Valtuusto 20.08.2012 Sivu 1 / 61

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 20.08.2012 Sivu 1 / 61 Kokoustiedot Aika 20.08.2012 maanantai klo 17:40-23:12 Tauko klo 19.27-19.54 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.) Fredrik Almqvist (SDP) Marita Backman (SFP) Kurt Byman (PerusS/Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Ritva Erkama (Kok.) Christina Gestrin (SFP) Mia Grundström (SFP) Maria Guzenina-Richardson (SDP) Hanna-Leena Hemming Eero Kling (Kok.) Sirpa Hertell (Vihr.) Leo Hiltunen (PerusS/Sit.) Mikko Hintsala (Kesk.), poistui tauon aikana, tilalle Anna-Mari Hursti saapui tauon aikana Jussi Holma (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Seppo Huhta (PerusS/Sit.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner Antti Aarnio (SDP) Arja Juvonen (PerusS/Sit.) Jarmo Jääskeläinen (Kok.), poistui klo 22.15 105 käsittelyn aikana Tuija Kalpala (Kok.) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Kalevi Kivistö (Vas.) Harriet Klar Sirkka-Liisa Pikkusaari (SDP) Nina Knaapila (Vihr.) Ari Konttas (Kok.) Matti Kuronen Inka Hopsu (Vihr.), saapui klo 18.15 99 käsittelyn aikana Kari Kuusisto (Kok.) Teemu Lahtinen (PerusS/Sit.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.) Jaana Leppäkorpi (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Ritva-Liisa Luomaranta (Kok.) Markku Markkula (Kok.) Marjo Matikainen-Kallström Anja Pankasalo (Kok.), poistui klo 22.46 106 käsittelyn aikana Marjo Matikka (Vihr.)

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 20.08.2012 Sivu 2 / 61 Jaakko Mauriala (SDP) Martti Merra (Kok.) Merva Mikkola (Vihr.) Heljä Misukka Kirsi Åkerlund (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Nina Pelkonen Ville Lehtola (Kok.) Elli Perklén (Kok.) Tiina Pursula (Vihr.) Kaisa Rastimo (SDP) Yrjö Rossi (Kesk.) Terttu Savola (KA) Heikki Seppä (Kok.) Kai Seppälä Kaisa Alaviiri (Kok.) Kirsi Siren Satu Raudasoja (Vihr.) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Marjo Pihlman (PerusS/Sit.), poistui tauon aikana, kun Timo Soini saapui Seppo Sonkeri (PerusS/Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kari Uotila (Vas.) Katinka Weurlander (SFP), poistui klo 22.51 106 käsittelyn aikana Paula Viljakainen (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä (Kok.) Muut saapuvilla olleet Tony Hagerlund Nikolas Kujala Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Jouni Majuri kaupunginhallituksen jäsen nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Hanna-Leena Hemming Maria Jungner Harriet Klar Matti Kuronen Marjo Matikainen-Kallström Heljä Misukka

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 20.08.2012 Sivu 3 / 61 Nina Pelkonen Kai Seppälä Kirsi Siren Timo Soini Pekka Vaara Veikko Simpanen Tuulikki Gustafsson Pirkko Kuusela Hannele Kerola Hanne Hovi Kari Karjalainen Jani Tiainen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 20.08.2012 Sivu 4 / 61 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 27.8.2012 29.8.2012 Marika Niemi Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2011 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 29.8.2012 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 20.08.2012 Sivu 5 / 61 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 97 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 98 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 99 1-7 Tapiolan keskusaltaan hankesuunnitelman hyväksyminen 8 100 Nöykkiö, Yli-Suomenoja, asemakaavan muutoksen 14 hyväksyminen, alue 430614 101 8 Valtuustokysymys Länsimetrosta (Pöydälle 11.6.2012) 26 102 Valtuustokysymys koskien tulospalkkiojärjestelmää 30 (Pöydälle 11.6.2012) 103 Valtuustokysymys Espoo Catering -liikelaitoksen 33 valmistaman ja tarjoaman ruoan ravitsemuslaadusta 104 Valtuustokysymys Espoo Cateringin perimistä maksuista 37 105 9 Valtuustokysymys lasten ja nuorten syrjäytymisen 39 ehkäisemisestä 106 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista 47 107 Valtuustokysymys Leppävaaran terveysaseman entisten 54 Huslabin tyhjilleen jääneiden tilojen korjaustilanteesta 108 Kokouksessa jätetty aloite 56

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 6 / 61 97 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 9.8.2012 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 7 / 61 98 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Marika Niemi ja Christina Gestrin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 8 / 61 2926/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 197 18.6.2012 99 Tapiolan keskusaltaan hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sirén Pirjo, puh. (09) 816 84380 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 29.3.2012 päivätyn Tapiolan keskusaltaan hankesuunnitelman. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto osoittaa keskusaltaan lisäinvestointimäärärahaksi 1 061 000 euroa (alv 0 %) vuodelle 2012. Kaupunginhallitus ehdottaa myös, että vuodelle 2014 taloussuunnitelmaan varattu investointirahoitus siirretään vuodelle 2013. Käsittely Holst Kemppi-Virtasen ym. kannattamana teki seuraavat toivomusehdotukset: Valtuusto edellyttää toivomuksenaan, että Tapiolan keskusaltaaseen toteutettava yleisöluistelun tekojäärata on osa Tapiolan keskustan elävöittämistä ja aktiviteettien lisäämistä, jossa erityistä huolellisuutta kohdennetaan kaupunkikuvalliseen korkeatasoisuuteen korostaen tarvittavien ns. siirrettävien konttien design-luonnetta osana kulttuurimaisemaa. Toimintojen toteutus tulee hoitaa siten, että yhteistyö ja synergia alueen muiden toimintojen ja toimijoiden kanssa on tiivistä ja että yleisöluisteluun luontevasti kuuluva ja hankesuunnitelmaan sisältyvä luistelureitistä tulee keskusaltaaseen ja kilpailullisempi seurojen luisteluurheilu sijoittuu Tapion kentälle, jonka korjaus- ja uudistustoimet toteutetaan Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen yhteydessä Espoossa noudatettavien periaatteiden mukaisesti. Valtuusto edellyttää toivomuksenaan, että keskusaltaan tekojään kausilaitteiston kasaamiseen ja purkamiseen liittyvässä kuljetus- ja huoltoajossa noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan siitä, että alueen viihtyvyys ja siisteys eivät häiriinny. Kemppi-Virtanen Markkulan ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että jäähdytyslaitteiston melutaso vaimennetaan siten, että se ei ylitä asuinalueelle sallittavaa melutasoa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 9 / 61 Huhta Bymanin ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 52 äänellä 14 ääntä vastaan ja yhden ollessa poissa hylkäsi pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Holstin toivomusehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen ne. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kemppi-Virtasen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto edellyttää toivomuksenaan, että Tapiolan keskusaltaaseen toteutettava yleisöluistelun tekojäärata on osa Tapiolan keskustan elävöittämistä ja aktiviteettien lisäämistä, jossa erityistä huolellisuutta kohdennetaan kaupunkikuvalliseen korkeatasoisuuteen korostaen tarvittavien ns. siirrettävien konttien design-luonnetta osana kulttuurimaisemaa. Toimintojen toteutus tulee hoitaa siten, että yhteistyö ja synergia alueen muiden toimintojen ja toimijoiden kanssa on tiivistä ja että yleisöluisteluun luontevasti kuuluva ja hankesuunnitelmaan sisältyvä luistelureitistä tulee keskusaltaaseen ja kilpailullisempi seurojen luistelu-urheilu sijoittuu Tapion kentälle, jonka korjaus- ja uudistustoimet toteutetaan Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen yhteydessä Espoossa noudatettavien periaatteiden mukaisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 10 / 61 - Valtuusto edellyttää toivomuksenaan, että keskusaltaan tekojään kausilaitteiston kasaamiseen ja purkamiseen liittyvässä kuljetus- ja huoltoajossa noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan siitä, että alueen viihtyvyys ja siisteys eivät häiriinny. - Valtuusto toivoo, että jäähdytyslaitteiston melutaso vaimennetaan siten, että se ei ylitä asuinalueelle sallittavaa melutasoa. Liite Selostus 1 Hankesuunnitelma 2 Hankesuunnitelma, liite 1 3 Hankesuunnitelma, liite 2 4 Hankesuunnitelma, liite 3 5 Hankesuunnitelma, liite 4 6 Hankesuunnitelma, liite 5 7 Äänestyslista pykälä 99 Selostuksen tiivistelmä Tapiolan keskusaltaan yleissuunnitelma mahdollistaa talviaikaisen tekojään sijoittamisen Tapiolan keskusaltaaseen. Suunnitelmassa on huomioitu Tapiolan merkitys kansallismaisemana sekä uudistuvana laadukkaana kaupunkikeskustana. Kaikki toiminnot sijoitetaan altaan länsipäätyyn. Jäädytettävä alue koostuu yhtenäisestä, laiturin edessä olevasta luistelualueesta 30x59 m2. Kenttäputkisto toteutetaan siirrettävällä putkistolla. Kaikki tekojäätä palvelevat toiminnot sijoitetaan altaaseen. Altaaseen suunnitellaan teräsrakenteinen laituri. Palvelukokonaisuus toteutetaan konttiratkaisuna sisältäen kahvilan (2 konttia), wc-tilat (1 kontti) sekä tilat varusteiden vaihtoa varten (2 konttia). Ulkoalueen jäädyttäminen tekojäänä vaatii jäähdytyslaitteiston. Laitteisto sijoitetaan konttiin. Viereen sijoitetaan tekninen kontti. Altaan keväiseen täyttämiseen sekä jäädyttämiseen käytettävä vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Hankkeen investointien kustannusarvio on 2, 061 milj. euroa. Lisäinvestointirahoituksen tarve on 1,061 milj euroa (alv 0 %). Kunkin kauden talviaikaisen tekojään käyttömenoiksi on arvioitu yhteensä 139 000-160 000 euroa (alv 0 %). Hankesuunnitelma Tapiolan keskusallas (Aarne Ervi, 1962) sijaitsee keskellä Tapiolan kaupunginosan keskustaa. Tapiola on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Alueella on voimassaoleva asemakaava, missä allas on merkitty vesialueeksi (W). Tehtävät muutokset eivät edellytä kaavamuutosta. Allas sijaitsee täysin valmiissa, tiiviisti rakennetussa ympäristössä. - Altaan pohjoispuolella on Tapiolan uimahalli (valm. 1965, peruskorjattu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 11 / 61 ja laajennettu 2004) sekä siihen liittyviä ulkouima-altaita, - itäpuolella on uimahallia palveleva pysäköintialue sekä Tapiolan kirkko (valm. 1965) ja kirkkotarha, - eteläpuolella on Tapiola Garden -hotelli (valm. 1974, laajennettu 2007) - länsipuolella on Aarne Ervin aukio, pieni amfiteatterikatsomo sekä kulttuurikeskus (valm. 1989), - itä- ja länsipuolella on myös terassointeja ja portaita. Yleissuunnitelmassa on laadittu rakennussuunnitelman pohjaksi ratkaisumalli, jossa on huomioitu Tapiolan merkitys kansallismaisemana sekä uudistuvana, korkealaatuisena kaupunkikeskustana. Tavoitteena on laatia rakennussuunnitelma, joka mahdollistaa talviaikaisen tekojään sijoittamisen Tapiolan keskusaltaaseen. Nykytila Altaan pinta-ala on n. 1,2 ha ja vesitilavuus n. 19 000 m3 (ylivuototasosta +6.88 laskettuna). Allas on maapohjainen. Pohja on tiivistetty jossain määrin läpäisevällä moreenisululla vedenlaadusta huolehtimiseksi. Pohjan vedenläpäisevyys on tutkitusti hyvin pieni. Suurin osa vedenpinnan alenemisesta aiheutuneekin haihtumisesta. Pohjan tiivistyksen takia allas on orsivesiallas: pohjaveden pinta pysyttelee yli 2 m altaan pohjantason alapuolella. Altaan pohjan taso vaihtelee +4.8 +5.1. Altaan luoteisnurkassa kallio on näkyvissä n. 150 m2 alueelta. Altaan reunat ovat betoni- ja puurakenteiset. Laatoituksen yläpinnan taso on +7.12 +7.19. Altaan luoteisosassa sijaitsevat suihkupumput (16 kpl). Niiden vesijohdot 2 kpl tulevat vanhojen suunnitelmien mukaan kiertovesipumppaamolta. Vesi altaaseen on otettu Leimuniityllä sijaitsevasta puretusta pohjavesikaivosta. Uusi kaivo sijaitsee Kirkkopuistikossa. Kesällä 2011 altaaseen syötettiin vettä vesijohtoverkostosta. Altaan koillis-, kaakkois- ja lounaisnurkissa on ylivuotokaivot. Altaan pohjoispuolella on sähköliittymä, jota alueella kesäisin