Paperiteollisuuden perustutkinnon, paperiprosessinhoitajan opetussuunnitelma

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperin ja kartonginvalmistuksen koulutusohjelma, paperiprosessinhoitaja

Paperiteollisuuden perustutkinnon, paperiprosessinhoitajan opetussuunnitelma Paperin ja kartonginvalmistuksen koulutusohjelma Paperiteollisuuden perustutkinnon opetussuunnitelman on hyväksynyt elokuussa 2006 johtava rehtori Esa Juvonen Painos 30 kpl

SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTON OPETUSSUUNNITELMA YHTEINEN OSA

2 Opetussuunnitelma on oppilaitoksen pedagogisen toiminnan tärkein asiakirja ja sen toiminnan perusta. Savon ammatti- ja aikuisopiston opetussuunnitelman yhteinen osa määrittää ne koulutukselliset tavoitteet ja perustekijät, joiden varaan oppilaitoksen koulutustoiminta perustuu. Opetussuunnitelman sisällöstä on määrätty ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan perusteissa. Opetussuunnitelman hyväksyvät kuntayhtymän toimintasäännön mukaan johtavat rehtorit. Opetussuunnitelman yhteinen osa määrittää toiminnan linjaukset oppilaitoksen kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten ja sitä täydentävät tutkinnoittain laadittavat opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelma kokonaisuudessaan on aina sidoksissa siihen aikaan ja hetkeen jolloin se laaditaan. Sen sisältö ja linjaukset heijastavat niitä painotuksia ja tarpeita yhteiskunnassa ja sen työ -, elinkeino- ja kulttuurielämässä, jotka ovat voimassa opetussuunnitelman laatimisen aikaan. Opetussuunnitelmalla on yhteiskunnallisesti kahtalainen funktio. Toisaalta se kehittyy ja mukautuu yhteiskunnan kehittymisen mukaisesti ja on siten jatkuvan kehityksen alaisena. Toisaalta siinä esitetyille näkemyksillä ja linjauksilla on vaikutusta yhteiskunnan kehitykseen ja se on osaltaan sitä ohjaava. Opetussuunnitelmaprosessin ylläpitäminen on oppilaitoksen tärkeimpiä tehtäviä ja opetussuunnitelman yhteinen osa luo tuolle prosessille kestävän linjan. Opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat vuorovaikutuksessa oppilaitoksen pedagogisen strategian kanssa ja niissä toteutuvat oppimisen kannalta tärkeät pedagogiset linjaukset. Näitä asiakirjoja on valmisteltu samanaikaisesti. Opetussuunnitelman yhteinen osa on syntynyt yhteistyössä oppilaitoksen opetussuunnitelmatyöryhmän ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Markku Rissanen Kuntayhtymän johtaja

3 SISÄLLYSLUETTELO KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN SAATESANAT 1 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 6 1.1 Johdanto 6 1.2 Keskeiset arvot ja toiminnan kehittämisstrategiat 7 1.3 Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen 9 1.4 Koulutuksen itsearvioinnin toteuttaminen 9 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 11 2.1 Koulutuksen tavoitteet 11 2.2 Koulutuksen järjestämistavat 13 2.3 Opetuksen järjestäminen 14 2.4 Opintojen tarjonta yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa 15 2.5 Opinto-ohjaus ja opiskeluun liittyvät tukipalvelut 15 2.6 Maahanmuuttajien sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestäminen 17 3 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEISENA PERUSKOULUTUKSENA 18 3.1 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen 18 3.2 Osaamisen tunnustaminen 18 3.3 Erityisopetuksen järjestäminen 19 3.4 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön toteuttaminen 20 3.5 Työssäoppiminen 20 3.6 n arviointi 21 4 TUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 24 4.1 HENKILÖKOHTAISTAMINEN 24 4.2 Valmistavan koulutuksen järjestäminen 25 4.3 n arviointi 25 5. KÄSITTEET 27

4 6. YHTEISET OPINNOT 20 OV 31 6.1 ÄIDINKIELI 31 6.2 VIERAS KIELI, ENGLANTI (A-kieli) 39 6.3 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI 45 6.4 MATEMATIIKKA 47 6.5 FYSIIKKA JA KEMIA 52 6.6 YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO 56 6.7 LIIKUNTA 58 6.8 TERVEYSTIETO 60 6.9 TAIDE JA KULTTUURI 62 6.10 VALINNAISET YHTEISET OPINNOT 66 7. PAPERITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO 120 OV 67 7.1. TUTKINNON RAKENNE 67 7.2. TUTKINNON KUVAUS 68 7.3 TUTKINNON YHTEISET OPINNOT 69 7.3.1 Paperiteollisuuden perusosaaminen 69 7.3.1.a Fysiikan ja kemian perusteet 72 7.3.1.b Minä oppijana 75 7.3.1.c Tietotekniikka 77 7.3.1.d Prosessit 79 7.3.1.e Puun rakenne ja käsittely 81 7.3.1.f English for Paper Industry 83 7.3.1.g Talous- ja työelämätieto 86 7.3.2 Mekaaninen kunnossapito 88 7.3.2.a Kuljetustekniikka ja konepiirustus 91 7.3.2.b Kunnossapito ja asennus 93 7.3.2.c Hydrauliikka ja pneumatiikka 96 7.3.3 Sähkö- ja automaatiokunnossapito 97 7.3.3.a Sähkötekniikka 100 7.3.3.b Mittaustekniikka 103 7.3.3.c Automaatiotyöt 105 7.3.3.d Säätö- ja ohjaustekniikka 1 107 7.3.3 e Säätö- ja ohjaustekniikka 2 109 7.4 KOULUTUSOHJELMAOPINNOT 111 7.4.1 Massojen ja vesien käsittely 111 7.4.1.a Mekaaniset- ja uusiomassat 113 7.4.1.b Sellut 115 7.4.1.c Paperi- ja kartonkikoneen märänpään hallinta 117 7.4.2 Paperin ja kartongin valmistus 119 7.4.2.a Paperin ja kartongin valmistus 1 121 7.4.2.b Paperin ja kartongin valmistus 2 124 7.4.3 Paperin ja kartongin jälkikäsittely 126 7.4.3.a Paperin ja kartongin jälkikäsittely 1 128 7.4.3.b Paperin ja kartongin jälkikäsittely 2 130

