1 Valtatie kylänraittina Liikenneturvallisuus haja-asutusalueiden maanteillä
2 Tavoitteet tarkentaa ja syventää tietoa hajaasutusalueen asukkaiden liikkumisvalinnoista ja käsityksistä liikenneturvallisuudesta olosuhdetekijöiden vaikutusten arviointi (synkkä ja myrskyinen yö...) liikennemallien soveltamismahdollisuudet kohdealueeksi tiejakso Oulun seudulta, jossa päätien varressa tihentynyttä haja-asutusta vt4 välillä Haaransilta Temmes
3 valokuvat: Tiehallinto, tiekuva
4 valokuvat: Tiehallinto, tiekuva
5 Tutkimusmenetelmät olemassa olevien suunnitelmien ja tutkimusten analysointi liikennelaskennat asukaskysely ja liikkumispäiväkirja yhdeltä viikolta tavoitteena selkeys ja helppous, silti vastausaktiivisuus heikko (32 vastausta 130 kotitaloudesta) eniten vastauksia tiejakson maatalousvaltaisesta eteläosasta täydentävät haastattelut Lakeuden koulun opettajat ja 5 6-luokkalaiset maanviljelijät
6
7 Tiehallinto. liikennekamera maanantai 20.11 klo 13:35 perjantai 24.11 klo 14:36
8 Liikenneturvallisuus ja mallintaminen haja-alueella asukkaat kuvautuvat tarkasti, mutta mallissa tieto yhdistellään pinta-alaltaan suurille osa-alueille, jolloin tarkkuus katoaa malleihin lasketaan usein osa-alueiden sisäisiä etäisyyksiä, jolloin suoritetieto tarkentuu työpaikat kuvautuvat heikosti erityisesti haja-alueille tyypillisen alkutuotannon osalta haja-alueilla erityiset liikennettä tuottavat kohteet yleensä puuttuvat; lähinnä koulut ovat joskus mukana liikennetuotokset ovat perinteisesti vakioita koko tutkimusalueella johtuen aineiston niukkuudesta (tilastotiede)
9 Mallien käyttökelpoisuus kohteessa tutkimusalue kuvattu kahdella osa-alueella aluejaon karkeus keskittää liikenteen pääväylille liikennemäärät voivat teoreettisesti olla oikein osa-alueiden rajalla mallista saadaan korkeintaan päätietä koskevia liikenneturvallisuusindikaattoreita ja -vaikutuksia
10 Mallintamisen kehittäminen liikenneturvallisuuden näkökulmasta (1) liikennemallien kiinteät osa-aluejaot rajoittavat mallien kuvaustarkkuutta lähestymistapa tulisi muuttaa kokonaan paikkatietopohjaiseksi, eli hyödynnetään tieto tarkimmalla tasolla liikenneturvallisuuden kehittämisessä tarvitaan käyttäjälähtöistä lähestymistapaa, mitä nykyinen mallijärjestelmä ei tue lainkaan keskimääräisen liikkumisen sijaan tulisi kuvata yksilöiden liikkumista liikkumistarvetta tuottavien toimintojen (koulu, palvelut) välillä staattisen tiedon avulla voidaan laskea turvallisuusindikaattoreita lasketaan fyysistä liikennejärjestelmää koskevia indikaattoreita väylän geometriasta ja ympäröivästä maankäytöstä (esim. Koululiitu, erilaiset priorisointityökalut)
11 Mallintamisen kehittäminen liikenneturvallisuuden näkökulmasta (2) dynaamisen liikenteen kysyntätiedon hallinta ongelmallisempaa haja-alueilla kuitenkin tierekisterin liikennemäärä ja kasvukerroinennusteet usein riittäviä tarkempaa kysyntätietoa tarvitaan esim. kaavoitusprosessien yhteydessä, jolloin merkittävästi muuttuva maankäyttö on otettava huomioon avainasemassa haja-alueillakin on palvelujen sijainti Oulun seudulla on valmisteilla suuri liikennetutkimus yhdeksi painopistealueeksi voidaan ehdottaa liikenneturvallisuutta aktiviteettipohjaisuus, käyttäjälähtöisyys ikärakenteen vaikutus aktiviteetteihin, matkalukuihin liikkumisympäristö palveluverkko paikkatietokuvauksiin perustuva visuaalinen malli
12 Haja-alue kuntakohtaisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa kyselyt eivät korosta alueita, joilla asuu vähän ihmisiä ikärakenne voi poiketa oleellisesti koko kunnan keskiarvosta ulkoisen liikenteen suuri osuus jää vähälle huomiolle haja-alueiden alkutuotantovaltaisuus aiheuttaa liikenneturvallisuuden kannalta merkittävää kausivaihtelua kyselyn ajankohta tarvitaan prosessina laajempaa haja-alueiden käsittelyä yhteysväliselvitykset seudulliset haja-alueselvitykset
13
14
15
16
17
18 Paikallinen ja valtatien liikenne valtatiellä noin 400 ajoneuvoa klo 16 17 välillä, noin kaksinkertainen määrä keskipäivään verrattuna raskaan liikenteen määrä melko vakio eri vuorokaudenaikoina koululle ja asuntoalueelle johtavalla Kaskenmaantiellä klo 16 17 35 ajoneuvoa/h (9% valtatien liikenteestä) johtopäätös: valtaosa liikenteen huipuista valtatiellä paikallista liikennettä Kaskenmaantiellä asuntoalueelta poistuvia paitsi aamulla, myös alkuillasta: ilmeisesti kotoa lähdetään vielä uudelleen illalla harrastuksiin, kauppaan tms.
