Jukka Oksanen 2014
Esittäytyminen ja orientoivat kysymykset: - mistä päin tulet ja mitä teet työksesi? - miten olet tullut tälle alalle? - onko työssäsi jotain erityisen pulmallista, johon odotat vastausta tässä koulutuksessa?
KOHTAAMINEN: yhteistyösuhde, ihminen esiin, kohtaamisen jälki. PUHEENAIHEET (eettinen liikahdus): elämäntarina, elämäntapa, tyypillinen päivä, arkiviikko, vahvistus, muutosaihe, muutostoiminta, suunnitelma. TEKNIIKKA: puheeksiotto, avaintaidot
L 1+1=2?
retkahdus esiharkinta vakiin- nus harkinta toiminta päätös
Muutosuhka aiheuttaa prosessin: 1.Kieltäminen 2.Aggressio 3.Kaupanteko 4.Tyhjyys, masennus 5.Hyväksyminen
Elämäntilanteen vaikutus toimintaan. Mielenterveys ja päihdeongelma. Perhetilanteiden ristiriitaisuus. Emotionaalinen haavoittuvuus, minäkäsityksen häiriöt ja epävakaus. Itsetunnon kehityksen ja ydinminän tarpeet. Tunne-elämän häiriöiden vaikutus toimintakykyyn. Sosiaalisen lähiympäristön asema. Työntekijän kyky toimia tunne-elämää vahvistavasti ja osana asiakkaan yhteisöä.
Kertaa asiakkaalle yhteistyönne tarkoitus ja päämäärä. Kysy asiakkaalta mitä asioita tulisi käsitellä, jotta päämäärä toteutuisi. Tehkää yhdessä lista asioista. Pidä huoli, että listaan tulee myös hankalia asioita. Kerro havainnoistasi asiakkaan toiminnasta. Kerro huolestasi asian suhteen. Kysy hänen mielipidettään asiasta. Kerro oma ammatillinen mielipiteesi. Jätä aihe asiakkaan mietittäväksi.
Työntekijä käsittelee tietoa ammatillisesti eli ammattiminän avulla ja kansalaisena eli kyläläisenä. Syntyy tiedon ja kokemuksen punnitsemaa taitoa ja ymmärrystä sekä syntyy myös oman henkilökohtaisen tiedon tuottamia käsityksiä. Tämän lisäksi työntekijä käsittelee asioita akateemisen tutkitun tiedon kautta ja joutuu asiakastilanteisssa turvautumaan myös intuitioon eli aavistukseen asioiden laidasta. Syntyy tietoa, joka on sekä ammatillista että henkilökohtaista ja uskomuksia, jotka ovat sekä ammatillisia että henkilökohtaisia.
akateeminen ammattiminä ammatillinen tieto ammatillinen aavistus henkilökohtainen tieto henkilökohtainen aavistus kyläläinen intuitiivinen
UUSI ASIANTUNTIJUUS työntekijän ja asiakkaan välinen kumppanuus. asiakkaan asiantuntijuuden korostaminen. paikallisuus. yhdessä tuotettava tieto. dialoginen kohtaaminen. (Kirsi Juhila 2004)
Uusi auttava tieto Elämänsä tuntija Alan tuntija
tarkoittaa työntekijän ja asiakkaan välistä positiivista tunnesidettä. tarkoittaa molemminpuolista uskoa, kunnioitusta, pitämistä ja huolenpitoa. saa aikaan tunteen kumppanuudesta työntekijän ja asiakkaan välillä. on työntekijän ja asiakkaan välisen suhteen tietoinen ja tarkoituksellinen osatekijä. (Adam Horvath 2001)
Medikaalis-menetelmällinen terapiatulos Kontekstuaalinen suhde
Allianssin luominen vaikeutuu jos työntekijä: on kriittinen tai moralistinen on väittelevä tai puolustautuva on epävarma tai jännittynyt on väsynyt tai välinpitämätön noudattaa liian jäykästi menetelmäänsä käyttää hiljaisuutta sopimattomasti suunnittelee ajankäytön huonosti
Allianssin luominen helpottuu jos työntekijä: on myötätuntoinen ja osallistuva on ystävällinen ja luotettava on johdonmukainen ja käyttäytyy varmasti hallitsee useampia menetelmiä selittää terapian periaatteet havainnollisesti luottaa omaan kykyynsä auttaa osaa korjata allianssivirheet
ÄITI, ottaa kaiken vastaan, rauhoittaa ja lohduttaa. Toinen rauhoittuu ja tyyntyy, syntyy hyvä suhde. OPO, avaa uusia mahdollisuuksia, pohtii merkityksiä, antaa uusia tavoitteita ja rohkaisee yrittämään. VALMENTAJA, antaa keinoja, harjoituttaa, kontrolloi ja varmistaa, että toinen alkaa toimia uudella tavalla. ASIANTUNTIJA, joka vastaa siitä, että toimitaan tieteen, normien ja etiikan mukaisesti.