5 7.5 OPINNÄYTETYÖ 133 8 KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT VALINNAISET AMMATILLISET OPINNOT 136 8.1 Työnhakukurssi 136 8.2 Minustakin yrittäjä 138 8.3 Kansainvälisyys 141 8.4 Paperialan suullinen englanti (Spoken English for Paper Industry) 142 8.5 Laboratorioharjoitukset englanninkielellä 144 8.6 Ympäristönsuojelu 147 9 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 148 9.1 Paperin- ja kartongin jalostus 149 9.2 Liikunta 151 9.3 Valmentautuminen työelämään 152 9.4 Orientoivat opinnot 153 10 KOULUTUSOHJELMAOPINNOT TAULUKKONA 155 10.1 Paperiteollisuuden koulutusohjelma, paperiprosessinhoitaja,120 ov 155

6 1 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1.1 JOHDANTO Savon koulutuskuntayhtymä järjestää toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, aikuisten lisä- ja täydennyskoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Oppilaitoksen nimi on Savon ammatti- ja aikuisopisto. Oppisopimuskoulutuksesta vastaavan yksikön nimi on Savon oppisopimuskeskus. Kuntayhtymässä on 21 jäsenkuntaa. Savon koulutuskuntayhtymä tuottaa Pohjois-Savoon hyvinvointia tarjoamalla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisia ja vetovoimaisia koulutuspalveluja, jotka perustuvat laaja-alaiseen vuorovaikutukseen työelämän kanssa ja elinikäiseen oppimiseen. Savon ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa koulutusta seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Koulutusta järjestetään ja kehitetään koulutusalojen yhteistyönä asiakaslähtöisesti elinikäisen oppimisen periaatteella. Koulutustoiminnan lisäksi Savon koulutuskuntayhtymä harjoittaa koulutusta tukevaa hotelli- ja ravintolatoimintaa sekä alkoholijuomien valmistusta, vähittäis- ja tukkumyyntitoimintaa sekä muuta palvelutoimintaa. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää koulutuksen, omistajakuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa. Koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteinen osa toimii koko oppilaitoksen sekä oppisopimustoimiston sisäisen kehittämisen, laadunhallinnan ja tiedottamisen välineenä. Samalla se ohjaa opiskelijoita, opettajia ja oppilaitosyhteisöä sekä perehdyttää työelämän edustajia ja muita sidosryhmiä perustutkintoihin sekä ammattija erikoisammattitutkintoihin.

7 1.2 KESKEISET ARVOT JA TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Koulutuskuntayhtymän opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön päivittäistä toimintaa ohjaavat kuntayhtymän keskeiset arvot ja toiminnan kehittämislinjaukset. Arvot Savon koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjaavat perustekijät ovat ihmisyyden kunnioitus, yhteisöllisyys ja osaaminen. Organisaation kulttuuriset tekijät, arvot ja arvostukset muodostavat perustan, mahdollisuudet ja rajat toiminnalle. Ihmisyyden kunnioitus (rehellisyys, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, erilaisuuden hyväksyminen, yksilöllisyys) Yhteisöllisyys (sitoutuminen, vastuullisuus, arvostus, keskinäinen kunnioitus, avoimuus, luottamus) Osaaminen (terve ammattiylpeys, ammattitaito, asiakaslähtöisyys, johdonmukaisuus, kannustaminen, taloudellisuus ja tehokkuus) Oppilaitoksen menestystekijät Menestystekijät ovat strategisia valintoja ja kehittämisen kohteita, joista muodostuu sisäinen ja ulkoinen tehokkuus. Menestyäksemme meidän on pystyttävä varmistamaan seuraavien toimintojemme laadukkuus. Asiakkaiden ja alueen osaamistarpeen ja tarjonnan kohtaaminen nyt ja tulevaisuudessa Ennakoimme tulevaisuutta ja suuntaamme sen pohjalta toimintaamme. Ennakoinnissa keskeistä on selvittää muutos- ja osaamistarpeet sekä huolehtia yhteyksistä tutkimukseen, kehittämiseen ja työelämään. Oman osaamisen varmistaminen Uudistamme ja kehitämme osaamistamme ja toimimme verkottuneesti muiden osaajien kanssa. Varmistamme, että toimintamme on motivoivaa, henkilöstöä sitouttavaa, turvallisuutta tuovaa ja luottamukseen perustuvaa. Tuloksellinen toiminta Toimimme tehokkaasti, taloudellisesti ja kustannustietoisesti. Toiminnassamme hyödynnämme koko oppilaitoksen osaamista ja kehitämme sitä niin, että se tarjoaa asiakkaalle monipuoliset mahdollisuudet ja motivoivan kokonaisuuden.

8 Erityistä huomiota kohdistamme opetussuunnitelmien toteutukseen sekä yhteisten painotusten ja ydinosaamisen toteutuksen laadukkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Varmistamme omistajien tyytyväisyyden ja tuen tuloksellisen toiminnan kautta. Strategiset päämäärät Päämäärät antavat oppilaitoksellemme suunnan tehokkaaseen toimintaan sekä konkreettiset tavoitteet tekemiselle. Asiakkaiden ja alueiden osaamistarpeen ja tarjonnan kohtaaminen (tarvelähtöisyys, vaikuttavuus) Savon koulutuskuntayhtymä ja Savon ammatti- ja aikuisopisto on aktiivisesti kohottamassa maakunnan osaamistasoa osallistumalla aloitteellisesti ammattikorkeakoulun, yliopiston ja tutkimuksen muodostamaan osaamisketjuun. Yritys- ja työelämäkumppaneiden kanssa käytävän systemaattisen vuoropuhelun kautta tunnistamme koulutuksen muutostarpeet sekä reagoimme niihin innovatiivisesti ja nopeasti. Näin varmistamme, että opiskelijoille tarjottava koulutus on ajantasaista ja laadukasta sekä vastaa elinkeinon asettamia ammattitaitovaatimuksia. Yrittäjyyteen, itsenäiseen ajatteluun ja oma-aloitteisuuteen kannustavat opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt (tilat ja laitteet) mahdollistavat opiskelijoiden ryhtymisen koulutuksen jälkeen myös itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi tai yrittäjiksi. Otamme osaltamme vastuun alueen väestön elinikäisestä oppimisesta ja varmistamme kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen (määrällinen ja laadullinen ennakointi) sekä koulutuksen kattavuuden maakunnan eri alueilla. Tuloksellinen toiminta ja taloudellisuus Maakunnan eri seutukunnilla ja koulutusaloilla annettavan koulutuksen taloudellisuus ja tehokkuus tunnistetaan ja tunnustetaan koulutustarjontaa päätettäessä ja oppimisympäristöihin investoitaessa. Pedagoginen kehittäminen Oppilaitoksen pedagogisen toiminnan ja kehittämisen viitekehyksenä on elinikäinen oppiminen. Turvaamme pedagogisen osaamisen ja sen toteuttamisen kehittämismahdollisuudet kaikissa yksiköissä ja kehitämme oppimisympäristöjä sekä niitä tukevia tietojärjestelmiä. Kehitämme myös oppimista työpaikoilla ja luomme sitä tukevia oppimisen perusrakenteita. Korostamme myös eri koulutusasteiden oppilaitoksien välisten koulutusketjujen merkitystä.

