ASEMAKAAVAN SELOSTUS Myllymäen teollisuusalueen laajennus. Asemakaavalla muodostuu Jämsän kaupungin 205. kaupunginosassa korttelit 1031-1037 sekä niihin liittyvät puisto-, suojaviher-, katu- ja pysäköintialueet. Kaavatunnus 189. Päiväys 28.3.2012 Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi
SELOSTUS 2 (17) 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Myllymäen teollisuusalueen laajennus Kunnan kaavatunnus: 189. Kaavan päiväys: 28.3.2012 Kunta: Jämsä Kunnanosa: Jämsänkoski Kaavan laatija: Vireilletulo: Eino Ruhanen / Rainer Nyholm Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / kaavoitus Seppolantie 10, 42100 Jämsä puh. 0206 38 2000 sähköp. etunimi.sukunimi@jamsa.fi Jämsän kaupungin kaavoituskatsaus 2010, kuulutettu 17.3.2010. Hyväksymispäivämäärät: Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
SELOSTUS 3 (17) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Jämsässä, Jämsänkosken taajamassa nykyisen Myllymäen teollisuusalueen länsipuolella. Kuva 1. Suunnittelualueen sijaintikartta, likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Myllymäen teollisuusalueen laajennus. Tarkoituksena kaavoittaa korkealaatuisia rakennuspaikkoja teollisuusrakentamisen tarpeisiin hyvien liikenneyhteyksien ääreen.
SELOSTUS 4 (17) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 4 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 5 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVA... 5 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 6 3.1.2. LUONNONYMPÄRISTÖ... 7 3.1.3. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 8 3.1.4. MAANOMISTUS... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 3.2.1. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 9 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 9 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 9 4.3.1. OSALLISET... 9 4.3.2. VIREILLETULO... 10 4.3.3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT... 10 4.3.4. VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 10 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 10 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 10 4.5.1. ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA... 10 4.5.2. VALITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU... 11 4.5.3. YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU... 11 4.5.4. SUUNNITTELUVAIHEIDEN KÄSITTELYT JA PÄÄTÖKSET... 13 4.5.5. MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN HUOMIOON OTTAMINEN... 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 KAAVAN RAKENNE... 14 5.1.1. MITOITUS... 14 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 14 5.3 ALUEVARAUKSET... 14 5.3.1. KORTTELIALUEET... 14 5.3.2. MUUT ALUEET... 14 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 14 5.4.1. VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 14 5.4.2. VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 14 5.4.3. VAIKUTUKSET POHJAVETEEN JA MAAPERÄÄN... 15 5.4.4. VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 15 5.4.5. SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 15
SELOSTUS 5 (17) 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 15 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 16 5.7 NIMISTÖ... 17 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 6.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 17 6.2 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 17 7. LIITTEET... 17 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan seurantalomake. Liite 2. Ote maakuntakaavasta. Liite 3. Ote yleiskaavasta. Liite 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Liite 5. Havainnekuva. Liite 6. Kartta suunnittelualueen sijainnista suhteessa pohjavesialueeseen. Liite 7. Luontoselvitys (Luontopalvelu Kraakku, 2010). 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Jämsänkosken kaupungin teollisuusalueen nykytilanne ja tulevaisuuden kehityssuunnat (2006). 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa, josta kuulutettu 17.3.2010. 2.2 Asemakaava Asemakaavassa on esitetty käyttötarkoituksiksi Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), Puistoa (VP), Yleistä pysäköintialuetta (LP) sekä Suojaviheraluetta (EV). Suunnittelualueen läpi kulkevan sähköjohdon ympärille on varattu suoja-alue, jonka sisällä ei sallita rakentamista. Alueen pohjoispään suojaviheralueella varaudutaan alueen laajentamiseen tulevaisuudessa, sitä kautta voitaisiin mahdollisesti toteuttaa kulku jos ilmenee tarvetta laajentaa teollisuusaluetta. Lisäksi alueella on katualuetta.
