Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012
Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998 seurantaraportit 2001, 2005, 2008 ja 2011 STM:n strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 EU:n työsuojelustrategia 2007-2012 muut kansalliset ja kansainväliset strategiat/ohjelmat 2 21.3.2012 Lars-Mikael Bjurström
Linjausten juoni, punainen lanka visio: terveys, turvallisuus ja hyvinvointi tärkeitä yhteisiä arvoja hyvä työ ja työpaikkaa työuria pidennetään, tavoitetila terveyden kriteereillä kuusi keskeistä toimenpidettä johtaminen, osaaminen ja yhteistyö korostuvat 3 21.3.2012 Lars-Mikael Bjurström
Työympäristön ja työhyvinvoinnin visio Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi ovat tärkeitä yhteisiä arvoja, joita toteutetaan käytännössä jokaisessa yrityksessä ja organisaatiossa ja jokaisen työntekijän kohdalla 4 21.3.2012 Lars-Mikael Bjurström
Visiota täydentävä kuvaus Hyvä työ oikeudenmukaista yhteiset arvot luottamus yhteistoiminta tasa-arvo terveys ja turvallisuus Hyvä työpaikka tuottava ja kannattava terveellinen ja turvallinen viihtyisä hyvä johtaminen ja esimiestyö mielekkäät ja mielenkiintoiset tehtävät työn ja muun elämän yhteensovittaminen 5 21.3.2012 Lars-Mikael Bjurström
Oma arvioitu työkyky ikäryhmän ja sukupuolen mukaan v. 1997-2009 (Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi asteikolla 0-10?) 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 25-34 35-44 45-54 55-64 miehet naiset kaikki yhteensä 1997 2000 2003 2006 2009 Lähde: Työ- ja terveys Suomessa v. 2009. Työterveyslaitos 6 21.3.2012
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairauden mukaan v. 1998-2009 10000 Lukumäärä 9000 8000 7000 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Muut sairaudet 6000 5000 Verenkiertoelinten sairaudet 4000 Hermoston sairaudet 3000 2000 1000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kasvaimet Hengityselinten sairaudet Ihotaudit Lähde: Suomen työeläkkeen saajat vuonna 1996-2009 ETK, Keva, Valtiokonttori 7 21.3.2012 Työsuojeluosasto 4/2008
1000 kpl Korvatut sairauspäivärahapäivät sairauden mukaan 1990-2009 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Muut sairaudet yht. Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset Verenkiertoelinten sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiröt Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Lähde:Sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot, KELA 8 21.3.2012 Työsuojeluosasto 4/2008
Sairaus- ja tapaturmapoissalot teollisuuden työntekijöillä 1990-2009 7 Sairaus Työtapaturma 6 5 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,4 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3 4 3 2 1 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Lähde: Elinkenoelämän keskusliitto EK; Työaikatiedustelu,*)Tilastokeskus; Työvoimatutkimus 9 21.3.2012 Työsuojeluosasto 4/2008
Sairauspoissaolot eräillä toimialoilla v. 2009(%) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 10 21.3.2012 Työsuojeluosasto
Työn ruumiillinen rasittavuus työnantajasektorin mukaan 1997-2009(%) (Työssäkäyvät; työnsä ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavaksi kokeneet ) Yksityinen työnantaja Valtio 1997 2000 2003 2006 2009 Kunta Yhteensä 0 5 10 15 20 25 30 35 Lähde: Työ- ja terveys Suomessa v. 2009. Työterveyslaitos 11 21.3.2012 Työsuojeluosasto 4/2008
Työn henkinen rasittavuus työnantajasektorin mukaan 1997-2009(%) (Työssäkäyvät; työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi kokeneet ) Lähde: Työ- ja terveys Suomessa v. 2009. Työterveyslaitos 12 21.3.2012 Työsuojeluosasto 4/2008
Kiire työssä työnantajasektorin mukaan vuosina 1997-2009 (%) (Työssäkäyvät; kiire työssä melko tai hyvin usein) Lähde: Työ- ja terveys Suomessa v. 2009. Työterveyslaitos 13 21.3.2012 Työsuojeluosasto 4/2008
Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat 1990 2009 (palkansaajat) lukumäärä 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 milj. työtuntia kohden 60 50 40 30 20 10 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* 0 työpaikkatapaturmat milj. työtuntia kohden Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto l*arvio/stm 14 21.3.2012 Työsuojeluosasto 4/2008
Palkansaajien kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat 1990-2009 Lukumäärä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Lähde: Tilastokeskus, *TVL tilastoaineisto v. 2009 15 21.3.2012 Työsuojeluosasto 4/2008
Palkansaajien ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt v. 1993-2009 lukumäärä 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07* 08* 09* *ennakkotieto Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Sattumisvuodesta 2005 alkaen vahinkolukumäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien sattumisvuosien kanssa ns. sairaanhoidon täyskustannusvastuu-uudistuksen takia. 16 21.3.2012 Työsuojeluosasto 4/2008
Ammattitaudit vuosina 1996 ja 2008 Tautiryhmittäin 1996 Tautiryhmittäin 2008 meluvam mat 24,6 % rasitussairaudet 14,9 % muut 14,6 % asbestisairaudet 12,4 % ihotaudit 20,1 % hengityselinallerg iat 13,4 % Lähde: Työterveyslaitos, Työperäisten sairauksien rekisteri *Täyskustannuskorvausmuutoksen taikia v. 2005 tiedot eivät ole suoraan verrattavissa aiempiin vuosiin 17 21.3.2012 Työsuojeluosasto 4/2008
Työntekijöiden työturvallisuuteen on pyritty vaikuttamaan paljon tai jossain määrin vuosina 1997-2009 Lähde: Työolobarometri 2009, Työministeriö 18 21.3.2012 Työsuojeluosasto 4/2008
Tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tavoitteeksi, että elinikäinen työssäoloaika pitenee kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä Tavoitetila vuonna 2020, luvut osoittavat muutosta verrattuna vuoteen 2010: Ammattitautien määrä vähenee 10 % Työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25 % Työn aiheuttama haitallinen kuormitus työssä vähenee: Koettu fyysinen kuormitus vähenee 20 % Koettu psyykkinen kuormitus vähenee 20 %. 19 21.3.2012 Lars-Mikael Bjurström
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 1. LÄHTÖKOHDAT 2. TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖHYVINVOINNIN VISIO 3. TAVOITETILA 4. TOIMENPITEET 4.1 Johtaminen työhyvinvoinnin kulmakivi 4.2 Työterveyshuollosta tehokas kumppani 4.3 Yhteistyöstä tietoa, tahtoa ja osaamista 4.4 Viestinnällä vaikuttavuutta 4.5 Hyvä lainsäädäntö perusta työolojen vähimmäistasolle 4.6 Osaava työsuojeluhallinto hoitaa lainsäädännön toimeenpanoa 5. TOIMEENPANO JA SEURANTA LINJAUSTEN TIIVISTELMÄ 20 21.3.2012 Lars-Mikael Bjurström
4.1 Johtaminen työhyvinvoinnin kulmakivi Johtaminen vaikuttaa sekä ihmisen kykyyn että haluun tehdä työtä. Johtamisella on tärkeä rooli kehitettäessä työhyvinvointia, työelämän laatua ja tuottavuutta samanaikaisesti Työnantajat huolehtivat. Myös työntekijät ottavat vastuuta terveydestään ja työolojen kehittämisestä...kumppanuus on työolojen kehittämisen avaintekijä 21 21.3.2012 Lars-Mikael Bjurström
4.3 Yhteistyöstä tietoa, tahtoa ja osaamista. Työmarkkinajärjestöillä on tärkeä rooli tiedon jakajina ja tahdon luojina. Työturvallisuuskeskus huolehtii osaltaan osaamisen lisäämisestä työpaikoilla. Työterveyslaitos ja muut tutkimuslaitokset.. Näin syntyy työhyvinvoinnin parantamisen konsepti, jossa kaikki tunnistavat oman roolinsa 22 21.3.2012 Lars-Mikael Bjurström
Uusi työhyvinvoinnin konsepti - koko allianssi eli orkesteri otetaan huomioon Orkesterin kokoonpano ja soittimet sekä soittovoimakkuus rooli, tehtäväalue, mitä edistää työpaikan näkökulmasta toimija (soittaja) tieto tahto osaaminen työsuojeluhallinto työmarkkinajärjestöt ja TTK XXX XXX x XX XXX X tutkimus XXX xx XX koulutus X x XXX työterveyshuolto XX xx XX vakuutus xxx xxx xx muut??? 23 21.3.2012 Lars-Mikael Bjurström
Hallitusohjelma ja työhyvinvointi työurien pidentäminen keskeinen tavoite työhyvinvoinnin merkitys esillä monessa kohtaa Työhyvinvointifoorumi Johtamisverkosto (TTL) työelämän kehittämisstrategia (TEM) 24 21.3.2012 Lars-Mikael Bjurström