9 Kuntayhtymän osaaminen kaikkien käyttöön Opetuksen perustehtävään liittyvän avainosaamisen tulee olla organisaatiolla itsellään. Joustavuus ja muutosherkkyys voidaan varmistaa verkottumalla ja yhteistyöllä muiden organisaatioiden kanssa. Osaamisen kokoaminen ja hyödyntäminen tapahtuu organisoitumalla oppilaitosja toimialuekohtaisesti työryhmiksi. Seutukuntakohtaisiin koulutustarpeisiin vastataan oppilaitoksen seutukuntaorganisaation kautta. 1.3 HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstön osaaminen on koko kuntayhtymän käytössä. Osaamisen johtamisella ja työhyvinvointia edistävillä toimenpiteillä turvataan henkilöstön sitoutuminen ja jaksaminen sekä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa. Osaamisen kehittäminen perustuu kuntayhtymän strategisiin päämääriin ja tutkimuksen kautta saatuun tietoon. Henkilöstön kehittämistarpeet määritellään osaamiskartoituksella, joka dokumentoidaan sähköiselle lomakkeelle. Henkilöstön kehittämissuunnitelmia laaditaan ja niiden toteutumista ja tuloksia seurataan vuosittain käytävillä kehityskeskusteluilla. 1.4 KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Laadunhallinta perustuu toimintastrategiaan sekä määritettyyn toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Periaatteena on toimintajärjestelmämme, toimintamme laadun ja vaikuttavuuden jatkuva parantaminen. Johtamisjärjestelmä tukee tämän periaatteen toteutumista. Toimintaa tarkastellaan omistajien, rahoittajien ja asiakkaiden odotusten näkökulmasta sekä prosessien sujuvuuden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmista. Suorituskyvyn seurantaan on laadittu mittarit (tuloskortti). Laatujärjestelmään kuuluvat olennaisena osana itsearviointi ja auditointi. Laadun arvioinnin yhtenä menetelmänä Savon koulutuskuntayhtymässä on Euroopan laatupalkintomalli (EFQM). Itsearvioinnin avulla arvioidaan kuntayhtymän koko toimintaa ja sen tasoa, menettelytapoja ja toiminnan tuloksia järjestelmällisellä ja osallistavalla tavalla. Arvioinnin avulla tunnistetaan organisaation vahvuudet ja kehittämisalueet. Arviointi auttaa osaltaan vastaamaan paremmin asiakkaittemme tarpeisiin ja odotuksiin. Sisäinen auditointi perustuu ISO9001-järjestelmään. Auditoinnissa keskitytään itsearvioinneissa ilmenneiden vahvuuksien ja parantamisalueiden tarkasteluun. Sekä itsearviointi että sisäinen auditointi ovat osa vuotuista toimintaa. Myös säännöllisten mittausten ja kyselyiden avulla selvitetään toiminnan vahvuuksia ja kehittämisalueita. Henkilöstökysely toteutetaan syksyisin. palautteita kootaan systemaattisesti, ne ovat osa opiskelua. Palautteista koostetaan keskeisimmät vahvuudet ja kehittämisalueet; näin saadaan itsearviointituloksia täydentävää kuvaa

10 toiminnan kehittämiselle. Osallistumme aktiivisesti kansallisiin arviointeihin, joiden tuloksia hyödynnämme systemaattisesti. Laadunhallintaan liittyy tutkimustoiminta, joka tukee perustehtävän kehittämistä, aluekehitystoiminnan hankkeita sekä työelämälle suunnattujen koulutus- ja kehittämispalveluiden tuottamista.

11 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 KOULUTUKSEN TAVOITTEET Savon ammatti- ja aikuisopiston keskeiset pedagogiset lähtökohdat ja kehittämisen kohteet ovat oppijakeskeisyys opetuksessa ja oppimisessa opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen sekä oppimisen ja kasvamisen tuen ja ohjauksen kehittäminen koulutuksen lähentäminen ympäröivään maailmaan, erityisesti työelämään. Lähtökohtamme on, että ihminen on yksilö ja arvokas sellaisena kuin on ja uskomme jokaisen kykyyn ja haluun oppia ja kehittyä. Oppiminen on elinikäistä ja se kuuluu kaikille. Tavoitteena on, että Savon ammatti ja aikuisopiston opiskelija kantaa vastuun omasta kasvamisestaan ja kehittymisestään sekä ammattiin että elämään. Hän tuntee vastuuta kanssaihmisistä ja kohtelee näitä kunnioittavasti. Hän ottaa huomioon ihmisten ja kulttuurien välisen erilaisuuden ja tutustuu kansainvälistymisen tarjoamiin mahdollisuuksiin opiskelussa ja työelämässä. n oikeuksista ja velvollisuuksista säädellään ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä sekä oppilaitoksen järjestyssäännöissä. Valtakunnallisissa tutkintojen perusteissa määritellään ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet, yhteiset painotukset sekä kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen tavoitteena on, että opiskelijalle kehittyy tarvittavat oppimis-, ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja viestintä-, yhteistyö- sekä eettisten ja esteettisten taitojen valmiudet. Ydinosaamisen elementtejä kehitetään opiskelijalähtöisellä pedagogiikalla ja didaktiikalla, jolloin opettaja on ohjaaja ja työhön valmentaja, mutta myös rajojen asettaja. Oppimistilanteet sisältävät aina näitä ydinosaamisalueita. Ne ovat olennainen osa uutta ammattilaisuutta. Nämä ydinosaamistaidot ovat osa opiskelija-arviointia ja niitä täsmennetään tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa.

