Kaupunginhallitus 139 27.08.2018 Vuoden 2019 talousarvion raamien hyväksyminen 181/02.02.00/2018 KH 27.08.2018 139 Valmistelija: kaupunginjohtaja Juha Piiroinen, p. 044 758 1403 Kuntalaki: Kuntalain 110 pykälän mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennes sä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi ta lous arvio ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Ta lous arvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös talous suun ni tel ma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suun nit te lu kausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kun ta stra te giaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen tur vataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuo den kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimen pi teis tä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrä ra hat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve ka tetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai net to mää räi senä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä in vestoin ti- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava ta lous arvio ta. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Yleinen talouden tilanne: Maailmantalouden kasvu on laaja-alaista. Erityisesti euroalueen talous nä ky mät ovat vahvistuneet. Talouskasvun kiihtymisen myötä myös maailmankauppa on piristynyt ja kasvaa nyt selvästi. Maa ilman kaup pa keskittyy aiempaa enemmän investointihyödykkeisiin, mi kä johtuu näkymien kohentumisesta keskeisissä talouksissa. Euro alu een vahva kasvu jatkuu, luottamus on korkealla ja investoinnit ovat elpyneet lähelle finanssikriisiä edeltävää tasoa. Työl li syys ti lan ne on hyvä, mutta kuten Yhdysvalloissa, palkkakehitys on useissa mais-
sa yhä maltillista, mikä heijastuu ostovoiman vaatimattomana kas vuna ja vaimeina inflaatio-odotuksina. Tästä huolimatta ku lut ta jien odotukset talouskehityksestä ovat useissa maissa myönteiset. Suomen talouskasvu oli viime vuonna odotettua vahvempaa. Ta louskas vu on alkuvuonna vahvistunut yhä viime vuoden lukemista. Esimer kik si tuotannon työpäiväkorjattu suhdannekuvaaja oli noin 3 prosent tia korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Myös teollisuuden uudet tilaukset ja kasvukeskusten rakennustoiminta lisääntyivät al kuvuon na vahvasti. Lähes poikkeuksetta ennustelaitokset olet ta vat kin kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvun nousevan kolmen prosen tin tuntumaan. Talouden kasvulukujen kiihtyminen perustuu pitkälti siihen, että Suomen vienti on lähtenyt kauan odotettuun kasvuun maailmantalouden imus sa ja kasvun odotetaan jatkuvan myös lähivuosina. Maa il man talou des sa voimakkainta kasvua ylläpitävät perinteiseen tapaan nouse vat taloudet, mutta kehitys on piristynyt myös jo teollistuneissa länsi mais sa. Myös euroalueella kasvu on ollut odotettua vah vem paa. Kuluva vuosi lienee siis suhdannehuippuvuosi, jolloin ta lous kas vu tukeutuu voimakkaasti paitsi kotimaiseen kulutukseen ja in ves toin teihin niin myös piristyvään vientikysyntään. Yleisen taloudellisen aktiviteetin viriämisen ohella kotimaista ky syntää vahvisti viime vuonna kuluttajien luottamus tulevaisuuden nä kymiin, matalana pysytellyt inflaatio sekä tuloverokevennykset. Ve lal listen ostovoimaa tukivat myös kotitalouksien säästämisasteen lasku ja matala korkotaso. Kuntien taloustilannetta ja talousnäkymiä ovat vahvistaneet eri tyi sesti odotettua nopeammin kasvaneet verotulot sekä maltillisesti ke hit tyvät toimintamenot. Maltillisen menokehityksen taustalla näkyy vie lä kuluvana vuonna sekä kuntien että valtion sopeutustoimia. En nusteen mukaan kuntien ja kuntayhtymien taloustilanne pysyy ku lu va na vuonna vielä hyvin vahvalla tasolla. Näkymät vuoden 2018 kun tien taloustilanteesta ovat siten parantuneet hieman val tio va rain mi nis teriön viime syksyiseen arvioon verrattuna. Suotuisaan kehitykseen ovat vaikuttaneet useat eri tekijät. Hyvän talous ti lan teen ansiosta verotulot ovat kasvaneet odotettua paremmin. Toi min ta me not ovat kehittyneet varsin maltillisesti. Syiksi arvioidaan muun muassa kilpailukykysopimus sekä kuntatalouteen koh dis tu neiden valtion ja kuntien sopeutustoimet. Kuntatalouden tila on nyt hyvä, jopa historiallisen vahva. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin edelleen suuria eroja. Ensi vuonna kuntien kehitysarvio kuitenkin heikkenee hieman. Toi-
