Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Alander Paavo Jäsen. Koskenranta Sanna Jäsen. Puolakka Helena Pöytäkirjan tarkastaja

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ AIKA klo 17:00-18:36 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Alander Paavo Jäsen Iljin Harri Puheenjohtaja Koskenranta Sanna Jäsen Myyrä Taija Jäsen Puolakka Helena Pöytäkirjan tarkastaja Nurmi Antti Jäsen Laitinen Timo Jäsen Kekäläinen Juho Varajäsen Maunola Hanna Varajäsen Moilanen Marjatta Pöytäkirjan tarkastaja Sipiläinen Anna-Maija Varajäsen Muut osallistujat Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Räikkönen Sirpa Nuorisotoimenjohtaja Peuhkuri Jami - Hölsä Maiju Toimistosihteeri Liljeström Anu Opetustoimenjohtaja Nousiainen Mirva - Arola Tapio - Lindgren-Kilpiä Anu - Poistui klo Poissaolevat Ikävalko Johanna Jäsen Routti Mari Opetustoimenjohtaja Virkki Päivi Varhaiskasvatusjohtaja Ropponen Milla Toimistosihteeri Lampi Timo Jäsen Simola Tiina Jäsen Pykäläinen Eeva-Maria Jäsen

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 124 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Eräiden yksityisten päiväkotien esitys palvelusetelipäiväkotien 5 hintakaton poistamisesta 127 Yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi 18 hyväksyminen Touhula Varhaiskasvatus Oy, Touhula Lappeenrannan kampus 128 Yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi 21 hyväksyminen Pilke päiväkodit Oy, Pilke Luontopäiväkoti Kuutti 129 Vuosiluokkien 1-6 oppilaaksioton yleisten ohjeiden ja 23 periaatteiden päivittäminen 130 Vuosiluokkien 7-9 oppilaaksioton yleisten ohjeiden ja 29 periaatteiden päivittäminen painotteisen opetuksen osalta (Kesämäen koulu, Kimpisen koulu, Lauritsalan koulu, Sammonlahden koulu) 131 Päiväkodin johtajan viran täyttäminen, ensimmäisenä 33 sijoituspaikkana Voisalmen päiväkoti 132 Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimintasäännön muutoksia, 36 luvut 1, 2 ja Lappeenrannan nuorisovaltuuston toimintasääntö Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen 41 korjaamisesta 135 Toimitilojen tilapäisen käytön vuokra Koulutilojen vuokraaminen osittaiseen yhteiskäyttöön Etelä- 56 Karjalan kesäyliopistolle 137 Muut asiat Muutoksenhakuohjeet 59

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi lasten ja nuorten lautakunnan jäsenet Helena Puolakka ja Tiina Simola. Päätös Hyväksyttiin siten muutettuna, että Tiina Simolan tilalle pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Marjatta Moilanen.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Eräiden yksityisten päiväkotien esitys palvelusetelipäiväkotien hintakaton poistamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1913/ /2018 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 114 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Nousiainen Mirva Lindgren Anu etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh puh. Liitteet 1. Esitys palvelusetelipäiväkotien hintakaton poistamisesta Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry, MLL Lappeenrannan yhdistys/tirikan päiväkoti sekä Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry/päiväkoti Omenapuu ovat tehneet esityksen palvelusetelipäiväkotien hintakaton poistamisesta. (liite) Esityksessä palveluntuottajat esittävät ensisijaisesti, että yksityisten päiväkotien varhaiskasvatuksen hintakatto poistetaan. Toissijaisesti esitetään, että hintakatto korotetaan 940 euroon/kk. Esityksessä todetaan, että palvelusetelitoiminnan hintakatto on ajanut Lappeenrannan pienet yhdistyspohjaiset päiväkodit taloudelliseen ahdinkoon, eikä hintakatto laadukkaan tuottamisen kustannuksiin suhteutettuna tee näiden päiväkotien toiminnasta kannattavaa. Lisäksi esityksessä todetaan, ettei näiden päiväkotien kannattavuutta voi parantaa lisäämällä niiden lapsimäärää, sillä kaupunki on esityksen mukaan jyvittänyt lasten ja nuorten lautakunnan päättämän yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrän (enintään 20 prosenttia) yksityisille toimijoille päiväkotien tämänhetkisen paikkamäärän mukaan.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrä koko palvelukokonaisuudesta Tällä hetkellä yksityisissä päiväkodeissa varhaiskasvatuksessa (1-6v) olevien lasten määrä on noin 275. Tämän lisäksi niissä on pelkässä esiopetuksessa 15 lasta. Näistä kunta maksaa erillisen korvauksen, sillä esiopetus ei kuulu palvelusetelin piiriin. Yksityisissä päiväkodeissa olevat 275 lasta on 10 prosenttia koko kaupungin varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Toiminnan laajuudesta päättää palveluntuottaja, eikä kaupunki ole jakanut 20 prosenttiin sisältyvää paikkamäärää palveluntuottajien kesken. Yksityisillä palveluntuottajilla voi olla varhaiskasvatuspaikkoja haluamansa määrä, mutta lasten ja nuorten lautakunnan tekemän linjauksen mukaan, yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrä voi olla enintään 20 prosenttia koko palvelukokonaisuudesta. Kaupungin moniammatillisessa yksityisten päiväkotitonttien työryhmässä pyritään antamaan ohjausta uusille palveluntuottajille, jotka etsivät tontteja ja olisivat kiinnostuneita perustamaan päiväkodin Lappeenrantaan. Työryhmä huolehtii osaltaan siitä, ettei yksityisten palvelusetelipäiväkotien paikkamäärä nousisi yli 20 prosentin, sillä yrittäjän riski kasvaa, jos palveluseteliä ei voida myöntää kaikille päiväkodin paikoille. Uusia päiväkotiryhmiä palvelusetelituottajille on tulossa vuonna Skinnarilaan on avautumassa vuoden alussa Touhula päiväkodit Oy:n uusi neljäryhmäinen päiväkoti nimeltään Lappeenrannan kampus. Lisäksi Pilke päiväkodit Oy:n neljäryhmäinen päiväkoti avautuu Joutsenoon syksyllä Näiden tiedossa olevien kahdeksan uuden päiväkotiryhmän perustamisen myötä yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrä on 192 päiväkotipaikkaa nykyistä enemmän. Jos päiväkotipalvelujen käyttäjämäärä koko kaupungin tasolla pysyy samana ja yksityisten palveluntuottajien kaikki päiväkotipaikat ovat käytössä, tarkoittaa kahdeksan uuden päiväkotiryhmän lisäys sitä, että yksityisten palvelusetelillä hankittujen päiväkotipalvelujen määrä on melkein 17 % koko palvelukokonaisuudesta. Palveluntuottajilla voi olla lapsiryhmiä (päiväkotipaikkoja) haluamansa määrä, mutta kaupunki hankkii päiväkotipalveluja palvelusetelillä yhteensä enintään 20 prosenttia kaikista päiväkotipaikoista. Nykyiset palveluntuottajat voivat lisätä paikkatarjontaansa vielä lähes 80 paikalla, vaikka nuo edellä

