Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 1 AIKA 16.10.2018 klo 17:00-20:05 PAIKKA Kaupunginhallituksen sali, 4. krs Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Alander Paavo Jäsen Iljin Harri Puheenjohtaja Koskenranta Sanna Jäsen Lampi Timo Jäsen Myyrä Taija Jäsen Puolakka Helena Varapuheenjohtaja Simola Tiina Jäsen Poistui klo 20.00 Nurmi Antti Pöytäkirjan tarkastaja Pykäläinen Eeva-Maria Pöytäkirjan tarkastaja Laitinen Timo Jäsen Muut osallistujat Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Räikkönen Sirpa Nuorisotoimenjohtaja Poistui klo 19.49 Hölsä Maiju Toimistosihteeri Liljeström Anu Opetustoimenjohtaja Nousiainen Mirva - Poistui klo 19.49 Arola Tapio - Lindgren Anu - Poistui klo 18.00 Poissaolevat Routti Mari Opetustoimenjohtaja Virkki Päivi Varhaiskasvatusjohtaja Ropponen Milla Toimistosihteeri Peuhkuri Jami -
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 111 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 112 Pöytäkirjan tarkastus 4 113 Käsittelyjärjestyksen muutos 5 114 Eräiden yksityisten päiväkotien esitys palvelusetelipäiväkotien 6 hintakaton poistamisesta 115 Muutoksia varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien 15 palvelusetelisääntökirjaan sekä hakemusprosessiin yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi 116 Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen 19 korjaamisesta 117 Vuoden 2018 käyttösuunnitelmien tarkistaminen 28 118 Talousarvio 2019 29 119 Koulujen työ- ja lomapäivät 2019-2020, 2020-2021 ja 2021-35 2022 120 Muut asiat 37 121 Seuraava kokous 38 122 Oppilaan määräaikainen erottaminen 39 123 Muutoksenhakuohjeet 40
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 3 111 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 4 112 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa 16.10.2018 ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi lasten ja nuorten lautakunnan jäsenet Antti Nurmi ja Eeva-Maria Pykäläinen. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 5 113 Käsittelyjärjestyksen muutos Mediakeskuksen johtaja Timo Kainulainen oli saapunut esittelemään valmisteilla olevaa tvt-strategiaa. Merkittiin tiedoksi. Kainulainen poistui klo 17.34.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 6 114 Eräiden yksityisten päiväkotien esitys palvelusetelipäiväkotien hintakaton poistamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1913/12.05.00.09/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Nousiainen Mirva Lindgren Anu etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 070 5875 puh. Liitteet 1. Esitys palvelusetelipäiväkotien hintakaton poistamisesta Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry, MLL Lappeenrannan yhdistys/tirikan päiväkoti sekä Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry/päiväkoti Omenapuu ovat tehneet esityksen palvelusetelipäiväkotien hintakaton poistamisesta. (liite) Esityksessä palveluntuottajat esittävät ensisijaisesti, että yksityisten päiväkotien varhaiskasvatuksen hintakatto poistetaan. Toissijaisesti esitetään, että hintakatto korotetaan 940 euroon/kk. Esityksessä todetaan, että palvelusetelitoiminnan hintakatto on ajanut Lappeenrannan pienet yhdistyspohjaiset päiväkodit taloudelliseen ahdinkoon, eikä hintakatto laadukkaan tuottamisen kustannuksiin suhteutettuna tee näiden päiväkotien toiminnasta kannattavaa. Lisäksi esityksessä todetaan, ettei näiden päiväkotien kannattavuutta voi parantaa lisäämällä niiden lapsimäärää, sillä kaupunki on esityksen mukaan jyvittänyt lasten ja nuorten lautakunnan päättämän yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrän (enintään 20 prosenttia) yksityisille toimijoille päiväkotien tämänhetkisen paikkamäärän mukaan. Yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrä koko palvelukokonaisuudesta Tällä hetkellä yksityisissä päiväkodeissa varhaiskasvatuksessa (1-6v) olevien lasten määrä on noin 275. Tämän lisäksi niissä on
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 7 pelkässä esiopetuksessa 15 lasta. Näistä kunta maksaa erillisen korvauksen, sillä esiopetus ei kuulu palvelusetelin piiriin. Yksityisissä päiväkodeissa olevat 275 lasta on 10 prosenttia koko kaupungin varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Toiminnan laajuudesta päättää palveluntuottaja, eikä kaupunki ole jakanut 20 prosenttiin sisältyvää paikkamäärää palveluntuottajien kesken. Yksityisillä palveluntuottajilla voi olla varhaiskasvatuspaikkoja haluamansa määrä, mutta lasten ja nuorten lautakunnan tekemän linjauksen mukaan, yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrä voi olla enintään 20 prosenttia koko palvelukokonaisuudesta. Kaupungin moniammatillisessa yksityisten päiväkotitonttien työryhmässä pyritään antamaan ohjausta uusille palveluntuottajille, jotka etsivät tontteja ja olisivat kiinnostuneita perustamaan päiväkodin Lappeenrantaan. Työryhmä huolehtii osaltaan siitä, ettei yksityisten palvelusetelipäiväkotien paikkamäärä nousisi yli 20 prosentin, sillä yrittäjän riski kasvaa, jos palveluseteliä ei voida myöntää kaikille päiväkodin paikoille. Uusia päiväkotiryhmiä palvelusetelituottajille on tulossa vuonna 2019. Skinnarilaan on avautumassa vuoden alussa Touhula päiväkodit Oy:n uusi neljäryhmäinen päiväkoti nimeltään Lappeenrannan kampus. Lisäksi Pilke päiväkodit Oy:n neljäryhmäinen päiväkoti avautuu Joutsenoon syksyllä 2019. Näiden tiedossa olevien kahdeksan uuden päiväkotiryhmän perustamisen myötä yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrä on 192 päiväkotipaikkaa nykyistä enemmän. Jos päiväkotipalvelujen käyttäjämäärä koko kaupungin tasolla pysyy samana ja yksityisten palveluntuottajien kaikki päiväkotipaikat ovat käytössä, tarkoittaa kahdeksan uuden päiväkotiryhmän lisäys sitä, että yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrä on melkein 17 % koko palvelukokonaisuudesta. Palveluntuottajilla voi olla lapsiryhmiä (päiväkotipaikkoja) haluamansa määrä, mutta kaupunki hankkii päiväkotipalveluja palvelusetelillä yhteensä enintään 20 prosenttia kaikista päiväkotipaikoista. Nykyiset palveluntuottajat voivat lisätä paikkatarjontaansa vielä lähes 80 paikalla, vaikka nuo edellä mainitut kaksi yksityistä päiväkotia perustetaan, ennen kuin yksityisten päiväkotipaikkojen osuus saavuttaa 20 %. Palvelusetelin nykytila ja kunnan tarjoama muu tuki palvelusetelipalveluntuottajille