toimineet kioskikauppiaat ovat käyttäneet. Altaalle tulee hajavaloa aluevalaistuksesta sekä ympäröivistä rakennuksista. Alueella on katu- ja kevyenliikenteenväylienverkosto ja olevia pysäköintialueita. Suunnitelma Kaikki toiminnot sijoitetaan altaan länsipäätyyn. Jäädytettävä alue koostuu yhtenäisestä, laiturin edessä olevasta luistelualueesta 30x59 m2. Luistelu on ilmaista ja jääkiekkoilua ei sallita. Luistelureitistä luovuttaneen ennen rakentamista kustannusten vähentämiseksi. Yleissuunnitelmassa esitetty kustannusarvio sisältää vielä luistelureitin. Kenttäputkisto toteutetaan siirrettävällä putkistolla. Jäädytettävää aluetta ei uloteta altaan reunarakenteeseen saakka. Kaikki rakenteet tuodaan altaaseen syksyisin ja poistetaan keväisin. Rakenteiden nosto tehdään kuljetusvälineen kuormausnosturilla tai ajoneuvonosturilla. Kaikki tekojäätä palvelevat toiminnot sijoitetaan altaaseen. Altaaseen suunnitellaan teräsrakenteinen laituri. Palvelukokonaisuus toteutetaan konttiratkaisuna sisältäen kahvilan (2 konttia), wc-tilat (1 kontti) sekä tilat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 12 / 61 varusteiden vaihtoa varten (2 konttia). Ulkoalueen jäädyttäminen tekojäänä vaatii jäähdytyslaitteiston. Laitteisto sijoitetaan konttiin. Viereen sijoitetaan tekninen kontti, jossa on mm. huoltohenkilökunnan tarvitsemia säilytystiloja sekä lämminvesivaraaja. Ympäristön takia konttien yleisilmeeseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pohjan taso korotetaan koko altaassa tasoon +6.10. Kesäisen vesiaiheen vesisyvyydeksi tulee näin ollen 0,78 m ja altaan vesitilavuudeksi n. 9 400 m3. Näin käyttötarkoituksesta toiseen siirryttäessä ei vedenpinnan tason muutos vaadi kohtuuttomien vesimassojen siirtoa. Nykyiseen moreenitiivistykseen ei kohdistu toimenpiteitä. Pohjan korotus tehdään karkealla hiekalla tai soralla. Tällöin altaan pohjan ulkonäkö ei muutu. Altaan reunarakenteisiin ei kohdistu toimenpiteitä ajoyhteyden lujitusta lukuun ottamatta. Altaan keväiseen täyttämiseen sekä jäädyttämiseen käytettävä vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Tapiolantien itäpuolelle ollaan suunnittelemassa uutta vesijohtoa DN400. Siitä on mahdollista saada tarvittava liitos altaan vesihuoltoa varten. Liitosvesijohdon pituus tulee olemaan n. 350 m riippuen linjauksesta Leimuniityllä. Allas saadaan täytettyä kahdessa viikossa. Luistelualueen letkujäädyttämistä varten tarvitaan vesiposti. Olevista pysäköinti paikoista ei voida osoittaa erikseen paikkoja luistelualueen käyttäjille. Rakennettavaan kalliopysäköintiin on tulossa 1 500 autopaikkaa. Tapionaukion laitoksessa on 450 autopaikkaa käytössä vuonna 2013. Rakenteiden altaaseen tuomista ja poistoa sekä huoltoliikennettä varten täytyy altaaseen olla ajoyhteys. Se järjestetään rakentamalla hiekkapintainen ajoyhteys kulttuurikeskuksen itäpuolella olevan avokallion ja pyöreän ulkouima-altaan välistä. Jäähdytyslaitteisto tuottaa käydessään ääntä. Laitteisto käy eniten syksyllä ja keväällä. Olevista rakennuksista Tapiola Garden -hotelli on toiminnoiltaan sellainen, jolle melusta saattaa aiheutua haittaa. Haittaa voidaan pienentää teknisin detaljein. Hankkeen investointien kustannusarvio on 2, 061 milj. euroa. Investointien kustannusarvio sisältää altaan pohjan puhdistuksen ja korottamisen, altaan vedenjakelun sekä salaojaputkituksen, siirrettävän kenttäputkiston 3 500 m 2, luistelualueen kunkin kauden valaistuksen, aitaamisen, sähköliittymän, syöttövesijohdon, palvelukokonaisuuden vesihuollon sekä vesihuollon ja sähköistyksen vaatimat työt altaan ympärillä. Em. investointien kustannusarvion merkittävin osa on jäähdytyslaitteisto teknisine kontteineen, 600 000 euroa (alv 0 %); laituri 330 m 2, katos 225 m 2 sekä 5 kontin palvelukokonaisuus, yht. 375 000 euroa (alv 0 %). Hankkeelle on varattu vuoden 2012 talousarviossa 0,3 milj. euroa ja taloussuunnitelmassa 0,7 milj. euroa vuodelle 2014. Lisäinvestointirahoituksen tarve on 1,061 milj. euroa (alv 0 %). Kunkin kauden talviaikaisen tekojään käyttömenoiksi on arvioitu yhteensä 139 000-160 000 euroa (alv 0 %). Em. käyttömenojen arvio sisältää altaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 13 / 61 vuosittaiset tyhjennykset ja pohjan puhdistukset, rakenteiden asennuksen ja purun sisältäen ajoyhteyden altaaseen, rakenteiden vuosihuollon ja - korjauksen sekä altaan täyttämisen vesijohtoverkostosta (10 000 m 3 ). Em. käyttömenoarvio sisältää lisäksi 14 000-35 000 euroa (alv 0 %) /kausi sähköenergiakuluja sekä jäänhoitoon liittyviä kuluja. Hankkeen rakennussuunnittelu on käynnissä hankkeen kiireisen aikataulun johdosta. Rakentamisen arvioitu aloitusajankohta on lokakuussa 2012 ja valmistuminen pääosin ennen keskusaltaan talviaikaisen tekojään käyttöönottoa talvella 2012-2013. Koska kyseessä on hanke, joka edellyttää lisäinvestointirahoitusta, hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.6.2012 197 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 29.3.2012 päivätyn Tapiolan keskusaltaan hankesuunnitelman. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto osoittaa keskusaltaan lisäinvestointimäärärahaksi 1 061 000 euroa (alv 0 %) vuodelle 2012. Kaupunginhallitus ehdottaa myös, että vuodelle 2014 taloussuunnitelmaan varattu investointirahoitus siirretään vuodelle 2013. Käsittely Järvenpää Konttaksen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan 1 poissa ollessa hylänneen Järvenpään pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 14 / 61 1414/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 91 8.6.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 169 7.12.2011 Kaupunginhallitus 196 18.6.2012 100 Nöykkiö, Yli-Suomenoja, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 430614 Valmistelijat / lisätiedot: Otranen Patrik, puh. (09) 816 24420 Koivunen Mikla, puh. (09) 816 24053 Manelius Leena, puh. (09) 816 24216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 22.2.2010 päivätyn ja 28.11.2011 muutetun Yli- Suomenoja, muutos - Övre Finno, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnro 6552, joka käsittää korttelit 30004 ja 30006 sekä suojaviher-, virkistys- ja katualuetta 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 430614. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Havainnekuva - Ajantasakaava - Kaava - Määräykset - Tapahtumaluettelo Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan tilaa vievän erikoistavaran kaupan (TIVA) kehittäminen Yli-Suomenojan työpaikka-alueella yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti sekä alueen sisäisen katuverkon rakentaminen. Asemakaavan muutoksessa kaupallinen kerrosala lisääntyy nykyisestä n. 83 560 k-m 2 :stä yhteensä n. 10 870 k-m 2, jolloin kaava-alueen kokonaiskerrosalaksi muodostuu n. 94 430 k-m 2. Asemakaava sallii tilaa vievän erikoiskaupan lisäksi KL-1-korttelialueelle (Kauppakeskus Merituuleen) olemassa olevan nykytilanteen mukaisesti muuta kaupan ohjauksen piirissä olevaa kerrosalaa enintään n. 14 700 k- m 2 sekä sille enintään 1 500 k-m 2 laajennuksen. Finnoontien itäpuolella sallitaan TIVA-kaupan lisäksi 2 000 k-m 2 muuta erikoiskaupan kerrosalaa, jolloin laajennuksien ei katsota olevan merkittäviä. KL-1-alueelle saa toteuttaa enintään 2 000 k-m2:n suuruisen päivittäistavarakaupan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 15 / 61 Uudet katuyhteydet (Niittyrinne-kadun jatke ja Finnoonlaaksontie) muuttavat useiden kiinteistöjen pinta-aloja, joten rakennusoikeuden merkinnät on päivitetty tehokkuusmerkinnästä (e=) kerrosala merkinnäksi (k-m 2 ). Kahden kiinteistön kohdalla rakennusoikeuden määrää on nostettu vastaamaan toteutunutta tilannetta, yhteensä 196 k-m 2. Alueen sisäisen liikenneverkon rakentaminen antaa edellytykset kehittää aluetta tulevaisuudessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä: Yli-Suomenoja - Övre Finno, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6552, käsittää korttelit 30004 ja 30006 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheraluetta 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 430614. Asemakaavan muutoksella muodostetaan uudet korttelit 30050-30051 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 10.6.2009. Asemakaavan muutoksen hakijoina ovat Rautakesko Oy sekä Tallbergkiinteistöt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 16 / 61 Asemakaavan muutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 15.11.2005 ja tarkistettu 15.9.2009. Se on osallisten käytettävissä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelussa koko kaavaprosessin ajan. Alueen kuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Yli-Suomenojalla, Länsiväylän pohjoispuolella. Alue rajautuu etelässä Kuitinmäentiehen, idässä ja koillisessa Finnoonlaakson Isonniityn virkistysalueeseen ja pohjoisessa Niittyrinne-katuun. Alueen nykyiset kiinteistöt on rakennettu liike-, toimisto-, pienteollisuus- ja varastokäyttöön. Alueen suurin kiinteistö on alueen eteläosassa sijaitseva Kauppakeskus Merituuli, joka on alueen suurin vähittäiskaupan yksikkö. Kauppakeskus Merituulessa toimii nykyisin mm. K-Rauta, Kodin Ykkönen, kodin tekniikan sekä urheiluvälineiden myymälä. Autokauppa on poistumassa vuoden 2012 alussa. Kauppakeskus Merituulen pohjoispuolella on 2000-luvulla rakentunut pienempi paljon tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä (mm. Gigantti). Kaava-alueen itäosan sisäinen katuverkko on kehittymätön ja tonttiliittymät pääkatuverkkoon eivät vastaa nykypäivän vaatimuksia. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Isonniityn virkistysalue, joka kuluu Finnoonlaakson laajempaan viheraluekokonaisuuteen ja on osa maakuntakaavaan merkittyä tärkeää Keskuspuiston ja merenrannan yhdistävää viheryhteyttä, joka toimii sekä virkistys- että ekologisena yhteytenä. Viheralueen reunavyöhyke suurjännitejohtojen länsipuolella on luonnontilaista hoitamatonta niittyä sekä uloimpana reunana kasvavaa suhteellisen matalaa mäntypuustoa, joka toimii vahvana viheraiheena luonnontilaisen alueen ja rakennetun alueen välillä. Finnoontien (Espoonväylä) länsipuolella kaava-alue rajautuu Suomalaistentiehen. Nykyisin alueella on toimistotalo, varastoja sekä niiden toimintaan liittyviä liiketiloja. Voimassa oleva asemakaava, yleiskaava ja maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Kaavaan on tärkeä viheryhteys, joka yhdistää Keskuspuiston merenrantaan sekä kunnallistekniset päälinjat (maakaasu, jätevesi ja voimansiirto). Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, jossa on merkitty kehitettäväksi työpaikka-alueeksi, jossa sallitaan tilaa vievän erikoiskaupan sijoittuminen (TP/k). Merkinnällä, joka kattaa myös laajalti kaavamuutosaluetta ympäröiviä alueita, on haluttu tietoisesti ohjata tilaa vievän erikoiskaupan sijoittumista liikenteellisesti edullisessa, hyvin saavutettavissa olevassa paikassa, jossa toiminta ei merkittävästi häiritse asumista. Kehitettävillä alueilla alueen toimivuus ja palveluiden säilyminen turvataan lisärakentamisella. Olemassa oleva tilanne vastaa nykyisin erityisen ohjauksen piirissä olevaa kaupan suuryksikkö-käsitettä, vaikkei maakunta- ja yleiskaavassa ole keskustatoimintojen merkintää.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 17 / 61 Maakuntakaava sallii olemassa olevan toiminnan säilymisen ja pienimuotoisen kehittämisen. Alueella on asemakaava, jota on muutettu useaan otteeseen. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Yli-Suomenoja, muutos (430609), vahvistunut 8.12.1997 Kortteli 30006, tontti 18 Tontti on Liike-, toimisto- ja ympäristölle häiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Tehokkuusluku on e=0.5. Yli-Suomenoja, muutos (430610), vahvistunut 28.8.2000 Kortteli 30006, tontti 19 Tontti on Liike-, toimisto- ja ympäristölle häiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Tehokkuusluku on e=0.5. Yli-Suomenoja, muutos (430612), vahvistunut 24.1.2002 Kortteli 30006, tontti 14 Tontti on Liike-, toimisto- ja ympäristölle häiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Tehokkuusluku on e=0.75. Suomenojan teollisuusalue (430600), vahvistunut 24.6.1971 Kortteli 30004, tontti 1,kortteli 30006, tontit 4-5,16-17 sekä katualuetta. Tontit ovat teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialue (TLV), jolle saa sijoittaa omaan toimintaan liittyviä näyttely- ja myyntitiloja. Yli-Suomenoja II - FInnoonniitty (430900), vahvistunut 15.1.1980 Korttelin 30006 tontti 15 sekä virkistys-, erikois- ja katualuetta. Korttelin 30006 tontti 15 on liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennusoikeuden tehokkuusluku on e=0.50. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 8.6.2011. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 8.8.- 6.9.2011. Nähtävillä olo aikana saapui kolme muistutusta, jotka koskivat alueen lisääntyvän liikenteen ja liikennemelun sekä maisemaan ja kaupunkikuvaan muutoksen aiheuttamia ongelmia. Lausuntoja saapui 7. ELY-keskuksen kanssa käytiin lisäksi työkokous (6.10.11) koskien kaavan sisältöjä kaupan ja liikenteen osalta. Lisäksi on keskusteltu niiden muiden maanomistajien kanssa, joita kaavamuutos suoraan koskettaa mm. tonttien pinta-alojen muuttumisen johdosta. Näillä osallisilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksesta, eivätkä jättäneet asiasta kirjallista muistutusta. Ehdotus asemakaavan muutokseksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 18 / 61 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Yli-Suomenojan työpaikkaalueen kehittyminen yleiskaavan tavoitteiden ja ohjauksen mukaisesti tilaa vievän erikoiskaupan (TIVA) keskittymänä hyvin saavutettavissa olevassa paikassa, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikassa, missä kaupallinen toiminta ja siihen liittyvä liikenne ei aiheuta merkittävää haittaa asumiselle. KL-1 ja K-1- korttelialueille voidaan sijoittaa pääasiallisesti vain sellaisia myymälätiloja, jotka vaativat tavanomaista enemmän myynti- ja varastotilaa (TIVA-kauppa), kuten esimerkiksi rauta- ja rakennustarvikkeet, huonekalut, kodin tekniikan, rakenteellisen sisutuksen, autojen ja autotarvikkeiden, matkailuautojen, veneiden sekä veneilytarvikkeiden kauppoja. Asemakaavan muutoksessa kaupallisen kerrosalan lisäys on yhteensä n. 11 000 k-m 2 :llä, jolloin kaava-alueen kokonaiskerrosalaksi muodostuu n. 94 500 k-m 2. Tästä kerrosalasta n. 6 900 k-m 2 sijoittuu Finnoontien itäpuolelle (kauppakeskus Merituuli). Asemakaava sallii tilaa vievän erikoiskaupan lisäksi KL-1- korttelialueella (kauppakeskus Merituuli) muuta erillisen ohjauksen piirissä olevaa vähittäiskaupan kerrosalaa olemassa olevan tilanteen mukaisesti, koska nykyinen kauppakeskus on syntynyt ennen kuin kaupan sisältöä alettiin ohjaamaan MRL:ssa. Näin ollen kauppakeskus Merituuli on vähittäiskaupan suuryksikkö, vaikka suuryksikön sallivaa merkintää ei ole maakunta- tai yleiskaavoissa. Olemassa olevan muun kuin TIVA-kaupan kerrosalaa sallitaan kuitenkin enintään 1 500 k-m 2,jolloin rakennusoikeuden lisäystä ei katsota merkittäväksi ja siten MRL:n vastaiseksi. Muuta vähittäiskauppaa voidaan KL-1-korttelialueelle sijoittaa enintään 16 200 k-m 2. Tämä kerrosala on merkitty kaavaan km -merkinnällä. Lisäksi korttelialueelle voidaan sijoittaa enintään 2 000 k-m2:n suuruinen päivittäistavarakauppa, joka sisältyy ohjauksen piiriissä olevaan kerrosalaan ( km ). Finnoontien länsipuolella (kortteli 30004) sallitaan TIVA-kaupan lisäksi enintään 2 000 k-m 2 muuta kaupallista toimintaa, jolloin K-1-alue ei muodostu vähittäiskaupan suuryksiköksi. Asemakaavan muutoksessa on kehitetty alueen sisäistä katuverkkoa siten, että alueen sisällä liikuttaessa ei ole välttämätöntä käyttää alueen pääkatuja. Tämä vähentää osaltaan pääkatujen kuormitusta. Nykyiset, lyhyet ja päättyvät kadut, Portti ja Isonniitynkuja yhdistyvät Finnoonlaaksontieksi. Nykyisin päättyvää Niittyrinne-katua jatketaan Finnoonlaaksontielle, jolloin kaava-alue yhdistyy Finnoontiehen (Espoonväylään) kahden liittymän kautta. Finnoontien länsipuoleinen kortteli (30004) yhdistyy Finnoontiehen Finnoonlaaksontien kohdalta nelihaaraliittymästä. Uudet katuyhteydet (Niittyrinne-kadun jatke ja Finnoonlaaksontie) muuttavat useiden kiinteistöjen pinta-aloja. Niiden rakennusoikeudet on tarkistettu vastaamaan olemassa olevaa tilannetta ja kokonaisrakennusoikeuden lisäys niiden osalta on 196 k-m 2. Kaavamerkinnässä siirrytään käyttämään tehokkuusmerkinnän (e=) sijasta kerrosalaa (k-m 2 ). Suunnitelman liikenteelliset ratkaisut pohjautuvat laadittuihin liikenne- ja maankäytön ennustetarkasteluihin (Strafica, 2008) sekä laadittuun Suomenojan eritasoliittymän ja Finnoon kiertoliittymän alustavaan yleissuunnitelmaan (WSP, 2010) ja sen yleissuunnitelmaan (WSP, 2011).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 19 / 61 Asemakaavassa muodostetaan uudet korttelit 30050-30051. Asemakaavan muutosta hakeneet kiinteistöt: Kortteli 30006, tontti 18 Kaavamerkintä KL-1 sallii korttelialueelle tilaa vievän erikoiskaupan (TIVA) myymälätiloja yhteensä 42 000 k-m 2. Kerrosalaan sisältyy muuta ohjauksen piiriin kuuluvaa vähittäiskaupan kerrosalaa yhteensä 16 200 k- m 2, jotka on merkitty kaavaan km -merkinnällä. Korttelialueelle voidaan sijoittaa myös enintään 2 000 k-m 2 :n suuruinen päivittäistavarakauppa. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kokonaiskerrosalaa on pienennetty 3 500 k-m 2. Rakennusoikeuden määrä nousee n. 6 700 k-m 2 :llä, 35 300 k-m 2 :stä 42 000 k-m 2 :iin. Asemakaavan muutoksessa tonttiin liitetään osa sen länsipuolista Finnoontiehen rajautuvaa suojaviheraluetta (EV), mikä mahdollistaa nykyisen Kauppakeskus Merituulen laajenemisen Finnoontien puolella. Itäpuolella tonttiin liitetään osa Isonniitynkujan katualuetta ja Finnoonniityn läntistä reunakaistaa, jossa hakijalla on kiinteistöpalvelukeskuksen myöntämä jatkettu suunnitteluvaraus. Tonttiin liitettävien, nykyisin kaupungin omistuksessa olevien alueiden yhteispinta-ala on n. 8 850 m 2. Uudeksi korttelitehokkuudeksi muodostuu n. 0.53. Kaavamuutos mahdollistaa pysäköinnin sijoittumisen Kuitinmäentien puoleisella tontin osalla pääasiallisesti kahteen tasoon. Pysäköintialueet on jäsenneltävä pienpuuryhmin. Olemassa olevaa mäntypuustoa tulee säilyttää ja hulevesien käsittelyä toteuttavia ratkaisuja toteuttaa i-2 - merkityllä alueen osalla. Finnoonniityn puoleisesta julkisivusta vähintään 2/3 tulee verhoilla köynnössäleiköllä, mikä antaa julkisivulle virkistysalueen suuntaan vihreämmän ulkonäön, keventäen rakennuksen massaa visuaalisesti yhdessä Finnoonlaaksontien i-1 -merkityn istutettavan reunavyöhykkeen kanssa. Muilla sivuilla julkisivut tulee käsitellä pääasiassa lasi-, metalli- tai puumateriaalein ja jäsentää osiin pituusvaikutelman vähentämiseksi. Kortteli 30004, tontti 1 Kaavamerkintä K-1 sallii korttelialueelle liike- ja toimistorakentamisen, jonne voidaan toteuttaa tilaavievän erikoistavaran kaupan lisäksi 2 000 k- m 2 muita erikoistavaran kaupantiloja sekä ravintolatoimintoja. Kokonaiskerrosalasta enintään 3/4 voidaan käyttää liiketiloiksi, jolloin alueella säilyy myös puhtaasti työpaikkarakentamista (nykyinen toimistotalo on n. 4 500 k-m 2. Tonttiin liitetään sen eteläpuolinen Finnoontiehen ja Suomalaistentiehen rajautuva suojaviheralue (EV), jolloin korttelin pinta-ala kasvaa n. 1 630

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 20 / 61 m 2. Rakennusoikeus kasvaa nykyisestä 13 036 k-m 2 :stä 17 000 k-m 2 :iin. Korttelitehokkuudeksi muodostuu n. e=0.84. Kaavamuutos mahdollistaa pysäköinnin sijoittumisen piha-alueelle, pihakannen alle, rakennuksen kerroksiin, erilliseen pysäköintilaitokseen tai katoille. Rakennuksen ja pysäköintilaitosten julkisivujen sekä tontin reunoille toteutettavat kiinteät rakenteet, rakennuksen yhteyteen tulevien ajoluiskien tukimuurit sekä ajoluiskien mahdollinen kattaminen tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti ja osaksi pääsivujen kokonaisuutta. Muilla sivuilla julkisivut tulee käsitellä pääasiassa lasi-, metalli- tai puumateriaalein ja jäsentää osiin pituusvaikutelman vähentämiseksi. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on tarkistettu Suomalaistentien puoleiselle korttelirajalle on merkitty mahdollisten tonttiliittymien paikat sekä merkitty ohjeellisena mahdollisen huoltopihan sijainti. Lisäksi rakennusmassojen kerroslukuja on tarkistettu. Piha-alueet tulee Suomalaistentien puolella rajata katualueesta kaupunkikuvallisesti korkealaatuisin tukimuurein, aidoin ja mahdollisesti matalin pensasistutuksin toteuttaen huoltopihatoimintoja peittävää näkösuojaa. Muut kiinteistöt: Jäljempänä annetut pinta-alat ovat suuntaa-antavia ja saattavat muuttua hieman kiinteistöjä muodostettaessa. Kortteli 30006, tontti 5 Tontin pinta-ala pienenee n. 425 m2 rakennettavan uuden kadun (Niittyrinne) vuoksi. Tontilta on mahdollisuus uusiin ajoliittymiin Finnoonlaaksontielle ja Niittyrinteen jatkeelle. Kortteli 30006, tontti 17 Tontin pinta-ala pienenee n. 2 m2 Finnoonlaaksontien ja Finnoontien liittymässä. Kortteli 30006, tontti 14 Tontin pinta-ala pienenee n. 2 879 m2 uuden kadun (Finnoonlaaksontie) vuoksi. Kortteli 30006, tontti 15 Tontin pinta-ala pienenee n. 618 m2 uuden kadun (Niittyrinne) vuoksi. Uusi tonttiliittymä on mahdollista uudelle Finnoonlaaksontielle, mikä parantaa tontin sisäisiä liikennejärjestelyitä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 21 / 61 Kortteli 30006, tontti 19 Tontin pinta-ala pienenee n. 786 m2 uuden kadun (Finnoonlaaksontie) vuoksi. Rakennusoikeus päivitetään vastaamaan toteutunutta ja on muutoksen jälkeen 10 062 k-m2 (+74 k-m2). Ajantasa-asemakaavan määräyssisältö on päivitetty kaavakarttaan pysäköintilaitoksen osalta (ma/iii). Katualueet Alueen sisäistä katuverkkoa on kehitetty kaavamuutoksessa. Katuverkko perustuu Finnoon kiertoliittymään ja siihen liittyviin pääkatuihin tehtyyn yleissuunnitelmaan (Suomenojan eritasoliittymä ja Finnoon kiertoliittymän alustava yleissuunnitelma, WSP, 2010-11), jota on päivitetty valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen laaditulla kaava-aluetta koskevalla alustavalla kunnallisteknisellä yleissuunnitelmalla (Destia 2010) sekä suunnitelman päivityksellä Finnoonlaaksontien osalta (SITO, 2011). Nykyiset päättyvät kadut, Portti ja Isonniitynkuja ovat toimineet lähinnä tonttiliittyminä. Kaavamuutoksessa kadut yhdistetään uudeksi yhtenäiseksi Finnoonlaaksontie-kaduksi. Samalla nykyistä päättyvää Niittyrinne-katua jatketaan Finnoonlaaksontielle asti. Uusien katuyhteyksien myötä alueen sisällä liikuttaessa ei ole tarpeellista käyttää kaava-alueen ulkopuolista pääkatuverkkoa. Finnoonlaaksontien ja Finnoontien (Espoonväylä) liittymä muutetaan laaditun yleissuunnitelman mukaisesti nelihaaraliittymäksi, josta muodostuu yhteys myös Finnoontien länsipuoliseen kortteliin. Suomalaistentie on kaavaehdotusalueen ulkopuolella, mutta kadun suunnittelu sisältyi alustavaan kunnallistekniseen yleissuunnitelmaan (Destia 2010). Suunnitteluratkaisuissa kiinnitettiin erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen läheisten päiväkotien ja koulun vuoksi. Korttelin 30004 pääyhteys tulee muodostumaan Finnoontielle toteutettavaan edellä mainitusta nelihaaraliittymästä. Suunnitelman sisältö on saatettu tietoon Teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluihin. Viheralueet Kaava-alueen itäreunassa on Isonniityn virkistysalue, joka on maakunta- ja yleiskaavoissa merkitty tärkeäksi viheryhteydeksi Keskuspuiston ja merenrannan välille. Virkistysalue kaventuu Finnoonlaaksontien ja kauppakeskus Merituulen laajennuksen myötä n. 35 metriä. Olemassa oleva männikkö häviää uuden kadun tieltä. Kaavassa muodostuva kadun reuna on merkitty i-1 -merkinnällä, missä rakennetun korttelialueen ja kadun sekä virkistysalueen raja muodostetaan pensain ja puin vihermuurimaisena ja suurimittakaavaista uutta rakentamista häivyttäen. Alueen osan käsittelyn ratkaisuperiaatteista on keskusteltu Teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluiden kanssa. i-1 -merkityn reunavyöhykkeen mitoitukseen vaikuttaa Finnoonlaaksontien vierellä kulkeva pääjätevesiviemäri, jonka päälle ei voida tehdä täyttöjä. Reunavyöhyke muodostuu luiskana Isonniityn virkistysalueen ja kadun väliin. Luiskauksen jyrkkyys on pääasiassa 1:3, mikä mahdollistaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 22 / 61 runkopuiden istuttamisen. Tavoitteena on puurivirajauksen sijaan muodostaa vaihteleva, luiskan ja maaston muotoja seuraileva viherrakenne runkopuuryhmin ja matalamman pensaskasvillisuuden avulla. Kasvillisuudesta 25 % tulee toteuttaa ns. talvivihreinä lajikkeina. Jyrkimmällä luiskan osalla käytetään tukimuurirakennetta. Viherreunan toteutumista edistetään edellyttämällä kauppakeskus Merituulen virkistysalueen suuntaiselle julkisivulle vähintään 2/3 siitä peittävää köynnöskasvillisuutta. Reunavyöhyke sijaitsee katualueella ja se toteutetaan kadun rakentamisen yhteydessä. Hulevesimääräyksiä (11 ) on tarkennettu nähtävillä olon jälkeen. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää hulevesiselvitys ja hulevesistä huolehtiminen edellytetään toteutettavaksi myös rakennustyömaa aikaisia järjestelyitä. Mitoitus Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on n. 23,0 ha. Asemakaavan muutoksessa kaupallisen kerrosalan lisäys on yhteensä 10 871 k-m 2 :llä, jolloin kaava-alueen kokonaiskerrosalaksi muodostuu 94 428 k-m 2. Kerrosalan lisäyksestä 6 907 k-m 2 sijoittuu Finnoontien itäpuolelle (Kauppakeskus Merituuli) ja 3 964 k-m 2 Finnoontien länsipuolelle (Suomalaistentie 7). Muualla rakennusoikeuden määrää on tarkistettu toteutuneen tilanteen mukaiseksi (kortteli 30006, tontit 17 ja 19) yhteensä 196 k-m 2. Vähittäiskaupan erityisohjauksen piiriin kuuluvaa muuta kuin TIVAerikoistavarankauppaa sallitaan KL-1- korttelialueella olemassa oleva n. 14 700 k-m 2 sekä kaavamuutoksen lisäykset molemmissa hankkeissa (KL-1/1 500+ K-1/2 000 k-m 2 ) eli yhteensä 18 200 k-m 2. KL-1- korttelialueelle voidaan sijoittaa enintään 2 000 päivittäistavarakauppa, jonka kerrosala sisältyy em. muun vähittäiskaupan kerrosalaan. Koko kaava-alueen tehokkuudeksi muodostuu e=0.43. Lukuun sisältyvät korttelialueiden lisäksi virkistys- ja katualueet. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - liiketilat 1 ap / 50 k-m 2 - toimistotilat 1 ap / 70 k-m 2 - teollisuustilat 1 ap / 100 k-m 2 - varastotilat 1 ap / 150 k-m 2 Lisäksi KL-1- alueelle on varattava vähintään 50 ja K-1-alueelle vähintään 20 polkupyöräpaikkaa. Kortteleista tulee järjestää hyvät jalankulkuyhteydet bussipysäkeille sekä kevyen liikenteen väylille. Suunnittelutyö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 23 / 61 Asemakaavan muutosehdotus on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hakijoiden suunnittelukonsultteina ovat toimineet Arkkitehtitoimistot Innovarch Oy ja Arknova Oy:n sekä MAarkkitehdit Oy, SITO Oy ja Destia. Kaavaehdotuksen yhteydessä on tehty alustava kunnallistekninen yleissuunnitelma (Destia, 2010), jota on päivitetty ja tarkennettu keväällä 2011 Finnoonlaaksontien ja Isonniityn reuna-alueen mitoitusten osalta SITO Oy:n toimesta. Suunnitelman liikenteelliset ratkaisut pohjautuvat laadittuihin liikenne- ja maankäytön ennustetarkasteluihin (Strafica, 2008) sekä laadittuun Suomenojan eritasoliittymän ja Finnoon kiertoliittymän alustavaan yleissuunnitelmaan (WSP, 2010-11). Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2011 91 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Yli- Suomenojan asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 430614. 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 22.2.2010 päivätyn ja 30.5.2011 muutetun Yli-Suomenoja - Övre Finnon asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnro 6552, joka käsittää korttelin 30004, osan korttelia 30006 (tontit 4-5, 14-19) sekä osan katu-, virkistys- ja suojaviheraluetta. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.12.2011 169 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 24 / 61 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Yli-Suomenojan asemakaavan muutoksesta, alue 430614 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 22.2.2010 päivätyn ja 28.11.2011 muutetun Yli-Suomenoja, muutos - Övre Finno, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnro 6552, joka käsittää korttelit 30004 ja 30006 sekä suojaviher-, virkistys- ja katualuetta 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 430614 3 edellyttää käynnistettäväksi Espoon kaupungin ja kaavamuutosta hakeneiden maanomistajien kesken laadittavien sopimusten valmistelun. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi kaavamääräyksen K-1 kuulumaan: Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälätilojen lisäksi teknisen tukkukaupan tiloja sekä muun vähittäiskaupan tiloja enintään 2000 k-m2. Ravintola- ja palvelutilat saa toteuttaa muun vähittäiskaupan tilojen lisäksi. Annetun kerrosalan lisäksi voidaan toteuttaa kauppakäytäviä. Kaavassa annetusta kokonaiskerrosalasta voidaan liiketiloiksi käyttää enintään ¾. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Yli-Suomenojan asemakaavan muutoksesta, alue 430614 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 22.2.2010 päivätyn ja kokouksessa 7.12.2011 muutetun Yli-Suomenoja, muutos - Övre Finno, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnro 6552, joka käsittää korttelit 30004 ja 30006 sekä suojaviher-, virkistys- ja katualuetta 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 430614 siten muutettuna, että kaavamääräys K-1 muutetaan kuulumaan: Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälätilojen lisäksi teknisen tukkukaupan tiloja sekä muun vähittäiskaupan tiloja enintään 2000 k-m2. Ravintola- ja palvelutilat saa toteuttaa muun vähittäiskaupan tilojen lisäksi. Annetun kerrosalan lisäksi voidaan toteuttaa kauppakäytäviä. Kaavassa annetusta kokonaiskerrosalasta voidaan liiketiloiksi käyttää enintään ¾. 3

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 25 / 61 Kaupunginhallitus 18.6.2012 196 edellyttää käynnistettäväksi Espoon kaupungin ja kaavamuutosta hakeneiden maanomistajien kesken laadittavien sopimusten valmistelun. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat, kaupungin sekä Suomenojan Kauppakeskus Oy /Kesko Oyj:n ja Kiinteistö Oy Espoon Suomalaistentie 7:n välillä 14.06.2012 allekirjoitetut maankäyttösopimukset sekä 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 22.2.2010 päivätyn ja 28.11.2011 muutetun Yli-Suomenoja, muutos - Övre Finno, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnro 6552, joka käsittää korttelit 30004 ja 30006 sekä suojaviher-, virkistys- ja katualuetta 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 430614. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Hakijat ja kiinteistöjen 30006/5,14,15,17 ja 19 omistajat - Ote ilman liitteitä, Uudenmaan ELY-keskus - Ympäristökeskus, kirje - Ote ilman liitteitä, HSY vesi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 26 / 61 2336/08.01.00/2012 Kaupunginhallitus 164 28.5.2012 Valtuusto 89 11.6.2012 101 Valtuustokysymys Länsimetrosta (Pöydälle 11.6.2012) Valmistelijat / lisätiedot: Isotalo Olli, puh. (09) 816 26611 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ym. 8.5.2012 jättämään valtuustokysymykseen Länsimetrosta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Lahtisen kannattama teki seuraavan muutosesityksen: Valtuusto merkitsee esitetyn vastauksen tiedoksi, todeten vastauksessa esitetyn vakavia virheitä, eikä vastauksessa ole annettu vastausta keskeiseen kysymykseen siitä, kuka ja miten suurin vuotuisiin menoin maksaa Länsimetro Oy:n nostaman rahalaitoslainoituksen takaisin. Byman teki seuraavan palautusesityksen: Valtuusto ei voi hyväksyä väärää ja harhaanjohtavaa tietoa ja palauttaa asian kaupunginhallitukselle, jonka tulee palkata mieluiten ulkomainen asiantuntija, joka selvittää totuudenmukaiset vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Kaupunginhallituksen tulee lisäksi tehdä arvio siitä, onko ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen vuoksi, etteivät johtavat virkamiehet kykene esittämään todellisuuteen perustuvia tietoja vastauksena valtuutettujen tekemiin kysymyksiin. Kun nämä vastaukset on saatu, valtuuston tulee arvioida toimialajohtajan ja Länsimetro Oy:n johdon asema tehtävissään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että Bymanin palautusesitys kannatuksen puutteessa raukeaa Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 27 / 61 puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 55 äänellä 11 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylkäsi Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Byman jätti eriävän mielipiteen puheenjohtajan menettelystä ja asian sisällöstä. Lahtinen yhtyi eriävään mielipiteeseen, koskien puheenjohtajan menettelyä. Viljakainen ilmoitti eriävänä mielipiteenä tarkoittaneensa äänestää jaa. Liite Oheismateriaali Selostus 8 Äänestyslista pykälä 101 - Valtuustokysymys Valtuutettu Byman ja 13 muuta valtuutettua ovat jättäneet 8.5.2012 valtuustokysymyksen, jossa kysytään, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä ja minkälaisia toimiohjeita antaa Länsimetro Oy:lle julkisuudessa esiintyneiden ongelmien, tietojen ja väitteiden johdosta, jotka ovat koskeneet metron automatisointia, toimivuutta, kapasiteettiä, aikataulujen pitävyyttä, liikennöintiä ja yhdysliikennettä sekä rahoitusta ja lainojen takaisinmaksua. Valtuustokysymys kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. Automaattimetro ja asemapituus Metron automatisointihanke on käynnissä HKL:n ja Siemensin sopimuksen pohjalta. Hankkeen ongelmat liittyvät vanhojen junien automatisointiin. Metroliikenteessä on 42 M100 sarjan ja 12 M200 sarjan junaa. Vaikka metroa ei automatisoitaisikaan, niin metron kulunvalvonta eli asetinlaitejärjestelmä on joka tapauksessa uusittava. Uudet asetinlaitteet mahdollistavat junien kulun 2,5 minuutin vuorovälillä nykyisen asetinlaitteen 4 minuutin vuorovälin sijaan. Tiheämmällä vuorovälillä päästään n. 7 % suurempaan kuljetuskapasiteettiin kahden vaunuparin junilla. Kun nykyiset junat tulevat käyttöikänsä päähän 2025-2030, tullaan metro automatisoimaan. Automatisoituna metroliikenteessä päästään 2 minuutin vuoroväliin, joka kahden vaunuparin junilla nostaa kapasiteetin nykyisestä noin 30 %:lla. Mitoittava kohta metroverkolla on aamuruuhkassa Kulosaaren ja Kalasataman välillä. Herkkyystarkasteluissa on todettu, että riittävä kuljetuskapasiteetti saavutetaan kahden vaunuparin junilla. Tämä on myös perusteluna sille, että Länsimetron asemat on suunniteltu kahden vaunuparin junille (aseman pituus 90 m). Metron rakennustyöt ovat jo pitkällä louhintojen osalta yli 40 % metrotunneleista on louhittuna.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 28 / 61 Asemien mitoituspituuden muuttaminen tässä vaiheessa hidastaisi hankkeen valmistumista n. 20-24 kuukaudella. Mitoitusmuutos vaikuttaisi poistumistiemitoitukseen niin metrotunnelissa kuin asemillakin ja edellyttäisi muutoksia jo louhituilla ja lujitetuilla osuuksilla. Asemien pituuden muuttaminen on tarpeetonta. Mikäli niin päädyttäisiin kuitenkin tekemään, se viivyttäisi hankkeen valmistumista huomattavasti. Viiveestä sekä muuttuneista töistä koituisi arvioiden mukaan vähintään 150 milj. euron lisäkustannukset. Rahoitus Länsimetron rahoitus perustuu molempien kaupunkien valtuustojen päätöksiin, jonka mukaan kaupungit ovat perustaneen yhteisen Länsimetro Oy:n vastaamaan rakentamistoimista. Samalla kaupungit päättivät, että Länsimetro rahoittaa rakennustoimet lainoilla, jotka kaupungit takaavat. Valtio osallistuu rakennuskustannuksiin 30 %:n osuudella. Valtion rakennuskustannusosuudelle on asetettu 200 milj. euron katto, joka on sidottu maanrakennuskustannusindeksiin. Metrolinjaus Ympäristövaikutusarvioinnissa tutkittiin mahdollisuuksia metrolinjan tasaukselle, jossa metro kulkisi maan pinnalla Lauttasaaren ja Karhusaaren välisen osuuden sekä Tapiolan länsipuolella Urheilupuiston ja Matinkylän välillä. Tarkastelujen perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa metro on koko matkan maan alla. Tähän valintaan vaikuttivat niin ympäristö- kuin kustannustekijät. Maanpäällinen pintametro olisi ollut paljon kalliimpi ja rajoittanut maankäyttöä tunnelivaihtoehtoa enemmän. Metrotunnelin tuominen maanpintaan johtaa aina pitkiin taitorakenteisiin eli raiteen kulkemiseen betonikaukalossa. Lisäksi Tapiolan länsipuolella 3,4 kilometrin matkalla noin 700 metriä olisi ollut tavallista rataa, kaikki muu joko siltoja tai em. taitorakenteita. Ratkaisu tehtiin hankesuunnitelman perusteella 2008 valtuustojen päättäessä metrohankkeen käynnistämisestä. Vakuudet Länsimetro on maksanut Siemens Oyj:lle ennakkomaksun, jota vastaan Länsimetro Oy:n hallussa on koko summan kattava takuu. Asiantuntija Kaupunginhallitus ei harkitse kansainvälisen asiantuntijan palkkaamista antamaan lausuntoa tai neuvoja Länsimetron rakentamiseen liittyen, koska sellaiseen ei ole mitään tarvetta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.5.2012 164

