Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa



Samankaltaiset tiedostot
Dementian varhainen tunnistaminen

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Fyysinen kuntoutuminen

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Fyysinen kuntoutuminen

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Muistisairaudet saamelaisväestössä

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Muistisairaana kotona kauemmin

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

RAI tukena turvallisuuden parantamisessa vanhuspalveluissa

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET ALKAEN

Virallisesti omaishoitaja -

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0

Lääkkeet muistisairauksissa

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Laitoksessa vai kotona?

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT

Käypä hoito -suositus määrittelee muistisairauksiksi

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

Kotihoidon kriteerit alkaen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Näön n ongelmien esiintyvyys. ongelmat. ltö. Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri, Stakes

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Hyvästä parempaan RAI- vertailukehittämisen avulla

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella. Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy 8.11.

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.

THL:n RAI-tietotuotteet

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kuntoutumisen mahdollisuudet Helsinki Congress Paasitorni

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

TERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

MUISTISAIRAS ASUKAS PALVELUTALOSSA

Transkriptio:

Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin tauti ja muut dementiat sairastumisvaihe ja sairauden kulku etiologialle (syylle) tyypilliset loppuvaihe kaikissa samankaltainen 1

Tiedosta hyvinvointia 3 Alzheimerin taudin lääkehoito sairastumisvaihe ja sairauden kulku etiologialle (syylle) tyypilliset loppuvaihe kaikissa samankaltainen Tiedosta hyvinvointia 4 Alzheimerin taudin lääkehoito perustuu asetyylikoliinin takaisin oton estoon soluvälitilassa ei paranna - mahdollisesti ei hidastakaan vaan lievittää oireita haitallisten lääkkeiden saneeraukseen 2

Tiedosta hyvinvointia 5 Alzheimerin taudin lääkehoidon tavoite kognitiivisen toimintakyvyn ylläpito omatoimisuuden ylläpito tilan vakiinnuttaminen käytösoireiden lievitys Käypä hoito Duodecim 29.3.2006 Tiedosta hyvinvointia 6 Alzheimerin taudin lääkehoidon tavoite Osoitettu: joka seitsemännellä tila stabiloituu tai tulee paremmaksi joka kahdennellatoista yleisvaikutelma paranee AKElääkkeiden vaikutuksesta Tavallisin hoitovaste lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen, keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden koheneminen ja vaikeassa vaiheessa käytösoireiden helpottuminen. Käypä hoito Duodecim 29.3.2006 3

Tiedosta hyvinvointia 7 Dementialääkkeet Kauppanimi Hinta/kk (min) Hinta/kk (max) Aricept 5mg/28pv/113 10mg/28pv/123 Exelon 1,5mg/28p/113 6mg/28p/105 Reminyl 8mg/28p/67 24mg/28p/119 Ebixa 10mg/28pv/137 Tiedosta hyvinvointia 8 Dementialääkkeiden käyttö vanhuspalveluissa Paljonko ja mitä käytetään? Korvaako dementialääke muun psyykenlääkkeen? Mitkä muut tekijät liittyvät käyttöön? Onko asumis- tai palvelutyyppien välillä eroja? Onko hyötyä? 4

Tiedosta hyvinvointia 9 Dementialääkkeet Laitoshoidossa jokin dementialääke on 22,5% asukkaista (n=2095) yleisin yksittäinen dementialääke on Ebixa (10,6%) kuitenkin 14,4% syö jotakin kolmesta AKE-estäjästä asukkaista 61% saanut dementiadiagnoosin tai lääkkeen näistä lääke on joka kolmannella (34%) Tiedosta hyvinvointia 10 Dementialääkkeet Kotihoidossa jokin dementialääke oli 16,6% asiakkaista (n=6866) yleisin yksittäinen dementialääke oli Aricept (6,9%) kuitenkin 13,1% syö jotakin kolmesta AKE-estäjästä asukkaista 26,7% oli saanut dementiadiagnoosin tai lääkkeen (dementiasairauden dg tai riittävä epäily on) näistä lääke on 61,7% (n=1137) 5