12 Yhteiset painotukset Ammatillisen ydinosaamisen ohella Savon ammatti- ja aikuisopiston koulutusaloilla toteutetaan seuraavia yhteisiä painotuksia. Menetelmiä niiden tavoitteitten saavuttamiseksi tarkennetaan tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa ja ne otetaan huomioon arvioinnissa. Seuraavassa on kiteytetty yhteisten painotusten tavoitteet: Kansainvälisyys opiskelijalle kehittyy valmiuksia toimia monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä opiskelija voi osallistua kansainvälisiin vaihtoprojekteihin, yhteisiin eurooppalaisiin opintojaksoihin sekä työssä oppimiseen ulkomailla opiskelijalle tarjotaan monipuolisesti kulttuuri- ja kieltenopetusta Kestävä kehitys opetuksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja opiskelija harjaantuu ottamaan ne huomioon opiskelussa, työssä ja kansalaisena. tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa selvitetään, kuinka ympäristöasiat otetaan huomioon kyseisiä ammatteja harjoitettaessa. Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen opiskelija osaa hyödyntää tietoyhteiskunnassa tarvittavia perusvalmiuksia ja osaa ottaa toiminnassaan huomioon teknologian vaikutuksia omaan alaansa ja sen tulevaisuuteen Yrittäjyyden kehittyminen opiskelija ymmärtää elinkeinoelämän rakennetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia työllistymiseen opiskelijasta kehittyy oma-aloitteinen ja omaa työtään arvostava työntekijä, ammatinharjoittaja tai yrittäjä Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta opiskelija ymmärtää laadun merkityksen ja osaa soveltaa laadunhallinnan menetelmiä omassa työssään opiskelija osaa ottaa huomioon asiakkaan odotukset ja yksilölliset tarpeet palvelutilanteessa

13 Kuluttajaosaaminen opiskelija osaa soveltaa kuluttajalainsäädäntöä opiskelija osaa toimia kuluttajana ja kansalaisena kansantaloutta edistävästi Työsuojelu ja terveydestä huolehtiminen Työsuojelun ja terveydestä huolehtimisen periaatteita noudatetaan koulutuksessa ja niiden toteutumista seurataan työssäoppimisen aikana. Koulutuksen aikana varmistetaan, että opiskelija osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työkykyään osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä on motivoitunut noudattamaan työsuojelumääräyksiä osaa huolehtia työympäristönsä ergonomiasta ymmärtää henkisen työsuojelun periaatteita sekä ilmapiirin ja ihmissuhteitten merkityksen työyhteisössä. 2.2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTAVAT Yleiset puitteet koulutuksen järjestämiselle asettaa kuntayhtymän koulutuksen järjestämislupa. Opetusministeriön myöntämässä järjestämisluvassa on määritelty mm. ammatillisen peruskoulutuksen osalta kunnat, joissa koulutusta voidaan järjestää sekä koulutusalat, opiskelijamäärät ja erityiset koulutustehtävät. Lisäksi järjestämislupa sisältää luvan ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Ammatillinen perustutkinto (120 ov) voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena opetussuunnitelman perusteiden mukaan tai näyttötutkintona näyttötutkinnon perusteiden mukaan. Ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintona. Näyttötutkinnoissa oppilaitokset antavat valmistavaa koulutusta sekä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat näytöt tutkintotoimikuntien kanssa solmittujen järjestämissopimusten mukaisesti. Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot ammattiosaamisen näytöillä. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito ja erikoisammattitutkinnoissa alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Koulutuksen järjestäjä päättää järjestämissopimuksen asettamissa rajoissa, miltä osin perustutkintojen koulutus järjestetään opetussuunnitelmaperusteisena ja miltä osin näyttötutkintoina

14. 2.3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Koulutuksen käytännön opetusjärjestelyt ovat toimialue- ja yksikkökohtaisia. Monipuoliset yhteisölliset ja yksilölliset opetusjärjestelyt vahvistavat oppimista, persoonallisuuden kehittymistä ja opiskelijan itsetuntoa. lla on Savon ammattija aikuisopistossa mahdollisuus oman opiskelunsa suunnitteluun, henkilökohtaisiin valintoihin, yksilöllisyyteen opinnoissa etenemiseen sekä oman oppimisensa arviointiin, kuitenkin huomioiden mitä suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelmien perusteissa sanotaan. Opetuksen toteuttaminen määritellään tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa ja vuosittaiset käytänteet opetuksen toteuttamissuunnitelmissa. Yksiköt päättävät, järjestetäänkö opetus ensisijaisesti lähi-, etä- tai monimuotoopetuksena. Koulutusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Opintojen järjestämistavoista riippumatta varmistetaan, että opiskelija saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta. Kuntayhtymän tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian tavoitteiden mukaisesti opetuksessa hyödynnetään myös verkko-opetusta. Lähi- ja etäopiskelu Opiskelu muodostuu yleensä lähi- ja etäopiskelusta. Lähiopetuksessa opiskellaan opettajan/kouluttajan johdolla joko oppilaitoksessa tai työpaikalla. Lähiopetuksessa opiskellaan yhteiset ja yksilölliset pohjatiedot ja luodaan yhteysverkko opiskelijan ja opettajan/kouluttajan välille. Etäopiskelu voidaan usein toteuttaa opiskelupaikasta ja aikasidonnaisuudesta riippumatta itsenäisesti, kuitenkin niin, että yhteisesti sovitussa aikataulussa pysytään ja asetetut tavoitteet saavutetaan. Työssäoppiminen Kaikkiin opetussuunnitelmaperusteisiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Näyttötutkintona suoritettavissa perustutkinnoissa sekä ammattitutkinnoissa työssäoppimisen käyttö ja laajuus sovitaan valmistavan koulutuksen suunnitelmissa ja henkilökohtaisissa opiskeluohjelmissa. Työssäoppimisen järjestelyistä päätetään koulutusalakohtaisesti. Monimuoto-opiskelu Monimuoto-opiskelu on joustavaa, ihmisten erilaiset lähtökohdat huomioonottavaa, ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua. Se ei ole perinteistä opettajakeskeistä luokkaopiskelua, vaan siinä opiskelutilanteet voivat vaihtua työn ohessa työpaikalla tai kotona tapahtuvaan itsenäiseen tavoitteiden mukaiseen opiskeluun. Vastuu opiskelusta on pääosin opiskelijalla. Monimuoto-opiskelussa yhdistyvät lähi- ja etäopiskelu sekä omatoiminen itseopiskelu. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksena Savon ammatti- ja aikuisopistossa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Lisäksi oppisopimuskoulutuk-

