Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010
Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi Tilakohtaiset seikat Taloudellinen kannattavuus Tuet SjT 2010
Milloin viljelykierto? Satotaso pysyy samana tai alenee Maa tiivistynyt Maa kuorrettuu helposti Muokkausongelmat Ongelmat nostossa Monivuotisia rikkakasveja runsaasti Juurikasankeroinen Kasvitaudit SjT 2010
Monipuolisen viljelykierron vaikutukset Maahan Parantaa ruokamultakerroksen ja pohjamaan rakennetta Lisää maan humuspitoisuutta Maan pieneliötoiminta vilkastuu ja monipuolistuu Lisää ravinteisuutta Viljelykasviin Sadon määrä ja laatu paranevat Kasvinsuojeluun Ehkäisee kasvitautien ja tuhoeläinten lisääntymistä Helpottaa rikkakasvien hallintaa Tilan talouteen Kasvinsuojelukustannukset alenevat Multapitoisuus alenee Satovaihtelut pienenevät Ympäristöön Parantaa äärioloihin sopeutumista (ilmaston muutos) Eroosio, ravinteiden huuhtoutuminen vähenee Lisää peltoekosysteemin vakautta SjT 2010
Viljelykierron vaikutukset rikkakasveihin Lajienvälisen kilpailun hyödyntäminen varjostus, kasvunopeus Juurikaspellon monivuotiset rikkakasvit pelto-ohdake, valvatti, peltopähkämö helpointa torjua viljakasvustosta (MCPA) juolavehnä Torjunta nurmen lopetuksessa, viljasta puinnin jälkeen, ennen suorakylvöä (glyfosaatti) Villijuurikas Eri tehoaineiden vaihtelu ei synny kestävyyttä Rikkakasvilajien valikoivuutta voidaan vähentää Juurikas on herkkä tiettyjen viljan ja perunan pienannosaineiden jälkivaikutukselle SjT 2010
Viljelykierron vaikutukset kasvitauteihin Viljelykasvin vaihtuminen lohkolla tautipaine alenee Sienet elävät kasvijätteessä ja säilyy maassa talven yli tartuntalähde seuraavan vuoden juurikaskasvustolle Ramularia beticola lyhyt viljelykierto lisää tautiriskiä Rhizoctonia solani isäntäkasveja lukuisia Taimipolte yksipuolinen viljelykierto lisää
Viljelykierron vaikutukset tuhoeläimiin Viljelykasvin vaihtuminen lohkolla tuhoeläinpaine alenee Juurikaskirppa, luteet, juurikaskärpänen Juurikasankeroisen määrää voidaan alentaa Kiertoon ei isäntäkasveja Saneerauskasvit: öljyretikka, valkosinappi Maatuholaiset kasvijäte
Viljelykasvien esikasvivaikutus Esikasviarvo= Edellisen vuoden kasvin (=esikasvi) vaikutus seuraavana vuonna viljeltävän kasvin kasvuun ja satoon Viljelykasvien esikasviarvo vaihtelee Esikasviarvo perustuu kasvien erilaisiin ominaisuuksiin + maanpäällisen biomassa määrä + kasvuston typpipitoisuus + juurten syvyys ja runsaus + biologinen typensidonta (herne, härkäpapu, apilat, sinimailanen, vuohenherne, virnat) + isäntäkasvispesifisyys kasvitaudeille ja tuholaisille + vaikutus rikkakasvilajeihin ja niiden määrä SjT 2010
Eri viljelykasvien esikasvivaikutukset juurikkaalle Ominaisuus Sokerijuurikas Viljat Rypsi rapsi Herne härkä- Peruna Kumina Heinänurmi Apilanurmi papu Org.aineksen määrä + (+) (+) (+) +- + ++ ++ Mururakenne - + (+) + - + ++ ++ Ilmavuus - (+) + (+) - + ++ ++ Ravinteisuus + (+) (+) + + + + ++ Kasvitaudit - + + - + + ++ + Tuholaiset - + -- + - + (-) (-) Rikkakasvit - + -- + -- - ++ + +; vaikutus myönteinen, ; vaikutus epäedullinen SjT 2010
Viljelykasvien versojen ja juurten kuiva-ainesatoja Kasvuston biomassa kg kuiva-ainetta/ha Nurmet; apilaa, moniv. 5000-6000 Raiheinä + puna-apila 6000 Virnat < 6000 Puna-apila 4000 Viherlannoitus, yksiv. 2500-3000 Öljyretikka 2500-3500 Raiheinä 1300-2500 Juurten biomassa kg kuiva-ainetta/ha Nurmet 5000-6000 Puna-apila 3000 Syysvilja 1500-2500 Kevätviljat 1000-2000 Ruisvirna 1000 Peruna 500-1000 SjT 2010