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 8 Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuslain 12 mukaisiin palveluihin 1.8.2018 alkaen hyväksyttiin lasten ja nuorten lautakunnassa 9.11.2017. Tuolloin päätettiin, että palvelujen järjestämisessä pyritään yhdenvertaisuuteen niin, että lapsilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaisiin päiväkotipalveluihin riippumatta asuinpaikasta, iästä tai tuen tarpeesta. Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi kaupunki tukee yksityisten palvelusetelipäiväkotien palvelutuotantoa antamalla niiden käyttöön varhaiserityisopettajaresurssia sekä tarvittaessa myös avustajakorvausta. Käytettävän varhaiserityisopettajaresurssin määrä perustuu keväisin laadittavaan suunnitelmaan, jossa huomioidaan koko kaupungin käytettävissä oleva erityisopettajaresurssi sekä lasten tarpeet niin kunnallisissa kuin yksityisissä päiväkodeissa. Suunnitelmaa on tarkennettu syksyllä ja tällä hetkellä varhaiserityisopettajaresurssi yksityisille päiväkodeille on noin 19h/viikko. Lapsia yksityisissä päiväkodeissa on varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yhteensä noin 290, joista esiopetusikäisiä on 38 lasta. Tuen tarpeita on noin 4 prosentilla yksityisissä päiväkodeissa olevista lapsista. Kaupunki huolehtii/kustantaa yksityisille päiväkodeille Wilma lisenssit, jotta lasten pedagogiset asiakirjat sekä perheiden kanssa tapahtuva viestintä voidaan hoitaa perheiden ja päiväkodin välillä samalla tavalla kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Myös seuraavien lisäpalvelujen kustannuksista kaupunki huolehtii: yksityisten päiväkotien vanhemmilla käytössä oleva hoitoaikavarausjärjestelmä (Eduapp) yksityisille päiväkodeille Life Care toiminnanohjausjärjestelmä (josta saadaan tiedot lasten viikoittaisista hoitoaikavarauksista) ohjelma Effica -satelliitti, josta yksityiset päiväkodit voivat seurata maksuun tulevien palvelusetelien määriä ja summia Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi 16.1.2018 yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirjan, palvelusetelin arvon määräytymisen perusteet sekä yksityisille päiväkodeille maksettavan palvelun kattohinnan kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta, joka on yli kolmevuotiaan osalta 842 euroa ja alle 3-vuotiaan osalta 1347 euroa kuukaudessa. Lisäksi se
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 9 päätti, että varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus ovat palveluseteliin kuuluvaa. Päätöksen mukaan palvelusetelin arvoa määrättäessä ei oteta huomioon palveluja, jotka asiakas ostaa oma-aloitteisesti palvelujen tuottajalta. Lisäpalvelun on oltava vapaaehtoista, eikä se saa syrjiä asiakkaita tai asettaa heitä eriarvoiseen asemaan. Asiakas maksaa palveluntuottajalle varhaiskasvatusmaksun (omavastuuosuus), jonka suuruus on palvelusetelituottajan päiväkotihoidosta perimän kokonaishinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus. Asiakkaan omavastuuosuus vastaa kunnallisesta varhaiskasvatuksesta perheeltä perittävää asiakasmaksua. Nykyisin Lappeenrannan kaupungin yksityisten päiväkotipalvelujen palvelusetelijärjestelmässä käytössä olevalla hintakatolla tarkoitetaan kunnan palvelusta palveluntuottajalle maksamaa enimmäishintaa, johon sisältyy kunnan maksama osuus (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan omavastuuosuus. Kunnan päättäessä asettaa palvelun hinnalle hintakaton se määrittää palveluntuottajille palvelusta maksettavan enimmäishinnan. Käytännössä kunta asettaa palvelusta maksettavan enimmäishinnan yhdeksi palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi. Hintakaton käyttäminen on kunnan kannalta välttämätöntä, kun asiakkaalle ei saa jäädä maksettavaksi kunnallista varhaiskasvatusmaksua suurempaa omavastuuosuutta. Hintakattomalli takaa sen, että asiakkaan omavastuuosuus on sama (tai pienempi) kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Näin järjestettynä palvelusetelillä tuotetussa palvelussa on kyse kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtoisesta järjestämistavasta ilman taloudellisia seuraamuksia asiakkaalle. Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirjan mukaisesti palveluntuottaja voi periä asiakkailta omavastuuosuuden enintään 11 kuukaudelta vuodessa. Palvelusetelijärjestelmä on Lappeenrannassa laadittu lasten ja nuorten lautakunnan tekemän linjauksen mukaisesti siten, että asiakkaan omavastuuosuus vastaa kunnallisesta varhaiskasvatuksesta perheeltä perittävää asiakasmaksua ympäri vuoden. Yhdenvertaisuuden toteuttaminen yksityisten palvelusetelipäiväkotipalvelujen järjestämisessä tarkoittaa, että yksityisen palvelusetelipäiväkodin asiakkaan omavastuuosuus noudattaa kunnallisen varhaiskasvatuksen maksujärjestelmää kesäajan (touko-syyskuu) maksuhyvityksissä sekä lasten poissaolo- ja sairauspoissaolohyvityksissä. Tämä mahdollistaa