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 29 / 61 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ym. 8.5.2012 jättämään valtuustokysymykseen Länsimetrosta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 11.6.2012 89 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ym. 8.5.2012 jättämään valtuustokysymykseen Länsimetrosta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Huhta Sonkerin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Huhdan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 30 / 61 2102/01.02.03/2012 Kaupunginhallitus 169 28.5.2012 Valtuusto 90 11.6.2012 102 Valtuustokysymys koskien tulospalkkiojärjestelmää (Pöydälle 11.6.2012) Valmistelijat / lisätiedot: Sarekoski Kimmo, puh. (09) 816 22525 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tulospalkkiojärjestelmää koskevaan valtuustokysymykseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa asian loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Kari Uotila ja 16 muuta valtuutettua ovat 24.4.2012 esittäneet valtuuston työjärjestyksen 2 luvun 6 mukaisesti seuraavia kysymyksiä koskien kaupungin tulospalkkiojärjestelmää. 1. Mikä on johdon tulospalkkiojärjestelmän kohderyhmä. Kuinka moni henkilö järjestelmän piiriin kuuluu ja kuinka suurelle osalle tästä kohderyhmästä palkkio myönnettiin? Vuonna 2011 toteutetun johdon tulospalkkiopilotoinnin kohderyhmänä ovat olleet toimialajohtajat, tulosyksiköiden ja liikelaitosten johtajat ja kolme johtajaa keskushallinnosta. Yhteensä johdon tulospalkkiokokeilun piirissä oli 30 henkilöä. Tulospalkkio myönnettiin kaikille mukana oleville henkilöille. 2. Mikä on tulospalkkion suuruus keskimäärin palkittavaa kohden. Kuinka paljon rahaa käytettiin vuoden 2011 aikana johdon palkitsemiseen ja toisaalta ryhmien palkitsemiseen? Tulospalkkion enimmäismääränä vuonna 2011 oli sekä ryhmätulospalkkauksessa että johdon tulospalkkauksessa enintään yhden kuukauden palkkaa vastaava (eli 8 % vuosiansiosta) tulospalkkio, joka tosin oli määritelty johdon ja ryhmien tulospalkkioissa hieman toisistaan poikkeavin tavoin. Johdon tulospalkkion osalta keskimääräinen toteutunut

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 31 / 61 tulospalkkio oli 5 % palkittavan henkilön vuosiansiosta. Ryhmien osalta keskimääräinen toteutunut tulospalkkio oli 3,3 % vastaavasti tulospalkkion piirissä olevan henkilöstön palkkasummasta. Ryhmätulospalkkauksessa oli mukana n. 3 300 henkilöä eli noin neljännes koko kaupungin henkilöstöstä. Ryhmien palkitsemiseen käytettiin vuonna 2011 yhteensä 3 482 040 euroa ja johdon tulospalkkioihin vastaavasti 172 000 euroa. Kyseiset summat sisältävät sivukulut. 3. Millä kriteereillä tai arviointiperusteilla johdon tulospalkkioita on jaettu? Tulospalkkausjärjestelmässä toimintavuodelle asetetaan tavoitteet ja mittarit, joiden avulla kunkin tavoitteen toteutuminen tai toteutumatta jääminen voidaan todentaa. Sekä ryhmä- että johdon tulospalkkausjärjestelmässä tavoitteet muodostetaan neljälle tulosalueelle: 1. palvelutoiminta, 2. talous, 3. henkilöstö ja 4. asiakastyytyväisyys. Näille tulosalueille asetettujen tavoitteiden toteutumisen mukaan on määräytynyt tulospalkkauksen toteutuminen. 4. Onko muissa kaupungeissa tai valtionhallinnossa käytössä vastaavaa järjestelmää? Tulospalkkausjärjestelmä on käytössä useissa kaupungeissa ja valtionhallinnossa. Esimerkiksi Helsingissä johdon tulospalkkaus on käytössä virastopäällikkötasolla. Helsingissä on myöskin käytössä ryhmätulospalkkaus. 5. Mihin tarpeeseen tai yleisempään teoriaan uuden erillisen palkkiojärjestelmän kehittäminen liittyy, kun otetaan huomioon tuloerojen kasvuun liittyvä yhteiskunnallinen keskustelu? Tulospalkkausjärjestelmä liittyy tavoitteellisen toiminta- ja työskentelytavan tukemiseen. Se on eräs keino palkita tavoitteiden saavuttamisesta ja tuloksellisesta työstä. Johdon tulospalkkauksen kokeilu vuonna 2011 liittyi ensisijaisesti siihen, että sillä tahdottiin tukea ryhmätulospalkkauksen tavoitteiden toteutumista. Taustalla oli havainto siitä, että tulospalkkausjärjestelmä jäi mahdollisuuksiinsa nähden tuloksiltaan heikommaksi. Parannusta tähän pyrittiin saamaan ryhmätulospalkkauksen tavoitteiden ja mittaroinnin kytkemisellä aiempaa selkeämmin strategiaohjaukseen, minkä toteutumista ennakoitiin tukevan sen, että myös linjajohto olisi itse mukana tulospalkkauksessa. Näin ei ole ennen vuotta 2011 ollut, vaikka ryhmätulospalkkaus on ollut Espoossa käytössä vuodesta 2003 (poikkeus 2009). Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.5.2012 169 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 32 / 61 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tulospalkkiojärjestelmää koskevaan valtuustokysymykseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa asian loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 11.6.2012 90 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tulospalkkiojärjestelmää koskevaan valtuustokysymykseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa asian loppuun käsitellyksi. Käsittely Uotila Kivistön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Uotilan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 33 / 61 2554/02.08.00/2012 Kaupunginhallitus 198 18.6.2012 103 Valtuustokysymys Espoo Catering -liikelaitoksen valmistaman ja tarjoaman ruoan ravitsemuslaadusta Valmistelijat / lisätiedot: Ekroos Regina, puh. (09) 816 22278 Kinnunen Kirsi, puh. (09) 816 22277 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Nevalaisen ym. 22.5.2012 jättämään valtuustokysymykseen Espoo Catering -liikelaitoksen valmistaman ja tarjoaman ruoan ravitsemuslaadusta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Nevalainen Elon ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Espoo Catering alkaa elintarvikkeita ja ruokapalvelun tuottajia kilpailutettaessa noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön joukkoruokailusuositusta, jonka mukaan ravitsemuslaatu on otettava huomioon ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankinnassa ehdottomana vaatimuksena tai vertailuperusteena. Ravitsemuslaadun kriteereissä on otettava huomioon erityisesti rasvan, suolan ja kuidun määrä sekä rasvan laatu. Kun saatavilla on useita STM:n määrittämän ravitsemuslaadun kriteerit täyttäviä kyseisen tuoteryhmän tuotteita, tarjouspyynnössä on kerrottava selvästi, että tarjousta ei hyväksytä vertailuun, mikäli ravitsemuslaadun kriteerit eivät täyty. Jos tuoteryhmän valikoima on suppea, tarjouspyynnössä ilmoitetaan, että ravitsemuslaatu on keskeinen vertailuperuste. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Nevalaisen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 34 / 61 - Valtuusto toivoo, että Espoo Catering alkaa elintarvikkeita ja ruokapalvelun tuottajia kilpailutettaessa noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön joukkoruokailusuositusta, jonka mukaan ravitsemuslaatu on otettava huomioon ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankinnassa ehdottomana vaatimuksena tai vertailuperusteena. Ravitsemuslaadun kriteereissä on otettava huomioon erityisesti rasvan, suolan ja kuidun määrä sekä rasvan laatu. Kun saatavilla on useita STM:n määrittämän ravitsemuslaadun kriteerit täyttäviä kyseisen tuoteryhmän tuotteita, tarjouspyynnössä on kerrottava selvästi, että tarjousta ei hyväksytä vertailuun, mikäli ravitsemuslaadun kriteerit eivät täyty. Jos tuoteryhmän valikoima on suppea, tarjouspyynnössä ilmoitetaan, että ravitsemuslaatu on keskeinen vertailuperuste. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Valtuutettu Mari Nevalainen sekä 39 muuta valtuutettua ovat jättäneet 22.5.2012 valtuustokysymyksen Espoo Cateringin valmistaman ja tarjoaman ruoan ravitsemuslaadusta. Valtuustokysymyksessä tiedustellaan, miten Espoo Catering, joka vastaa Espoon kaupungin lasten, nuorten, ikäihmisten, potilaiden ja henkilöstön ruokapalveluista valmistaen päivittäin noin 65 000 ateriaa, ottaa huomioon valmistamansa ja tarjoamansa ruoan ravitsemuksellisen laadun ja STM:n asettaman joukkoruokailun seuranta- ja kehittämisryhmän suosituksen, että ravitsemuslaatu on otettava huomioon ehdottomana valintakriteerinä julkisten ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankinnassa. Kysymyksen jättäneet toteavat, että Espoo Cateringin ruoan terveellisyydellä ja ravitsemuksella on suuri merkitys espoolaisten hyvinvoinnille. Espoo Catering toteuttaa Espoo strategiaa lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi kiinnittämällä jatkuvasti huomiota raakaainevalintoihin, tarjottavien aterioiden terveellisyyteen ja ravitsemukselliseen laatuun. Espoo Catering tarjoaa maistuvia ja terveyttä ylläpitäviä aterioita. Sen asiakkaita ovat lapset ja nuoret päiväkodeissa ja kouluissa, opiskelijat, ikäihmiset, pitkäaikaislaitosten potilaat sekä kaupungin henkilökunta. Kullekin asiakasryhmälle laaditaan ruokalistat ja ateriakokonaisuudet niin, että valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamat kansalliset ikäryhmäkohtaiset ravitsemussuositukset täyttyvät. Eri ikäryhmien ateriasuunnittelussa ja tuotevalinnoissa huomioidaan myös Espoo Cateringin ja eri toimialojen välisten palvelusopimusten mukaiset tavoitteet ja käytettävissä olevat määrärahat, kuten myös ruokailijoilta, lasten vanhemmilta sekä ruokailijoiden omaisilta aterioista ja tuotteista saadut toiveet ja palautteet. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokavaliosuositusten lisäksi Espoo Cateringin elintarvikkeet valitaan sosiaali- ja terveysministeriön antaman joukkoruokailun seuranta- ja kehittämisryhmän toimenpidesuosituksen mukaan. Toimenpidesuositus sisältää ehdotuksen ravitsemuslaadun kriteeristöstä erityisesti rasvan, suolan ja kuidun määrästä sekä rasvan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 35 / 61 laadusta. STM:n suositukset huomioidaan elintarvikkeita kilpailutettaessa. Laatua koskevat ominaisuudet, kuten esimerkiksi rasvan, suolan, kuidun tai sokerin määrä tai lihapitoisuus, ovat ehdottomia vaatimuksia elintarvikkeita kilpailutettaessa. Erityinen huomio kohdistetaan tuotteisiin, joita käytetään paljon ja/tai toistuvasti ja joiden ravitsemuksellinen vaikuttavuus on siten merkittävä. Ellei suositusten mukaisia laatukriteerejä voida toteuttaa yksittäisen tuotteen osalta, on kyse siitä, että kriteerit täyttäviä elintarvikkeita on suurkeittiöille tarkoitetuilla markkinoilla tarjolla hyvin niukasti tai ei lainkaan, tai että ravitsemukselliset kriteerit täyttävä tuote ei maistu kohderyhmän asiakkaille. Mikäli laatukriteerien täyttävien tuotteiden markkinavalikoima on suppea, kuten suolakriteerien täyttävien leipien valikoima, pyrkii Espoo Catering vaikuttamaan sekä sopimustoimittajiin että elintarviketeollisuuteen ravitsemussuositukset täyttävien elintarvikkeiden valikoiman lisäämiseksi. Terveellisiä vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi vähärasvaisia ja -sokerisia jogurtteja, on tuotu ruokalistoille ja pyritty totuttamaan eri asiakasryhmiä niiden makuun. Päiväkodeissa, kouluissa ja henkilöstöravintoloissa tarjotaan ruokajuomana rasvatonta maitoa ja piimää. Ikäihmisten ruokajuomana tarjotaan rasvatonta maitoa ja piimää sekä jogurttina, viilinä ja juustoina vähärasvaisia tuotteita. Energiatiivistä ruokavaliota noudattaville tarjotaan rasvaisempia maito- ja piimälaatuja ja runsasenergisempiä vaihtoehtoja muista maitotaloustuotteista. Ruoanvalmistuksessa käytetään marinoimattomia, enintään suolalla maustettuja lihatuotteita. Lihapyöryköissä, jauheliha- ja lindströmin pihveissä ja vastaavissa tuotteissa käytetään natriumglutamaatittomia valmisteita, joiden lihapitoisuus on vähintään 45 55 prosenttia. Liemijauheet ovat natriumglutamaatittomia liemivalmisteita, joissa valmiin liemen suolapitoisuus on enintään 0,5 g /100 g. Ravitsemuksellisen laadun toteutumista seurataan ruokalistojen suunnittelun yhteydessä ruokatuotanto-ohjelman avulla. Espoon kaupungin eri asiakasryhmiin erikoistuneet ravitsemusterapeutit arvioivat säännöllisesti ruokalistoilla olevien ateriakokonaisuuksien energia- ja ravintoainepitoisuuksia. Tuotteiden laatua ja sopivuutta eri asiakasryhmille seurataan päivittäin myös aistinvaraisesti. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.6.2012 198 Päätösehdotus Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Nevalaisen ym. 22.5.2012 jättämään valtuustokysymykseen Espoo Catering -liikelaitoksen valmistaman ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 36 / 61 tarjoaman ruoan ravitsemuslaadusta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 37 / 61 2936/02.05.00/2012 Kaupunginhallitus 205 18.6.2012 104 Valtuustokysymys Espoo Cateringin perimistä maksuista Valmistelijat / lisätiedot: Ahola Minna, puh. (09) 816 22270 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta valtuustokysymykseen Espoo Cateringin perimistä maksuista voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Selostus Johanna Värmälä ja 19 muuta valtuutettua ovat jättäneet 11.6.2012 valtuustokysymyksen Espoo Cateringin perimistä maksuista. Valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :ssä säädetyssä määräajassa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.6.2012 205 Päätösehdotus Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta valtuustokysymykseen Espoo Cateringin perimistä maksuista voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 38 / 61

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 39 / 61 2097/12.04.05/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 71 5.6.2012 Kaupunginhallitus 190 18.6.2012 105 Valtuustokysymys lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä Valmistelijat / lisätiedot: Louhio Katja, puh. (09) 816 82814 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Pia Kauman ja Sanna Lauslahden ja 39 muun valtuutetun 24.4.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Lehtola Niemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus ja asiaankuuluvat toimialat mahdollistavat kaupungin skeittipuistojen ja niiden sisältämien laitteiden kehittämisen yhteistyössä yhteisöjen ja kuntalaisten kanssa (mm. Leppävaarassa). Erityisen toivottavaa on, että yhteisöiden omakustanteisesti ja / tai talkoovoimin tuotetut laitteet voitaisiin hyväksyä kaupungin hallintaan, mikäli ne täyttävät asianmukaiset turvamääräykset. Lauslahti Niemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että nuorten syrjäytymisen ehkäisemiksi valmistellaan toimenpideohjelma (sisältäen tavoitteet ja mittarit), joka sisältää suunnitelman mm. nuorten asunnottomuuden ja työttömyyden vähentämiseksi. Lisäksi jokaiselle avun tarpeessa olevalle nuorelle osoitetaan nimetty henkilö, johon nuori voi olla yhteydessä koska tahansa virka-aikana. Kemppi-Virtanen Sepän ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että nuorten työelämävalmiuksien mahdollistamiseksi ja siten syrjäytymisen ehkäisemiseksi luodaan lautakuntarajat ylittävä sekä kaupunkikonsernin kokonaisuudessaan käsittävä ohjelma. Ohjelman toteuttamiseen tulee kutsua myös työvoimahallinnon, yrittäjäorganisaatioiden sekä yksityisen toimijoiden edustajat.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 40 / 61 Ohjelmalle tulee asettaa selkeät konkreettiset mittarit sekä vuosittaiset tavoitteet. Rastimo Kalpalan ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että sosiaali- ja terveyslautakunta tekee selvityksen, jossa tarkennetaan, millä tavoin Espoon kaupungin perheneuvolapalvelut sekä päihdetyö ehkäisevät lasten ja nuorten syrjäytymistä. Vastauksessa pitää ilmetä, millaiset perheet ovat oikeutettuja Espoon perheneuvolan palveluihin. Vastaukseen pitää selvittää, mitä resursseja tarvitaan lisää, jotta pienten lasten ydinperheen lisäksi myös eroperheet, uusperheet, sateenkaariperheet yms. saisivat ennaltaehkäisevää apua perheneuvolasta lasta tai nuorta koskevassa kriisissä. Entä jos perheessä on päihdeongelma joko nuori tai jompikumpi vanhemmista tai molemmat vanhemmat käyttävät päihteitä. Vastauksessa pitää selvitä, millä tavoin Espoon kaupunki edesauttaa päihdeongelmaisen perheenjäsenen hoitoon saattamista lapsen tai nuoren syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja onko kaupungin päihdetyön resurssit riittävät. Juvonen Sonkerin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin toimiin kiinnitetään yläasteella erityistä huomiota siten, että syrjäytymisvaarassa oleviin kohdennetaan tukea ja resursseja. Savola Sepän kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen Valtuusto toivoo, että jo esikouluiästä asti kiinnitettäisiin huomiota päihdekasvatusneuvontaan palkkaamalla tarpeellinen määrä vaikkapa kouluissa kiertäviä päihdeneuvojia, jotka opetuksellaan ja myös olemuksellaan kasvattaisivat lasten itsetuntoa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lehtolan toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lauslahden toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kemppi-Virtasen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Rastimon toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 41 / 61 totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Savolan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Savolan toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 39 äänellä 13 ääntä vastaan, 5 äänestäessä tyhjää, 1 läsnä olleen jättäessä äänestämättä ja 9 ollessa äänestyksestä poissa hylkäsi Savolan toivomus ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus ja asiaankuuluvat toimialat mahdollistavat kaupungin skeittipuistojen ja niiden sisältämien laitteiden kehittämisen yhteistyössä yhteisöjen ja kuntalaisten kanssa (mm. Leppävaarassa). Erityisen toivottavaa on, että yhteisöiden omakustanteisesti ja / tai talkoovoimin tuotetut laitteet voitaisiin hyväksyä kaupungin hallintaan, mikäli ne täyttävät asianmukaiset turvamääräykset. - Valtuusto toivoo, että nuorten syrjäytymisen ehkäisemiksi valmistellaan toimenpideohjelma (sisältäen tavoitteet ja mittarit), joka sisältää suunnitelman mm. nuorten asunnottomuuden ja työttömyyden vähentämiseksi. Lisäksi jokaiselle avun tarpeessa olevalle nuorelle osoitetaan nimetty henkilö, johon nuori voi olla yhteydessä koska tahansa virka-aikana. - Valtuusto toivoo, että nuorten työelämävalmiuksien mahdollistamiseksi ja siten syrjäytymisen ehkäisemiseksi luodaan lautakuntarajat ylittävä sekä kaupunkikonsernin kokonaisuudessaan käsittävä ohjelma. Ohjelman toteuttamiseen tulee kutsua myös työvoimahallinnon, yrittäjäorganisaatioiden sekä yksityisen toimijoiden edustajat. Ohjelmalle tulee asettaa selkeät konkreettiset mittarit sekä vuosittaiset tavoitteet. - Valtuusto toivoo, että sosiaali- ja terveyslautakunta tekee selvityksen, jossa tarkennetaan, millä tavoin Espoon kaupungin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 42 / 61 perheneuvolapalvelut sekä päihdetyö ehkäisevät lasten ja nuorten syrjäytymistä. Vastauksessa pitää ilmetä, millaiset perheet ovat oikeutettuja Espoon perheneuvolan palveluihin. Vastaukseen pitää selvittää, mitä resursseja tarvitaan lisää, jotta pienten lasten ydinperheen lisäksi myös eroperheet, uusperheet, sateenkaariperheet yms. saisivat ennaltaehkäisevää apua perheneuvolasta lasta tai nuorta koskevassa kriisissä. Entä jos perheessä on päihdeongelma - joko nuori tai jompikumpi vanhemmista tai molemmat vanhemmat käyttävät päihteitä. Vastauksessa pitää selvitä, millä tavoin Espoon kaupunki edesauttaa päihdeongelmaisen perheenjäsenen hoitoon saattamista lapsen tai nuoren syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja onko kaupungin päihdetyön resurssit riittävät. - Valtuusto toivoo, että nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin toimiin kiinnitetään yläasteella erityistä huomiota siten, että syrjäytymisvaarassa oleviin kohdennetaan tukea ja resursseja. Liite Oheismateriaali Selostus 9 Äänestyslista pykälä 105 - Valtuustokysymys Pia Kauma, Sanna Lauslahti ja 39 muuta valtuutettua kysyvät, millaisin toimin Espoo kantaa vastuunsa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisystä uusia toimintatapoja sekä poikkihallinnollista yhteistyötä kehittämällä sekä kolmannen sektorin ja yritysyhteistyön lisäämisellä. Taustaa EVA:n tutkimusraportin (2012) mukaan maamme 15-29 -vuotiaista nuorista 51 300 nuorta on syrjäytynyt ja heistä syrjäytyneiden varsinaisen ytimen muodostavat koulutuksen ja työnhaun ulkopuolella kokonaan olevat 32 500 nuorta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä painotetaan nuorisolaissa (Nuorisolaki 693/2010), uudessa terveydenhuoltolaissa (2010/1326, 13) ja lastensuojelulaissa (2008). Nuorisolaissa määritellyn etsivän työn tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Uusi terveydenhuoltolaki on tuonut velvoitteena kunnalle järjestää terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille. Näiden palvelujen on tuettava työ- ja toimintakykyä sekä sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 43 / 61 Lastensuojelulain 7 :n mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Tilastotietoja Espoossa on 116 asunnotonta nuorta. Heistä pitkäaikaisasunnottomia on 21 (alle 25 -vuotiaat, poikkileikkaustieto 11/2011). Työttömänä alle 25- vuotiaista nuorista on 541 ja heidän määränsä on 10,4 % edellisvuotta suurempi (4/2012). Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria on 3 141 (17-24 -vuotiaat, 2010). Alle 25 -vuotiaiden nuorten talouksia oli toimeentulotuen saajina vuonna 2011 yht. 2562 kotitaloutta, mikä oli 24,4% kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 7-12 -vuotiaita oli 483 vuonna 2011. Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia nuoria kirjattiin vuonna 2010 yhteensä 343. Keskivaikeata tai vaikeata masennusta raportoi vuoden 2010 kouluterveyskyselyssä 12,6 % 8.-9. luokkalaisista espoolaisnuorista ja vanhemmuuden puutetta kouluasteesta riippuen 24-27 %:a lapsista ja nuorista. Mielenterveyteen sairaalahoitoa saaneita 17-24 -vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä 136 ja nuorisoaseman asiakkaina oli 496 nuorta. Espoon nuorisopoliklinikka Nupolissa, missä tarjotaan 13-22 -vuotiaille mielenterveyteen, päihteisiin, ongelmapelaamiseen ja seksuaaliterveyteen liittyvissä pulmissa apua, asiakkaita oli 1 521 vuonna 2011. Mielenterveysja päihdepalvelukeskus Empun avohoidossa nuoria on vuoden 2012 alun aikana ollut 39. HUS:n nuorisopsykiatrian osastolla tai poliklinikalla on ollut tammi-maaliskuun 2012 aikana 1 117 espoolaisnuorta. Palvelut Espoolaisille nuorille on tarjolla koulujen, oppilaitosten ja nuorisotyön peruspalveluja, jotka sisältävät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Ne tukevat kouluikäisten lasten ja nuorten kehitystä, kasvua ja hyvinvointia. Peruspalvelujen rinnalle on tarvittaessa kohdennettavissa ehkäisevää ja korjaavia terveydenhuollon palveluja. Nuorisoaseman ja nuorisopoliklinikka Nupolin asiakkuuteen ei edellytetä lähetettä. Näin ollen niiden palvelut tavoittavat myös uuden terveydenhuoltolain määrittämiä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella olevia nuoria. Espoon sosiaali- ja terveystoimi on sijoittanut kaksi terveydenhoitajaa työskentelemään aikuissosiaalityön toimipisteisiin työttömien terveydentilan edistämiseksi. Työvoiman palvelukeskuksen nuorten tiimin palvelut ja työpajat on tarkoitettu 17-24 -vuotiaille. Vuonna 2011 työvoiman palvelukeskuksen asiakkaista 17-29 -vuotiaita nuoria oli kuukausittain 250-300. Kaupungin työllisyyspalveluiden pajojen asiakkaita (17-29 -vuotiaita) on noin 150 vuodessa. Kaupunki rahoittaa lisäksi Omnian työpajat, joissa tarjotaan vuosittain 170 pajapaikkaa yli 17 -vuotiaille nuorille. Alle 17 -

