Tavoitteet ja mitoitus

Tavoitteet ja mitoitus 16WWE0303 1.7.2010 Joutsan kunta JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAYLEISKAAVA JA RUTAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

1 Sisältö Yhteenveto 1 YLEISTAVOITE 2 2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET 2 3 MAAKUNNALLISET TAVOITTEET 3 4 YLEISKAAVAN PERUSTAVOITTEET 4 4.1 Yleistavoitteet 4 4.2 Sektorikohtaiset tavoitteet 5 5 RAKENNUSOIKEUDEN PERUSTEET 7 5.1 Rakennusoikeuden määrittämisperusteet 7 5.2 Rakennusoikeuden laskentaohjeet 8 Liitteet

2 1 YLEISTAVOITE Suunnittelutehtävän tavoitteena on maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittaman oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen Joutsan kunnan pohjoisosien toistaiseksi kaavoittamattomille alueille. Lisäksi laaditaan rantayleiskaavan muutos Rutajärven rantaosayleiskaavan alueelle. Yleiskaavaa voidaan hyväksymisen jälkeen käyttää määrätyiltä osin rakennuslupien myöntämisen perusteena ja suunnittelutarveratkaisujen pohjana. Suunnittelun pohjana ovat alueen nykyinen maankäyttö, aikaisemmat suunnitelmat sekä luonnonolot. Suunnitelman tavoitteena on saattaa Joutsan kunnan pohjoisosan kaavoittamattomat vesistöt kaavoituksen piiriin. Tavoitteena on myös, että tämän työn jälkeen koko kunnan alueella on voimassa yhtenäiset rantarakentamismääräykset ja rakentamisen mitoituskäytännöt. Pääasiassa kaavoituksessa on kyse asumisen, loma-asumisen ja matkailua palvelevien toimintojen suunnittelusta, mutta lisäksi kaavassa varataan alueita mm. suojelu-, virkistyssekä maa- ja metsätalouden tarpeisiin Suunnittelutyön yhteydessä pyritään painottamaan avoimuutta, vuorovaikutteisuutta sekä maanomistajien tasapuolista kohtelua. 2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojenhuomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

3 MAAKUNNALLISET TAVOITTEET 16WWE0303 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja - käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Aluekehityslain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Keski-Suomessa näitä laaditaan Keski-Suomen liiton johdolla. 3 Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys pitkällä aikavälillä (noin 20-30 vuotta). Maakuntasuunnitelma osoittaa yleispiirteisesti Keski-Suomen kehityksen tavoitteet ja strategiat niiden toteuttamiseksi. Maakuntasuunnitelma on lähtökohtana maakuntakaavalle ja maakuntaohjelmalle. Suunnitelman tavoitevuosi on 2015 nopeasti muuttuvissa asioissa (esimerkiksi elinkeinot), muutoin 2030. Keski-Suomen voimassa oleva maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.11.2005. Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kunnan kaavoitukseen pääosin maakuntakaavan kautta. Maakuntakaava toimii ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama ja tullut lainvoimaiseksi 10.12.2009. Maakuntaohjelma Maakuntaohjelmassa konkretisoidaan maakuntasuunnitelmassa hyväksyttyjä linjauksia. Maakuntaohjelma on neljän vuoden, eli kunnallisvaltuustojen toimikauden mittainen toimintasuunnitelma. Tällä hetkellä on käytössä maakuntaohjelma 2007-2010. Uuden maakuntaohjelman valmistelu vuosille 2011-2014 on käynnistynyt.

Maakuntaohjelma perustuu aluekehityslakiin (602/2002), maakuntasuunnitelmaan, ja valtakunnallisiin aluekehittämistavoitteisiin. Keski-Suomen maakuntaohjelmaan on määritelty neljä kehittämisaluetta: 1 elinkeinot ja teollisuus 2 osaaminen ja koulutus 3 hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova 4 yhdyskuntarakenne ja vetovoima 4 YLEISKAAVAN PERUSTAVOITTEET 4.1 Yleistavoitteet 4 Yleiskaavatyölle asetetaan seuraavat yleistavoitteet: Yleiskaavan tulee säilyttää luonto-, maisema- ja virkistysarvoja myös tuleville sukupolville kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Yleiskaavan tulee edustaa eri intressipiirien etuja mahdollisimman tasapuolisesti. Kylätoimintojen, yleisen ympäristönhoidon ja suojelun, asumisen, virkistyskäytön, matkailun, liikenteen sekä maa- ja metsätalouden tarpeet tulee harkitusti sovittaa yhteen. Maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti ottaen huomioon myös heidän omia ehdotuksiaan alueidensa käytöstä. Asutus ohjataan rakentamiseen soveltuville alueille ottaen erityisesti huomioon luonnonarvot. Yleisiin veneily- ja virkistystarkoituksiin tulee osoittaa riittävästi alueita. Tällä näkökohdalla on myös matkailua ja muuta elinkeinotoimintaa tukevaa merkitystä. Yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että se saa tuekseen Joutsan kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Yleiskaavaa käytetään määrätyiltä osin rakennuslupien myöntämisen perusteena ja suunnittelutarveratkaisujen pohjana. Mainituista yleistavoitteista voidaan edelleen johtaa yleistavoitteita yksilöiviä sektorikohtaisia tavoitteita.