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 10 sen, että perheet voivat tulotasostaan riippumatta aidosti valita, mihin päiväkotiin lapsensa Lappeenrannassa haluavat. Kesäaikana (touko-syyskuu) Lappeenrannan kaupunki maksaa palveluntuottajalle lapsikohtaisen palvelusetelin lisäksi myös asiakkaan omavastuuosuuden palvelun hinnasta, mikäli asiakas on oikeutettu kesäajan hyvityksiin Lappeenrannan kaupungin hyvityssääntöjen mukaisesti. Palveluntuottaja ei peri tällöin asiakkaalta omavastuuosuutta vaan palveluntuottaja saa kaupungilta saman korvauksen palveluntuottamisesta kuin muinakin aikoina vuodessa, vaikka lapsi on poissa päiväkodista. Lapsen ollessa sairauden johdosta poissa kaikki kalenterikuukauden toimintapäivät, ei palveluntuottaja peri asiakkaalta omavastuuosuutta tältä kuukaudelta lainkaan. Tällaisessa tapauksessa Lappeenrannan kaupunki maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin lisäksi myös vanhempien omavastuuosuuden. Lappeenrannan kaupunki on huomioinut nykyisessä palvelusetelimallissa edellä esitetyllä tavalla yksityisten päiväkotien sekä palvelusetelipalveluntuottajille että perheille syntyviä kustannuksia. Ainoastaan näin toimien palvelusetelijärjestelmästä on saatu sellainen, että se on perheelle aidosti kustannuksiltaan rinnastettavissa kunnalliseen varhaiskasvatukseen, jolloin perheet ovat todellisesti samanarvoisessa asemassa riippumatta siitä onko lapsi kunnallisessa vai yksityisessä päiväkodissa. Palvelusetelin hintakaton poistaminen ja yksityisen palveluntuottajan määrittelemä markkinahinta Palveluntuottajien alkuperäisestä esityksestä ei käynyt ilmi, miten hintakaton poistaminen suhtautuisi kaupungin tällä hetkellä maksamaan palvelusetelin enimmäismäärään 842 euroa. Asiaan pyydettiin ja saatiin lisäselvitystä esityksen tekijöiltä 8.10.2018. Esitystä tarkennettiin seuraavasti: Hintakaton poisto tarkoittaisi sitä, että yksityiset voisivat itse vapaasti määrittää mikä on palvelun kokonaishinta. Tämä ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mikä on palvelusetelin arvo, eli millä osuudella kaupunki vastaa hoidosta. Tällöin kattohinta kullekin päiväkodille neuvoteltaisiin kaupungin ja päiväkodin yhteistyössä samankaltaisesti, kuten ostopalvelusopimuksen aikaan. Mikäli kaupunki päättää, ettei maksa nykyistä kattohintaa suurempaa palveluseteliä, tulisi yksityisille päiväkodeille jättää
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 11 mahdollisuus periä omavastuunlisää (kuten esimerkiksi Mikkelissä on mahdollista). Näin päiväkodit voisivat soveltaa oman kustannusrakenteensa mukaista hintaa, ja ne perheet jotka toivovat pienempää yksikköä ja/tai erityispainotusta, voisivat valita haluamansa palvelun. Kysyntä ja tarjonta tässäkin tulisivat varmasti toimimaan hinnan rajoittajana -> ylikorkeat hinnat tulisivat näkymään asiakasmäärässä. Hintakaton poistaminen esityksen mukaisesti tarkoittaisi sitä, että yksityiset palvelusetelipäiväkodit voisivat itse määritellä kukin haluamansa palvelun kokonaishinnan. Kunta antaisi palvelusta maksettavan hinnan muodostua vapaasti markkinoilla. Markkinahinta olisi palvelusta palveluntuottajalle maksettava enimmäishinta. Kustannusvaikutukset ja seuraukset hintakaton poistamisesta tai nykyisen palvelusetelin kattohinnan korottamisesta Lappeenrannan kaupungin yksityisissä palvelusetelipäiväkodeissa on käytössä tulosidonnainen palveluseteli. Esityksen laatijoiden antamassa täsmennyksessä ei hintakaton poistamisehdotuksessa oteta kantaa kaupungin maksamaan palvelusetelin suuruuteen. Jos tulosidonnaisen palvelusetelin enimmäisarvo säilytettäisiin samansuuruisena kuin se on nyt, tarkoittaisi markkinahintaan siirtyminen sitä, että perheet maksaisivat palvelusetelin arvon ylittävän osuuden itse omavastuuosuudessaan. Tällöin perhe, jolla omavastuuosuus on tällä hetkellä palvelusetelijärjestelmässä 0 euroa, joutuisi hintakaton poistuessa maksamaan palveluntuottajan pyytämän markkinahinnan ja palvelusetelin enimmäisarvon välisen erotuksen kuukausittain itse. Markkinahinnoittelussa saattaa syntyä automaattinen paine palvelusetelin arvon korottamiselle, sillä kunnalla on velvollisuus huolehtia asiakkaan omavastuuosuuden kohtuullisuudesta. Tämä pakottaisi kunnan nostamaan palvelusetelin arvoa jokaisen palveluntuottajien tekemän hinnankorotuksen jälkeen. Kaupungin budjetin laadinnassa ei voitaisi tarkkaan varata oikeaa määrärahaa palveluseteleihin. Palvelusetelin arvon tulisi olla myös oikeassa suhteessa omaan tuotantoon. Markkinahinnoittelussa palvelusetelin arvo eli kunnan maksama osuus voi muodostua korkeammaksi kuin oman tuotannon kustannukset, mikä ei ole kokonaistaloudellisesti kannattavaa.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 12 Palvelusetelilain (569/2009) 7 :n mukaan palvelusetelin arvon määräytymisessä kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Hintakaton poistamisen seurauksena osa yksityisissä päiväkodeissa nyt olevista lapsista voisi joutua siirtymään kunnalliseen varhaiskasvatukseen, jos perheellä ei olisi varaa maksaa palveluntuottajan pyytämää hintaa. Tällöin nykytilanteeseen verrattuna yksityisen palvelusetelipäiväkodin valinneet lappeenrantalaiset perheet olisivat eriarvoisessa asemassa suhteessa sekä kunnalliseen varhaiskasvatukseen että suhteessa toisiin yksityisiin palvelusetelipäiväkoteihin, sillä yksityisten päiväkotien keskuudessa päiväkotipalvelusta maksettaisiin eri hinta, riippuen siitä missä yksityisessä päiväkodissa lapsi on. Perheille markkinahintaan siirtyminen tarkoittaisi myös sitä, että yksityisten palvelusetelipäiväkotien asiakkaiksi eivät enää voisi hakeutua kaikki perheet tulotasosta riippumatta. Yksityinen päiväkoti ei olisi enää aito vaihtoehto kaikille perheille, vaan palvelusta maksettava markkinatilanteen määrittelemä hinta asettaisi perheet eriarvoiseen asemaan. Yksityisestä päiväkodista tulisi vaihtoehto vain siinä tapauksessa, että perheellä on maksukykyä ja halu maksaa yksityisen tuottamasta palvelusta palveluntuottajan pyytämä hinta. Esityksessä esitetty toissijainen vaihtoehto oli hintakaton korottaminen 940 euroon kuukaudessa. Se lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia nykysillä asiakasmäärillä vuositasolla noin 270 000 euroa. Alle kolmevuotiaiden kattohinta nousisi nykyisestä 1347 eurosta 1504 euroon kuukaudessa (kerroin 1,6). Lappeenrannan kaupunki sijoittuu alla olevaan taulukkoon valittujen kuntien palvelusetelien enimmäismäärän vertailussa taulukon kärkeen. Muut kunnat voivat antaa palveluntuottajien periä vanhempien omavastuuosuudessa kuukausittaista lisämaksua. Palvelusetelin enimmäisarvoja kunnittain: kunta yli kolmevuotiaiden palvelusetelin enimmäishinta