SELOSTUS 6 (17) 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueella ei ole voimassa asemakaavaa ja se on tällä hetkellä metsätalousmaana. Alueen toteuttaminen vaatii näin ollen tarvittavien katuyhteyksien sekä kunnallistekniikan rakentamisen. 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Jämsänkosken taajamassa, nykyisen Myllymäen teollisuusalueen länsipuolella. Alue on tällä hetkellä metsätalouskäytössä, puusto on mäntyvaltaista. Aluetta halkoo sähkölinjaa, jonka vieressä ja alla kulkee autotie. Maapohja on hiekkamaata. Suuria korkeuseroja ei alueella ole, niin kuin kaavan pohjakartan korkeuskäyristä voi nähdä. Alue rajautuu etelässä Mäntäntiehen, idässä Koskenväylään sekä pohjoisessa osittain Metsäoppilaitoksentiehen. Lähistöllä ei ole vakituista asutusta, joka häiriintyisi teollisuusalueen laajennuksen rakentumisesta.
SELOSTUS 7 (17) Kuva 2. Keväällä 2011 otettu ilmakuva. 3.1.2. Luonnonympäristö Alue metsätalouskäytössä, puusto on mäntyvaltaista. Alue sijaitsee kokonaisuudessa Kerkkolankankaan pohjavesialueella, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (liite 6.).
SELOSTUS 8 (17) 3.1.3. Rakennettu ympäristö Asemakaavan suunnittelualueella ei ole rakennuksia, lähimmät rakennukset sijaitsevat Myllymäen teollisuusalueen pohjoispäässä Koskenväylän itäpuolella. Liikenne alueelle on tarkoitus ohjata sisään kahden liittymän kautta, yksi suoraan Koskenväylälle ja toinen liittyisi Koskenväylälle Metsäoppilaitoksentien kautta. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet Mäntän suuntaan Mäntäntien kautta ja esim. Tampere-Jyväskylä tielle (valtatie 9) pääsee sekä Jämsän keskustan että Jämsänkosken taajaman kautta. Alueen läpi kulkee sähköjohdot, jotka ovat pohjakartan mukaan tehoiltaan 20kV ja 110kV. Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto kulkee Koskenväylän itäpuolella. 3.1.4. Maanomistus Suunnittelualue koostuu osasta Jämsän kaupungin omistamasta kiinteistöstä KT 183-403-1-941 (Metsämuseo). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se on tullut lainvoimaiseksi 10.12.2009 (Liite 2). Yleiskaava Jämsänkosken kaupunginvaltuusto on 19.12.1994 hyväksynyt Jämsänkosken keskustataajaman ja Koskenpään osayleiskaavan. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton (Liite 3). Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Liitteessä neljä on esitetty suunnittelualueen suhde ajantasa-asemakaavaan. Rakennusjärjestys Jämsän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 26.1.2009 1 ja se on astunut voimaan 1.1.2009.
SELOSTUS 9 (17) Tehdyt selvitykset Luontoselvitys (Luontopalvelu Kraakku, 2010) 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Vuonna 2006 silloinen Jämsänkosken kaupunki teki selvityksen kaupungissa sijaitsevien teollisuusalueiden tilasta ja tulevaisuuden kehityssuunnista. Yhdeksi tärkeäksi kehityssuunnaksi todettiin tuolloin nyt asemakaavoituksen alle otettu n. 22 ha kokoinen alue. Nykyisellä Myllymäen teollisuusalueella on enää muutamia tontteja vapaana ja niistäkin osa on pinta-alaltaan pieniä. Kaupungille on kuitenkin tärkeätä että sillä on tarjota halukkaille yrityksille laadukkaita teollisuusrakentamiseen tarkoitettuja tontteja hyvien liikenneyhteyksien ja kunnallistekniikan ääressä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen kaavamuutoksen laatimisesta on tehnyt Jämsän kaupunki. Hankkeen vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa vuodelle 2010. Tekninen lautakunta hyväksyi kaavoituskatsauksen 25.2.2010 ja siitä kuulutettiin 17.3.2010. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Vaikutusalueen yritykset, työntekijät, elinkeinoharjoittajat ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset
SELOSTUS 10 (17) Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Pelastuslaitos Kaupungin hallintokunnat Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Etujärjestöt ja muut tahot Verkko- ja energiayhtiöt 4.3.2. Vireilletulo Jämsän kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi kaavoituskatsauksen vuodelle 2010 kokouksessaan 25.2.2010, johon hanke sisältyi. Kaavoituskatsauksesta on kuulutettu 17.3.2010. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutosluonnos yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa on ollut nähtävillä xx.x. xx.x.2012 Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa osoitteessa Seppolantie 10 sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.jamsa.fi. Nähtävilläolosta on kuulutettu paikallislehdessä (Jämsän seutu) xx.x.2012 sekä kaupungin verkkosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin kirjeitse suunnittelualueen naapurikiinteistöjen omistajille. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty xx.x.2012. Viranomaisneuvotteluun osallistuivat 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena luoda maankäytölliset edellytykset laadukkaan ja mahdollisimman vähän häiriöitä aiheuttavan teollisuusalueen toteuttamiselle. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavia luonnoksia työstettiin useita, joista kuitenkin päätettiin yhtä viedä eteenpäin luonnosvaiheen käsittelyyn. Luonnosta työstäessä katsottiin tärkeäksi että alue olisi ympäriajettava ja että sisääntuloliittymiä olisi useampi kuin yksi. Myös alueen läpi
SELOSTUS 11 (17) kulkeva sähkölinja sekä suunnittelualueen kolmiomainen muoto vaikutti vahvasti korttelialueiden sijoittamiseen ja muotoiluun. Kuva 3. Otteita alustavista luonnoksista. 4.5.2. Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettiin arvioitavaksi alueen nykytilan mukainen vaihtoehto ja asemakaavan mukainen vaihtoehto. Seikat, jotka puhuvat asemakaavan laatimisen puolesta: Nykyisen Myllymäen teollisuusalueen tonttitarjonta heikkoa Alue on luonnollinen laajennus nykyiselle Myllymäen teollisuusalueelle Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto menee vierestä Alueelta on hyvät liikenneyhteydet Maaperä on rakennettavuudeltaan hyvä, alueen toteuttaminen edullista Ihan lähellä ei ole pysyvää asutusta 4.5.3. Yleiskaavallinen tarkastelu Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alueella on voimassa vuonna 1994 hyväksytty oikeusvaikutukseton Jämsänkosken keskustaajaman osayleiskaava. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään: Asemakaava täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein:
SELOSTUS 12 (17) 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alue rajoittuu Jämsänkosken taajaman asemakaava-alueeseen ja on luonnollinen jatke nykyiselle Myllymäen teollisuusalueelle. Alueen maaperä on rakennettavuudeltaan hyvä ja uusi katuverkosto voidaan liittää jo olemassa olevaan hyväkuntoiseen liikenneverkkoon. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Alue rajoittuu olemassa olevaan katuun ja yleisiin teihin. Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto kulkee n. 50 metrin päässä alueen itäpuolella. Alueen läpi kulkee sähköverkko. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavalla ei varata alueita pysyvään asumiseen. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Paikallisliikenne kulkee suunnittelualueen ohi Koskenväylää pitkin. Kevyen liikenteen väylä alkaa Myllyharjuntien ja Koskenväylän risteyksestä suunnittelualueen kohdalta ja sitä kautta pääsee Jämsänkosken taajaman keskustaan. Myllymäen teollisuusalueen eteläpäästä alkaa kevyen liikenteen väylä Myllyharjuntien ja Pääskysmäentien risteyksestä, jota kautta taas pääsee Seppolan taajaman keskustaan. Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto kulkee alueen itäpuolella, johon se on helposti liitettävissä. Myllymäen teollisuusalueella toimii jätteidenkäsittelylaitos, jonne voi toimittaa syntyvää jätettä. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön. Kaavalla ei varata alueita asumiseen. Suunnittelualueen lähin laajempi pysyvän asumisen alue on Myllymäen asuinalue (välimatka n. 400 metriä), jossa asuu arviolta n. 150 henkilöä. Suunnittelualueen ja Myllymäen asuinalueen välillä sekä asuinalueen etelä- ja itäpuolilla on myös nykyisellään rakentunutta teollisuusaluetta, joten alueen elinympäristö ei oleellisesti muutu. Asuinalueen läpi kulkevat kadut eivät ole pääasiallinen kulkuväylä Myllymäen teollisuusalueella asioiville. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaavalla luodaan edellytyksiä uusille yrityksille aloittaa toimintaa Jämsän kaupungissa sekä mahdollistetaan myös nykyisten yritysten toiminnan laajentamisen näin halutessaan. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen
SELOSTUS 13 (17) Ympäristöhaittoja alueella voi olla mahdolliset teollisuustoiminnan aiheuttamat meluhaitat sekä lisääntyvän liikenteen aiheuttama melu. Kaava-alueen reunamille on jätetty puistokaistaleet, jotka osaltaan vaimentavat melua. Tulevien rakennusten rakenteissa voidaan myös huomioida meluasiat tarvittaessa. Riippuen alueelle tulevan toiminnan laadusta sekä myös lisääntynyt liikenne saattaa aiheuttaa päästöhaittoja. Näihin asioihin on tosin vaikea kaavoituksella vaikuttaa. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole pysyvää asutusta, joka mahdollisista päästöhaitoista kärsisi. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueella. Kaavamääräyksillä turvataan pohjavesialueen säilyminen hyväkuntoisena. Alue ei ole maisemallisesti tärkeässä asemassa Jämsänkosken taajamassa, Koskenväylän varteen on varattu 20 metrin puistokaistale, joka osaltaan peittää näkymän suoraan teollisuusalueelle. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Alue on varattu teollisuusrakentamiseen, jossa ei ole tarpeen varata alueita virkistyskäyttöön suuremmin. Suunittelualueen pohjois- ja itäreunoihin on varattu puistokaistale, joka toimii lähinnä näkösuojana Koskenväylän suuntaan sekä suoja-alueena alueen pohjoispuolella kulkevalle sähkölinjalle. Myös alueen länsireunalle on kahteen kohtaan varattu puistoalueet, joilla turvataan kulkuyhteys alueen länsipuolella sijaitsevalle metsäalueelle. 4.5.4. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Toimielin Päivämäärä Päätös Tekninen lautakunta 25.2.2010 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyväksyy kaavoituskatsauksen vuodelle 2010, johon hanke sisältyy. 4.5.5. Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa pyydettiin lausunnot Lausunnon antoivat
SELOSTUS 14 (17) 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kaava on pyritty laatimaan erittäin tehokkaana, alueen kokonaispinta-alasta (n. 22 ha) on rakentamisen varattu reilut 16 hehtaaria. Alueen maaperä on erittäin edullinen rakentamiseen eikä alueelta ole löytynyt mitään luontokohteita, jotka pitäisi rajata pois rakentamiselta. Rakennuspaikkoja tulee yhteensä 33 kpl, joiden pinta-ala vaihtelee n. 2 000 m 2 aina vajaaseen 18 000 m 2. Katuverkosto on laadittu sitten että alueella olisi helppo liikennöidä myös isoilla yhdistelmäajoneuvoilla. 5.1.1. Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 22 hehtaaria. Pinta-ala muodostuu teollisuusrakennusten korttelialueesta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (16,3 ha), puistoista (2,5 ha), yleisestä pysäköintialueesta (0,3 ha), suojaviheralueesta (0,5 ha) sekä katualueista (2,4 ha). Rakennusoikeutta muodostuu 97 646 k-m 2 ja tehokkuuslukuna on käytetty 0,6. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet TY Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. 5.3.2. Muut alueet VP EV LP Puisto. Suojaviheralue. Yleinen pysäköintialue. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on nykyisellään metsätalouskäytössä, joten alueen luonne tulee merkittävästi muuttumaan toteutuessaan. Alue liittyy tiiviisti olemassa olevaan Myllymäen teollisuusalueeseen ja täydentää tätä luonnollisella tavalla. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
SELOSTUS 15 (17) Toteutuessaan alue tulee muuttumaan metsätalouskäytössä olevasta alueesta tiiviisti rakennetuksi teollisuusalueeksi. Alueella ei ole tosin mitään sellaisia luonto-arvoja, joita tulisi erityisesti suojella. 5.4.3. Vaikutukset pohjaveteen ja maaperään Kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessa I-luokan pohjavesialueella. Kaavamääräyksillä on kielletty toiminta, joka aiheuttaisi maaperän ja pohjaveden pilaantumisen. Myös rakentaminen on toteuttava niin että se ei vaikuta pohjaveden korkeuteen. 5.4.4. Vaikutukset liikenteeseen Liikennöinti kaava-alueella ja sen lähialueilla tulee lisääntymään kaavan toteutuessa. Kaava-alue ei tosin sijaitsee minkään pysyvän asutuksen alueen läheisyydessä, jonka läpi Myllymäen alueella asioivat ajaisivat. Kevyen liikenteen väylät kulkevat alueen läheisyydessä, joten pyöräilijöillä ja jalankulkijoillakin on turvallista liikkua alueella. Kaava-alueen sisäiset katualueet on pyritty suunnittelemaan niin että siellä olisi helppo liikkua myös isoilla yhdistelmäajoneuvoilla. 5.4.5. Sosiaaliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset ovat myönteiset, kaava mahdollistaa uusien yritysten perustamisen kuntaan. Uudet yritykset luovat uusia työpaikkoja, uudet yritykset ja työpaikat vaikuttavat myönteisesti myös kuntatalouteen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Häiriötekijöitä ovat alueen rakentamisaikaiset meluhäiriöt sekä alueen toteutumisen myötä lisääntyvä liikenne sekä sen aiheuttama melu. Myös alueelle tuleva yritystoiminta saattaa aiheuttaa häiriöitä riippuen toiminnan laadusta.