min ta me no jen kasvu vauhdittuu, kun palkkaratkaisut kasvattavat kus tan nuk sia ja sopeutustoimien vaikutus hiipuu. Tulopuolella valtion osuu det laskevat. Verotulojen kasvu vauhdittuu yhä kuluvan vuoden lukemista. Toimintamenojen kasvu kiihtyy vuonna 2019 pal kanko ro tus ten ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkausten päät ty misen vuoksi. Kuntatalouden lainakannan oletetaan kasvavan kor jausin ves toin tien ja sairaalarakentamisen vuoksi. Kuntatalous on suurten muutosten edessä, kun maakunta- ja sote-uu dis tus myllertää perusteellisesti koko julkisen hallinnon teh tä vät, ohjauksen ja talouden. Uudistus leikkaa kuntien tulopohjaa, mut ta myös menot pienenevät. Kuntien talouden liikkumavara su pis tuu ja suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, mikä kaventaa kuntien mahdol li suuk sia rahoittaa välttämättömiä peruskorjaus- ja kasvua tu ke via investointeja. Toisaalta kuntatalouden ennakoitavuuden voidaan olettaa jossain mää rin paranevan, kun sote-kustannukset siirtyvät maakunnille. Tässä vaiheessa ei voida varmuudella tietää kaikkia uudistuksen vai kutuk sia kuntien talouteen, kun edes uudistuksen lakeja ei ole vie lä hyväksytty. Kuntien verotulopohja, valtionosuusjärjestelmä, ra hoi tusris kit sekä kokonaisuuden toimivuus ja hallinta tulevat joka ta paukses sa kokemaan muutoksen uudistuksen myötä. Mitä il mei sim min ylimenokausi uuteen järjestelmään tulee olemaan haasteellinen. Kun ta ta lou den menopaine pienenee ja kuntatalouden vel kaan tu misen oletetaan taittuvan. Kaupungin tilinpäätös 2017 ja taloudellinen tilanne: Taloudellisesti vuosi 2017 oli todellinen menestys. Toimintakate eli tu lo jen ja kulujen erotus laski edellisvuodesta noin -1,3 prosenttia. Toi min ta kat teen leikkaantuminen vuoden 2017 osalta antaa hyvät edel ly tyk set kulutason maltilliseen kehittymiseen myös tulevina vuosi na. Vuoden 2017 toimintakate oli alhaisemmalla tasolla kuin vuoden 2013 tilinpäätöksen toimintakate. Myös vuoden 2018 osalta talous ar vios sa pysymiseen on erinomaiset edellytykset. Ku lu ra ken teen kehitys oli maltillista läpi kaikkien toimialojen. Erityisesti so si aa li- ja terveyspalvelujen kehityksessä on nähtävissä pit kä jän tei sem pää ja rakenteellista uudistumista, mikä ohjaa myös hallitusti so te-pal ve lujen kulukehitystä. Kaupungin verotulot tipahtivat edellisvuodesta noin -0,7 milj. euroa eli noin -2,5 prosenttia. Tähän osittain vaikutti kilpailukykysopimus, mut ta myös valtuuston historiallinen päätös laskea kun nal lis ve ro prosent tia vuodelle 2017. Valtionosuudet kasvoivat ainoastaan 0,3 milj. eu roa. Näin ollen veroperusteinen rahoitus (verot ja valtionosuudet)
leik kaan tui vuonna 2017 liki -0,4 milj. eurolla ja vuodelle 2018 ve rope rus tei sen rahoituksen odotetaan pysyvän vuoden 2017 tasolla. Ku lu ra ken teen kehitys määrittää pitkälti talouden terveenä pitämisen mah dol li suu det. Rakenteellisissa ja toiminnallisissa uudistuksissa on edet tä vä hyväksytyn tasapainottamisohjelman mukaisesti myös suun ni tel ma kau del la 2018-2020. Vuoden 2017 vuosikate nousi peräti +5,8 milj. euroon, joka on ny kyisen kirjanpitosäädösten aikaan kaupungin kautta aikain suurin vuo sika te. Tulos on ylijäämäinen +3,4 milj. euroa, mikä tarkoittaa ku mu latii vi sen ylijäämän nousemista noin 6,8 milj. euroon. Suonenjoen kaupun gin talous on alijäämien osalta tasapainossa. Kaupungin velkaantuminen jatkoi taittumistaan myös vuonna 2017. Suo nen joen kaupungilla on velkaa yli 27 milj. euroa eli 3.800 euroa / asu kas. Maltillinen investointitaso ja kulutason hillintä taittoivat kaupun gin velkaantumista entisestään. Vuosien 2015-2017 aikana ei ole nostettu lainkaan pitkäaikaista lainaa. Velkoja on pystytty ly hen tämään kolmessa vuodessa yhteensä yli 7,5 