5 4.2 Sektorikohtaiset tavoitteet Ympäristönhoito ja suojelu Pysyvä asutus Loma-asutus Turvataan arvokkaiden alueen osien ja kohteiden säilyminen riittävän laajoilla ja määräyksiltään riittävän tiukoilla aluevarauksilla. Ohjataan yleinen virkistyskäyttö sopiville reiteille ja kohteille, pois luonnontilaltaan herkiltä alueilta. Annetaan tarpeelliseksi havaittavia suosituksia ympäristöhoidon edistämiseksi vapaaehtoisin keinoin. Selvitetään kaava-alueelle sijoittuvan uuden pysyvän asutuksen rakennusmahdollisuudet sekä olevassa olevien asuinalueiden täydentämismahdollisuudet. Varaudutaan ympärivuotisen asumisen sijoittumiseen pääasiassa jo olevan pysyvän asumisen vyöhykkeille, mikäli tontti ympäristöineen muutenkin hyvin täyttää vakituisen asumisen vaatimukset. Otetaan erityisesti huomioon jo olevan pysyvän asutuksen tarpeet osoittamalla riittävästi veneiden pitopaikkoja, uimapaikkoja yms. kohteita aikaisemman perinteen pohjalta. Otetaan huomioon aikaisempi aluetta koskeva perinne- ja kulttuurimaisemaan liittyvä selvitys- ja suunnittelutoimi. Selvitetään alueen täydennysrakennusmahdollisuudet sekä sovitetaan lisärakentaminen kylämiljööseen ja maalaismaisemaan sekä huomioidaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Tutkitaan tasapuolinen maanomistajakohtainen loma-asutuksen määrä käyttäen myös emätilaperiaatetta. Siirretään rakennusoikeutta luonnonolosuhteiltaan herkiltä rannanosilta muille saman maanomistajan ranta-alueille. Osoitetaan rantaosakohtaisesti sijoitettavissa olevien rantaasuntojen määrä.

6 Yleinen virkistys, matkailu ja veneily Elinkeinot Varaudutaan matkailutarpeiden huomioimiseen mahdollisimman hyvin. Osoitetaan matkailutoiminnalle, retkeilylle, ulkoilulle sekä veneilyharrastukselle riittävästi eritasoisia kohdealueita. Jätetään riittävästi metsätalousrantoja, jotka ovat samalla perinteisiä jokamiehen oikeuden rantoja. Pyritään yleisesti edistämään alueen peruselinkeinojen lisäksi myös muiden elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia. Palvelut Nojataan metsänkäsittely- ja uudistamistoimenpiteissä metsälain vaatimuksiin. Tuetaan palveluiden kehittymistä asianmukaisilla aluevarauksilla. Tuetaan haja-asutusalueiden palvelujen säilymistä keskittämällä matkailu-, asutus- ja virkistysalueita olevien palvelujen ja tieyhteyksien läheisyyteen. Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Tukeudutaan olemassa olevaan tieverkostoon mahdollisimman tehokkaasti. Huomioidaan alueen liikenneolojen kehittämistarpeet. Kaavoituksessa kiinnitetään huomiota jätevesienkäsittelyyn ja pyritään ohjaamaan jätehuoltoa kaavamääräyksin. Vesi- ja jätehuollon ohjaamisella pyritään ennaltaehkäisemään päästöt ympäristöön mahdollisimman tehokkaasti.

7 5 RAKENNUSOIKEUDEN PERUSTEET 5.1 Rakennusoikeuden määrittämisperusteet Rakennusoikeus lasketaan ja tutkitaan maanomistusyksiköittäin. Samalle maaomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jolloin rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. Rantaviivan mitoitusperusteena käytetään yleisesti käytössä olevaa muunnettua rantaviivaa. Laskentamalli huomioi saarten, niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla lähirannan aiheuttamia rajoituksia. Kuva 1 Ohje rantaviivan muuntamiseen. Rantaviivan pituus mitataan maanmittauslaitoksen numeerisesta kiinteistörajakartasta. Rakennusoikeus rantaviiva km:ä kohti saattaa vaihdella. Perusteina vaihteluille ovat luontosuhteet, vesistön/saaren kokoluokka, tavoitekannanotot, maanomistajien hyväksyttävät esitykset tai muut yleispätevät seikat.