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 13 1. Seinäjoki (62 457) bruttona 1.100 e/kk, kkjakajana käytetään 21,5 päivää (11kk/vuodessa), kaikille varhaiskasvatusikäisille sama 2. Savonlinna (34390) 875e/kk 3. Kouvola (84 548) 860e/kk 4. Lappeenranta 842e/kk (72 725) 5. Kuopio (117 842) 845e/kk 6. Turku 828e/kk 7. Rovaniemi (62 037) 824,51e/kk 8. Vaasa (66 876) 820 e/kk 9. Joensuu (75 652) 816 (1.1.2019 alkaen) 10. Hämeenlinna (67 601) 812e/kk 11. Kotka (53 730) 810e/kk 12. Salo (53 188) 810e/kk 13. Porvoo (50 203) 804e/kk 14. Pori (84 779) 800 e/kk 15. Nokia (33 288) 791e/kk 16. Mikkeli (54 390) 760e/kk 17. Oulu (202 058) 706e/kk Lisäksi on huomioitava, että esityksessä mainitut muutokset tulisivat koskemaan kaikkia yksityisten päiväkotien palvelusetelipalveluntuottajiksi hyväksyttyjä toimijoita. Yksi nykyisistä palveluntuottajista (Touhula päiväkodit) ei ole tehdyssä esityksessä mukana, mutta saisi samat hyödyt kuin esityksen tehneet palveluntuottajat. Kattohinnan poistamisen ja markkinahintaan siirtymisen kustannuksia vuositasolla ei voida arvioida, sillä palveluntuottajien pyytämiä markkinahintoja ei tiedetä, eikä sitä, millaista kysyntä korkeampaa hintaa pyytävistä palveluista olisi. Mahdollisesti kunnan omaa päiväkotituotantoa pitäisi lisätä, jos perheet haluaisivat siirtyä pois yksityisestä päiväkodista sen pyytämän lisähinnan vuoksi. Palvelusetelilain mukaan palvelusetelin arvoa määriteltäessä kunnan tulee huolehtia asiakkaalle syntyvistä kustannuksista ja kohtuullistaa niitä. Palvelusetelin hinnoittelu ja arvonmääritys on kunnan suorittama ohjaustehtävä. Kunta toimii osaltaan markkinatoimijana, jonka on myös seurattava markkinoiden kehittymistä, eikä kunnan kannata maksaa palvelun tuottamisesta enempää mitä se maksaa sille omana tuotantona. Kattohinnassa tai sen poistamisessa tasapainotellaan kahden erilaisen päämäärän välillä. Jos kattohinta poistetaan ja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 14 palveluntuottaja voi periä laissa määriteltyä varhaiskasvatusmaksua suurempaa hintaa, saattaa se johtaa perheen maksukykyyn perustuvaan eriytymiskehitykseen. Toisaalta suurehkon yksikön tehokkuuteen perustuva kattohinta tekee pienten yksiköiden toiminnan taloudellisesti haastavaksi ja voi vaarantaa niiden olemassaolon kokonaan. Kattohinta saattaa myös rajoittaa mahdollisuuksia päiväkotien toiminnan painottamiseen, vaikka perheet haluaisivat hankkia ideologisesti tai muutoin painotettua varhaiskasvatusta. Lasten ja nuorten lautakunta on aiemmin linjannut, että painotus asetetaan kuntalaisten yhdenvertaisuuteen, jossa varhaiskasvatuksesta perheelle maksut ovat yhtenevät kunnallisessa ja yksityisessä päiväkodissa. Yksityiset päiväkodit voivat kuitenkin hankkia lisätuloja lisäpalveluja tuottamalla. Lappeenrannan kaupunki tukee yksityisiä päiväkoteja palvelusetelin lisäksi kustantamalla niille erityiseen tukeen ja hallintoon liittyviä palveluja. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää, että esitystä, jonka Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry, MLL Lappeenrannan yhdistys/tirikan päiväkoti sekä Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry/päiväkoti Omenapuu ovat tehneet palvelusetelipäiväkodin hintakaton poistamisesta tai hintakaton korottamisesta 940 euroon kuukaudessa, ei voida hyväksyä kuntalaisten yhdenvertaisuuden ja kaupungille aiheutuvien talousvaikutusten vuoksi. Päätös Keskustelun aikana Taija Myyrä esitti Tiina Simolan kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Päätettiin, että asia jätetään pöydälle. Merkittiin, että ostopalveluohjaaja Anu Lindgren-Kilpiä oli saapuvilla kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 15 115 Muutoksia varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirjaan sekä hakemusprosessiin yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1100/05.10.00.09/2017 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Lindgren Anu Nousiainen Mirva etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 070 5875 puh. Liitteet 1. Sääntökirja 2. Hakemus yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi Sääntökirjamuutokset Lasten ja nuorten lautakunta on 16.1.2018 hyväksynyt varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirjan. Sääntökirjan 4. luku käsittelee palvelusetelin arvon ja asiakkaan omavastuuosuuden määrittämistä. Sääntökirjan 4.3 luvun mukaan Lappeenrannassa päätöksen lapsikohtaisesta tulosidonnaisesta palvelusetelin arvosta tekee ostopalveluohjaaja. Tätä päätösprosessia on tarkoituksenmukaista muuttaa, sillä ostopalveluohjaaja ei todellisuudessa vastaa palvelusetelien arvopäätösten laskennasta. Palvelusetelien arvopäätösten laskentaprosessi on verrattavissa kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen laskentaan, sillä palveluseteli on tulosidonnainen. Laskentaprosessin sujuvoittamiseksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksutiimin ja ostopalveluohjaajan näkemyksen mukaan päätökset palvelusetelien arvoista on järkevintä tehdä asiakasmaksutiimissä. Ostopalveluohjaaja vastaa muutoin edelleen kaikista niistä tehtävistä, joita hänelle on sääntökirjan mukaisesti määrätty.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 16 Asiakasmaksusihteeri nimike on muutettu koko sääntökirjassa asiakasmaksutiimiksi. Ostopalveluohjaajan nimike on muutettu koko sääntökirjassa vastaamaan nykyistä yksityisten päiväkotien ohjaaja nimikettä. Sääntökirjan luvussa 4.6 poissaolot ja supistetut toiminta-ajat on syytä tehdä tarkennukset siitä, että Lappeenrannan kaupunki maksaa palveluntuottajalle lapsen palveluntarpeen mukaisen kattohinnan palvelun hinnasta. Alkuperäisellä tekstillä on tarkoitettu tätä, mutta täsmennys on tarpeellinen. Tarkennus koskee alla olevia kappaleita 4.6 luvun alla: Lapsen ollessa sairauden johdosta poissa kaikki kalenterikuukauden toimintapäivät, ei palveluntuottaja peri asiakkaalta omavastuuosuutta tältä kuukaudelta lainkaan. Tällaisessa tapauksessa Lappeenrannan kaupunki maksaa palveluntuottajalle lapsen palveluntarpeen mukaisen kattohinnan palvelun hinnasta. Kesäaikana (touko-syyskuu) Lappeenrannan kaupunki maksaa palveluntuottajalle lapsen palveluntarpeen mukaisen kattohinnan palvelun