milj. eurolla. Tulevien vuo sien suurin yksittäinen investointikohde tullee olemaan mah dol linen liikuntasalin ja uimahallin yhdistelmä-urakka. Hankkeen to teut tami nen edellyttää pidättäytymistä muista isoista investoinneista ja tulo poh jan vakautta lainanhoitokuluista selviytyäkseen. Kau pun ki konser nin näkökulmasta myös konsernin talous koheni ko ko nai suu dessaan edellisvuodesta. Jatkossakin kaupungin toimintoja tulee sopeuttaa tulopohjan kasvuun nähden. On tiedostettava, että veroperusteinen rahoitus (verot ja valtionosuudet) leikkaantui vuonna 2017 liki -0,4 milj. eurolla ja vuo del le 2018 veroperusteisen rahoituksen odotetaan pysyvän vuoden 2017 tasolla. näin ollen kulurakenteen kehitys määrittää pitkälti ta lou den terveenä pitämisen mahdollisuudet. Rakenteellisissa ja toimin nal li sis sa uudistuksissa on edettävä hyväksytyn ta sa pai not ta misoh jel man mukaisesti myös suunnitelmakaudella 2018-2020. Raami 2019: Liitteenä 1 on suunnitelma vuoden 2019 talousarvioraamien osalta. Suo nen joen kaupunginvaltuusto on vuoden 2018 talousarvion hyväk sy mi sen yhteydessä hyväksynyt kaupungin talousstrategian vuosil le 2018-2022. Nettoraamin suunnittelun pohjana on ta lous stra tegian mukainen talouden terveenä pitäminen vuosien 2018-2022 aika na. Liitteenä 2 on vuoden 2018 talousarvion käsittelyn yh tey dessä hyväksytty suunnitelmakauden 2018-2022 talousstrategia, jo ta on päivitetty vuoden 2017 tilinpäätösluvuilla. Talousstrategian mukainen arvio vuoden 2018 osalta näyttäisi hei nä-
kuun tilinpäätösennusteen mukaan olevan kehittymässä ta lous ar viota paremmin. Talousarvio raamin veroperusteet pohjautuvat vuodelle 2018 hy väksyt tyi hin veroprosentteihin. Verotulojen arviota ja tulevaa kehitystä tar kas tel laan talousarviovalmistelun yhteydessä pitkin syksyä ja päätös eh do tus vuoden 2019 veroprosentista käsitellään marraskuussa. Vuosille 2017-2019 kohdentuu julkisen talouden sopeuttamiseen liitty vä julkisen sektorin henkilöstön lomarahojen leikkaus -30 pro sen tilla. Lisäksi vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuo sit tais ta ansiotasoa muuttamatta. Lisäksi työnantajamaksujen suu ruut ta tarkastetaan vuosille 2017-2020. Kuntatyönantajille ker tyvil lä henkilöstömenosäästöillä rahoitetaan yksityisen sektorin kil pai luky kyä. Muun muassa lomarahojen leikkaus tarkoittaa Suonenjoen kau pungin osalta yhteensä noin -220.000 euron leikkausta vuosittaisiin henki lös tö me noi hin (vrt. vuosi 2016). Tämä leikkaus on otettu huomioon net to raa mien asettamisessa. Toimialakohtaisesti lomarahojen leikkaa mi sen vaikutukset kokonaiskustannuksiin ovat hen ki lös tö mää rästä riippuen 0,2-0,9 prosentin välillä. Uuden kunta-alan työehtosopimuksen myötä kustannustason omien palk ka me no jen osalta arvioidaan nousevan noin kaksi prosenttia. Tä mä on otettu huomioon nettoraamien yhteydessä. Talousarvion raameja selvitetään yksityiskohtaisemmin kaupun ginhal li tuk sen kokouksessa. Liitteenä 3 on luonnos toimialoille lähetettävästä ohjekirjeestä talous ar vion ja -suunnitelman laatimisesta vuosille 2019-2021. Ehdotus: Kaupunginjohtaja ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2019 talousarvion laadinnan pohjaksi liitteen 1 mukaiset net toraa mit ja oikeuttaa taloustoimiston valmistelemaan edellä mainittujen raamien perusteella toimialoille talousarvio-ohjeet. Edelleen kaupunginhallitus edellyttää, että toimialat tekevät ase tettuun nettoraamiin pääsemiseksi vähintään kustannustason nousua vas taa vat +2,0 prosentin suuruiset ei lakisääteisten taksojen ja maksu jen korotusehdotukset vuodelle 2019. Kaupunginhallitus hyväksyy esityksen teknisen lautakunnan in vestoin ti me no jen nettoraamiksi 6,5 milj. euroa vuodelle 2019. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 14.12.2015 57
Suo nen joen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2016-2020. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää toimialoja viemään talouden tasa pai not ta mis toi men pi tei tä käytäntöön valtuuston hyväksyminen tavoit tei den ja aikataulujen mukaisesti. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.