15 sena voidaan järjestää lyhytkestoista muuta koulutusta, joka ei johda tutkintoon. Koulutus suunnitellaan ja toteutetaan yrityksen ja opiskelijan tavoitteita vastaavaksi. Tutkintotavoitteinen oppisopimuskoulutus toteutetaan näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena tutkinnon opetussuunnitelman ja siitä laaditun näyttösuunnitelman mukaisesti. 2.4 OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA Koulutusta järjestetään niin, että opiskelijan on mahdollista suorittaa opintoja muissa oppilaitoksessa ja saada ne tunnustetuksi ja hyväksiluetuksi ammatilliseen perustutkintoonsa. Tämä tehdään hyödyntämällä maakunnan monipuolista koulutustarjontaa. Savon ammatti- ja aikuisopisto on mukana alueellisessa lukioyhteistyössä. Lisäksi tarjoamme opiskelijoille opintojaksoja yhdessä muiden 2. asteen oppilaitosten kanssa. Kehitämme verkostoitumista eri oppilaitosten ja eri koulutusasteiden välillä. Teemme yhteistyötä sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston kanssa. 2.5 OPINTO-OHJAUS JA OPISKELUUN LIITTYVÄT TUKIPALVELUT Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on kaikkien opiskelijoiden opintojen häiriötön eteneminen. Työtä tehdään aktiivisesti yhteistyössä opiskelijan kanssa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa aikana riittävästi ohjausta, jotta hän sitoutuu opiskeluunsa ja kehittää persoonallisuuttaan ja ammatillisuuttaan sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojaan. Opinto-ohjauksen suunnittelusta ja koordinoinnista Savon ammatti- ja aikuisopistossa vastaavat opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajat toimivat yhteistyössä rehtoreiden, koulutuspäälliköiden, erityisopetuksesta vastaavien opettajien, ryhmänohjaajien ja muun henkilöstön kanssa. Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähin ohjaaja, mutta myös muut opettajat, opiskelijatutorit ja koko muu henkilöstö toimivat opiskelijan ohjaajina ja kasvattajina. Opinto-ohjaus perustuu kuntayhtymän yhteisesti hyväksyttyyn opinto-ohjauksen suunnitelmaan, jossa on määritelty sekä ohjauksen teoreettinen perusta että tehtäväjako yleisellä tasolla. Yksikkökohtaisesti laaditaan tarkempi suunnitelma, jossa määritellään ohjauksen käytännön toimenpiteet. Opinto-ohjauksen toteutus edellyttää lisäksi joustavaa yhteistyötä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden, eri oppilaitosten, työelämän sekä opiskelijoiden kotien kanssa.

16 huollon järjestäminen Savon ammatti- ja aikuisopiston tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä. huollollisin toimenpitein edistetään oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistään koulutuksen keskeytymistä. Oppilaitoksen opiskelijahuoltopalvelut on järjestetty eri yksiköissä eri tavoilla. Opiskelijoiden käytettävissä ovat kuraattoreiden, terveydenhoitajien, lääkärien ja majoitusvastaavien lisäksi myös turvallisuuspäällikkö sekä Kuopiossa evankelisluterilaisen seurakunnan oppilaitospastorit. huollon alueella tehtävää yhteistyötä koordinoi yksikön opiskelijahuoltoryhmä, joka arvioi myös erityis- ja tukiopetuksen tarvetta sekä järjestää muita opiskelijoiden tarvitsemia tukitoimia. Ryhmä käsittelee koko oppilaitosyhteisöä koskevia asioita sekä yksittäisten opiskelijoiden tilanteita pyrkien puuttumaan ongelmiin, jotka vaikeutuessaan saattavat johtaa opintojen keskeytymiseen ja koulutuksesta syrjäytymiseen. Kuraattorit ohjaavat ja auttavat opiskelijaa erilaisissa elämäntilanteissa, kuten asumiseen, toimeentuloon, mielenterveyteen, työkuntoon ja opiskeluvalmiuksiin liittyvissä asioissa. Kuraattorit tekevät tarvittaessa tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden asioita hoitavien tahojen kanssa ja voivat osallistua opiskelijaa koskeviin verkostoihin oppilaitoksen edustajina. terveydenhuolto vastaa opiskelijan terveydentilan huomioimisesta opiskelijavalinnoissa sekä opintojen aikana. Tarvittaessa opiskelija ohjataan muuhun hänen tarvitsemaansa perusterveydenhuollon tutkimukseen tai hoitoon ensisijaisesti kotikuntansa terveyskeskukseen. Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat opiskelijat saavat lähetteen opiskelijaterveydenhuollon lääkäriltä. Jokaisen yksikön opiskelijahuolto vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden tahojen tarjoamien palveluiden ja etuisuuksien tiedottamisesta opiskelijoille sekä heidän ohjaamisestaan näiden palveluiden piiriin. huoltohenkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä erilaisissa hoitoonohjaustilanteissa, kuten päihde- ja mielenterveysongelmien ilmetessä, turvatakseen opiskelijan opintojen jatkumisen ja tutkinnon suorittamisen hoito- ja kuntoutusjaksojen aikana ja niiden jälkeen. Oppilaitoksessamme on päihdeohjelma. Oppilaitoksessa on kriisisuunnitelma, jonka tavoitteena on tukea oppilaitosyhteisöä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Kriisisuunnitelma sisältää ohjeet käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalle. kuntatoiminta kuntatoiminnan yleisenä tehtävänä on toimia Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden edunvalvojana ja yhdyssiteenä Savon koulutuskuntayhtymän johtoon.

17 kunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa lain ammatillisesta koulutuksesta 36 mukaisesti. kunnan jäseniä ovat kaikki Savon ammatti- ja aikuisopiston varsinaiset opiskelijat ja jäsenyys päättyy opinto-oikeuden päättyessä. Savon koulutuskuntayhtymän yhteisen opiskelijakunnan Salkun tehtävänä on suunnitella ja edistää Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden yhteistoimintaa ja opiskeluedellytyksiä sekä suunnitella tapahtumia eri yhteistyötahojen kanssa. Salkun tavoitteena on toiminnallaan tukea ja aktivoida yksiköiden opiskelijakuntien hallituksia niiden toiminnassa, joka omalta osaltaan edesauttaa yksiköiden opiskelijoiden oikeusturvaa. 2.6 MAAHANMUUTTAJIEN SEKÄ ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajille valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä pitää yllä heidän omaa kulttuuri-identiteettiään. Savon ammatti- ja aikuisopistossa maahanmuuttajaopiskelijoille mahdollistetaan tasa-arvoinen asema koulutuspalvelujen ja opintososiaalisten etujen käytössä ottaen huomioon heidän erityistarpeensa. Koulutuksen avulla annetaan valmiuksia tehdä tietoisia valintoja elämässä. Aikuisten maahanmuuttajien työelämässä tarvittava koulutus, jatkokoulutus sekä ammattitaidon ylläpitäminen pyritään turvaamaan. Tavoitteena on, että ulkomailla suoritetut tutkinnot ja opinnot sekä työkokemus luovat pohjan koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle. Tavoitteena on myös mahdollisimman toimiva kaksikielisyys. Suomen tai ruotsin kielen hallitsemisen lisäksi tuetaan maahanmuuttajan oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitämisestä. Eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden ammatillisten tavoitteiden tulee olla samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Maahanmuuttajalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, varmistetaan ammatissa tarvittavan suomen kielen osaaminen erityisillä opetusjärjestelyillä. Maahanmuuttajien omalla äidinkielellä ja kulttuurilla nähdään olevan tärkeä merkitys heidän oman kotiutumisensa kannalta ja toisaalta myös suomalaista kulttuuria rikastuttavana tekijänä.