hinnasta, mikäli asiakas on oikeutettu hyvityksiin, jolloin omavastuuosuutta ei peritä. Jos lapsen varhaiskasvatus ei ole jatkunut keskeytymättömänä edellisestä elokuusta lähtien ja lapsi tulee hoitoon heinäkuussa, ei asiakas voi saada palveluntuottajalta hyvitystä omavastuuosuudesta lainkaan, eikä kaupunki maksa lapsen palveluntarpeen mukaista kattohintaa vaan palvelusetelin arvon. Hakemus yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi muutoksia hakemukseen ja prosessiin 1.8.2018 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki (540/2018) toi joitakin muutoksia, jotka on syytä päivittää myös sääntökirjaan. Varhaiskasvatuslain 44 :ssä on säädetty yksityisen palveluntuottajan ilmoitusmenettelystä. Sen mukaan yksityisen palveluntuottajan, joka korvausta vastaan harjoittaa varhaiskasvatustoimintaa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttamista varhaiskasvatuksesta vastaavalle lain 50 :ssä tarkoitetulle kunnan toimielimelle siinä kunnassa, jossa palveluja tuotetaan. Varhaiskasvatuslain 50 :ssä tarkoitettu kunnan toimielin on Lappeenrannassa lasten ja nuorten lautakunta. Toimielimen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 17 Esittelijän ehdotus laissa säädettyä päätösvaltaa ja oikeutta puhevallan käyttämiseen on kuntalaissa tarkoitetulla hallintosäännöllä siirretty toimielimen alaisille viranhaltijoille. Yksityisten päiväkotien ilmoitusmenettelyprosessiin liittyvistä ilmoituksista on vastannut tähän asti ostopalveluohjaaja (yksityisten päiväkotien ohjaaja). Kunnan tulee antaa viipymättä yksityisen päiväkodin ilmoitusmenettelyn kautta saadut tiedot varhaiskasvatuslain 44 :n mukaan aluehallintovirastolle sen jälkeen, kun se on suorittanut tarkastuksen varhaiskasvatuksen toimipaikassa sen varmistamiseksi, että toimintaympäristö ja siellä annettava varhaiskasvatus vastaavat varhaiskasvatukselle asetettuja vaatimuksia. Hakemukset yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi on käsitellyt ja hyväksynyt sääntökirjan mukaan lasten ja nuorten lautakunta. Kyseisessä hakemuksessa on joitakin sellaisia asioita, joita varhaiskasvatuslain 44 :n mukaisessa ilmoitusmenettelyssä ei vaadita, mutta joita varhaiskasvatuslaki toisessa yhteydessä tai palvelusetelilaki edellyttää. Yksityisen päiväkotien osalta prosessin sujuvoittamiseksi olisi syytä yhdistää sekä ilmoitus yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta että hakemus yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi ja käsitellä ne molemmat samassa yhteydessä lasten ja nuorten lautakunnassa. Tämän jälkeen kunta toimittaisi yksityisen päiväkodin tekemän ilmoituksen yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta aluehallintovirastoon ja liittäisi siihen ilmoituksessa edellytetyn kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavan toimielimen (lasten ja nuorten lautakunnan) lausunnon. Aluehallintoviraston ilmoituksen nimi on varhaiskasvatuslain myötä muuttunut Ilmoitukseksi yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta. Se oli ennen Ilmoitus yksityisestä sosiaalipalvelutoiminnasta. Nämä lomakkeen nimet on muutettu sääntökirjaan. Varhaiskasvatuslaki on myös selkeyttänyt varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilöstön kelpoisuuksia, jotka löytyvät nyt varhaiskasvatuslaista. Sääntökirjaan on tehty myös varhaiskasvatuslain voimaantulosta sekä muiden palvelua koskevien lakien muutoksista johtuvat tekniset ja terminologiset muutokset. Muutokset ovat liitteessä värillisinä.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 18 Hyväksytään yllä kuvatut ja liitteistä ilmenevät muutokset varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirjaan, sekä prosessiin, jolla päätetään yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi hakeneista toimijoista sekä siihen liittyvään hakemuslomakkeeseen. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että ostopalveluohjaaja Anu Lindgren-Kilpiä oli saapuvilla kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Lindgren- Kilpiä poistui klo 18.00.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 19 116 Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/923/00.02.10/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi 040 506 7309 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamisesta Sanna Koskenranta ym. valtuutetut tekivät 26.3.2018 liitteenä 1. olevan valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että toimiala ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamiseksi ja esittää päättäjille ne vaihtoehdot, joilla varhaiskasvatuksen ongelmakohdat saadaan korjattua. Valtuustoryhmien puheenjohtajille on esitelty vaihtoehtoja 7.5.2018. Laissa varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteet ovat 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 20 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Varhaiskasvatuksen mitoitusperusteet - Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaan päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, joilla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. - Mitoituksesta on säädetty tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa (753/2018). Päiväkodissa tulee olla kasvatus- opetus- ja hoitotehtävissä vähintään yksi henkilö, jolla on varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan kelpoisuus enintään kahdeksaa enemmän kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasten kohden ja neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee. Mikäli lapsen varhaiskasvatusaika on alle viisi tuntia päivässä, on mitoitus 1:13. - Jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen. - Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa 1 momentissa tarkoitettua henkilöä vastaava määrä lapsia.