Tutkimustyöselostus Inarin kunnassa valtausalueilla Spiini 1-2 (kaivosrekisterinumerot 5684/1 ja 5684/2) suoritetuista malmitutkimuksista.

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Isomaa Jorma Raportin laji Valtausraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Tutkimustyöselostus Inarin kunnassa valtausalueilla Spiini 1-2 (kaivosrekisterinumerot 5684/1 ja 5684/2) suoritetuista malmitutkimuksista. Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus suoritti malminetsintätöitä Inarin kunnan S-osissa Spiinijängällä. Tutkimuksissa selvitettiin geokemiallisessa näytteenotossa saatujen korkeiden metallipitoisuuksien aiheuttajaa. Tutkimusalueelle tehtiin VLF r- ja magneettista mittausta. Anomalioiden selvittämiseksi alueelle kairattiin 24 POKA-kairareikää. Kairauksissa lävistettiin sulfidirikas grafiittiliuske. Pääsulfidimineraalina on magneettikiisu, mutta myös rikkikiisua tavataan. Analyysitulosten mukaan metallipitoisuudet jäivät alhaisiksi lukuun ottamatta rautaa, jonka pitoisuus vaihtelee %:n välillä. Nikkelipitoisuus on parhaimmillaan 2410 ppm:ää kuparipitoisuuden ollessa 1110 ppm:ää. Kulta- ja palladium-pitoisuudet ovat alhaisia. Moreenin korkeat Ni- Mg-pitoisuudet todettiin aiheutuvan rapautuneesta ultramafisesta kivestä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Malminetsintä, valtaus, raportti, nikkeli, kupari Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lapin lääni, Inari, Spiinijänkä Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Valtausraportti Kokonaissivumäärä M06/3811/98/1/10 Kieli Hinta Julkisuus 5

2 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Authors Isomaa Jorma Type of report Claim report Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Exploration report covering the claim areas Spiini 1-2, Mine Reg. Nr. 5684/1-2 in the municipality of Kittilä Abstract Geological Survey of Finland carried out ore exploration in Spiinijänkä in the southern part of Inari municipality. There were high Ni-Mg-contents in till. The tarket area was studied using geophysical (magnetic, VLF-r) field measurements, diamond drilling and geochemical sampling. Sulphide rich graphite schist was discovered in three drill core. The main sulphide mineral is pyrrhotite but pyrite is present, too. The metal contents are low. Iron content is between 10-27%. Sulphur content is between %, respectively. Nickel increases up to 2410 ppm and copper contents are low between ppm. Au-Pd-contents are low, too. The high Ni-Mg-contents in geochemical samling were caused by weathered ultramafic rocks. Keywords exploration, claim, report, nickel Geographical area Finland, Province of Lapland, Inari, Spiinijänkä Map sheet Other information Report serial Archive code Claim report M06/3811/98/1/10 Pages Language Price Confidentiality 5 finnish

3 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/3811/98/1/10 Inari Spiinijänkä Isomaa Jorma TUTKIMUSTYÖSELOSTUS INARIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA SPIINI 1-2 (KAIVOSREKISTERINUMEROT 5684/1 JA 5684/2) SUORITETUISTA MALMI- TUTKIMUKSISTA JOHDANTO Valtausalueet sijaitsevat Inarin kunnassa Kittilä-Inari-tien ja Lisman kylätien välisellä alueella. Alue kuuluu Lemmenjoen kansallispuistoon. Alueella työskentelyyn piti anoa erikseen lupa, josta ilmeni kulkureitti, suoritettavat toimenpiteet ja toimenpiteiden ajankohta.tutkimusalueen erikoisen sijainnin johdosta mittaukset ja näytteenotto oli suoritettava talviaikana. Tutkimusten lähtökohtana olivat geokemiallisen näytteenoton anomaaliset metallipitoisuudet. Näytteenoton tuloksena saatiin korkeita nikkeli-pitoisuuksia ja satunnaisesti muutama kohonnut kultapitoisuus. Aikaisempia tutkimuksia valtausalueiden läheisyydessä ovat tehneet Outokumpu Oy, joka kairasi Nirroselässä (tutkimusalueen NW-puolella) ja Spiinijängällä (tutkimusalueen SW-puolella) muutamia syväkairausreikiä. Vuonna 1978 Turun yliopiston komatiittiprojekti teki geologisia tutkimuksia Nirroselässä ja Allivuotsossa (tutkimusalueen SE-puolella). Alueilla tehtiin sähkömagneettista ja magneettista maastomittausta. Komatiittiprojekti kairasi useita syväkairausreikiä, yhteensä 1000 m. Geologisesti tutkimusalue sijaitsee Länsi-Inarin liuskejaksossa. Alue kuuluu osana pitkään sähköisten ja magneettisten anomalioiden luonnehtimaan horisonttiin, joka ulottuu Keski-Lapista, Porttipahdan tekoaltaan NW-osasta Nirroselän luoteispuolelta Kietsimätuntureiden kautta Inarijoelle. Geologian tutkimuskeskus aloitti Spiinijängän tutkimukset alueella Tutkimuksista vastasi silloin geokemisti Matti Kontio. Kesäkuussa 1995 GTK jätti valtaushakemuksen kahdelle valtausalueelle Spiini 1.