18 3 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEISENA PERUSKOULUTUKSENA Seuraava osa koskee opetussuunnitelmaperusteisesti toteutettavaa ammatillista peruskoulutusta, jota toteutetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lainsäädännön mukaisesti. Opetussuunnitelman mukainen perustutkintokoulutus on iästä riippumatonta. 3.1 HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN (HOPS) LAATIMINEN Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) laaditaan suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelman ja opiskelijan omien valintojen perusteella yhteistyössä ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Suunnitelmaan vaikuttavat opiskelijan omat valinnat, aikaisemmin hankittu ja tunnustettu osaaminen sekä yksilöllinen eteneminen opiskelussa. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma. 3.2 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN lla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat, aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata tutkinnon pakollisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja. Suoritetut tutkinnot eivät vanhene, mutta osaaminen voi vanheta, siksi osaaminen on tarvittaessa osoitettava esim. näytöllä. n on itse haettava osaamisen tunnustamista riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen tai opintokokonaisuuden alkamista. n tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan opintoohjaajalle, tutkintovastaavalle tai ko. alan opettajalle. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Hyväksiluettujen opintojen arvosanat, suorituspaikka ja -aika siirretään aina tutkintotodistukseen. Vapaasti valittavat opinnot voidaan opiskelijan niin halutessa arvioida suoritettu (S) -merkinnällä.

19 Tunnustettavat ja hyväksiluettavat opinnot voivat olla esimerkiksi: lukio-opintoja toisen ammatillisen perustutkinnon opintoja työkokemusta ulkomailla suoritettuja opintoja opintoja korkeakoulussa ja yliopistossa ohjattua harrastustoiminta (esim. urheiluvalmennus, tutor-toiminta) varusmiespalveluksen aikana suoritettuja opintoja. Ammatillisen perustutkinnon täydentämiseen liittyvä osaamisen tunnustaminen Kesken jääneen tutkinnon suorittaminen ja vanhan tutkinnon täydentäminen uudeksi Hyväksi luetaan ne aiemmat opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään voimassa olevan OPS:n mukaisia ja lisäksi opiskelija täydentää opintojaan puuttuvilta osilta. Työkokemuksella hankitun osaamisen tunnustaminen n työtehtävissä (kesätyö ja aikaisempi työkokemus) hankkima alan ammatillinen osaaminen voidaan hyväksi lukea tutkinnon opintoihin. Jos työkokemuksella hankittu osaaminen kattaa koko opintokokonaisuuden, on opiskelijan arvosanan saadakseen ositettava osaamisensa jollakin tavoin esim. näytöllä. voi osallistua opintoihin, jotka hän voi saada hyväksi luettua. Oppilaitoksella ei kuitenkaan ole velvollisuutta erikseen järjestää näitä opintoja Mikäli opiskelija hakee tunnustamista sellaiselle osaamiselle, josta ei ole arvosanaa tai jonka osaamisesta on epäselvyyttä, hän osoittaa osaamisensa näytöllä. 3.3 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Savon ammatti- ja aikuisopistossa tuetaan erityisopetuksella niitä opiskelijoita, jotka eivät voi tavanomaisen opetuksen keinoin edetä opinnoissaan. Erityisopetusta annetaan, jos opiskelija tarvitsee vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus-

20 tai oppilashuoltopalveluja. Tällöin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään opiskelijalle annettavat opetukselliset ja opiskelijahuollolliset tukitoimenpiteet. Erityisopetuksen järjestämisen periaatteet esitellään oppilaitoskohtaisessa erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Se sisältää erityisopetusta koskevat lait ja muut säädökset sekä oppilaitoskohtaiset menettelytavat erityisopetuksen järjestämisessä. Suunnitelma sisältää myös ohjeet mukauttamiseen. Joillakin aloilla on käytössä erikseen laaditut tutkintokohtaiset mukautetut tavoitteet. Yhteisten aineiden mukauttamisessa hyödynnetään Keskuspuiston ammattioppilaitoksessa valmistettua mukauttamiseen liittyvää materiaalia. Erityisopetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa täydentävät tulosaluekohtaiset erityisopetuksen toteuttamisen ohjeet. Ammatillisiin opintoihin valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta ja ohjausta järjestetään Savon ammatti- ja aikuisopiston eri yksiköissä. Ammatillisiin opintoihin valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (Valmentava I) on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille ja nuorille aikuisille, joilla on oppimisvaikeuksia ja/tai sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi epävarmuutta uravalinnassa. Vaikeimmin vammaisille nuorille suunnattua työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (Valmentava II) järjestetään kokeiluluontoisesti kahdessa yksikössä. 3.4 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖN TOTEUTTAMINEN Vanhempien tai huoltajien kanssa tehdään aloitteellista ja myönteistä yhteistyötä. Yhteistyöllä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyön lähtökohtana on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Jokainen koulutusyksikkö suunnittelee oman toimintatapansa yhteistyön toteuttamiseksi. 3.5 TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa opetussuunnitelman mukaista ohjattua ja arvioitua opiskelua, jossa osa suoritettavan tutkinnon mukaisesta osaamisesta (ammattitaidosta) hankitaan aidossa työympäristössä. Työssäoppimisen laajuus ammatillisissa perustutkinnoissa on vähintään 20 ov. Työssäoppiminen voi sisältyä ammatillisiin tai valinnaisiin opintoihin. Perustutkintoihin kuuluvat ammattiosaamisen näytöt annetaan työssäoppimisjaksojen aikana työpaikalla tai oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että ensisijainen näyttöpaikka on aito työympäristö. Koulutuksen järjestäjän (toimialueen) vastuulla on järjestää opiskelijoille työssäoppimispaikka. Työssäoppiminen täydentää oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista. Työssäoppimispaikan valinnassa otetaan huomioon työssäoppimisjaksolle asetetut oppimistavoitteet.