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 21 - Suhdeluvuista voidaan poiketa, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa. - Lappeenrannassa henkilöstömitoituksessa noudatetaan suhdelukuja seuraavasti: - alle 3-vuotiaat 1:4-3-6-vuotiaat kokopäivähoidossa 1:7 ja vuorohoidossa 1:8-3-5-vuotiaat osapäivähoidossa 1:13 - esiopetuksessa suhdeluku 1:13, mutta jos lapset tarvitsevat varhaiskasvatusta esiopetuksen lisäksi, on suhdeluku 1:7 muualla kuin vuorohoidossa. Vuorohoidossa suhdeluku on 1:8 Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa on tehty seuraavat kaupunginvaltuuston päättämät muutokset 1.8.2016 lukien - varhaiskasvatuslain 11a myötä niille lapsille, joiden vanhemmat tai muut huoltajat eivät ole työssä, opiskele tai toimi yrittäjänä, järjestetään varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatusta järjestetään lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. - varhaiskasvatuksen maksujärjestelmä muutettiin hoitoaikaperusteiseksi eli perheet tilaavat varhaiskasvatusaikaa kuukaudessa tarvitsemansa tuntimäärän ja maksu määräytyy varatun hoitoajan (5- portainen tuntivälys) mukaan - kaupungin talouden tasapainottamisesta johtuvat tehostamisja menoleikkaustoimet - varhaiskasvatussuunnitelmasta tuli Opetushallituksen päätöksen mukainen normiasiakirja, ja laki velvoittaa laatimaan jokaiselle lapselle oma varhaiskasvatussuunnitelma Keväällä 2017 pidetyn valtuuston iltakoulun jälkeen on tehty tai esitetty tehtäväksi seuraavat resurssilisäykset: - Palkattu 13 uutta lastentarhanopettajaa esiopetukseen - Palkattu 5 uutta varhaiskasvatuksen erityisopettajaa
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 22 - Resursoitu johtamiseen vapauttamalla apulaisjohtajia osaviikkoisesti lapsiryhmän työskentelystä ja vastaavasti lapsiryhmään on palkattu toinen työntekijä ao. ajalle. Lisäresursointi yhteensä 4 henkilötyövuotta - Keskitetty sijaisrekrytointi on otettu käyttöön ja liitetty yhden apulaisjohtajan tehtäviin. Tehtävä on osaaikainen. - Henkilöstön vuosilomien ajaksi on palkattu pitempiaikaisia sijaisia. Tavoitteena on ollut vähentää sijaisten vaihtuvuutta. - Varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattu uutena asiana toimintaryhmät, millä tarkoitetaan lapsiryhmien rajat ylittävää yhteistä toimintaa kuten kerho- ja pajatoimintaa, missä hyödynnetään eri ryhmissä olevien lasten kiinnostuksen kohteita sekä henkilöstön erityisosaamista. Tällaisia toimintaryhmiä voivat olla esimerkiksi erilaiset musiikki-, taide-, leikki- tai liikuntaryhmät. Myös suomi toisena kielenä -kerhot ovat tällaisia toimintaryhmiä. Toimintaryhmät helpottavat toiminnan organisointia silloin, jos sekä aikuisia että lapsia puuttuu. Toimintaryhmiä on tällä hetkellä 135, joista yhteistyökumppanien toteuttamia 48. Yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. liikuntaseurat ja Suomen luontoliitto. - Niiden lasten varhaiskasvatusta, joilla on laajoja psykososiaalisia pulmia, on pyritty järjestämään joko resurssia lisäämällä, tekemällä tiivistä yhteistyötä Eksoten perhepalvelujen kanssa tai muotoilemaan varhaiskasvatusta erilaisin järjestelyin (mm. järjestetty pieni henkilökohtainen tila) - Keskitetty palveluohjaus otettu käyttöön ja tehtävä liitetty yhden päiväkodin johtajan tehtäviin. Tehtävä on osa-aikainen. - Asiakastietojärjestelmää on uudistettu niin, että vanhemmat voivat ilmoittaa lastensa varhaiskasvatusajat viikkoa ennen työvuorojen vahvistamista. Tällä halutaan helpottaa resurssien kohdentamista lasten tarvitsemien varhaiskasvatusaikojen mukaan. - On otettu käyttöön ostopalvelun korvaava varhaiskasvatuksen palveluseteli. Yksityisten palvelujen osuus nousee vuonna 2019 noin 10 prosentista 16-20 prosenttiin - Varauduttu viiden uuden varahenkilön palkkaamiseen - Palkattu viisi ns. kulttuuriavustajaa työllisyysvaroin - Hankevaroin varhaiskasvatuksessa työskentelee yksi liikuntakoordinaattori, taidekasvattaja ja toimintaterapeutti.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 23 - Kahdessa päiväkodissa on avustajan tehtävä korvattu määräajaksi toimintaterapeutilla (pilotit) - Varahenkilöstöä Lappeenrannassa on tällä hetkellä 29 henkilötyövuotta, mikä on enemmän kuin vertailukaupungeissa. - Perhepäivähoitoon valmistellaan palveluseteliä. Seuraavassa on erilaisia vaihtoehtoja varhaiskasvatuksen resurssien lisäämiseen. Ensimmäiset viisi ovat sellaisia, jotka edellyttävät investointeja tai palvelujen hankintaa palvelusetelillä, mikä tarkoittaa palvelusetelin käytön laajentamista yli 25 prosenttiin kaikista palveluista 1. Kaikille lapsille turvataan vanhempien toivomusten mukainen hoitoaika yli lainsäädännön tarkoittaman subjektiivisen oikeuden. Samalla luovutaan myös tehostamistoimista, siten, että kaksi lasta ei enää voi käyttää samaa paikkaa. Kustannusvaikutus käyttökustannuksiin yhteensä 1,85 Meuroa vuodessa (v. 2019). Toimenpide edellyttäisi kolme uuden päiväkodin rakentamista (n. 360 paikkaa) tai vastaavasti palvelun hankkimista palvelusetelillä. Investointikustannus arviolta 9,50 Meuroa. Jos investointi toteutetaan, vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) edellä mainittujen lisäksi 0,8 Meuroa vuodessa. 2. Luovutaan tehostamistoimista, jolloin samaa paikkaa ei voi käyttää kaksi osapäiväistä lasta. Osapäiväiset lapset lasketaan ns. kokopäiväryhmissä suhdeluvulla 1:7, mutta puhtaassa osapäiväryhmässä suhdeluku olisi edelleen 1:13. Osa lapsista olisi edelleen osapäiväisiä tai osaviikkoisia. Merkitsisi huomattavaa käyttöasteen pienentymistä. Kustannusarvio käyttökustannusten osalta arvioilta 1,15 Meuroa vuodessa. Investointikustannus kahden päiväkodin osalta on arvioilta 6,3 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisesti paikat hankitaan palvelusetelillä. Palveluseteli voisi toteutua nopeammin kuin kaupungin oma investointi. Jos investointi toteutetaan, vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) edellä mainittujen lisäksi 0,5 Meuroa vuodessa.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 24 3. Kaikkien lasten varhaiskasvatukseen voidaan vuositasolla käyttää sama rahamäärä kuin pienen yksityisen päiväkodin lapsikohtainen ostopalvelun hinta toimintavuonna 2016-2017. Kustannusarvio 5,1 Meuroa vuodessa. Investointitarpeet vähintään 9,50 Meuroa. Investoinnin vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) 0,8 Meuroa vuodessa. 