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 44 / 61 vuotiaille Omnia tarjoaa vuosittain ammattistartin noin 30 nuorelle ja starttipajan 12 nuorelle. Lastensuojelussa on kehitetty 13-17 -vuotiaiden nuorten avopalveluja erityisesti Poijupuiston uudessa avopalveluyksikössä, jossa tuettiin intensiivisesti 43 nuorta ja heidän perhettään vuonna 2011. Sijaishuollon palveluja on kehitetty ja lisätty vaativahoitoisille mielenterveys- ja päihdetaustaisille nuorille yhteistyössä erikoissairaanhoidon, sivistystoimen kanssa ja yksityisen palveluntuottajan kanssa. Tehostettua perhetyötä nuorille ja heidän perheilleen ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Espoon kaupunki tekee yhteistyötä etsivää nuorisotyötä tekevien tahojen Omnian ja ruotsinkielisiä nuoria pääkaupunkiseudulla palvelevan Svepsin kanssa. Peruskoulunsa päättäneelle nuorelle tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia hakeutua jatkoopintoihin, starttivalmennukseen tai 10-luokalle. Toimenpiteet Espoolaisten terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen nähdään tärkeänä. Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen sekä muiden nuorten toimijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt ja tiivistynyt kaikilla tasoilla. Sosiaali- ja terveystoimessa ja vuoden 2012 alusta myös sivistystoimessa on terveyden edistämisen erityissuunnittelijoiden toimet. Terveydenedistäjät kehittävät mm. sähköistä hyvinvointikertomusta, jonka avulla saadaan jatkossa entistä ajantasaisempaa tietoa väestön terveydentilasta ja sen kehittymisestä. Tietoja voidaan hyödyntää mm. valtuustokausittain laadittavan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteissä. Espoon sosiaali- ja terveystoimen koordinoima hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä on nostanut tarkasteluun erityisesti työn, koulutuksen ja terveyspalvelujen ulkopuolelle jäävät nuoret. Näiden nuorten tilanteen parantamiseksi ja heidän aktivoimiseksi takaisin työhön tai koulutukseen selvitetään uusia työmuotoja, esimerkkinä Diakonissalaitoksen nk. Vamos -toimintamalli. Työ- ja harjoittelupaikkojen lisääminen yhteistyössä kaupungin hallintokuntien ja yritysten kanssa on tavoitteena. HTE -johtoryhmä toimii laajennetulla kokoonpanolla nuorisolain edellyttämänä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Johtoryhmän toiveesta on kevään 2012 aikana kartoitettu espoolaisten syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää sekä järjestetty laajalle osallistujajoukolle suunnattu nuorten syrjäytymisen ehkäisyä käsitellyt työpaja. Työpajasta esiin nousseita asioita jatkotyöstetään vuoden 2012 aikana. Sosiaali- ja terveystoimi on mukana Etelä Suomen Kaste -hankkeessa (nk. Ester -hanke), missä yhtenä tavoitteena on luoda monialainen peruspalvelujen toimintamalli ja verkosto nuorten itsenäistymisen tukemiseksi ja pudokkuuden ehkäisemiseksi kuntoutukseen, koulutukseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 45 / 61 ja työhön ohjaaviin palveluihin liittyen. Lisäksi hankkeessa luodaan itsearviointimalli verkostolle, joka tukee nuorten itsenäistymistä ja ehkäisee pudokkuutta sekä testataan ja kehitetään nuorten e-asiointia sekä verkkoneuvontaa. Opetusministeriön laskelmien mukaan syrjäytynyt nuori maksaa elinaikanaan valtiolle 1,2 miljoonaa euroa. Katja Louhio selvitti Jaana Männikön Etsivän työn ja työotteen pika-analyysistä vuonna 2010 valtionavustusta saaneiden etsivän työn hankkeiden kulujen suhdetta työhön tai koulutukseen aktivoitua nuorta kohden. Laskelman mukaan nuoren aktivoinnin hinnaksi tuli tuolloin hieman alle tuhat euroa. Syrjäytymisen ehkäisyn hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä varhaisemmassa vaiheessa syrjäytymiskehitykseen puututaan. Espoo tulee jatkossakin panostamaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kehittämiseen HTE -johtoryhmän sopimien toimenpiteiden kautta. Näissä toimenpiteissä selvitetään poikkihallinnollisen yhteistyön lisäämisen sekä kolmannen sektorin ja yritysyhteistyömahdollisuuksien lisäämistä sekä tarkastellaan varhaista avointa yhteistyötä tukevien matalankynnyksen palvelujen kehittämismahdollisuuksia Espoossa. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 5.6.2012 71 Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Pia Kauman ja Sanna Lauslahden ja 39 muun valtuutetun 24.4.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 18.6.2012 190 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Pia Kauman ja Sanna Lauslahden ja 39 muun valtuutetun 24.4.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 46 / 61 Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 47 / 61 1552/01.01.01/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 72 5.6.2012 Kaupunginhallitus 191 18.6.2012 106 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09) 816 32264 Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jukka Karhulan ja 21 muun valtuutetun 20.3.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien Espoon terveysasemien rekrytointia sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että sosiaali- ja terveyslautakunta ja kaupunginhallitus kiinnittävät vakavaa huomiota kokeneiden lääkäreiden ja hoitajien rekrytointiin ja sitouttamiseen Espoon palvelukseen. Valtuusto toivoo, että käydään ennakkoluulotonta keskustelua hoitohenkilöstön ja potilaan kohtaamisen parantamisesta ja sen mahdollistavista toimintavoista. Valtuusto toivoo, että kaupunginjohtajan tuoman dialogisen johtamistavan suuntaisesti luodaan koeteltuja, kestäviä ja joustavia rakenteita kuulevan johtamisen turvaamiseksi. Valtuusto toivoo, että hallinnolliset toimet tilanteen korjaamiseksi suunnataan terveysasemien perustyön parantamiseen. Valtuusto toivoo, että pidättäydytään terveysaseman työtä pirstovista ratkaisuista ja uusien taloutta koskevien tehtävien tuomisesta terveysasemille siihen asti, kun palveluiden oikea-aikainen saatavuus Espoon terveysasemilla on turvattu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Uotilan toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 48 / 61 Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että sosiaali- ja terveyslautakunta ja kaupunginhallitus kiinnittävät vakavaa huomiota kokeneiden lääkäreiden ja hoitajien rekrytointiin ja sitouttamiseen Espoon palvelukseen. Valtuusto toivoo, että käydään ennakkoluulotonta keskustelua hoitohenkilöstön ja potilaan kohtaamisen parantamisesta ja sen mahdollistavista toimintavoista. Valtuusto toivoo, että kaupunginjohtajan tuoman dialogisen johtamistavan suuntaisesti luodaan koeteltuja, kestäviä ja joustavia rakenteita kuulevan johtamisen turvaamiseksi Valtuusto toivoo, että hallinnolliset toimet tilanteen korjaamiseksi suunnataan terveysasemien perustyön parantamiseen. Valtuusto toivoo, että pidättäydytään terveysaseman työtä pirstovista ratkaisuista ja uusien taloutta koskevien tehtävien tuomisesta terveysasemille siihen asti, kun palveluiden oikea-aikainen saatavuus Espoon terveysasemilla on turvattu. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys 20.3.2012 Terveysasemien tilanteesta on tehty useita selvityksiä viimeisten vuosien aikana. Viimeisin oli vastaus Sanna Lauslahden valtuustokysymykseen, johon tässä viitataan taustatietojen osalta. Jukka Karhula ja 21 valtuutettua kysyy 20.3.2012 päivätyssä kysymyksessään kaupunginhallitukselta terveysasemien työvoimatilanteesta. Jukka Karhulan kysymykset ja vastaukset niihin: Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että terveysasemien lääkärinvirat saataisiin täytettyä kaupungin omilla virkalääkäreillä? Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että kokeneita lääkäreitä saadaan sitoutettu terveysasemien lääkärintehtäviin ja että muihin tehtäviin siirtyneitä kokeneita lääkäreitä saadaan palaamaan Espoon kaupungin virkoihin? Lääkäreiden kysyntä ylittää kaikilla aloilla tällä hetkellä tarjonnan, vajausta on terveyskeskusten lisäksi myös vuokralääkäriyrityksillä, yksityissektorilla, työterveyshuollossa ja julkisessa erikoissairaanhoidossa joillakin erikoisaloilla (esim. psykiatria, radiologia, silmätaudit). Terveyskeskuksen houkuttelevuutta työnantajana voidaan parantaa vain pitkäjänteisellä työllä. Siihen vaikuttaa mm. sijainti, kulkuyhteydet,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 49 / 61 esimiestyö, työyhteisön toimivuus, työn organisointi, perehdytys, mahdollisuus konsultoida kokeneempaa kollegaa, hoitajien ja lääkärien yhteistyö ja työnjako, palkkaus ja työsuhteen muut ehdot. Espoossa on oma paikallinen virkaehtosopimus lääkäreille ja palkkausta on korjattu pääkaupunkiseudun tasolle vuosien 2010-2011 aikana. Paikallissopimus mahdollistaa aiempaa paremmin myös työn räätälöinnin ja osa-aikaisen työn. Sopimus on edelleen pilottivaiheessa ja sitä muokataan yhdessä järjestöjen kanssa. Lääkärinvirkoja on lisätty v. 2011 yhteensä 10:llä ja v. 2012 vielä viidellä. Osa lisäyksestä kohdentuu ehkäisevään terveydenhuoltoon, missä terveystarkastusten määrää on jouduttu asetuksen (380/2009) myötä merkittävästi lisäämään. Kansanterveystyön johtavat lääkärit ovat valtakunnallisessa verkostossaan ottaneet kantaa siihen, että seulomattoman väestön tarkastaminen nykyisessä lääkäritilanteessa ei ole resurssien järkevää kohdentamista. Rajallisen lääkärityöpanoksen kohdentamiseen vastaanottotyöhön ja ikäihmisen hoitoon on suuria paineita. Lasten ja nuorten osalta työpanosta tulisi kohdentaa ennaltaehkäisevässä mielessä syrjäytymisriskissä oleviin. Lisäksi kansanterveystyön johtajat ovat tuoneet esille sen, mitä OECD:n raporttikin, että suomalaisessa terveydenhuollossa on rakenteellinen ongelma, jonka seurauksena resurssit kohdentuvat epätasa-arvoisesti. Muutos tähän edellyttää valtakunnallista päätöksentekoa eikä ole kuntapäättäjän käsissä. Miltä osin TOP-hankkeesta alkaen toteutetut muutokset ovat aiheuttaneet työn hallinnan ja mielekkyyden menettämistä terveysasemien työntekijöiden ja johdon työssä? Sosiaali- ja terveystoimessa hallinnon työn keskittäminen on pääosin saanut myönteistä palautetta. Toimistotyöntekijöitä on edelleen myös kentällä, mm. ylilääkäreiden apuna. HR-ERP:n myöhästyminen on lisännyt esimiesten työtä alkuperäistä aikataulua huomattavasti kauemmin. 2000-luvulla lainsäädäntöön on tullut muutoksia, jotka lisäävät hallinnollisen / toimistotyön tarvetta, esimerkiksi: - globalisaatio / ulkomaalaiset, joiden hoito-oikeuksien selvittäminen ja hoidon laskuttaminen (Kelan kautta kotimaasta tai asiakkaalta itseltään jne.) on tuonut paljon lisätyötä. Tämä edellyttäisi vastaanotoissa henkilöitä, joilla on erityisosaamista tällä sektorilla, - täyskustannuslainsäädäntö on lisännyt hallinnollista ja toimistotyötä, lainsäädäntö on laadittu vakuutusyhtiöiden ehdoilla ja aiheuttaa paljon lisätyötä kunnissa, - kuntien välinen laskutus, maksusitoumusten tai hoitosuunnitelmakopioiden järjestäminen erityisesti kesäajaksi potilaille, on lisääntynyt