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ mainitut kaksi yksityistä päiväkotia perustetaan, ennen kuin yksityisten päiväkotipaikkojen osuus saavuttaa 20 %. Palvelusetelin nykytila ja kunnan tarjoama muu tuki palvelusetelipalveluntuottajille Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuslain 12 mukaisiin palveluihin alkaen hyväksyttiin lasten ja nuorten lautakunnassa Tuolloin päätettiin, että palvelujen järjestämisessä pyritään yhdenvertaisuuteen niin, että lapsilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaisiin päiväkotipalveluihin riippumatta asuinpaikasta, iästä tai tuen tarpeesta. Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi kaupunki tukee yksityisten palvelusetelipäiväkotien palvelutuotantoa antamalla niiden käyttöön varhaiserityisopettajaresurssia sekä tarvittaessa myös avustajakorvausta. Käytettävän varhaiserityisopettajaresurssin määrä perustuu keväisin laadittavaan suunnitelmaan, jossa huomioidaan koko kaupungin käytettävissä oleva erityisopettajaresurssi sekä lasten tarpeet niin kunnallisissa kuin yksityisissä päiväkodeissa. Suunnitelmaa on tarkennettu syksyllä ja tällä hetkellä varhaiserityisopettajaresurssi yksityisille päiväkodeille on noin 19h/viikko. Lapsia yksityisissä päiväkodeissa on varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yhteensä noin 290, joista esiopetusikäisiä on 38 lasta. Tuen tarpeita on noin 4 prosentilla yksityisissä päiväkodeissa olevista lapsista. Kaupunki huolehtii/kustantaa yksityisille päiväkodeille Wilma lisenssit, jotta lasten pedagogiset asiakirjat sekä perheiden kanssa tapahtuva viestintä voidaan hoitaa perheiden ja päiväkodin välillä samalla tavalla kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Myös seuraavien lisäpalvelujen kustannuksista kaupunki huolehtii: yksityisten päiväkotien vanhemmilla käytössä oleva hoitoaikavarausjärjestelmä (Eduapp) yksityisille päiväkodeille Life Care toiminnanohjausjärjestelmä (josta saadaan tiedot lasten viikoittaisista hoitoaikavarauksista) ohjelma Effica -satelliitti, josta yksityiset päiväkodit voivat seurata maksuun tulevien palvelusetelien määriä ja summia Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirjan, palvelusetelin arvon

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ määräytymisen perusteet sekä yksityisille päiväkodeille maksettavan palvelun kattohinnan kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta, joka on yli kolmevuotiaan osalta 842 euroa ja alle 3-vuotiaan osalta 1347 euroa kuukaudessa. Lisäksi se päätti, että varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus ovat palveluseteliin kuuluvaa. Päätöksen mukaan palvelusetelin arvoa määrättäessä ei oteta huomioon palveluja, jotka asiakas ostaa oma-aloitteisesti palvelujen tuottajalta. Lisäpalvelun on oltava vapaaehtoista, eikä se saa syrjiä asiakkaita tai asettaa heitä eriarvoiseen asemaan. Asiakas maksaa palveluntuottajalle varhaiskasvatusmaksun (omavastuuosuus), jonka suuruus on palvelusetelituottajan päiväkotihoidosta perimän kokonaishinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus. Asiakkaan omavastuuosuus vastaa kunnallisesta varhaiskasvatuksesta perheeltä perittävää asiakasmaksua. Nykyisin Lappeenrannan kaupungin yksityisten päiväkotipalvelujen palvelusetelijärjestelmässä käytössä olevalla hintakatolla tarkoitetaan kunnan palvelusta palveluntuottajalle maksamaa enimmäishintaa, johon sisältyy kunnan maksama osuus (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan omavastuuosuus. Kunnan päättäessä asettaa palvelun hinnalle hintakaton se määrittää palveluntuottajille palvelusta maksettavan enimmäishinnan. Käytännössä kunta asettaa palvelusta maksettavan enimmäishinnan yhdeksi palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi. Hintakaton käyttäminen on kunnan kannalta välttämätöntä, kun asiakkaalle ei saa jäädä maksettavaksi kunnallista varhaiskasvatusmaksua suurempaa omavastuuosuutta. Hintakattomalli takaa sen, että asiakkaan omavastuuosuus on sama (tai pienempi) kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Näin järjestettynä palvelusetelillä tuotetussa palvelussa on kyse kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtoisesta järjestämistavasta ilman taloudellisia seuraamuksia asiakkaalle. Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirjan mukaisesti palveluntuottaja voi periä asiakkailta omavastuuosuuden enintään 11 kuukaudelta vuodessa. Palvelusetelijärjestelmä on Lappeenrannassa laadittu lasten ja nuorten lautakunnan tekemän linjauksen mukaisesti siten, että asiakkaan omavastuuosuus vastaa kunnallisesta varhaiskasvatuksesta perheeltä perittävää asiakasmaksua ympäri vuoden. Yhdenvertaisuuden toteuttaminen yksityisten palvelusetelipäiväkotipalvelujen järjestämisessä tarkoittaa, että yksityisen palvelusetelipäiväkodin asiakkaan omavastuuosuus

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ noudattaa kunnallisen varhaiskasvatuksen maksujärjestelmää kesäajan (touko-syyskuu) maksuhyvityksissä sekä lasten poissaolo- ja sairauspoissaolohyvityksissä. Tämä mahdollistaa sen, että perheet voivat tulotasostaan riippumatta aidosti valita, mihin päiväkotiin lapsensa Lappeenrannassa haluavat. Kesäaikana (touko-syyskuu) Lappeenrannan kaupunki maksaa palveluntuottajalle lapsikohtaisen palvelusetelin lisäksi myös asiakkaan omavastuuosuuden palvelun hinnasta, mikäli asiakas on oikeutettu kesäajan hyvityksiin Lappeenrannan kaupungin hyvityssääntöjen mukaisesti. Palveluntuottaja ei peri tällöin asiakkaalta omavastuuosuutta vaan palveluntuottaja saa kaupungilta saman korvauksen palveluntuottamisesta kuin muinakin aikoina vuodessa, vaikka lapsi on poissa päiväkodista. Lapsen ollessa sairauden johdosta poissa kaikki kalenterikuukauden toimintapäivät, ei palveluntuottaja peri asiakkaalta omavastuuosuutta tältä kuukaudelta lainkaan. Tällaisessa tapauksessa Lappeenrannan kaupunki maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin lisäksi myös vanhempien omavastuuosuuden. Lappeenrannan kaupunki on huomioinut nykyisessä palvelusetelimallissa edellä esitetyllä tavalla yksityisten päiväkotien sekä palvelusetelipalveluntuottajille että perheille syntyviä kustannuksia. Ainoastaan näin toimien palvelusetelijärjestelmästä on saatu sellainen, että se on perheelle aidosti kustannuksiltaan rinnastettavissa kunnalliseen varhaiskasvatukseen, jolloin perheet ovat todellisesti samanarvoisessa asemassa riippumatta siitä onko lapsi kunnallisessa vai yksityisessä päiväkodissa. Palvelusetelin hintakaton poistaminen ja yksityisen palveluntuottajan määrittelemä markkinahinta Palveluntuottajien alkuperäisestä esityksestä ei käynyt ilmi, miten hintakaton poistaminen suhtautuisi kaupungin tällä hetkellä maksamaan palvelusetelin enimmäismäärään 842 euroa. Asiaan pyydettiin ja saatiin lisäselvitystä esityksen tekijöiltä Esitystä tarkennettiin seuraavasti: Hintakaton poisto tarkoittaisi sitä, että yksityiset voisivat itse vapaasti määrittää mikä on palvelun kokonaishinta. Tämä ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mikä on palvelusetelin arvo, eli millä osuudella kaupunki vastaa hoidosta. Tällöin kattohinta kullekin päiväkodille neuvoteltaisiin kaupungin ja päiväkodin yhteistyössä samankaltaisesti, kuten ostopalvelusopimuksen aikaan.