4 2 ja Spiini 2., kooltaan yhteensä 200 ha. Vuonna 1996 tutkimukset siirrettiin allekirjoittaneen vastuulle. Valtauksista luovuttiin vuoden 1997 lopussa. SUORITETUT TUTKIMUKSET Ennen tutkimusten aloittamista alueelta oli olemassa geofysikaaliset matalalentokartat (magneettinen ja elektromagneettinen kartta). Matalalentokarttojen mukaan tutkimusalue sijoittuu hyvälle johdevyöhykkeelle. Tarkemman tiedon saamiseksi tehtiin 4 kpl (n. 8.2 km) VLF- ja magneettista profiilimittausta SW-NEsuuntaisesti keväällä Saman vuoden syksyllä suoritettiin tutkimusalueen systemaattinen VLF-mittaus 50 m:n profiilivälillä 7 km:n alueella. Samanaikaisesti mitattiin kokeeksi omapotentiaalimittausprofiileja 4 kpl (n. 8.2 km). Jo olemassa olevaa geokemiallista näytteenottoa täydennettiin. Keväällä 1991 otettiin 50 lisämoreeninäytettä Ni-anomalisten näytepisteiden ympäriltä. Näytteenottoa tihennettiin vielä keväällä 1993, jolloin otettiin 40 näytettä lisää. POKA-kairaukset aloitettiin keväällä Kairauskohteet valittiin geofysikaalisten mittausten ja geokemiallisten anomalioiden perusteella. Kairaus suoritettiin profiilikairauksena. Alueelle kairattiin 9 reikää SW-NE-suuntaiselle profiilille ja kaksi hajareikää profiilin ulkopuolelle. Kairaussuunta oli koilliseen ja kairauskulma 20. Alueen tutkimukset siirtyivät allekirjoittaneen vastuulle loppuvuodesta Geofysikaalista mittausta täydennettiin yhdellä VLF R-profiililla (3.1 km). Vanhat geofysikaaliset maastomittaukset revidoitiin ja niiden pohjalta tehtiin POKA-näytteenottosuunnitelma kevättalveksi Kairaussuunnitelma käsitti 20 reikää neljällä SW-NE-suuntaisella profiililla. Kairaussuunta oli lounaaseen kaltevuuden ollessa 70. Jokaisen reiän syvyydeksi suunniteltiin 20 metriä. Kokonaissuunnitelmasta toteutui vain 13 reikää koneen rikkoutumisen takia. Koska tutkimusalue sijaitsee suolla, alueen geologian selvittäminen olisi ollut vaikeaa ilman kalliopintanäytteenottoa. Ainoastaan aluetta ympäröivillä kuivilla, korkeammilla kankailla on satunnaisesti kalliopaljastumia. TUTKIMUSTULOKSET Kallioperäkartoituksen ja kairausten perusteella tutkimusalueen kallioperän todettiin koostuvan emäksisistä vulkaniiteita, ultramafiiteista ja erilaisista liuskeista ja gneisseistä. Liuskeet ovat usein granaattirikkaita kiilleliuskeita. Liuskevyöhykkeen todettiin lepäävän osittain graniittiutuneen pohjagneissin päällä.