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 50 / 61 - hoitotakuulainsäädännössä edellytetty hoidon tarpeen arviointi ja kirjaaminen on tuottamatonta työtä ja pois asiakkaiden hoitoon ja kohtaamiseen käytettävästä ajasta. Keskustelua siitä, mitkä työt kuuluvat terveydenhuollon ammattilaisille ja mitkä voidaan delegoida muille, käydään jatkuvasti ja todennäköisesti työvoimapula tulee sitä lisäämään tulevina vuosina. Missä määrin kiristyneet tehokkuusvaatimukset ovat suunnanneet huomiota työsuoritteiden määrään potilaan kohtaamisen kustannuksella? Terveysasemien tehokkuus laskettuna työsuoritteiden määrällä ei viime vuosina ole kasvanut. Keskimäärin espoolainen terveyskeskuslääkäri hoitaa n. 8 potilasvastaanottoa päivässä. Tämän lisäksi lääkärintyöhön kuuluu neuvola- ja kouluterveydenhuollon työtä, kotisairaanhoitoa ja toimistotyötä. Selityksenä tähän on tehokkuusvaatimusten sijasta työnjaon muutokset (lääkärille ohjautuu nykyään vaikeampia ongelmia ja hoitajat hoitavat yhä enemmän helpommista ongelmista itsenäisesti) sekä aikaa vievät ja hidastelevat tietojärjestelmät. Potilaan yksilöllinen kohtaaminen on jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuus ja se on mahdollista myös kiireisessä työssä esim. päivystyksessä ja edellytys hyvälle hoidolle. Kiirettä suurempi haaste on työntekijöiden vaihtuvuus, joka johtaa siihen, että potilaan hoitava lääkäri vaihtuu liian usein. Huono hoidon jatkuvuus johtaa myös ajalliseen tehottomuuteen. Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että nykyisellään vuokralääkäriyritysten tarjoamien työsuhteiden ehdot eivät selitä sitä, miksei terveyskeskuksen virkoihin hakeuduta? Vuokralääkäriyritysten kautta Espooseen on palkattu keskimäärin 6 8 lääkäriä kuukaudessa. Vuokralääkärien työnkuva poikkeaa sopimuksen mukaan Espoon omista lääkäreistä siten, että he joko keskittyvät päiväpäivystyspotilaiden hoitoon tai ns. jonon purkuun. Työnkuva painottuu siis selkeästi vastaanottotyöhön. Vuokralääkärit ovat tuoneet tärkeää joustovaraa ja mahdollistaneet terveysasemien toiminnan lääkärivajetilanteissa. Kaikilla terveysasemilla ei vuokratyötä ole käytetty. Myös kesällä vuokratyötä ei käytännössä ole tarjolla. Tilaajalla ei ole tarkkaa tietoa vuokratyötä tarjoavien firmojen työehdoista, joita vuokratyödirektiivi tullee lähiaikoina muuttamaan. Vuokralääkärin tuntihinta vaihtelee tällä hetkellä 70 ja 90 euron välillä. Onko kaupunginhallitus tietoinen Kouvolan terveysasemilla toteutetuista uudistuksista? Kouvolassa on toteutettu usean kunnan liitos ja samaan aikaan yhdistetty paikallinen aluesairaala ja terveyskeskus. Kouvola on myös Carean eli Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsen. Terveyskeskuslääkärivaje on arkea myös Kouvolassa. Pääterveysasema on ulkoistettu ja myös päivystysvuoroista yli puolet on ulkoistettu. Vuokralääkäreitä käytetään lisäksi tarpeen mukaan. Työn sisällön ja tuotteistuksen kehittämisessä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 51 / 61 Kouvolassa on tehty hyvää työtä, mistä Espoossa ollaan tietoisia ja yhteyksiä on pidetty puolin ja toisin. Aikooko kaupunginhallitus ottaa käyttöön kroonisesti sairaiden potilaiden listautumisjärjestelmän, jossa potilas saa valita hoitavan lääkärin ja lääkäri rajata listansa pituutta? Lainsäädäntö antaa kuntalaiselle mahdollisuuden valita terveysasema kunnan sisällä, ja vuoden 2014 alusta yli kuntarajojen. Espoon tiimimalli mahdollistaa sen, että potilas valitsee hoitavan lääkärin. Lääkäriaikojen riittämättömyys tosin heikentää valinnan mahdollisuutta. Lääkärikunnan vaihtuvuus heikentää jatkuvuutta. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla on tärkeää ja se voidaan osin turvata myös hoitajan pysyvyydellä. Suomessa on muutama kunta, joissa pitkäaikaispotilaat on kiinnitetty tietylle lääkärille listautumismallin mukaisesti. Espoossa seurataan näiden kokemuksia ja muokataan omaa järjestelmää sen pohjalta. Jos vakituisia lääkäreitä on vähemmän kuin sijaislääkäreitä, voi em. järjestelmä osoittautua haasteelliseksi ylläpitää ja lääkärille raskaaksi. Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että Espoossa priorisoidaan täysiaikaisia työsuhteita, vaikka rekrytoinnissa mainitaan myös mahdollisuus osa-aikaiseen työhön ja räätälöintiin? Terveyskeskusten ja tiimin toiminnan kannalta täysiaikaiset työsuhteet ovat helpommin hallittavia ja siksi niitä on syytä priorisoida. Tosiasiassa työvoimatilanne on kuitenkin sellainen, että osa-aikaista työtä ja toimenkuvien räätälöintiä tehdään kaikilla terveysasemilla. Miten kaupunginhallitus aikoo lisätä terveysasemien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä? Kaikki Espoon terveysasemat ovat osallistuneet Hyvä vastaanotto - työskentelyyn, missä on opittu oman työn kehittämisen menetelmiä erityisenä painopisteenä odotusaikojen lyhentäminen ja saatavuus. Tämän lisäksi henkilöstöä ja lähiesimiehiä kannustetaan ja ohjataan jatkuvasti kehittämään tiimityötä ja ottamaan paikallista vastuuta kokonaisuuden suunnittelusta. Mahdollistetaanko esim. sanelu? Espoossa ei perinteisesti ole ollut sanelumahdollisuutta terveysasemilla, tämä juontaa juurensa 1980-luvulle aikaan jolloin Espoossa otettiin käyttöön tietojärjestelmä. Näin ollen Espoossa ei myöskään ole konekirjoittajia. 2000-luvun alussa otettiin käyttöön puheentunnistusohjelma, mutta se ei koskaan saavuttanut lääkärikunnan suosiota ja käyttäjiä oli vain n. 10 lääkäriä. Nyt on sen sijaan parhaillaan käyttöönotossa digisanelujärjestelmä, joka on tarkoitus laajentaa kaikille halukkaille kesän jälkeen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 52 / 61 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 5.6.2012 72 Miten Espoon kaupunki huomioi rekrytoinnissa ne tiedot että yksityisen vuokrayrityksen sopimuksiin sisältyisi laittomia hakeutumiskieltoja tehtäviin, joita on hoidettu vuokrayrityksen kautta? Vuokrayrityksillä on käytössä eripituisia karensseja, jotka eivät kuitenkaan ole sopimuksiin kirjattu eikä siten tilaajan tiedossa tarkemmalla tasolla. Tähän mennessä niistä ei ole aiheutunut Espoolle lisäkustannuksia eivätkä vuokrayrityksen palveluksessa olevat lääkärit ole juurikaan hakeutuneet kaupungin virkoihin. Vuokratyöntekijöitä sitoutetaan työnantajiin myös mm. työsuhdeautojen tai -asuntojen avulla, jotka saattavat vaikuttaa voimakkaammin kuin karenssit. Espoossa tavoitteena on edelleen vähentää vuokralääkäreiden käyttöä. Millaisiin johtosäännön muutoksiin kaupunginhallitus suuntautuu, niin että sosiaali- ja terveyslautakunnalle tulee paremmat mahdollisuudet ohjata ja valvoa kriisiytyneen toiminnan parantamista? Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on johtosäännön 4 :n 4-kohdan mukaan ohjata ja valvoa tehtäväalueensa toimintaa valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti ja se onkin kiitettävästi sitä myös tehnyt terveysasemien osalta. Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jukka Karhulan ja 21 muun valtuutetun 20.3.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien Espoon terveysasemien rekrytointia sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Karhula teki seuraavan ehdotuksen: Lautakunta toteaa, että vastauksesta käy ilmi terveysasemien resurssien riittämättömyys nykyiseen toiminnan tilaan nähden. Tästä syystä asiaan on syytä palata vuoden 2013 talousarvion valmistelussa. Lautakunta toteaa, että vastauksessa ei vastata kysymykseen johtosääntömuutosten tarpeesta. Tähän on kaupunginhallituksen syytä antaa vastaus. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Karhulan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 18.6.2012 191

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 53 / 61 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jukka Karhulan ja 21 muun valtuutetun 20.3.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien Espoon terveysasemien rekrytointia sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 54 / 61 2559/10.03.02/2012 Kaupunginhallitus 168 28.5.2012 107 Valtuustokysymys Leppävaaran terveysaseman entisten Huslabin tyhjilleen jääneiden tilojen korjaustilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Andell Arto, puh. (09) 816 25010 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta Leppävaaran terveysaseman tyhjilleen jääneiden Huslabin entisten tilojen korjaamista koskevaan valtuustokysymykseen ole voitu antaa asetetussa määräajassa. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Jukka Karhula ja 24 muuta valtuutettua ovat jättäneet 22.5.2012 valtuustokysymyksen, joka koskee Leppävaaran terveysaseman käyttöön jääneitä Huslabin entisiä toimitiloja ja ko. tyhjilleen jääneiden tilojen korjaamista. Valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei ole voitu antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :ssä säädetyssä ajassa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.5.2012 168 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta Leppävaaran terveysaseman tyhjilleen jääneiden Huslabin entisten tilojen korjaamista koskevaan valtuustokysymykseen ole voitu antaa asetetussa määräajassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 55 / 61 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Valtuusto 20.08.2012 Sivu 56 / 61 108 Kokouksessa jätetty aloite Puheenjohtaja totesi, että valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena on jätetty seuraava aloite: - Valtuutettu Savola ym. esittävät kilometrikorvausten moninkertaisen maksutavan välttämistä, tarkemmalla kontrollilla. Päätös Valtuusto: Puheenjohtajan ehdotukseen yhtyen valtuusto yksimielisesti päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 57 / 61 Muutoksenhakukielto KuntaL 91 ( 97-98, 101-108) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 58 / 61 Muutoksenhakuohje asemakaava-asioissa ( 100) Muutoksenhakuohje Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika on 30 päivää. Valitusaika lasketaan siitä päivästä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville. Valituksen saa tehdä - se, jota päätös koskee, - se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä - kunnan jäsen. Poikkeus: Vaikutukseltaan vähäisen muun kuin ranta-asemakaavaa koskevan kaavamuutoksen hyväksymistä koskeva päätös Valituksen saa tehdä vain -se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Sen lisäksi alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia. Rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä on toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai - päätös on muuten lainvastainen. Valituksessa on ilmoitettava - valittajan tai valituksen laatijan yhteystiedot (nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero), - päätös, johon haetaan muutosta, - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi sekä vaatimuksen perusteet. Valitus on valittajan tai sen muun laatijan itse allekirjoitettava. Valitukseen tulee liittää - päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä - todistus tiedoksisaantipäivästä. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 59 / 61 00520 HELSINKI Puhelin: 029 56 42000 Telekopio: 029 56 42079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: 8.00 16.15 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 60 / 61 Kunnallisvalitusohje ( 99) Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 61 / 61 Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin: 029 56 42000 Telekopio: 029 56 42079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: 8.00 16.15 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.