4. Lapsiryhmien, joissa on erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapsi/lapsia, joilla on vakavia psykososiaalisia ongelmia, ryhmäkokoa pienetään 12. Tällaisia lapsia on vuosittain keskimäärin 10, joista suurin osa esiopetuksessa. Vaikutukset käyttökustannuksiin ovat arviolta 150 000 euroa vuodessa. Lisäksi joudutaan investoimaan uudet tilat neljälle lapsiryhmälle. Investoinnin kustannusarvio 2,5 Meuroa. Investoinnin vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) ovat edellä mainittujen lisäksi 0,2 Meuroa vuodessa. 5. Varhaiskasvatus on lähettänyt LATO Oy:lle kirjeen, jossa edellytetään sen ryhtyvän viipymättä toimenpiteisiin, jotta toimitilat saadaan terveellisiksi ja turvallisiksi mahdollisimman nopeasti. Mikäli ilmamääriä ei eräiden kiinteistöjen kohdalla voida säätää ympäristöministeriön asiasta antaman asetuksen mukaiseksi nykyisellä järjestelmillä, on ilmanvaihto uudistettava tai tilat korvattava uusilla. Mikäli tilat joudutaan korvaamaan uusilla, tullee investointikustannus olemaan arvioilta vähintään 6,3 Meuroa. Investoinnin vaikutus käyttökustannuksiin 0,5 Meuroa vuodessa. Sisäilma on riittämätön ainakin osittain kymmenessä päiväkodissa. Toimenpiteet, joihin ei liity investointitarvetta: 6. Varahenkilöstön lisääminen Lappeenrannassa on 17 päiväkotia, jos varahenkilöstön määrä nostetaan kahteen jokaisessa päiväkodissa, varahenkilöitä 34 (+5), ovat kustannukset 150 000 euroa vuodessa. Varahenkilöstöä olisi silloin huomattavasti enemmän kuin muissa vertailukaupungeissa ja pienissä päiväkodeissa suhteessa enemmän kuin suurissa.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 25 7. Henkilöstön lisääminen vuorohoitoon Vuorohoitoa tarjotaan yhdessä päiväkodissa. Jos jokaiseen vuoroon lisätään henkilö yli mitoitusten varmistamaan, että nekin lapset, joiden vanhemmat eivät ole muistaneet ilmoittaa lastensa hoitoaikoja määräaikaan mennessä, tarvitaan kuusi henkilöä lisää. Kustannusvaikutus on 220 000 euroa vuodessa. Panostetaan erityiseen tukeen: Seuraavat ehdotukset nostaisivat osaamista. Osaamisen lisääminen kytkeytyy varhaiskasvatuksen strategian toimeenpanosuunnitelmaan ja on varhaiskasvatuslain hengen mukaista. 8. Palkataan viisi uutta erityisopettajaa. Yhtä erityisopettajaa kohti olisi laskennallisesti 4,6 erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Lisäkustannukset ovat arvioilta 186 000 euroa vuodessa. Palkataan viisi toimintaterapeuttia. Lisäkustannukset ovat arviolta 175 000 euroa vuodessa. tai/ sekä että Osa lastentarhanopettajien toimista korvataan erityisopettajalla. Palkkakustannusten ero on vuositasolla noin +5 000 euroa/toimi. Osa avustajan toimista korvataan tulevaisuudessa toimintaterapeuteilla. Palkkakustannuksen ero vuositasolla on +5 600 euroa/toimi Mikäli syntyvyys säilyy yhtä matalalla tasolla kuin 2016 ja 2017, Tulee varhaiskasvatuksen kysyntä kääntymään lähivuosina laskuun. Alle olevassa laskelmassa on otettu huomioon, että kysyntä muiden kuin 4- ja 5-vuotiaiden osalta pysyy nykyisellään. neljä- ja viisivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen kysynnän arvioidaan kasvavan 95 prosenttiin. Kysyntä vuonna 2025 Vähennys vuodesta 2018 Alle 3-5- Alle 3-v. v. Eskarit Yhteensä 3-v. 3-5-v. Eskarit Yhteensä Yhteensä 576 1603 588 2767-6 -226-102 -334
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 26 Henkilöstön tarve tulee vähenemään vuoteen 2025 mennessä arviolta vähintään 50 henkilöllä. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä on muutettava henkilöstörakenne vastaamaan lainsäädännön määräyksiä. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan erityisesti lastenhoitajien määrän vähentämistä. Vähentäminen on mahdollista tehdä luonnollisen poistuman kautta. Kaupunginhallitus on vahvistanut kokouksessaan 3.9.2018 talousarviokehykset vuosille 2019-2021. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 4.6.2018 käsitellyt investointien puiteohjelmaa ja määritellyt tavoitteeksi, että kaupungin palvelutuotannossa olevien tilojen neliömäärä on 90 % nykyisestä vuoteen 2021 mennessä ja 85 % nykyisestä vuoteen 2023 mennessä. Varhaiskasvatuksen talous on toteutumassa kuluvana vuonna alle budjetoidun, mutta taloussuunnitelmakauden vuosien 2020 ja 2021 käyttösuunnitelmissa on vajetta. Jos varhaiskasvatuksen kysyntä laskee ikäluokkien pienemisen vuoksi ja kun vuodelta 2018 käyttämättä jääviä määrärahoja voidaan siirtää tuleville vuosille, toiminta saataneen nykymuodossaan pidettyä koko valtuuskaudelle annetuissa talousarviokehyksissä. Kaikki edellä kohdissa 1.- 8. kuvatut toimenpiteet lisäävät kustannuksia ja tarvitsevat valtuuston myöntämää lisämäärärahaa. Kohdissa 1.-5. kuvatut toimenpiteet edellyttävät myös toimitilojen lisäämistä ja investointeja, mikäli lisäykset toteutetaan kaupungin omistamissa tiloissa. Toimialan arvio on, että päiväkodeissa perusarki sujuu, varhaiskasvatus toteutuu, henkilöstö tekee laadukasta työtä ja lapset voivat hyvin. Mikäli henkilöstön poissaolot kasaantuvat esim. laajojen flunssa-aaltojen vuoksi, on toiminnan laadun ylläpitämisessä haasteita. Kaikkein haasteellisinta on erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen. Lapset, joilla on laajoja ja vakavia psykososiaalisia pulmia, kuormittavat eniten niin henkilöstöä kuin muita ryhmässä olevia lapsia. Nämä lapset tarvitsisivat vahvaa ja kokonaisvaltaista psykososiaalista tukea, ohjausta ja kuntoutusta, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstöltä ei voida odottaa ja edellyttää niin laajaa ja syvää osaamista. Tarvetta on psykiatriselle osaamiselle. Jos Eksote voisi tuottaa varhaiskasvatukseen runsaasti psykososiaalista tukea tarvitseville lapsille kuntoutusta, toimintaterapiaa tai muuta lapsen tarvitsemaa psykiatrista tukea, tulisivat lapsen tarpeet