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Mikäli kaupunki päättää, ettei maksa nykyistä kattohintaa suurempaa palveluseteliä, tulisi yksityisille päiväkodeille jättää mahdollisuus periä omavastuunlisää (kuten esimerkiksi Mikkelissä on mahdollista). Näin päiväkodit voisivat soveltaa oman kustannusrakenteensa mukaista hintaa, ja ne perheet jotka toivovat pienempää yksikköä ja/tai erityispainotusta, voisivat valita haluamansa palvelun. Kysyntä ja tarjonta tässäkin tulisivat varmasti toimimaan hinnan rajoittajana -> ylikorkeat hinnat tulisivat näkymään asiakasmäärässä. Hintakaton poistaminen esityksen mukaisesti tarkoittaisi sitä, että yksityiset palvelusetelipäiväkodit voisivat itse määritellä kukin haluamansa palvelun kokonaishinnan. Kunta antaisi palvelusta maksettavan hinnan muodostua vapaasti markkinoilla. Markkinahinta olisi palvelusta palveluntuottajalle maksettava enimmäishinta. Kustannusvaikutukset ja seuraukset hintakaton poistamisesta tai nykyisen palvelusetelin kattohinnan korottamisesta Lappeenrannan kaupungin yksityisissä palvelusetelipäiväkodeissa on käytössä tulosidonnainen palveluseteli. Esityksen laatijoiden antamassa täsmennyksessä ei hintakaton poistamisehdotuksessa oteta kantaa kaupungin maksamaan palvelusetelin suuruuteen. Jos tulosidonnaisen palvelusetelin enimmäisarvo säilytettäisiin samansuuruisena kuin se on nyt, tarkoittaisi markkinahintaan siirtyminen sitä, että perheet maksaisivat palvelusetelin arvon ylittävän osuuden itse omavastuuosuudessaan. Tällöin perhe, jolla omavastuuosuus on tällä hetkellä palvelusetelijärjestelmässä 0 euroa, joutuisi hintakaton poistuessa maksamaan palveluntuottajan pyytämän markkinahinnan ja palvelusetelin enimmäisarvon välisen erotuksen kuukausittain itse. Markkinahinnoittelussa saattaa syntyä automaattinen paine palvelusetelin arvon korottamiselle, sillä kunnalla on velvollisuus huolehtia asiakkaan omavastuuosuuden kohtuullisuudesta. Tämä pakottaisi kunnan nostamaan palvelusetelin arvoa jokaisen palveluntuottajien tekemän hinnankorotuksen jälkeen. Kaupungin budjetin laadinnassa ei voitaisi tarkkaan varata oikeaa määrärahaa palveluseteleihin. Palvelusetelin arvon tulisi olla myös oikeassa suhteessa omaan tuotantoon. Markkinahinnoittelussa palvelusetelin arvo eli kunnan maksama

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ osuus voi muodostua korkeammaksi kuin oman tuotannon kustannukset, mikä ei ole kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Palvelusetelilain (569/2009) 7 :n mukaan palvelusetelin arvon määräytymisessä kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Hintakaton poistamisen seurauksena osa yksityisissä päiväkodeissa nyt olevista lapsista voisi joutua siirtymään kunnalliseen varhaiskasvatukseen, jos perheellä ei olisi varaa maksaa palveluntuottajan pyytämää hintaa. Tällöin nykytilanteeseen verrattuna yksityisen palvelusetelipäiväkodin valinneet lappeenrantalaiset perheet olisivat eriarvoisessa asemassa suhteessa sekä kunnalliseen varhaiskasvatukseen että suhteessa toisiin yksityisiin palvelusetelipäiväkoteihin, sillä yksityisten päiväkotien keskuudessa päiväkotipalvelusta maksettaisiin eri hinta, riippuen siitä missä yksityisessä päiväkodissa lapsi on. Perheille markkinahintaan siirtyminen tarkoittaisi myös sitä, että yksityisten palvelusetelipäiväkotien asiakkaiksi eivät enää voisi hakeutua kaikki perheet tulotasosta riippumatta. Yksityinen päiväkoti ei olisi enää aito vaihtoehto kaikille perheille, vaan palvelusta maksettava markkinatilanteen määrittelemä hinta asettaisi perheet eriarvoiseen asemaan. Yksityisestä päiväkodista tulisi vaihtoehto vain siinä tapauksessa, että perheellä on maksukykyä ja halu maksaa yksityisen tuottamasta palvelusta palveluntuottajan pyytämä hinta. Esityksessä esitetty toissijainen vaihtoehto oli hintakaton korottaminen 940 euroon kuukaudessa. Se lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia nykysillä asiakasmäärillä vuositasolla noin euroa. Alle kolmevuotiaiden kattohinta nousisi nykyisestä 1347 eurosta 1504 euroon kuukaudessa (kerroin 1,6). Lappeenrannan kaupunki sijoittuu alla olevaan taulukkoon valittujen kuntien palvelusetelien enimmäismäärän vertailussa taulukon kärkeen. Muut kunnat voivat antaa palveluntuottajien periä vanhempien omavastuuosuudessa kuukausittaista lisämaksua. Palvelusetelin enimmäisarvoja kunnittain:

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ kunta yli kolmevuotiaiden palvelusetelin enimmäishinta 1. Seinäjoki (62 457) bruttona e/kk, kkjakajana käytetään 21,5 päivää (11kk/vuodessa), kaikille varhaiskasvatusikäisille sama 2. Savonlinna (34390) 875e/kk 3. Kouvola (84 548) 860e/kk 4. Lappeenranta 842e/kk (72 725) 5. Kuopio ( ) 845e/kk 6. Turku 828e/kk 7. Rovaniemi (62 037) 824,51e/kk 8. Vaasa (66 876) 820 e/kk 9. Joensuu (75 652) 816 ( alkaen) 10. Hämeenlinna (67 601) 812e/kk 11. Kotka (53 730) 810e/kk 12. Salo (53 188) 810e/kk 13. Porvoo (50 203) 804e/kk 14. Pori (84 779) 800 e/kk 15. Nokia (33 288) 791e/kk 16. Mikkeli (54 390) 760e/kk 17. Oulu ( ) 706e/kk Lisäksi on huomioitava, että esityksessä mainitut muutokset tulisivat koskemaan kaikkia yksityisten päiväkotien palvelusetelipalveluntuottajiksi hyväksyttyjä toimijoita. Yksi nykyisistä palveluntuottajista (Touhula päiväkodit) ei ole tehdyssä esityksessä mukana, mutta saisi samat hyödyt kuin esityksen tehneet palveluntuottajat. Kattohinnan poistamisen ja markkinahintaan siirtymisen kustannuksia vuositasolla ei voida arvioida, sillä palveluntuottajien pyytämiä markkinahintoja ei tiedetä, eikä sitä, millaista kysyntä korkeampaa hintaa pyytävistä palveluista olisi. Mahdollisesti kunnan omaa päiväkotituotantoa pitäisi lisätä, jos perheet haluaisivat siirtyä pois yksityisestä päiväkodista sen pyytämän lisähinnan vuoksi. Palvelusetelilain mukaan palvelusetelin arvoa määriteltäessä kunnan tulee huolehtia asiakkaalle syntyvistä kustannuksista ja kohtuullistaa niitä. Palvelusetelin hinnoittelu ja arvonmääritys on kunnan suorittama ohjaustehtävä. Kunta toimii osaltaan markkinatoimijana, jonka on myös seurattava markkinoiden kehittymistä, eikä kunnan kannata maksaa palvelun tuottamisesta enempää mitä se maksaa sille omana tuotantona.

