1:n kanssa. R 479 I Murskeen Au-pitoisuus 67.5 g/tonni. Turboscan antoi 9 tarppia Au-haussa. Au(Ag) (1x2-1x10 mikronia) esiintyy sulkeumina tai luiruinaisina raontaytteina ASKI:ssa. Kuusi kappaletta tarpeista oli em. tyyppeja. Edella mainittujen lisaksi loytyi yksi tetraedriitti-rae ja 2 MONA-raetta. Tetraedriitti-rae (30x60 mikronia) sisalsi reunaosissaan PBH0:a ja oli sulkeumana kvartsissa. R Murskeen Au-pitoisuus 70.6 g/tonni. Turboscan ei antanut tarppeja Au-haussa. Manuaalisella haulla on loydetty yksi Au(Ag) (1x3 mikronia)-rae SKI1:n raerajalta. R Murskeen Au-pitoisuus g/tonni. Turboscan antoi 7 tarppia Au-haussa. Au(Ag) (1x2 mikronia, 6 kpl.) esiintyy joko sulkeumina ASKI:ssa tai sen raerajoilla. Yhdessa tapauksessa Au(Ag) (useita 1x1 mikronia) esiintyy lisaksi raontaytteena ASKI:ssa. R Murskeen Au-pitoisuus 40.6 g/tonni. Turboscanin avulla on saatu 3 tarppia Au-haussa. Au(Ag) (1x5 mikronia) esiintyy raontaytteena ASK1:ssa. Kaksi muuta tarppia koostuvat noin kymrnenesta yhden mikronin lapimittaisesta Au-rakeesta (puhdas Au ASK1:n raerajoilla). R 479 I Murskeen Au-pitoisuus 29 g/tonni. Turboscan ei antanut tiirppeja Au-haussa, eika myoskaan manuaalisella haulla loydetty merkkeja kullasta.

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59