21 Koulutusyksikkö solmii työsäoppimisen järjestämisestä kirjallisen sopimuksen työssäoppimispaikkojen kanssa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen mukaisista asioista. Sopimus on asiakirja, jossa sovitaan työssäoppimisen järjestämiseen liittyvistä vastuista ja velvoitteista oppilaitoksen ja työpaikan välillä. voi suorittaa osan koulutuksen työssäoppimisesta myös ulkomailla. Erityisopiskelijalle, joka tarvitsee erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja, pyritään järjestämään työssäoppimispaikka ottaen huomioon hänen erityistarpeensa. Työssäoppimisjaksojen tavoitteet laaditaan kaikille jaksoille erikseen, kuitenkin niin, että ne vastaavat ja tukevat opiskelijan omia (HOPS) ja oppimiselle asetettuja tavoitteita. Ennen työssäoppimisjakson alkua opiskelijat perehdytetään oppilaitoksessa työssäoppimiseen liittyviin asioihin. Opiskelijoiden informoimisesta vastaa työssäoppimisen vastaava opettaja. n ohjauksesta ja arvioinnista työssäoppimisen aikana työpaikoilla vastaa työnantajan nimeämä työpaikkaohjaaja. Työssäoppimisen osapuolten on sovittava työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työn aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija-arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Työssäoppimisen loppuvaiheessa pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat työpaikkaohjaaja, opiskelija ja ohjaava opettaja. Arviointikeskustelu käydään opiskelijan itsearvioinnin ja ohjaajan arvioinnin pohjalta. Työssäoppiminen arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella. Työssäoppimiseen liittyvät ammattiosaamisen näytöt arvioidaan arvosana-asteikolla T1,T2, H3, H4, K5. Työssäoppimisen laadun seuraamiseksi opiskelijoilta kerätään palautetta suullisesti ja kirjallisesti työssäoppimisjakson päätyttyä. 3.6 OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelijaa sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin tulee tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä. Sen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. n on saatava valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. Opintojen alussa opiskelijoille tiedotetaan arvioinnin yleisistä periaatteista, arvioinnin kohteista, arvosanojen muodostumisesta, arvosana-asteikosta ja vaatimustasoista, arvosanan uusimisesta, korottamisesta ja arvioinnin oikaisemisesta sekä opintokortin ja tutkintotodistuksen sisällöstä. Opintojakson alussa opettaja esittää opiskelijoille jakson arviointisuunnitelman.

22 Kaikki opetussuunnitelman perusteiden mukaiset opiskelijan opintoihin kuuluvat opintokokonaisuudet tulee arvioida ja kaikkien ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien keskeinen osaaminen tulee osoittaa ammattiosaamisen näytöillä työelämän kokonaisuuksina eli tekemällä käytännön työtehtäviä. Ammattiosaamisen kansallisissa näyttöaineistoissa ja oppilaitoksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa opintokokonaisuuksien arviointikriteerit on kirjoitettu kolmiportaisesti (T, H, K) ja arviointi suoritetaan viisiportaisesti. Vammaisten opiskelijoiden valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa voidaan poiketa edellä olevista arvioinnin perusteista siten kuin opetushallituksen vahvistamissa opetussuunnitelman perusteissa määrätään. n hyväksytyt suoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Arvosana on annettava kaikista opetussuunnitelman perusteiden mukaisista opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuuden osa voidaan hyväksyä suoritetuksi myös ilman arvosanaa. On kuitenkin varmistuttava, että opiskelijalle pystytään antamaan opintokokonaisuudesta arvosana tutkintotodistukseen. Opintokokonaisuuden arvosanaa annettaessa painotetaan opintojen loppuvaiheen osaamista. Vapaasti valittavat opinnot voidaan arvioida opiskelijan pyynnöstä merkinnällä S, suoritettu. n arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai, mikäli opettajia on useita, opettajat yhdessä. n osaamista verrataan opintokokonaisuuden tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään ne opinnot, jotka opiskelijan on suoritettava hyväksytysti, jotta opintokokonaisuus voidaan arvioida. Erityisopetuksessa arvioinnin lähtökohtana ovat opetussuunnitelman arviointikriteerit ja ohjeet. Mikäli erityistä tukea tarvitseva opiskelija ei saavuta näitä tavoitteita, arvioidaan osaaminen mukautettujen tavoitteiden mukaisesti. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa täsmennetään arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin on kohdistuttava yhteisiin painotuksiin kaikille aloille yhteiseen ydinosaamiseen työmenetelmien, -välineiden, materiaalin ja työprosessin hallintaan työturvallisuuden hallintaan sekä työn perustana olevan tiedon hallintaan. n osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytön lisäksi monipuolisilla menetelmillä, mm. erilaisilla tehtävillä, projektituotoksilla tai -tehtävillä, portfolioilla, tenteillä, työkokeilla, raporteilla, yksilö- ja ryhmätöillä sekä suullisilla esittelyillä. Arviointitietoa voidaan hankkia esimerkiksi havainnoinnilla, haastatteluilla, keskusteluilla sekä asiakaspalautteilla.

23 Arviointimenetelmien tietoisella vaihtelulla varmistetaan, että kaikki opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa. Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa käytetään heille parhaiten soveltuvia arviointimenetelmiä. Työssäoppimisen arvioinnin perusteet löytyvät oppilaitoksen Työssäoppimisen järjestämissuunnitelmasta. Opinnäytetyö arvioidaan osana niitä ammatillisia opintokokonaisuuksia, joihin se sisältyy. Opinnäytetyöstä annetaan lisäksi erillinen arvosana ja se merkitään tutkintotodistukseen. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään arviointikriteerit asteikolla kiitettävä (K5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Tutkintokohtaisesti määritellään tarkennukset opinnäytetyöhön. Opettaja tallentaa arvosanat opiskelijahallintojärjestelmään kahden viikon kuluessa siitä, kun opintojakso on arvioitavissa. Päättöarvosanan antavat opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen opettajat. voi katsoa omat arvosanansa tietoverkon kautta. Tarvitessaan opiskelija saa opettajan allekirjoittaman opintokortin tai toimistohenkilön vahvistaman opintorekisteriotteen (maksullinen määritellyin perustein). 1.8.2006 jälkeen opintonsa aloittavilla opiskelijoilla tutkintotodistus sisältää päättötodistus- ja näyttötodistusosat, jotka tehdään OPH:n ohjeen mukaisesti. Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään suoritetut opinnot ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen. Jos opiskelija ei suorita kaikkia tutkintoon kuuluvia opintoja, hänelle voidaan antaa todistus suoritetuista opinnoista/opintoihin osallistumisesta. Tällöin todistuksen liitteeksi annetaan sanallinen arviointi siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään, mitä opintojaksoja tulee olla suoritettuna ennen seuraaviin opintojaksoihin etenemistä. Samalla huolehditaan, että opiskelijan kanssa tehdään suunnitelma, joka varmistaa opinnoissa etenemisen. lle järjestetään mahdollisuus uusia tai korottaa saamansa arvosana. n arviointia koskeva arviointiaineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. Arvosanatiedot tallennetaan opiskelijahallintojärjestelmään. lla on oikeus valittaa saamastaan arvosanasta 14 päivän sisällä arvosanan antamisesta. Oikaisupyyntö voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti rehtorille, arvioinnin suorittaneelle opettajalle tai muulle arvioinnista päätöksen tehneelle henkilölle. Edellä mainittuun arviointipäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea kirjallisesti oikaisua sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. Toimielin arvioi arvioinnin oikeudenmukaisuuden ja velvoittaa tarvittaessa toimittamaan arvioinnin uudelleen.