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Kattohinnassa tai sen poistamisessa tasapainotellaan kahden erilaisen päämäärän välillä. Jos kattohinta poistetaan ja palveluntuottaja voi periä laissa määriteltyä varhaiskasvatusmaksua suurempaa hintaa, saattaa se johtaa perheen maksukykyyn perustuvaan eriytymiskehitykseen. Toisaalta suurehkon yksikön tehokkuuteen perustuva kattohinta tekee pienten yksiköiden toiminnan taloudellisesti haastavaksi ja voi vaarantaa niiden olemassaolon kokonaan. Kattohinta saattaa myös rajoittaa mahdollisuuksia päiväkotien toiminnan painottamiseen, vaikka perheet haluaisivat hankkia ideologisesti tai muutoin painotettua varhaiskasvatusta. Lasten ja nuorten lautakunta on aiemmin linjannut, että painotus asetetaan kuntalaisten yhdenvertaisuuteen, jossa varhaiskasvatuksesta perheelle maksut ovat yhtenevät kunnallisessa ja yksityisessä päiväkodissa. Yksityiset päiväkodit voivat kuitenkin hankkia lisätuloja lisäpalveluja tuottamalla. Lappeenrannan kaupunki tukee yksityisiä päiväkoteja palvelusetelin lisäksi kustantamalla niille erityiseen tukeen ja hallintoon liittyviä palveluja. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää, että esitystä, jonka Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry, MLL Lappeenrannan yhdistys/tirikan päiväkoti sekä Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry/päiväkoti Omenapuu ovat tehneet palvelusetelipäiväkodin hintakaton poistamisesta tai hintakaton korottamisesta 940 euroon kuukaudessa, ei voida hyväksyä kuntalaisten yhdenvertaisuuden ja kaupungille aiheutuvien talousvaikutusten vuoksi. Päätös Keskustelun aikana Taija Myyrä esitti Tiina Simolan kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Päätettiin, että asia jätetään pöydälle. Merkittiin, että ostopalveluohjaaja Anu Lindgren-Kilpiä oli saapuvilla kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Tämän kokouksen käsittely:

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Nousiainen Mirva Lindgren-Kilpiä Anu puh puh. Liitteet 1. Esitys palvelusetelipäiväkotien hintakaton poistamisesta Kattohinnan määrittelyssä käytetyt kustannukset Lappeenrannan kaupungin omassa tuotannossa Kattohinta perustuu Lappeenrannan kunnallisissa päiväkodeissa toteutetun varhaiskasvatuksen kustannuksiin. Palvelusetelin hintakaton määrittelyssä on käytetty pohjana Lappeenrannan kaupungin omien peruspäiväkotien kustannuksia. Kustannuksissa on otettu huomioon varhaiskasvatuspalvelu, ruokahuolto, laitoshuolto sekä muu kiinteistöhoito. Varhaiskasvatuspalvelulla tarkoitetaan tässä ko. päiväkotien henkilöstömenoja, palvelujen ostoja, aineita, tarvikkeita ja tavaroita sekä muita kuluja. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien sekä muiden erityistyöntekijöiden ja ohjaajien palkkakustannukset eivät sisälly näihin kustannuksiin. Kokonaiskustannukset on jaettu ja palvelun piirissä olevien lasten lukumäärän keskiarvoilla. Osapäivälapset on muutettu kertoimilla kokopäivälapsiksi. Määrittelyssä on huomioitu vuodesta 2016 vuoteen 2018 toteutunut sivukulujen muutos. Alle 3-vuotiaiden lasten kattohinnassa on otettu huomioon alle ja yli kolmevuotiaiden vuoden 2016 toteutuneiden kustannusten suhde. Lapsikohtaiset kustannukset olivat peruspäiväkodeissa vuonna 2016 keskimäärin euroa vuodessa. Yli 3-vuotiaiden kokopäivälasten kustannus on keskimäärin euroa vuodessa. Kattohinnaksi on asetettu 842 euroa kuukaudessa. Sähköiset järjestelmät Sähköisiä järjestelmiä käytetään mm. pedagogisten asiakirjojen tallennukseen, palvelusetelien arvon laskemiseen, lapsimäärien ja poissaolojen seurantaan. Palvelusetelipäiväkodit käyttävät osittain samoja sähköisiä järjestelmiä kuin Lappeenrannan kaupungin päiväkodit.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Wilmassa luodaan ja säilytetään varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten pedagogiset asiakirjat, jotka voidaan tarvittaessa siirtää kunnalliselta puolelta yksityiselle tai päinvastoin. Effica -järjestelmässä lasketaan perheille myönnettävät palvelusetelit ja niistä muodostuu jokaiselle yksityiselle päiväkodille maksettavien palvelusetelin arvolistat. Tätä tietoa tarvitaan myös kaupungin kustannusseurantaa varten. Palvelusetelipäiväkodin palvelusetelisatelliitti toimii kaupungin valvonnan työvälineenä. Sillä voidaan seurata päivittäisiä toteutuneita lapsimääriä ja lasten poissaoloja. Järjestelmää tarvitaan yksityisissä päiväkodeissa myös kesälomahyvitysten laskentaa varten. Efficaan liittyvät älypuhelimiin asennettavat Läsnä-lisenssit ovat välttämättömiä, jotta hyvitysjärjestelmän mukaiset läsnä- ja poissaolot saadaan kirjattua järjestelmään. Sen avulla mahdollistetaan myös huoltajille lasten kuukausittaisten tuntimäärien seuranta. Sitä käytetään valvonnan välineenä, kun poissaolot ja läsnäolot kirjautuvat sähköiseen järjestelmään. Pedanet-sivuilla julkaistaan sekä kunnallisten että yksityisten päiväkotien vuosisuunnitelmat. Ne ovat siellä myös asiakkaiden luettavissa. Sähköisten järjestelmien kokonaiskustannukset ovat koko varhaiskasvatuksessa euroa/vuosi, joista yksityisten päiväkotien osuus on vuositasolla 6500 euroa. Palvelusetelipäiväkotien sähköisten palvelujen osuus kokonaismenosta noin 6 %. Erityisopettajaresurssi palvelusetelipäiväkodeissa Erityisopettajaresurssi on jaettu kaupungin tuottaman varhaiskasvatuksen palvelualueille toimintakaudella varhaiskasvatuksessa olevan lapsimäärän mukaisessa suhteessa. Palvelualueet päättävät itse, kuinka käyttävät resurssin. Näin voidaan varmistaa, että varhainen tuki toteutuu ja erityisopettaja voi antaa erityisen ja tehostetun tuen ohella myös yleistä tukea.