19 Kysely ja liikkumispäiväkirja
20
21
22 Pahimmat liikenneturvallisuusongelmat nelostien kapeus liikennemäärään nähden vasemmalle kääntyminen vaarallista tien kapeuden vuoksi Haaransillan kiertoliittymän vaikeaselkoisuus valtatien sijainti keskellä kylää ohikulkuliikenne, erityisesti raskas liikenne henkilöautojen holtittomat ohitukset traktorit muun liikenteen seassa liikennemelu (erityisesti jos liittymä/osoite suoraan valtatieltä) Haurukyläntien eteläisen liittymän geometria (liian terävä kulma) Vaaranmaantien liittymässä huoltoasemalta tulevat eivät miellä tulevansa pihalta, mistä seuraa tulkintaongelmia ajovuoroissa valtatien kunto (urat), Haurukyläntien kunto (kapea, pimeä soratie) leikkivät lapset Haurukyläntiellä
23 Koettuja vaaratilanteita kävely linja-autopysäkille tien laitaa pitkin autot ohittavat traktorin sulkuviivan kohdalla ohittavan nopea paluu kaistalle, roiskeet tuulilasille vaikea pääsy Haurukyläntieltä nelostielle Mikkolan myllytie liukas (tiistai) pyörätie liukas (tiistai) Vaaranmaantiellä auto oli tulla kylkeen valaisematon tieosuus
24 Entä jos olisi ollut toukokuu? valtaosalla (15/25) ei eroavaisuuksia vapaa-ajan liikkuminen runsaampaa luontokohteita, muuttolintujen tarkkailua, kyläilyä naapureissa osa lyhyistä matkoista pyöräillen traktorilla liikkumista enemmän pihan ja peltojen välillä liukkauden puuttuessa pyöräily turvallisempaa ja liittyminen valtatien liikenteeseen helpompaa parempi näkyvyys toisaalta: aina tässä tien varressa on yhtä vaarallista
25 Koululaisten ja opettajien ryhmähaastattelut Lakeuden koulun kolme opettajaa: alikulku lisää turvallisuutta koulun läheisyydessä ajo koulun pihalle (henkilökunta, vanhemmat, huoltoajo) vaarallisinta paikallisteillä valtatie rajoittaa opetuksen järjestelyjä (melu, kulkueste) 5 6-luokkalaiset (11 14-vuotiaita, 17 tyttöä ja viisi poikaa): kaikkien perheissä vähintään kaksi autoa, useimmissa mopo/mopoja asenteet mopoilumyönteisiä, neljällä pojalla oli jo mopo seitsemän oli ajanut mopolla itse, osa myös pitempiä matkoja heijastinta käytetään aina, pyöräilykypärää noin puolet vaaraa aiheuttavat aura-autot, traktorit ja sinkoilevat kivet peltoautoista ja moottorikelkoista myös kokemuksia
26 Maanviljelijöiden haastattelut liikkumistarve vaihtelee vuodenajan mukaan, huippu keväällä pellot hajallaan laajalla alueella, jopa 10 km etäisyydellä ongelmina liittyminen, nopeuserot ja muiden ajokäyttäytyminen paikallistiet kapeita mutta turvallisia Ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi autoilijoiden asennekasvatus ajokäyttäytymisen valvonta esimerkiksi kameroin nopeusrajoitukset (80/100) nykyisellään ok, ongelma ettei niitä noudateta tilusjärjestelyt periaatteessa ok, mutta eivät sovellu omaan tilanteeseen rasiteteiden uudelleenjärjestelyt vähentäisivät liikkumistarvetta maanteillä valtatien leventäminen
27 Johtopäätöksiä ruuhkavuosia elävät asukkaat haastava tutkimuskohde koululaisten kautta saatiin hyvin tietoa liikennemallit eivät erottele riittävästi haja-alueen matkoja jo varsin pienikin asuntoalue lähikaupungin työssäkäyntialueella tuottaa liikennemääriin ajallisia huippuja haja-alueen kantaväestö ei liiku kovinkaan paljoa (ei edes joka päivä) liikenneturvallisuus pitkälti asenneongelma, pitkämatkainen liikenne ei varautunut kohtaamaan hidasteita tien leventäminen vähentäisi riskejä (toteutumassa)