Mitoituslaskelmilla ei ole vaikutusta olemassa olevien laillisesti rakennettujen rakennusten peruskorjaamiseen eikä uudelleen rakentamiseen. Vahvistetut ranta-asemakaavat otetaan sellaisenaan huomioon. Jos rakentaminen sijoittuu etäämmälle rantaviivasta, voidaan tapauskohtaisesti sallia tavanomaista korkeampi rakentamistehokkuus. Tällöin erityisesti lomakylätyyppiseltä rakentamiselta tulee vaatia yksityiskohtaisempaa suunnittelua esimerkiksi ranta-asemakaavan muodossa. Rantarakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetään ns. emätilaperiaatteesta. Emätilan määrittelyn perusajankohtana käytetään päivämäärää 15.10.1969, jolloin rakennuslain rantakaavaa koskevat säännökset tulivat voimaan. Kantatilatarkastelussa selvitetään ne alkuperäiset tilat, jotka alueella olivat tuona ajankohtana. Kantatilaperiaatetta noudatettaessa jaetaan mitoitusnormituksen mukaan tuleva rakennusoikeus ko. kantatilan alkuperäisen rantaviivamäärien perusteella. Kantatilan uusien rakennuspaikkojen määrä saadaan vähentämällä ko. kantatilan kokonaisrakennusoikeudesta jo rakennetut ja lohkotut sekä sellaiset rakennusluvan saaneet rakennuspaikat, joilla lupa on voimassa kaavaa laadittaessa. 5.2 Rakennusoikeuden laskentaohjeet Käytännön rantaosakohtaista rakennusoikeuden määrittämistä varten luokitellaan suunnittelualueen rannat mitoitusvyöhykkeisiin. RYHMÄ A mitoitus 3,5 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviiva-km Ympäristö- ja luontoarvoiltaan valtakunnallisesti arvokkaat tai muutoin luontoarvoiltaan erityisen arvokkaat alueet (geoekologinen suositusluokka III) Mitoitus normaalisti 3,5 rakennuspaikkaa / ranta-km, mutta voi vaihdella välillä 3,0 4,0 rakennuspaikkaa / ranta-km 8 RYHMÄ B mitoitus 5,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviiva-km Normaalisti keskitason rannat, jotka edustavat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan alueen keskitasoa ajatellen rakentamista (geoekologinen suositusluokka II ja I). Mitoitus on normaalisti 5,0 rakennuspaikkaa / ranta-km, mutta voi vaihdella välillä 4,5-5,5 rakennuspaikkaa / ranta-km.

9 RYHMÄ C mitoitus 6,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviiva-km RYHMÄ D mitoitus saaren pinta-alan mukaan RYHMÄ E mitoitus vesistön pinta-alan mukaan Rannat, jotka ovat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan erityisen hyvin rakentamiseen sopivia (geoekologinen suositusluokka I). Mitoitus on normaalisti 6,0 rakennuspaikkaa / ranta-km, mutta voi vaihdella välillä 5,5-6,5 rakennuspaikkaa / ranta-km. Saarirannat alle 20 ha:n saarissa ovat erityisrantoja, joiden mitoitus tulee tehdä saaren pinta-alaan perustuvana. Saaren koko Rakennusoikeus alle 1,0 ha Ei rakennusoikeutta 1-2 ha Yksi rakennuspaikka 2-20 ha Rakennusoikeus 1 rakennuspaikka alkavaa kolmea ha:a kohti yli 20 ha Rakennusoikeus kuten mantereella Pienvesistöt: lammet alle 10 ha sekä alle 50 m levyisten jokien rannat ovat erityisrantoja, joiden mitoitus tulee tehdä erityisperustein. Alle 1 ha lammilla ei ole rakennusoikeutta Mitoitus lampien osalta 1 rakennuspaikka / 2,5 vesi-ha sekä pienten jokien osalta 2 rakennuspaikkaa / todellinen joki-km. Mitoitettavina jokina tarkasteltavia vesistöjä ovat vain Rutajoki ja Kälkäjoki, muut joet ja purot rajataan rantaosayleiskaavan ulkopuolelle. Kohtuullistamisperiaate Edellä esitetty palvelee rakennusoikeuden laskentaohjeena. Mikäli ohjeiden soveltaminen johtaa selvästi kohtuuttomuuksiin, on niistä mahdollista erityisin perustein poiketa. Pöyry Finland Oy