Juurikkaan juuri- ja sokerisato eri viljelykierroissa verrattuna jatkuvaan juurikkaan viljelyyn Sato kg/ha Sokerisato kg/ha Jatkuva sokerijuurikas 100 100 Kevätviljakierto ohra-sj-ohra-sj Hernekierto herne-sj-herne-sj Rypsikierto rypsi-ohra-sj-sj Heinäkierto Ohra suojavilja-heinänurmi-sj-sj Apilakierto Ohra suojavilja-apilanurmi-sj-sj 116 117 123 122 119 121 118 120 127 126 SjT
Eri kasvilajien esikasvivaikutus juurikkaan juuri- ja sokerisatoon 2-vuotinen 1-vuotinen Esikasvi Juurisato Sokerisato Juurisato Sokerisato Suhdeluku Suhdeluku Suhdeluku Suheluku Kesanto+muokkaus 39.8 tn/ha=100 6400 kg/ha=100 39.8 tn/ha=100 6400 kg/ha=100 Sokerijuurikas 97 98 99 98 Italian raiheinä 102 102 92 91 Rapsi 115 114 - - Syysrypsi 109 108 102 100 Rehurypsi 104 103 104 104 Rehuherne - - 104 101 Valkosinappi 96 96 - - Öljyretikka 103 103 103 102 Hunajakukka 108 106 99 94 Lupiini 94 94 99 99 SjT
Viherlannoitus Vihreän, vesipitoisen, kasvuston maahan muokkaamista Typen tuottamista viherlannoituksen avulla seuraavaan kasvin käyttöön Viherlannoituskasvit Nurmikasvit Typensitojakasvit: Apilat, virnat, mesikät, sinimailanen vuohenherne I ja II pohjavesialue Max. 20 % typensitojakasveja Monivuotista voidaan lannoittaa perustamisen yhteydessä, mutta ei yksivuotista Niitto väh. kerran, 31.8 mennessä
Viherlannoitukset hyödyt Juurikkaan viljelykierron monipuolistaminen nurmikasvit ja apilat Maanparannusvaikutus Kerää typpeä ja muita ravinteita vapautuvat seuraavan kasvin käyttöön Typensidonnan avulla typpeä maahan Vähentää seuraavan vuoden kasvin Lannoitustarvetta Kasvinsuojelutarvetta
Vaikutuksen kannalta oleelliset tekijät Kasvilajit Biomassa määrä Seosten avulla voidaan säädellä kasvuston typpipitoisuutta Kasvusto heinäkasvit 1 %, palkokasvit 4 % Juurten alhaisempi kuin kasvuston Typensitojakasvit Kasvuaika Viljelykiertoon sovittaminen Viljelyteknikka maahan muokkauksen ajankohta
Koejärjestely Koe perustettu v. 2007 Normaalilannoituslohko juurikas ohra juurikas Viherlannoituslohko Ohra+apila-timotei viherlannoitus juurikas Molemmilla lohkoilla kaksi typpitasoa: 90 ja 120 kg/ha SjT
Tulokset Viherlannoituksen jälkeen viljelty lohko kuivui tasaisemmin ja nopeammin Taimettuminen ja kasvusto olivat tasaisempia viherlannoituksen jälkeen Pintamaan vedenjohtavuus oli lähes 2 x nopeampi viherlannoituslohkolla SjT
Normaalilannoitus Viherlannoitus
Nitraattitypen määrä maassa Ennen kylvöä 5.7. 25.8. kg/ha kg/ha kg/ha Viherlannoituslohko 21 70 7 Normaalilannoituslohko 21 56 7 Maan ammoniumtyppi 0 kg/ha SjT2010
Sato ja sokeri-% 70000 18 Sato, kg/ha 60000 50000 40000 30000 20000 48100 17.54 49950 17.47 54450 17.77 57950 17.76 17.75 17.5 Sokeripitoisuus,% 10000 0 90 Normaali 120 Normaali 90 Viher 120 Viher 17.25 Sato Sokeripitoisuus, % SjT
Amino-N mg/100 g 90 kg N/ha 120 kg N/ha Viherlannoitus 15.2 16.0 Normaalilannoitus 14.2 13.2 Kalium- ja natriumpitoisuudessa ei eroja SjT
Johtopäätökset Viherlannoitus soveltuu juurikkaan viljelykiertoon Viherlannoitus vaikuttaa edullisesti maan kuntoon Viherlannoituksen jälkeen juurikkaan sato korkeampi Viherlannoituksella positiivinen vaikutus sokeripitoisuuteen Viherlannoitus ei heikentänyt juurikkaan laatua SjT2010