5 3 Geokemiallisen näytteenoton mukaan anomalia-alue jää pieneksi. Alkuainepitoisuudet nousevat paikoin korkeiksi, koska näytemateriaali on pohjamoreenia, monessa tapauksessa rapautunutta ultramafista kiveä. Magnesiumin, nikkelin ja kromin korkeat pitoisuudet viittaavat rapautuneeseen ultramafiseen kiveen. Kuparianomaliat olivat täysin poikkeavia vastaavista Mg-Ni-Cr-anomalioista. VLF R-mittauksissa saatiin heikkoja NW-SE-suuntaisia johdevyöhykkeitä. Samoin omapotentiaalimittauksissa tulivat samat johdevyöhykkeet esille. Nämä johdevyöhykkeet ovat samansuuntaisia kuin magneettisessa maastomittauksessa esille tullut magneettinen anomalia. Johdevyöhyke liittyy liuskevyöhykkeeseen, joka näkyy sekä magneettisella että sähköisellä matalalentokartallakin. POKAkairauksissa johdevyöhykkeiden aiheuttajaksi todettiin runsas magneettikiisu mustaliuskeen yhteydessä. Magneettisen anomalian aiheuttavat ultramafiset kivet ja runsas magneettikiisu yhdessä. POKA-kairauksissa onnistuttiin lävistämään osa liuskejaksoa ja siihen liittyvä ultramafinen muodostuma. Liuskemuodostuman todettiin kaatuvan loivasti koilliseen astetta. Vaikeutena kairauksissa oli rikkonainen kallioperä. Tutkimusalueen kohdalle sattui NW-SE-suuntainen ruhje, joka vaikeutti heikkotehoisen kairauskoneen näytteensaantia. Ruhjeen yhteydessä oleva kallioperä on voimakkaasti rapautunut. Osa kairansydämistä on pelkkää rapakalliota. Ruhjeen ja rapautuneen kallioperä johdosta kairauksessa esiintyi runsaasti hukkaa (paikoin jopa useita metrejä). Kairanreikänäytteet raportoitiin ja reikänäytteistä selvitettiin perusmetallipitoisuudet käyttäen ICP-AES:ää (511P). Jalometallipitoisuudet määritettiin käyttäen GFAAS:ia ja kuningasvesiuuttoa (menetelmät 519U ja 521U). Kairanreiät R1, R10 ja R11 lävistivät sulfidirikkaan mustaliuskehorisontin. Horisontin paksuus vaihtelee 6-10 metrin välillä. Mustaliuske esiintyy emäksisten vulkaniittien yhteydessä vaihtelevan paksuisina kerroksina. Sulfidit esiintyvät pirotteena, läiskinä, osueina ja paikoin lähes kompaktina. Pääsulfidimineraaleina ovat magneettikiisu ja vähässä määrin pyriitti. Sulfidirikkaissa osueissa raudan määrä on suuri vaidellen %:n välillä (S välillä %). Ultramafinen muodostuma on voimakkaasti muuttunut. Kivet ovat serpentiittiytyneitä ja talkkiutuneita, osin karbonaattiutuneita (sagvandiitit). Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magneettikiisu, jossa on pentlandiitti-suotautumia. Analyysitulosten mukaan Ni näyttää esiintyvän enimmäkseen sulfidirikkaissa osueissa, mutta ultramafisissa kivissä nikkeliä tavataan myös vähemmässä määrin. Ni-pitoisuus vaihtelee ppm:n välillä keskiarvon ollessa 731 ppm:ää. Kuparikiisua tavattiin satunnaisesti sulfidirikkaissa osueissa mustaliuskeen yhteydessä. Cu-pitoisuus vaihtelee ppm:n välillä keskiarvon ollessa 556 ppm:ää. Ultramafiset osueet osottautuivat kupariköyhiksi.

6 4 Sinkki saattaa nousta satunnaisesti sulfidien yhteydessä jopa 2300 ppm:ään. Kulta- ja palladiumpitoisuudet jäivät alhaisiksi. Au-pitoisuus vaihtelee määritysrajan ja 6.4 ppb:n välillä. Satunnaisesti tavataan 20.1 ppb:n Au-pitoisuuksia. Vastaavasti Pd-pitoisuus on em. pisteessä 22.0 ppb:tä, mutta muuten Pd-pitoisuus vaihtelee määritysrajan ja 9.9 ppb:n välillä. TUTKIMUSAIHEEN ARVIOINTI Spiinijängän alueella tehdyt malmitutkimukset viittaisivat siihen, että alueen kallioperä (ultramafiitit) on malminetsinnällisesti otollinen kohde. Geokemiallinen näytteenotto antoi lupaavia tuloksia. POKAkairauksissa lävistettiin sulfidipitoinen ultramafiitti samoin kuin sulfidirikas mustaliuskehorisontti. Kalliopintanäytteenotto jäi puutteelliseksi (ruhje), koska tarpeeksi tehokasta kairauskonetta ei ollut käytettävissä. Vaikka Spiinijängän alueen metallipitoisuudet jäivät alhaisiksi, niin tulevaisuudessa kannattaisi kuitenkin huomioida tämä ultramafiitteja sisältävä jakso malminetsinnällisesti potentiaalisena kohteena. LIITTEET 1. Yleiskartta 1: Valtaualueiden Spiini 1-2 sijaintikartta 1: Kairanreikien sijaintikartta 1: Kairanreikäluettelo LIITTYY 1. Kairausraportit POKA-kairaus M52/3811/95/R01-R11 M52/3811/97/R12-R24

7 5 2. Kairausanalyysit Analyysitilausnumero R01(511P, 519U) R8, R10,R11 (511P, 521U) Moreeninäytteenoton analyysit Geofysikaaliset kartat Q22.23/381107/94/1 Magneettinen profiilikartta Q24.32/381107/94/1 VLF r-profiilikartta Q24.32/381107/94/2 VLF r-systemaattinen mittauskartta Q28.1 /381107/94/1 Omapotentiaalikartta Q24.32/381107/97/2 VLF r-profiilikartta 5. Kiillotetut ohuthieet R R R R R R R R R Ro15928 Ro15929 Ro15930 Ro15931 Ro15932 Ro15933 Ro15934 Ro15935 Ro15936

8

9

10

11