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 27 paremmin huomioiduiksi. Tämä edistäisi myös muiden lasten sekä myös henkilöstön hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Jos mahdollisuuksia tukea erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin ei ole, toimiala arvioi, että kohdassa 8. kuvatuilla toimenpiteillä voidaan tilannetta jossain määrin auttaa. Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä yhteensä 266 lasta, joille tarjotaan tehostettua tukea ja 77 lasta, joille tarjotaan erityistä tukea. Varhaiskasvatuksessa työskentelee tällä hetkellä 21 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Avustajia on noin 40. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta esittää vastauksenaan valtuustoaloitteeseen, että ensisijaisesti varhaiskasvatukseen tulisi järjestää erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille, joilla on vakavia psykososiaalisia pulmia, psykiatrista kuntoutusta, toimintaterapiaa tai muita lasten tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluja varhaiskasvatuksen ohella. Mikäli em. sosiaali- ja terveyspalveluja ei ole mahdollista järjestää, ja kaupunginvaltuusto voi myöntää varhaiskasvatukseen lisämäärärahoja, tulisi varhaiskasvatukseen palkata lisää erityisopettajia ja toimintaterapeutteja. Päätös Keskustelun aikana Harri Iljin esitti Sanna Koskenrannan kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Päätettiin, että asia jätetään pöydälle. Täytäntöönpano kaupunginhallitus konsernihallinto/controllerit
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 28 117 Vuoden 2018 käyttösuunnitelmien tarkistaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/193/02.02.00.02/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Controller Haiko Miia 040 487 7154 Valtonen Sirpa etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginvaltuusto päätti 24.9.2018 talousarviomuutoksista. Keskeisin tarve päivitykselle johtui palkkaratkaisuun sisältyvästä kertaerästä. Erä maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä, mutta kunnat joutuvat kirjaamaan sen jo vuoden 2018 kuluksi. Lisäksi päivityksessä huomioitiin eräät henkilöiden siirrot kehysten välillä. Käyttösuunnitelmat tulee päivittää talousarviomuutosta vastaavasti. Lasten ja nuorten käyttösuunnitelmassa kertaerä (428 000 ) jakautuu palkkabudjetin suhteessa kustannuspaikoille. Lasten ja nuorten käyttösuunnitelmaan ei sisältynyt kehysten välisiä henkilösiirtoja. Käyttösuunnitelma Tili Tilin nimi 2018 ST20 Lapset ja nuoret 30 Toimintatuotot 5 034 721 40 Toimintakulut -100 965 721 TOIMINTAKATE -95 931 000 90 POISTOT KÄYTTÖOM. JA MUISTA PIT -100 000 TILIKAUDEN TULOS -96 031 000 Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää tarkistaa vuoden 2018 käyttösuunnitelman edellä esitetysti. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 29 118 Talousarvio 2019 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1734/02.02.00.00/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Controller Haiko Miia 040 487 7154 Valtonen Sirpa etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaalit Talousarvioesitys 2019 Taloudellinen liikkumavara (Lanu) Talousarvioprosessi Kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.9.2018 päättänyt talousarviokehyksistä vuosille 2019 2021. Lautakunnan talousarvioesityksessä voi muuttaa menojen ja tulojen keskinäistä suhdetta toimintakatteen sisällä. Valtuustoon nähden sitoviksi tavoitteiksi esitetään vain strategiassa päätettyjä tavoitteita. Toimialat eivät sisällytä talousarvioesitykseen muita toiminnallisia tavoitteita erillisissä taulukoissa. Näitä on mahdollista esittää käyttösuunnitelmassa lautakuntaan nähden sitovina. Kaupunginjohtaja antaa talousarvioesityksensä 16.11.2018. Kaupunginhallitus aloittaa talousarvionkäsittelyn 19.11. ja valtuusto päättää talousarviosta 10.12.2018. Lautakuntia sitova kehys on sitovuustason tilikauden tulos, joka sisältää toimintakatteen ja poistot. Lautakunnan tulee huomioida, että sen on pystyttävä kattamaan investoinneista aiheutuvat poistot suunnitelmavuosien mukaisista talouskehyksistä. Lasten ja nuorten poistoihin on budjetoitu 100 000 euroa ja sen käyttö perustuu talousarviovuoden aikana esille tuleviin tarpeisiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/2018 30 Taloudellinen liikkumavara Toimialoja pyydetään omassa talousarvioesityksessään kuvaamaan perusrahoituksen sisältämä taloudellinen liikkumavara. Toimialoilla on paljon erilaisia ei-lakisääteisiä tehtäviä ja toimintoja, jotka voidaan halutessa lopettaa. Liikkumavara pyydetään kuvaamaan siksi, että valtuustolla täytyy olla halutessaan aito mahdollisuus keskustella määrärahojen uudelleen suuntaamisesta. Tämän vuoksi tulee kuvata, millaisin toimenpitein perusrahoitusta voidaan valtuuston niin päättäessä kohdentaa uudelleen. Toimenpiteitä tulee esittää vähintään kaksi kutakin kehystä kohden. Lasten ja nuorten toimialan tehtäväalue Lasten ja nuorten toimialan osuus talousarvioesityksestä ja taloudellinen liikkumavara on esitetty oheismateriaalina. Toiminnan keskeisimmät painopisteet 2019 2021 ovat: - Varhaiskasvatus o Varhaiskasvatusta kehitetään osana muuta kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. o Tavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen lasten psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia tukevaksi, liikunnallisen elämätavan omaksuminen, lasten ja huoltajien osallisuuden mahdollistaminen sekä palvelujen kilpailukykyisyys ja tehokas järjestäminen o Tavoitteena on varmistaa toimintakulttuuria, joka aiempaa paremmin tukee paitsi lasten myös henkilöstön psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tarjoaa ratkaisukeskeisiä onnistumisen kokemuksia. o Ihmeelliset vuodet-ryhmänhallintamenetelmä otetaan käyttöön koulutuksen käyneiden tuella o PedaSens-jatkohankkeen avulla on tarkoitus vahvistaa opetus- ja kasvatushenkilöstön pedagogista sensitiivisyyttä o Varhaiskasvatuksenopettajille järjestetään edelleen ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentajakoulutusta. Tavoitteena on resurssien puitteissa järjestää ratkaisukeskeisyys-koulutusta vuorollaan kaikille varhaiskasvattajille o Sähköisillä palveluilla tehostetaan palveluprosesseja ja palvelumuotoilulla varmistetaan huoltajien osallisuus