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Esittelijän ehdotus Kaupunki tarjoaa palvelusetelipäiväkodeille erityisopettajaresurssia, sillä erityisopettajan kustannuksia ei ole laskettu kattohinnan pohjana olevaan varhaiskasvatuspalvelun hintaan. Palvelusetelipäiväkodeille tarjottava erityisopettajaresurssi on puolet kunnalliseen varhaiskasvatukseen suunnatusta resurssista. Erityisopettajat kohdentavat resurssin arvioimansa tuen tarpeen mukaan. Näin voidaan pitää huolta siitä, että myös palvelusetelipäiväkodeissa olevat erityisen ja tehostetun tuen tarpeessa olevat lapset saavat tarvitsemansa tuen. Lasten ja nuorten lautakunta päättää, että esitystä, jonka Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry, MLL Lappeenrannan yhdistys/tirikan päiväkoti sekä Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry/päiväkoti Omenapuu ovat tehneet palvelusetelipäiväkodin hintakaton poistamisesta tai hintakaton korottamisesta 940 euroon kuukaudessa, ei voida hyväksyä kuntalaisten yhdenvertaisuuden ja kaupungille aiheutuvien talousvaikutusten vuoksi. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Helena Puolakka esitti Marjatta Moilasen kannattamana, että hintakatto poistetaan. Yritysten tulee tuoda lautakunnalle tiedoksi omavastuun suuruus. Lautakunta seuraa ja arvioi hintakaton poiston vaikutusta palveluiden saatavuuteen ja toteutumiseen. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat Helena Puolakan esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on Helena Puolakan esitys tullut lasten ja nuorten lautakunnan päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kuusi (6) lasten ja nuorten lautakunnan jäsentä (Alander, Sipiläinen, Iljin, Koskenranta, Kekäläinen, Myyrä) äänestivät JAA ja viisi (5) lasten ja nuorten lautakunnan jäsentä (Laitinen, Nurmi, Puolakka, Maunola, Moilanen) EI. Puheenjohtaja totesi lasten ja nuorten lautakunnan hyväksyneen esittelijän esityksen.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Merkittiin, että ostopalveluohjaaja Anu Lindgren-Kilpiä oli saapuvilla kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Täytäntöönpano Varhaiskasvatus/yksityisten päiväkotien ohjaaja Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry MLL Lappeenrannan yhdistys/tirikan päiväkoti Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry/päiväkoti Omenapuu

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi hyväksyminen Touhula Varhaiskasvatus Oy, Touhula Lappeenrannan kampus Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1100/ /2017 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Nousiainen Mirva Lindgren-Kilpiä Anu puh puh. Yksityisillä päiväkotitoimijoilla on mahdollisuus hakeutua Lappeenrannan kaupungille yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi. Hyväksytyt palveluntuottajat ovat palvelusetelipalveluntuottajina osa Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen palveluvalikkoa. Yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi voi hakeutua jatkuvalla haulla. Hakijoista päätetään sääntökirjan mukaisesti. Yksityisen päiväkodin palvelusetelin käyttöä ohjaa Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten lautakunnassa hyväksytty Varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirja. Palveluseteli voidaan myöntää vain varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Palveluseteli on lapsikohtainen. Palveluseteli rinnastetaan varhaiskasvatuslain 12 :n mukaiseen kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen, eikä lapselle voi saada samanaikaisesti lasten kotihoidontukea tai yksityisen hoidon tukea. Palveluntuottaja veloittaa tuottamastaan palvelusta Lappeenrannan kaupunkia asiakkaalle myönnetyn palvelusetelin arvon puitteissa toteutuneen palvelun osalta sääntökirjan ehtojen mukaisesti. Lasten ja nuorten lautakunnassa päätettiin ( 115) muuttaa hakemusprosessia yksityisen päiväkodin palvelusetelipalveluntuottajaksi. Sen mukaan yksityisten

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Esittelijän ehdotus päiväkotien osalta on yhdistetty sekä ilmoitus yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta että hakemus yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi. Molemmat asiakirjat käsitellään samassa yhteydessä lasten ja nuorten lautakunnassa, jonka jälkeen kunta toimittaa yksityisen päiväkodin tekemän ilmoituksen yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta aluehallintovirastoon ja liittää siihen ilmoituksessa edellytetyn kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavan toimielimen (lasten ja nuorten lautakunnan) lausunnon. Ennen ilmoituksen ja lausunnon toimittamista aluehallintovirastoon, kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavan toimielimen tai sen määräämän viranhaltijan tulee suorittaa tarkastus palveluntuottajan toimitiloissa. Touhula Varhaiskasvatus Oy:ltä on saapunut hakemus yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi sekä ilmoitus yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta. Palveluntuottajan hakemus sekä ilmoitus ovat liitteineen nähtävillä kokouksessa. Touhula Varhaiskasvatus Oy:llä on aikaisemmin lasten ja nuorten lautakunnassa palvelusetelipalvelun tuottajaksi hyväksytty palvelusetelipäiväkoti Touhula Tirilä. Uudet hakemukset koskevat hakijan uutta Touhula Lappeenrannan kampus -päiväkotia osoitteessa Skinnarilankatu 34. Touhula Lappeenrannan kampus valmistuu mennessä, joten tarkastus palveluntuottajan toimitiloissa voidaan suorittaa vasta silloin ja sen jälkeen toimittaa ilmoitus ja lausunto aluehallintovirastoon. Hakija kuitenkin täyttää palvelusetelipalvelun tuottajille asetetut ehdot ja kriteerit. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy Touhula Varhaiskasvatus Oy:n Touhula Lappeenrannan kampus yksityisten päiväkotien palvelusetelinpalvelun tuottajaksi alkaen, sillä hakija täyttää palvelusetelipalvelun tuottajille asetetut ehdot ja kriteerit. Valtuutetaan toimialajohtaja ja varhaiskasvatusjohtaja allekirjoittamaan lasten ja nuorten lautakunnan puolesta kunnalta edellytettävä lausunto liitteeksi aluehallintovirastolle toimitettavaan ilmoitukseen yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta sen jälkeen, kun palveluntuottajan toimitiloissa on suoritettu aluehallintoviraston edellyttämä kunnan viranhaltijan tekemä hyväksytty tarkastus. Päätös Hyväksyttiin.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Merkittiin, että ostopalveluohjaaja Anu Lindgren-Kilpiä oli saapuvilla kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi hyväksyminen Pilke päiväkodit Oy, Pilke Luontopäiväkoti Kuutti Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1100/ /2017 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Nousiainen Mirva Lindgren-Kilpiä Anu puh puh. Yksityisillä päiväkotitoimijoilla on mahdollisuus hakeutua Lappeenrannan kaupungille yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi. Hyväksytyt palveluntuottajat ovat palvelusetelipalveluntuottajina osa Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen palveluvalikkoa. Yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi voi hakeutua jatkuvalla haulla. Hakijoista päätetään sääntökirjan mukaisesti. Yksityisen päiväkodin palvelusetelin käyttöä ohjaa Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten lautakunnassa hyväksytty Varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirja. Palveluseteli voidaan myöntää vain varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Palveluseteli on lapsikohtainen. Palveluseteli rinnastetaan varhaiskasvatuslain 12 :n mukaiseen kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen, eikä lapselle voi saada samanaikaisesti lasten kotihoidontukea tai yksityisen hoidon tukea. Palveluntuottaja veloittaa tuottamastaan palvelusta Lappeenrannan kaupunkia asiakkaalle myönnetyn palvelusetelin arvon puitteissa toteutuneen palvelun osalta sääntökirjan ehtojen mukaisesti. Lasten ja nuorten lautakunnassa päätettiin ( 115) muuttaa hakemusprosessia yksityisen päiväkodin palvelusetelipalveluntuottajaksi. Sen mukaan yksityisten päiväkotien osalta on yhdistetty sekä ilmoitus yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta että hakemus yksityisen