SELOSTUS 16 (17) 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on tehty ympäristöministeriön ohjeiden mukaan. Kuva 3. Asemakaavan merkinnät ja määräykset.
SELOSTUS 17 (17) 5.7 Nimistö Kaava-alueella nimetty kolme uutta katua, Yrittäjäntie, Taitajantie sekä Tekijäntie. 6. Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa katujen rakentamisen ja kunnallistekniikan osalta kun kaava on saanut lainvoiman ja muut tarvittavat toteuttamissuunnitelmat on tehty. 6.2 Toteutuksen seuranta Alueen rakennuskannan osalta valvonta kuuluu Jämsän kaupungin rakennusvalvonnalle. Katujen ja kunnallistekniikan suunnittelusta ja rakennusaikaisesta valvonnasta huolehtii katujen osalta Jämsän kaupungin kunnallistekniset palvelut ja kunnallistekniikan osalta Jämsän vesi liikelaitos. Jämsässä 28.3.2012 Kaavoittaja: Eino Ruhanen maankäyttöpäällikkö 7. Liitteet
01234544647 1294743452 WXYZ \]! 0(!,--3&27 2.199149227 44/27791 "#$ %&31&'(( 1 )*+*)+$*"$ @3 3 93 0(( 0((3( 8!93 93 : ;$"<7=)>? 93 : 233 34! ;$"<7=)> "#$6*"6"#7 "5+*)+$*"* A9A :; A :3;B 19 : ; 93 C :3;B 19 : I D I S 3D93 JKLMNOPKQQLQMRPNP : ;D93 :E;!3 :9F;' QLNN :; 4 : D93 GH9;!3 4! :9F GH9; ' ("><$5==5=<$75>=> *<>* 2 A C 1 U ($<5$#$"$<= (*<=>T#$<" ($<=5T$""<) @ V @3 3D93 : ;D93 :E;!3 :9F;D93 4 : GH9;!3 4 :9F GH9; A3U3 U3 I ( :3;:9F;:3 GH9;:9F GH9;
01234567889 4489 0 &4489 &4489 &4489 ( &4489 01425264782212 2782212!"#$$$ 455212 63466 %#!# $!! 4 3 2 4552128 3 7822128 &4489 63 &4489)*+,-..-.+,/-*.* 12 3 &4489,+.-4,))+5 67 8 &4489 9 &4489,+-,:,),+. ;<=>? @7 )*+,-..)00+0/-*.*,+.-4,)00+0 0+55-0),+.,+5/),:-+* 0+*0 A &44890+.*4:,+) B6 C &4489 D &4489 E &4489 0+.*4:)00+0
LIITE 28.3.2012 Liite 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella.
LIITE 28.3.2012 Liite 3. Ote Jämsänkosken keskustaajaman osayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella.
LIITE 28.3.2012 Liite 4. Suunnittelualueen sijainti suhteessa ajantasa-asemakaavaan.