liiallinen asiantuntijakeskeisyys tekee kohtaamisesta yksisuuntaisen. liiallinen asiakaskeskeisyys hämärtää ammattilaisen vastuun ja vallan. asiakas odottaa ammattilaisesta keskustelukumppania, joka herättää ajattelemaan uudella tavalla. (Kaarina Mönkkönen 2007)
Työntekijän tieto- ja taitoperusta: itsetuntemus menetelmätuntemus käsitys toiminnan sisällöstä käsitys toiminnan rajoista jämäkkyys ja johdonmukaisuus usko omaan menetelmään
Työntekijän viestintää: sanalliset viestit eleiden viestit hyvä kuuntelu asiakkaan huomioonottaminen kunnioituksen osoittaminen taidokas konfrontointi = tosiasiat pöydälle
Työntekijän arvoperusta: ihmiskäsitys eettinen ajattelu henkilökohtainen kaikupohja, jolla työntekijä voi tuntea yhteistä ihmisyyttä asiakkaan kanssa. SYMPATIA = kanssatuntemista EMPATIA = toisen tunteiden ymmärtämistä
Nollatason myötätunto Ykköstason myötätunto, yleinen Kakkostason myötätunto, empatia Kolmostason myötätunto, sympatia Nelostason myötätunto
toiseus on erilaisuutta. se toinen on erilainen ja samanlainen. samanlaisuuden harkittu etsintä: taitava kohtaaja etsii samanlaisuuksia, jotta syntyy ymmärrys. ymmärrys on kohtaamisen tavoite ja tulos. ymmärryksellä hallitaan omaa mieltä: jos ymmärrän, en tuomitse. kaikkea ei voi hyväksyä, mutta toisen henkilön lähtökohtia voi ymmärtää.
oman tehtävän epäselvyys sisältö ja rajat. oikeiden sanojen puuttuminen. oman persoonan rajat: vihan ja pelon kohtaaminen. masennus-ahdistus: uupumus, riittämättömyys, umpimielinen olo. epäjalot tunteet: avuttomuus, katkeruus, viha, kauna, syyllisyys, häpeä ja turtumus. toisen ylimielisyys, kiittämättömyys, tylyys, vihaisuus tai puhumattomuus.
toisen kohtaaminen on itsen kohtaamista. kohtaamisen laatu liittyy itsetuntemukseen. itsetuntemus auttaa valmistautumaan. valmistautumisessa kehitetään hyvä transsi. siinä palautetaan mieleen kohdattavan toisen mahdollisuudet ja voimavarat sekä käsitellään omia tunteita toista kohtaan. pyrkimyksenä on terapeuttinen allianssi.
1. kuuntelen omaan tahtiini (välillä) mitä asiakas sanoo ja pidän huolen, että saan sanottua omat mielipiteeni. 2. kuuntelen tarkasti ja keskittyen asiakasta. 3. kuuntelen tarkasti asiakasta ja kommentoin sekä tarkennan tarvittaessa sitä, että olen kuullut asian oikein eli hänen painotuksillaan. 4. huomioin edellisten lisäksi mm. elekieltä ja heijastan sitä omilla liikkeilläni. 5. huomioin edellisten lisäksi myös hänen rytminsä ja mukaudun siihen antamalla taukoja ja säilytän yhteisen katsekontaktin kun hän puhuu. (Ritva Saarelainen).
Tyhjennä ajatuksesi ja rentoudu, keskity siihen mitä toinen haluaa sinulle sanoa. Katso silmiin ja kerro, että olet kiinnostunut siitä mitä toinen sinulle puhuu. Malttia. Vältä takertumasta ensimmäisiin sanoihin, sillä niiden perusteella tehdyt päätelmät voivat johtaa harhaan ja menetät samalla seuraavan lauseen sanoman. Vältä keskeyttämästä puhujaa ja vältä myös arvailemasta, mihin suuntaan puhuja aikoo suunnistaa.
Kuuntele enemmän kuin puhut. On mahdotonta kuunnella ja puhua samanaikaisesti. Kiinnitä huomiota ilmeisiin, eleisiin ja äänenpainoihin. Huomaa oman ajattelusi harhapolut ja herättele itseäsi, jos ajatuksesi alkavat harhailla. Kehittynyt kuuntelija käyttää kuunteluaikaa yhdistelemällä kuulemiaan asioita ja muodostaa niistä kokonaisuuksia, jotta voi paremmin ymmärtää.
Missä kohdataan? Miten valmistaudutaan? Tavoiteltu tunnesävy? Tavoiteltu viritys? Kohtaamisen tavoite? Kohtaamisen kuormitus/keventäminen? Jälkeenjääneet tunteet?