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Esittelijän ehdotus päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi. Molemmat asiakirjat käsitellään samassa yhteydessä lasten ja nuorten lautakunnassa, jonka jälkeen kunta toimittaa yksityisen päiväkodin tekemän ilmoituksen yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta aluehallintovirastoon ja liittää siihen ilmoituksessa edellytetyn kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavan toimielimen (lasten ja nuorten lautakunnan) lausunnon. Ennen ilmoituksen ja lausunnon toimittamista aluehallintovirastoon, kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavan toimielimen tai sen määräämän viranhaltijan tulee suorittaa tarkastus palveluntuottajan toimitiloissa. Pilke päiväkodit Oy:ltä on saapunut hakemus yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi sekä ilmoitus yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta. Palveluntuottajan hakemus sekä ilmoitus ovat liitteineen nähtävillä kokouksessa. Hakemus koskee Pilke Luontopäiväkoti Kuuttia, joka tulee sijoittumaan Joutsenoon osoitteeseen Palstakuja 2-4. Toiminnan suunniteltu aloittamispäivä on , joten tarkastus palveluntuottajan toimitiloissa voidaan suorittaa vasta rakennuksen valmistuttua ja sen jälkeen toimittaa ilmoitus ja lausunto aluehallintovirastoon. Hakija kuitenkin täyttää palvelusetelipalvelun tuottajille asetetut ehdot ja kriteerit. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy Pilke Päiväkodit Oy:n Pilke Luontopäiväkoti Kuutti yksityisten päiväkotien palvelusetelinpalvelun tuottajaksi alkaen, sillä hakija täyttää palvelusetelipalvelun tuottajalle asetetut ehdot ja kriteerit. Valtuutetaan toimialajohtaja ja varhaiskasvatusjohtaja allekirjoittamaan lasten ja nuorten lautakunnan puolesta kunnalta edellytettävä lausunto liitteeksi aluehallintovirastolle toimitettavaan ilmoitukseen yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta sen jälkeen, kun palveluntuottajan toimitiloissa on suoritettu aluehallintoviraston edellyttämä kunnan viranhaltijan tekemä hyväksytty tarkastus. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että ostopalveluohjaaja Anu Lindgren-Kilpiä oli saapuvilla kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Lindgren- Kilpiä poistui klo

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Vuosiluokkien 1-6 oppilaaksioton yleisten ohjeiden ja periaatteiden päivittäminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2060/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Opetustoimenjohtaja Liljeström Anu Vuosiluokkien 1-6 oppilaaksioton ohjeet ja periaatteet vahvistettiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa Lisäksi toimialan toimintasääntöä on muutettu siten, että viranhaltijoille on delegoitu em. periaatepäätöksen puitteissa valta päättää vuosittain koulutulokkaiden oppilaspaikoista ja niiden sijoittamisesta eri yksiköihin. Toimintasäännön muutoksessa, jonka lautakunta on päättänyt on yksinkertaistettu toisesta kunnasta oppilaaksi hakevien oppilaaksiottoprosesseja delegoimalla päätösvalta aluerehtorille lasten ja nuorten lautakunta on päättänyt Kimpisen musiikkiluokkien oppilaaksioton päivityksestä. Toimintasäännön muutoksessa, jonka lautakunta on päättänyt on yksinkertaistettu toisesta kunnasta oppilaaksi hakevien oppilaaksiottoprosesseja delegoimalla päätösvalta aluerehtorille. Aluerehtorimallin purkauduttua alkaen on tarve tehdä oppilaaksioton osalta muutoksia oppilaaksioton periaatteisiin toimintasäännön määrittelemin valtuuksin, joissa aluerehtorin päätösvalta on siirretty rehtorille. Lasten ja nuorten lautakunta päättää vahvistaa seuraavat ohjeet ja yleiset periaatteet: 1. KOULUPAIKKA 1.1 Ensisijainen koulu

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta saavalle koulun. Oppilaan koulupaikka määräytyy lauta kunnan päättämien ohjeellisten oppilasalueiden ja oppilaan väestörekisteriin merkityn osoitteen perusteella. Oppilaaksiotossa noudatetaan lautakunnan määräämiä ohjeellisia oppilasalueita. Oppilasalueet voivat vaihdella vuosittain, koska kouluun tulevien lasten lukumäärä vaihtelee vuosittain. Koulun rehtori ottaa oppilaat kouluihin toimintasäännössä määrätyin toimivaltuuksin. Mikäli oppilasalue rajojen noudattaminen johtaisi siihen, että vierekkäisissä kouluissa ryhmäkoot poikkeavat olennaisesti toisistaan vierekkäisten koulujen rehtorit yksimielisellä päätöksellä, poiketa oppilasalueista ja muodostaa tarkoituksenmukaiset ryhmät. Näin määrättyä koulupaikkaa kutsutaan ensisijaiseksi kouluksi. Tehostettua tukea tai erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulupaikka osoitetaan siitä koulusta, jossa oppilaan tarvitsemaa tukea on tarjolla. Näin määrätty koulupaikka katsotaan oppilaan ensisijaiseksi kouluksi. 1.2 Toissijainen koulu Perusopetuslain 28 :n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kuin ensisijaiseen kouluun. Tätä koulua kutsutaan toissijaiseksi kouluksi. Toissijaiseen kouluun oppilaita otettaessa noudatetaan yhdenvertaisia valintaperusteita Lappeenrannan kaupungissa asuvien oppilaiden osalta. Muissa kunnissa kuin Lappeenrannassa asuvia oppilaita voidaan ottaa Lappeenrantaan toissijaiseen kouluun vain silloin, kun perustettavissa opetusryhmissä on tilaa sen jälkeen kun kaikki lappeenrantalaiset oppilaat on valittu. Muiden kuntien oppilaiden ottamisen ehtona on lisäksi, että oppilaan kotikunta tai huoltajat vastaavatoppilaan koulumatkojen kuljetusten järjestämisestä ja maksavat kaikki niistä aiheutuvat kustannukset. Myönnetty toissijainen koulupaikka voidaan irtisanoa ja oppilas osoittaa kotiosoitteensa mukaan määräytyvään ensisijaiseen kouluun seuraavan lukuvuoden alusta lukien silloin, kun koulun oppilasryhmiin on saatava tilaa koulun oppilasalueelle muuttaneille, ensisijaiseen koulupaikkaan oikeutetuille oppilaille. Englanninkieliselle luokalle ja musiikkiluokalle valittujen oppilaiden asianomainen koulu on toissijainen koulu, lukuun ottamatta niitä,