Z Z Z Z Z Z Z Z Liite 5. Havainnekuva mk 1:3 500, RN Z
Liite 6. Suunnittelualue Kerkkolankankaan pohjavesialue (Luokka I, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelut (valtion ympäristöhallinnon palvelut) 1:5 000 Pohjavesialueet ladattu OIVAsta 29.11.2010 Kaidemäentie Mäntäntie Pääskysmäentie Rekkatie Myllyharjuntie Metsäoppilaitoksentie Rekitie Länkitie Metsurintie Koskenväylä Jalastie Tuomaalantie Ryönintie Lähdepol
0123425607801 661 6789 ;<!"! $%&'(% *%+,(-.(' /0121/343
234567468996!"###$%&! ' /0+,-*.+1 4 5-,+6!1 4 7/* 2 4' 7/* 8 2 ()*)+,-*.3+,0 /-3+,1 4 /0+,-*.3+,0 /-3+,!1 ' ()*)+,-*.+!! 42 7/* '8 44 7/* 29 4: 7/* 4!: : 5;,,0*,!9 6;,,!:,3)() <-/,,0 -/0..= 0
34 67897 % 34 4576778 C4 DEEEFGH C43 4O77IEF85JI! " + &, - "!!!*(!!!! % & % '()!!!"# $ "!!!! $! 1*!! " 2!% ". /0!! *! *! % 9! " ""!!% 9"!!!" "!( % *"( ""!%! *!!!!!! (!! "! " *!!!. " " * "! "..% &! " : *! ;< *% = " "!!(! " %!. % % =! " "% " ( C43 4576778IEF85JI +. *!! '>?0 *"!! *!! @1 AB *!!%!!!% &! "* *! "% &! K%L%M<N<% &!!!( * "" " % * " % 9 ""% 9" **!!! ""( ""!"! *"(!!! "!% "!! * "% &"!!! #""!% 0
23 56789867 787 3!" - %''# 5%"(" 63 587867 787 "+ %"!*! 3!" )"("! '$!"& #" 5%"(" ( & # '(! #" '!! '(!#"+ 3! '!("" '"4" " '"(""./ 0 1/ (!"" #+ 2' "!" '"!! ""+," "! $)# "! ""#! "& #'" 5%"(" $ "! $" ' $ ""!%" " '"$" (-)' ("%!$"" $"''""+ (""!!"" $% & # #" '!! " '"("" )""("& -+ " #" 637 8679 3! #'" (% '""'' )''""""& #'" )!! 63: ;68 7 2!( )* $$!!"#" '"!!" '!' - "! " 2'- '( #"!*5 )''"+ 3! %"#"!!! $)# ("" )!+ & #" )"' $)#!!"" "!)+ 3! ""$)#" )'-#""& ' 5!!"" 5)'-#"& %"!*! 2'%' $"%$%#' #" () '"4" '(!#"+ > "''""+ >)#"'%' " '" '%( '"%("& #!' )"%("" #" ("" </ (!" '" "" " + =!' " '" ("" '!! ("" - & )""(" #" %"!*! $!!''"" #"! ""& #'" #!' " '"(""!!"" ' "+ """+ =' )%(#' %! "$" (" ("'5 #" )"%""$%#'+ - + 2!( ' '"%("$?@AB '!("" '(! ""+ ''"" " '" ' ("" 0 2!( C+ 2"%("$ '!(" '"4"?@AB
345 789! ( "!& " ( "# $% #& & & "#! ' & & )&!!""! *+,- ) & ' & & & 0. (""! *+,- ) 34/ 789 5!!!""!! 2 & ) '&!! ""! *3,- " 0 " 1& 1!!
232 56789 %# $&%! &% 23. 56789 2 &/ # 0&/ % %" %#!! )*+, & -#! # % % # ' &% (!" # $% " 1 " %1 # % &% " " (&1" % " " %!" &" & #!! & & " &!/! " &/ % 1 &" %" %" &" &%%" " % " &" %" " # 0 %" %"! /" %" " " &&" &&! " (" " /%"!/ 1 % %&" &%" /" 7!!!. 2345567549 %/!!# * % # /!!! %! % :" ;($#" <":#" 7" =#"=" >#? +%"+# @# 7!! &" % & % /!!!# 7% ( % /!!!" (%!!! 8934554 %/# # 7# : 7%" 7#? 0" +# @@# 7 %! +# : 7A%-" B#? 0A%-" '# @CD 0% & # + '(% & # # <%" 7#? ' # E %/# E7FGFCGF@C# # :# %/# 7& %" E GC#G#@G F 0 " H# '(%!F '! %/ GIF@J# '% GD >!! 0/1 R* *( # &DFKKK#! G#I#@ F 0 %#L F%#MN1O@CIPCQ?L?NOL %#LF1L#MN1O@QJCP?OSR! %/# 0 %/# : & #! 1% R" 0
1234256789856 3 32 5 48847 8 5 771 5584 8 5 4 4