Tiedosta hyvinvointia 11 Dementialääkkeet (kaikki asukkaat) laitoshoidossa (laitoshoidon RAI) Lääke Palveluas. VK as. TK as. % % % Aricept 10,8 6,0 3,9 Exelon 6,4 6,9 5,3 Reminyl 5,5 2,0 1,8 Ebixa 13,5 12,0 7,6 Yhteensä: 30,9% 24,3% 16,8% Tiedosta hyvinvointia 12 Dementialääkkeet (kaikki asukkaat) kotihoidossa (kotihoidon RAI) Lääke Palveluas. Kotihoito % % Aricept 10,8 6,0 Exelon 6,4 6,9 Reminyl 5,5 2,0 Ebixa 13,5 12,0 Yhteensä: 30,9% 24,3% 6

Tiedosta hyvinvointia 13 Muistisairauden diagnoosi tai lääke (=diagnoosi todennäköinen) Muistisairaita n(laitos)=5454 n(kotihoito)=1854 Tiedosta hyvinvointia 14 käyttöön? Psyykenlääkkeet Kotihoito (koti ja PT) Ahdistuslääke ei Masennuslääke ei ei Kipulääke Psykoosilääke ei Unilääke +/- Laitoshoito (PT/VK/TK) Ahdistuslääke Masennuslääke Kipulääke Psykoosilääke Unilääke 7

Tiedosta hyvinvointia 15 käyttöön? Psyykenlääkkeet Kotihoito Dementialääkkeitä saaneet muistipotilaat söivät muita psyykenlääkkeitä yhtä usein kuin muutkin muistipotilaat (ikä sp dementian aste ja ADL vakioitu) Laitoshoito Dementialääkkeitä saaneet muistipotilaat söivät muita psyykenlääkkeitä USEAMMIN kuin muut muistipotilaat. Kun ikä sukupioli dementian aste ja ADL oli vakioitu vain masennuslääkkeitä syötiin USEAMMIN Tiedosta hyvinvointia 16 käyttöön? Demografiaa Kotihoito (koti ja PT) sukupuoli (M) ikä palvelutyyppi hoitoaika Laitoshoito (PT/VK/TK) sukupuoli (M) ikä laitostyyppi hoitoaika Yhteys on positiivinen (p<0.05) Yhteys on käänteinen (p<0.05) 8

Tiedosta hyvinvointia 17 käyttöön muistisairailla? Toimintakyky Kotihoito (koti ja PT) kognitio fyysinen psyykkinen - sosiaalinen - Laitoshoito (PT/VK/TK) kognitio fyysinen psyykkinen sosiaalinen» hyvät taidot» ristiriitoja Tiedosta hyvinvointia 18 Dementialääkkeen saanti vanhuspalveluiden muistisairailla kognition ja toimintakyvyn mukaan 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % CPS ADLh 50 % CPS ADLh 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 1 2 3 4 5 6 Kotihoito 0 % 0 1 2 3 4 5 6 Laitoshoito 9

Tiedosta hyvinvointia 19 Dementialääkkeen käyttö muistisairauksiin vanhuspalveluissa sosiaalinen aktiivisuus ja ristiriidat CPS:n mukaan 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 50 % SES Sosiaaliset ristiriidat 60 % 50 % Seurustelee vaivattomasti Sosiaaliset ristiriidat 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 1 2 3 4 5 6 Kotihoito 0 % 0 1 2 3 4 5 6 Laitoshoito Tiedosta hyvinvointia 20 käyttöön muistisairailla? Diagnoosit Kotihoito (koti ja PT) Sydän ja vesisuonis Aivohalvaus Diabetes Lonkkamurtumat Muut murtumat - Laitoshoito (PT/VK/TK) Sydän ja vesisuonis Aivohalvaus Diabetes Lonkkamurtumat Muut murtumat 10