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ joille asianomainen koulu olisi asuinpaikan mukainen ensisijainen koulu Valintaperusteet toissijaiseen kouluun Oppilaita valittaessa noudatetaan seuraavia perusteista seuraavassa järjestyksessä: 1. Asiantuntijoiden lausuntoihin perustuvat oppilashuollolliset syyt puoltavat toissijaisen koulu paikan myöntämistä. 2. Oppilas aloittaa sellaisen vapaaehtoisen A2-kielen opiskelun, jonka opetusta ei järjestetä ensisijaisessa koulussa. 3. Oppilaan asuinpaikka tulee vaihtumaan lukuvuoden aikana toissijaisen koulun oppilasalueelle. 4. Oppilaan koulumatka ensisijaiseen kouluun on yli kolme kilometriä, mutta koulumatka toissijaiseen kouluun on alle kolme kilometriä. 5. Oppilaalla on sisaruksia toissijaisessa koulussa. 6. Oppilaan esikouluryhmästä suurin osa aloittaa koulun toissijaisessa koulussa. 7. Vuosiluokilla olevan oppilaan iltapäivähoito on järjestetty lähellä toissijaista koulua. 8. Oppilaalla on aktiivinen harrastus, johon osallistuminen estyy tai olennaisesti vaikeutuu, mikäli oppilaan koulupaikaksi osoitetaan ensisijainen koulu. Mikäli hakijoita on kohtien 1-8 jälkeen enemmän kuin vapaita paikkoja, täytetään vapaat paikat arpomalla. Edellytyksenä toissijaisen koulupaikan myöntämiselle on, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. Kaupunki ei järjestä kuljetusta toissijaiseen kouluun. Kaupunki voi hakemuksesta myöntää avustusta kuljetuskustannuksiin toissijaiseen kouluun, mikäli oppilaalla olisi oikeus maksuttomaan kuljetukseen ensisijaiseen kouluun. Avustusta koulumatkalle toissijaiseen kouluun maksetaan edullisimman linja-autolipputuotteen verran, kuitenkin enintään summa, joka vastaa edullisinta linja-auto lippu tuotetta koulumatkalle ensisijaiseen kouluun. Avustus maksetaan lukukausittain jälkikäteen.

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ ENGLANNINKIELINEN LUOKKA JA MUSIIKKILUOKKA 2.1 Yleistä Lappeenrannassa toimii Kesämäen koulussa englanninkielinen luokka 1. luokalta lähtien ja Kimpisen koulussa musiikkiluokka 3. luokalta alkaen. Oppilas, joka opiskelee englanninkielisellä luokalla tai musiikkiluokalla, ei voi hakea muuhun Lappeenrannan kaupungin ylläpitämään erityispainotettuun ryhmään. Englanninkieliselle luokalle ja musiikkiluokalle valittujen oppilaiden asianomainen koulu on toissijainen koulu, lukuun ottamatta niitä, joille asianomainen koulu olisi asuinpaikan mukainen ensisijainen koulu. Näitä ohjeita noudatetaan soveltuvin osin muista kunnista Lappeenrantaan muuttaviin oppilaisiin. 2.2 Kesämäen koulun englanninkielinen luokka Englanninkieliselle luokalle haetaan perusopetukseen ilmoittautumisenyhteydessä. Ensimmäiselle luokalle otetaan enintään 23 oppilasta. Tämän lisäksi rehtorin harkinnan mukaan luokalle voidaan myöhemmin ottaa Lappeenrannan kaupunkiin muuttavia oppilaita alla mainituin kohdan 4 mukaisin kriteerein. Oppilaat valitaan seuraavin perustein seuraavassa järjestyksessä 1. Oppilaan asuinpaikka on Lappeenranta. 2. Koulutulokkaalle pidettävän suomen kielen valmiustestin sekä soveltuvuutta arvioivan koulutulokkaille pidettävän luokkatestin ja toimintatestin painotettu yhteistulos. 3. Arvonta niiden koulutulokkaiden kesken, jotka ovat saaneet testeissä saman pistemärän, joka on vähintään luokalle valintaan edellytetty minimipistemäärä. 4. Jos englanti on oppilaan kotikieli ja huoltajan äidinkieli tai oppilas on muuttanut ulkomailta ja saanut opetuksen englannin kielellä tai oppilas on muuttanut muualta Suomesta ja on ollut englanninkielisellä luokalla, rehtori voi kokonaisharkinnan perusteella ottaa oppilaan englanninkieliselle luokalle. Kokonaisharkinnassa rehtorin tulee huomioida oppilaan oppimisvalmiudet sekä luokan kokonaistilanne.

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Englanninkielisen luokan oppilaat siirtyvät aikanaan englanninkieliselle luokalle Kesämäenrinteen yläkouluun 7. luokalle, mikä katsotaan heidän toissijaiseksi koulukseen, mikäli se ei ole heidän asuinpaikan mukainen ensisijainen koulu. 2.3 Kimpisen koulun musiikkiluokka Musiikkiluokka alkaa 3. luokalta. Musiikkiluokalle haetaan 2. luokan kevätlukukaudella ja luokalle otetaan enintään 25 oppilasta. Tämän lisäksi rehtorin harkinnan mukaan luokalle voidaan myöhemmin ottaa Lappeenrannan kaupunkiin muuttavia oppilaita alla mainittujen kohtien 1-2 mukaisin kriteerein. Huoltajat vastaavat musiikkiopiston lukukausimaksuista. Oppilaat valitaan seuraavin perustein seuraavassa järjestyksessä: 1. Oppilaan musikaalisuutta arvioivan Lappeenrannan musiikkiopiston järjestämän valintakokeen tulokset sekä yleinen koulumenestys 2. luokalla. Musiikkiopistoon aiemmin otettu ei osallistu uudelleen valintakokeeseen, vaan perusteena on aiemman musiikkiopiston järjestämän valintakokeen tulos. Mikäli hakijoiden joukossa on jo musiikkiopiston oppilaina olevia enemmän kuin 16 järjestetään musikaalisuutta arvioiva valintakoe uudelleen kaikille hakijoille (myös jo Musiikkiopiston valintakokeen aiemmin hyväksytysti suorittaneille). Musiikkiluokkahaussa huomioidaan oppilaan uusitussa kokeessa saama pistemäärä. 2. Arvonta niiden oppilaiden kesken, jotka ovat saaneet musiikkiopiston valintakokeessa saman pistemäärän, joka on vähintään luokalle valintaan edellytetty minimipistemäärä ja joiden yleinen koulumenestys on yhdenvertaista. Musiikkiluokalla olevat oppilaat siirtyvät 7. luokalle musiikkiluokalle Kimpisen kouluun, mikä katsotaan heidän toissijaiseksi koulukseen, mikäli se ei ole heidän asuinpaikan mukainen ensisijainen koulu. 3. MUIDEN KUNTIEN OPPILAAT JA OPPILAAN KOTIKUNNAN VAIHTUMINEN Muussa kunnassa kuin Lappeenrannassa asuvia oppilaita voidaan ottaa Lappeenrantaan toissijaiseen kouluun vain silloin, kun perustettavissa opetusryhmissä on tilaa sen jälkeen, kun kaikki lappeenrantalaiset oppilaat on valittu. Lisäksi ehtona on, että kotikunta tai huoltajat vastaavat oppilaan koulumatkojen kuljetusten järjestämisestä ja maksavat kaikki niistä aiheutuvat