24 4 TUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA Seuraava osa koskee ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettujen säädösten nojalla toteutettavia, ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavaa koulutusta. 4.1 HENKILÖKOHTAISTAMINEN Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa noudatetaan Opetushallituksen määräyksen mukaisia periaatteita. Tutkinnon suorittajalle laaditaan kirjallinen henkilökohtaistamissuunnitelma, joka sisältää lähtötilanteen selvittämisen, tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamissuunnitelman laatiminen aloitetaan lähtötilanteen selvittämisellä, joka sisältää: tutkinnon suorittajan perehdyttämisen tutkinnon perusteiden mukaisiin ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin osaamisen ja aiemmin hankitun ammattitaidon lähtötason kartoittamisen aiemmin hankitun osaamisen dokumentoinnin osana tutkintosuoritusta mahdollisen koulutustarpeen määrittelyn ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarpeellisuuden selvittämisen arvion työpaikan soveltuvuudesta näyttöjen toteuttamiseen ja arviointiin. Lähtötilanteen selvittämisen perusteella suunnitellaan tutkinnon suorittajan osallistuminen valmistavaan koulutukseen. Opiskelujärjestelyissä sekä -menetelmissä otetaan huomioon tutkinnon suorittajan elämän- ja työtilanne. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa (henkilökohtainen näyttösuunnitelma HENSU) sovitaan näyttöjen antamiseen liittyvät järjestelyt: työpaikalla työtehtävissä annettavat näytöt mahdolliset työpaikkanäyttöjä täydentävät näytöt näyttöjen tarkempi sisältö näyttöjen ja näyttökeskustelujen ajankohdat

25 näyttöjen arviointi ja dokumentointi ketkä toimivat näyttöjen arvioijina eri tilanteissa. 4.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Näyttötutkintoihin osallistuminen ei lähihoitajan tutkintoa lukuun ottamatta vaadi valmistavaan koulutukseen osallistumista, mikäli henkilö on saavuttanut esimerkiksi työelämässä tutkinnossa vaadittavan ammattitaidon. Yleensä tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta toteutetaan rahoituksesta riippuen omaehtoisena koulutuksena, henkilöstökoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena tai työvoimapoliittisena koulutuksena. Näyttötutkintoihin valmistava koulutus käynnistetään aina voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti ja sille laaditaan opetussuunnitelma. Tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjestetään osana koulutusta mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Valmistavan koulutuksen avulla tai muutoin oppilaitoksen todentaman osaamisen kautta henkilö suorittaa ao. tutkintoon kuuluvat näytöt. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan perustutkintoon sisältyvät yhteiset opinnot eivät ole pakollisia koulutuksessa, joka valmistaa näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon. Yhteisten opintojen tavoitteet tulee ottaa kuitenkin soveltuvin osin huomioon valmistavan koulutuksen suunnitelmassa ja opetuksen järjestämisessä. Monipuoliset yhteisölliset ja yksilölliset opetusjärjestelyt vahvistavat oppimista, persoonallisuuden kehittymistä ja opiskelijan itsetuntoa. Näyttösuunnitelmat laaditaan tutkintojen opetussuunnitelmien yhteyteen. Näyttösuunnitelmat vahvistaa ja tutkintotodistuksen myöntää kunkin alan tutkintotoimikunta, jotka ovat Opetushallituksen nimeämiä. 4.3 OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelijaa sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin tulee tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä. Sen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. n on saatava valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. Arviointi tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opettajille, työnantajille ja jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Opetushallituksen määräysten mukaisesti opiskelija saa todistuksen näyttötutkinnosta ja valmistavasta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksesta on lisäksi omat määräyksensä. Valmistavan koulutuksen opettaja arvioi opiskelijan suoriutumista suhteessa valmistavan koulutuksen suunnitelman tavoitteisiin. Arviointiasteikko on 1 5 tai S, sen mukaan, mitä valmistavan koulutuksen suunnitelmassa on sanottu.

26 Tutkintotodistuksen arvosana perustuu näyttöjen arviointiin. Tutkinnon perusteissa on määritelty arvioitavat osaamisalueet ja hyväksytty näyttösuunnitelma sisältää arvioinnin kohteet ja arvioinnin kriteerit. Arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia menetelmiä. Arviointiaineiston perusteella arviointipäätöksen tekevät työnantajan, työntekijöiden sekä oppilaitoksen edustajat kolmikantaisesti. Myös tutkinnonsuorittajan itsearviointi otetaan huomioon arviointipäätöstä tehtäessä. Perustutkinnoissa tutkinnon suorittajan hyväksytyt suoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkinnon osat arvioidaan hyväksytty / hylätty. Tutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että tutkinnon suorittaja on saanut hyväksytysti suoritettua kaikki vaadittavat tutkinnon osat. Mikäli henkilö ei ole saanut suoritettua kaikkia tutkinnon osia hyväksytysti, hänelle voidaan antaa todistus tietyn tai tiettyjen tutkinnon osien suorittamisesta. Opintojen alussa opiskelijoille tiedotetaan arvioinnin yleisistä periaatteista, arvioinnin kohteista, arvosana-asteikosta ja vaatimustasoista, arvosanan uusimisesta, korottamisesta ja arvioinnin oikaisemisesta sekä tutkintotodistuksen ja valmistavan koulutuksen todistuksen sisällöstä. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman virallista oikaisumenettelyä. Valmistavan koulutuksen opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta osaltaan tietoonsa. Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnin sekä tässä momentissa tarkoitettujen arviointien yhdistelmän osalta noudatetaan, mitä 2 momentissa säädetään., joka on tyytymätön edellä mainittuun päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 25 a :ssä tarkoitetulta toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Näyttötutkinnosta tai sen osasta saatuun arviointiin haetaan muutosta kyseisen tutkinnon tutkintotoimikunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittaja on saanut päätöksestä tiedon. Näyttötutkinnon ja sen osan arvioinnin oikaisemisesta päättää tutkintotoimikunta. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.