Tiedosta hyvinvointia 21 käyttöön muistisairailla? Oireet Kotihoito (koti ja PT) Ahdistus Masennus Kipu (Pahoinvointi) Oksentelu Huimaus Kaatuilu Virtsainkontinenssi Laitoshoito (PT/VK/TK) Ahdistus Masennus - Kipu Pahoinvointi Oksentelu Huimaus Kaatuilu Virtsainkontinenssi Tiedosta hyvinvointia 22 käyttöön? Palvelujen käyttö Kotihoito (koti ja PT) PKL-käynti Sairaalajakso Akuuttikäynti Omaisaika (ka) Virallinen aika (ka) - - - - Laitoshoito (PT/VK/TK) PKL-käynti Sairaalajakso Akuuttikäynti kuntouttava hoitot. hoitaja uskoo kuntoutumiseen 11

Tiedosta hyvinvointia 23 käyttöön? palvelutyyppi Kotihoito (koti ja PT) kun dementialääkkeiden käyttö oli vakioitu asukasrakenteella kotihoidon asiakkaat käyttivät yhä palvelutalojen asukkaita useammin dementialääkkeitä Laitoshoito (PT/VK/TK) kun dementialääkkeiden käyttö on vakioitu asiakasrakenteella laitostyyppien väliset erot katoavat kaikissa paikoissa samankaltaiset dementiaa sairastavat asukkaat saavat dementialääkkeitä ja samankaltaiset jäävät ilman Tiedosta hyvinvointia 24 Kannattaako dementialääkkeiden käyttö? - ja kenen kannalta?-1 Dementiaa sairastavan saadessa dementialääkettä voiko hän paremmin toimiiko hän paremmin onko hän terveempi maksaako hän vähemmän (itselleen ja yhteiskunnalle) 12

Tiedosta hyvinvointia 25 Kannattaako dementialääkkeiden käyttö? - ja kenen kannalta? -2 Avohoidossa dementialääkkeiset olivat (logistinen regressio analyysi, p<0.05) useammin naisia omatoimisempia asuivat useammin kotona kuin palvelutalossa vaeltelivat useammin harvemmin kaltoinkohteluepäily Tiedosta hyvinvointia 26 Kannattaako dementialääkkeiden käyttö? - ja kenen kannalta? -3 laitoshoidossa dementialääkkeiset olivat (logistinen regressio analyysi, p<0.05) useammin miehiä, nuoria omatoimisempia -tarvitsevat harvemmin fyysistä apua asennonvaihtoon vuoteessa tai huoneessa kävellessä hoitaja uskoi heidän voivan kohentaa fyysistä toimintakykyään harvemmin pahoinvointia asuivat useammin kotona kuin palvelutalossa useammin vaeltelivat, valittelivat yhteys sukulaisiin olemassa käyttivät enemmän sairaala - ja poliklinikkapalveluja 13

Tiedosta hyvinvointia 27 Päätelmät -1 dementialääkkeiden olivat kognitioltaan samankaltaisia kuin eikäyttäjät dementialääkkeiden käyttö liittyi sekä avo- että laitoshoidossa omatoimisuuteen on mahdollista, että käyttäjiksi on valittu omatoimisimmat sen sijasta, että dementialääkkeiden käyttö ylläpitäisi omatoimisuutta (mutta jälkimmäinenkin voi olla totta). Lisä-analyysit ovat tarpeen Tiedosta hyvinvointia 28 Päätelmät -2 tämän aineiston ja analyysin perusteella dementialääke ei näytä korvaavan muita psyykenlääkkeitä selvää näyttöä vähäisemmästä palvelujen käytöstä ei ollut vaeltelu liittyi dementilääkkeiden käyttöön vanhuspalveluissa muiden käytösoireiden suhteen (esimerkiksi aggressiot) ei ollut eroa dementialääkkeitä saaneiden ja saamattomien välillä ilman pitkittäisanalyysiä mahdoton arvioida tämän aineiston perusteella onko dementialääkkeistä asiakkaan voinnille hyötyä 14

Tiedosta hyvinvointia 29 ilman pitkittäisanalyysiä: Päätelmät -3 mahdoton arvioida varmuudella onko dementialääkkeistä asiakkaan voinnille hyötyä johtaako lääkkeiden saanti parempaan omatoimisuuden ylläpitoon - vasta tämän jälkeen voi arvioida kumpi on kalliimpaa lääke vai hoitajan apu Tiedosta hyvinvointia 30 Kannattaa selvittää perusteellisesti - ja siirtää vasta sitten 15