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Esittelijän ehdotus kustannukset. Erityispainotusryhmiin valittujen muiden kuntien oppilaiden kuljetuksista sekä näistä aiheutuvista kustannuksista vastaa huoltaja. Mikäli oppilas muuttaa lukuvuoden aikana Lappeenrannasta toiseen kuntaan, hän saa jatkaa kyseisen lukuvuoden loppuun Lappeenrannan koulussa. Koulukuljetuksen järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista uusi kotikunta tai oppilaan huoltajat vastaavat heti asuin paikan muutoksesta alkaen. Mikäli oppilas haluaa jatkaa kyseisessä Lappeenrannan alakoulussa pidempään, tämä on mahdollista vain, mikäli opetusryhmässä on tilaa ja oppilaan kotikunta tai huoltajat vastaavat oppilaan koulumatkojen kuljetusten järjestämisestä ja maksavat kaikki niistä aiheutuvat kustannukset heti asuinkunnan vaihtumisesta alkaen. Oppilaan muuttaessa toiseen kuntaan, asiasta on ilmoitettava koulun rehtorille. Mikäli oppilas haluaa jatkaa Lappeenrannan koulussa alakoulun loppuun saakka, rehtori päättää oppilaaksiotosta. 4. ALAKOULULAISEN KOULUMATKAT Elinvoima- ja kaupunkikehityksen toimiala päivittää ohjeistuksen syksyn 2018 aikana. Mahdollisten muutosten osalta asia tuodaan lasten ja nuorten lautakuntaan käsiteltäväksi. 5. AIEMPIEN PÄÄTÖSTEN KUMOAMINEN Tällä päätöksellä kumotaan aikaisemmat, tämän päätöksen kanssamahdollisesti ristiriitaiset ohjeet ja periaatteet. Lasten ja nuorten lautakunta päättää päivittää vuosiluokkien 1-6 oppilaaksioton yleiset ohjeet ja periaatteet edellä esitetyllä tavalla. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Koulut Konsernipalvelut/Marja Hirvonen

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Vuosiluokkien 7-9 oppilaaksioton yleisten ohjeiden ja periaatteiden päivittäminen painotteisen opetuksen osalta (Kesämäen koulu, Kimpisen koulu, Lauritsalan koulu, Sammonlahden koulu) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1974/ /2018 Esittelijä: puh. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: puh. Opetustoimenjohtaja Liljeström Anu Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt Vuosiluokkien 7-9 oppilaaksioton yleisistä ohjeista ja periaatteista ja Vuosiluokkien 7-9 oppilaaksioton yleisten ohjeiden ja periaatteiden päivittämisestä urheilu- ja liikuntapainotteisen opetuksen osalta (Kesämäenrinteen koulu, Kimpisen koulu, Lauritsalan koulu, Sammonlahden koulu). Lasten ja nuorten lautakunta on päättänyt Vuosiluokkien 7 9 oppilaaksioton yleisten ohjeiden ja periaatteiden päivittämisestä painotteisen opetuksen osalta (Kesämäen koulu, Kimpisen koulu, Lauritsalan koulu, Sammonlahden koulu). Nyt esillä oleva päivitystarve liittyy erityispainotteiseen opetukseen otettavien oppilaiden määrien tarkentamiseen. Yhtenäiskoulujen rehtorit ovat esittäneet, että painotettua opetusta koskevat kriteerit päivitettäisiin seuraavasti: ERITYISPAINOTTEINEN OPETUS Lappeenrannan yhtenäiskouluissa on seuraavat erityispainotteisen opetuksen ryhmät ja valittaessa niihin oppilaita 7. luokalle noudatetaan seuraavia perusteita. 1. Liikuntapainotteinen opetus (Kesämäen, Kimpisen, Lauritsalan ja Sammonlahden koulu) 7. luokalta aloittavaan liikunta- ja urheilupainotteista opetussuunnitelmaa noudattavaan opetusryhmään otetaan

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 10/ Kesämäen, Kimpisen ja Lauritsalan kouluun enintään 24 oppilasta. Sammonlahden koulun liikuntapainotteiseen opetukseen otetaan enintään 20 oppilasta. Oppilaat valitaan seuraavin perustein seuraavassa järjestyksessä: 1. Liikunnallisuutta arvioivan testin tulokset (ks. linkki, Kesämäen ja Kimpisen koulut käyttävät urheilupainotteisen luokan kriteereitä, muut liikuntapainotteisen opetuksen kriteereitä). 2. Arvonta saman pistemäärän saaneiden kesken. Hakuprosessissa käytetään valtakunnallista Olympiakomitean soveltuvuuskoetta yläkouluille. Soveltuvuuskokeen sisältö 1.PDF ja Oppilaan tulee asettaa hakutoiveensa järjestykseen ja osallistua kyseisen/kyseisten koulujen testeihin. Kimpisen liikunta- ja jääkiekkoluokan sekä Kesämäen urheiluluokan soveltuvuuskoe järjestetään yhteisenä Lappeenrannan Urheilutalolla. Lauritsalan ja Sammonlahden koulujen liikuntapainotteisen opetuksen soveltuvuuskokeet järjestetään koulujen liikuntasaleissa. Soveltuvuuskokeiden ajankohdat ilmenevät hakuoppaan lopusta. 2. Kimpisen koulun jääkiekkopainotteinen opetus Kimpisen koulun 7. luokalta aloittavaan jääkiekkopainotteista opetussuunnitelmaa noudattavaan opetusryhmään otetaan enintään 24 oppilasta. Oppilaat valitaan seuraavin perustein seuraavassa järjestyksessä: 1. Motorista kuntoa ja luistelutaitoa arvioivan testin tulokset. 2. Arvonta saman pistemäärän saaneiden kesken. 3. Kesämäen koulun englannin kielen kielisuihkuluokka Kesämäen koulun 7. luokalta aloittavalle ns. kielisuihkuluokalle otetaan oppilasta. Oppilaat valitaan seuraavin perustein seuraavassa järjestyksessä: 1. Kielellistä valmiutta, kypsyystasoa, keskittymiskykyä ja englannin kielen taitoa arvioivan testin tulokset. 2. Arvonta testissä saman pistemäärän saaneiden kesken.