Espoon kaupunki Pöytäkirja 06.06.2013 Sivu 1 / 17 Kokoustiedot Aika 06.06.2013 torstai klo 17:35-20:15 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Tiina Thure-Toivanen, puheenjohtaja Simon Elo, saapui klo 17.50 asian 4 käsittelyn aikana, poistui klo 19.25 asian 6 käsittelyn aikana Erika Granfelt Mania Al Khatib Tony Hagerlund Teijo Harinen Janna Koivisto Mervi Kukkonen Katja Lahti Leena Lakovaara Nico Rönnberg Sami Suomalainen, poistui klo 19.25 asian 6 käsittelyn aikana Arto Turunen Muut saapuvilla olleet Saara Hyrkkö Tuija Seppänen kaupunginhallituksen edustaja sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 06.06.2013 Sivu 2 / 17 Allekirjoitukset Tiina Thure-Toivanen puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: pvm pvm tarkastajan nimi tarkastajan nimi Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 2013 osoitteessa, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 06.06.2013 Sivu 3 / 17 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 9 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 10 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 11 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 6 2013 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta 30.04.2013 12 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen 8 päivähoitopaikkatilanne elo - syyskuussa 2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä 9 varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 14 Lähetekeskustelu varhaiskasvatussuunnitelmasta 14
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 06.06.2013 Sivu 4 / 17 9 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla 30.5.2013 päivätyllä n jäsenille sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 06.06.2013 Sivu 5 / 17 10 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Tony Hagerlund.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 06.06.2013 Sivu 6 / 17 1031/02.02.02/2013 11 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta 30.04.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Turunen, puh. (09) 816 23317 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön huhtikuun kuukausiseurannan tilanteesta 30.4.2013. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kuukausiseuranta tilanteessa 30.4.2013 varhaiskasvatuslautakunta merkitsi tiedoksi kokouksessaan 14.5.2013 suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion huhtikuun kuukausiseuranta/30.4.2013 raportin. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön menokertymä on huhtikuussa n. 65 milj. euroa (32,2 %). Toimintatulojen kertymä on n. 6 milj. euroa (26,3 %), mikä vastaa ajankohtaa. Alkuvuodesta päivähoidon kysyntä on jatkanut edelleen kasvuaan. Maaliskuussa oli päivähoidossa yhteensä 14 348 lasta, 671 lasta enemmän kuin joulukuussa 2012 ja 321 lasta enemmän kuin maaliskuussa 2012. TA 2013 3/ 2013 MUUTOS Päivähoidossa olevia lapsia 13 837 14 348 511
Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 06.06.2013 Sivu 7 / 17 Omat päiväkodit 8 709 9 169 460 Perhepäivähoito 1 092 1 101 9 Ostopalvelut 1 983 2 117 134 Yksityisen hoidon tuki 2 053 1 961-92 Lasten kotihoidon tuki 5 354 4 993-361 Kotihoidon tuen saajien määrä on pienempi kuin talousarviossa on varauduttu, kun taas päivähoitoon on tullut yli 500 lasta enemmän. Alle 3 -vuotiaita lapsia on päivähoidossa arvioitua enemmän, mikä näkyy lasten kotihoidon tuen Espoo-lisän saajien vähenemisenä lähes 200 lapsella. Päivähoidossa oli maaliskuussa 40,7 % päivähoitoikäisistä alle 3- vuotiaista lapsista. Tammikuussa toimintansa aloittanut uusi Roosaliinan päiväkoti Leppävaarassa ei riittänyt kattamaan lisääntynyttä päivähoitopaikkatarvetta. Päiväkodeissa on jouduttu tekemään poikkeusjärjestelyjä ottamalla päiväkodin yhteisiä salitiloja lapsiryhmäkäyttöön sekä lisäämällä kasvatushenkilöstöä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön menoja (201,6 milj.) pyritään tasapainottamaan n. 1,5 milj. eurolla. Käyttömenoihin vaikuttaa mm. päiväkotihankkeiden myöhentyminen ja toiminnan tehostaminen. Edellytyksenä menojen tasapainottamiselle on että päivähoidossa olevien lasten määrä ei kasva. Alkuvuosi näyttää painetta tulotavoitteen kertymisen saavuttamiseksi. Tulosyksikön tulojen 22,7 milj. euroa ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Investointimenojen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion n. 0,5 milj. eurolla päiväkotihankkeiden osalta joiden käyttöönotto siirtyy vuoden 2014 puolelle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 06.06.2013 Sivu 8 / 17 5284/05.01.00/2012 12 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne elo - syyskuussa 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816 23300 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi elo- syyskuun päivähoitopaikkatilanteen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö seuraa kuukausittain päivähoidon kysynnän muutoksia ja hoitopaikkojen riittävyyttä. Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee kokouksessa päivähoidon kysynnän tilannetta ensi toimintakauden alusta eli elo - syyskuulta 2013. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 06.06.2013 Sivu 9 / 17 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816 23300 Marjatta Korhonen, puh. (09) 816 83685 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen käy keskustelun osaamisen kehittämisestä suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa koulutustasoa nostamalla. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Päivähoitoyksiköissä työskentelevän henkilöstön koulutustaso Osaamisen lisääminen kunnallisessa varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Kunnallisten päivähoitoyksiköiden henkilöstö toiminnoittain huhtikuussa 2013 vakinaiset määräaikaiset yhteensä Kunnalliset päiväkodit 1479 661 2140 joista erityislastentarhanopettajia 48 31 79 lastentarhanopettajia 471 235 706 lastenhoitajia 742 346 1088 Perhepäivähoitajia 79 4 83 Ryhmäperhepäivähoito 152 105 257 joista lastenhoitajia 63 41 104 ryhmäperhepäivähoitajia 89 62 151 Avoin varhaiskasvatus 50 12 62 Vuoden 2013 talousarvion mukaan varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jonka avulla edistetään lasten
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 06.06.2013 Sivu 10 / 17 kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Henkilöstön osaamisrakennetta uudistetaan vastaamaan varhaiskasvatuksen osaamistarvetta. Päiväkotien henkilöstömitoitus Päiväkotia johtaa päiväkodin johtaja, jonka tehtäväkokonaisuus rakentuu alueellisen tarpeen mukaan erilaisista päivähoitoyksikkökokonaisuuksista (päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti, perhepäivähoitajat, avoimet päiväkodit, kerhot). Päiväkotien varhaiskasvatuksessa kasvatustehtävissä toimivaa henkilöstöä ovat lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Kasvun ja oppimisen tuen tarpeessa olevia lapsia varten on erityisen- ja tehostetun tuen ryhmiä, joissa työskentelee myös erityislastentarhanopettajia. Ympärivuorokautisissa päiväkodeissa työskentelee resurssilastentarhanopettajia. Suomi toisena kielinä lastentarhanopettajat toteuttavat suomi toisena kielenä opetusta (S2). Kasvatustehtävässä toimiva henkilöstö mitoitetaan päiväkodissa lasten päivähoidosta annetun asetuksen mukaisesti (239/73). Kasvatustehtäviin mitoitetaan vähintään yksi henkilö enintään neljää alle kolmevuotiasta ja enintään seitsemää yli kolmevuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden ja enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden Henkilöllä pitää olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain mukainen kelpoisuus. Päiväkodissa on vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävissä toimivilla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun lain (272/2005) 7 :n mukainen pätevyys. Vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus taikka sosiaali- ja terveysalan AMK -tutkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot 60 op. Lisäksi päiväkodeissa voi olla lapsiryhmää avustavaa henkilöstöä. Avustaja tai erityisavustajanimikkeellä olevat avustajat työskentelevät kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten ryhmä- tai henkilökohtaisina avustajina. Muuta päiväkotien avustavaa henkilöstöä ovat laitosapulaiset, jotka työskentelevät keittiö-lapsiryhmän avustamis- ja siivoustehtävissä. Kasvatusvastuullisen henkilöstön sijaisina varahenkilön tehtävissä toimii lastenhoitajia päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja avoimen varhaiskasvatuksen yksiköissä. Koulutustason nostaminen lastentarhanopettajien osuutta lisäämällä kunnallisissa päiväkodeissa Kunnallisissa päiväkodeissa on lisätty ja lisätään edelleen lastentarhanopettajien osuutta yli 3 vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 06.06.2013 Sivu 11 / 17 Lastentarhanopettajien osuutta on lisätty 3 5 vuotiaiden lasten ryhmiin erityisesti haavoittuvampiin pieniin yksiköihin sekä ryhmiin, joissa on paljon tuen tarvetta. Vuonna 2011 lisättiin yhteensä 19 lastentarhanopettajaa kunnallisiin päiväkoteihin elokuun alusta. Erityislastentarhanopettajien ja lastentarhanopettajien osuus kasvatushenkilöstöstä nousi 37,8 prosentista 38,5 prosenttiin. Vuoden 2012 kaupunkiyhteiseksi tulostavoitteeksi valtuusto määritteli talousarviossa: Yli 3 vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa on nostettu lisäämällä lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa. Talousarvion yhteydessä muutettiin 20 lastenhoitajan vakanssia lastentarhanopettajien vakansseiksi. Erityislastentarhanopettajien ja lastentarhanopettajien osuus päiväkotien kasvatushenkilöstöstä nousi 39,1 prosenttiin. Vuoden 2013 talousarviossa valtuusto asetti edelleen tavoitteeksi yli 3 vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustason nostamisen lisäämällä lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa. 20 lastenhoitajan vakanssia on muutettu lastentarhanopettajan vakanssiksi, jotka otetaan käyttöön 1.8.2013 alkaen. Lastentarhanopettajia sijoitettaessa on tänä vuonna noudatettu ns. positiivisen erityiskohtelun periaatetta. Oppisopimuskoulutus Varhaiskasvatuksessa kelpoisuuden omaavan kasvatushenkilöstön saatavuutta on pyritty varmistamaan osaltaan toteuttamalla oppisopimuskoulutusta yhdessä Omnian kanssa. Vuosina 2009-2012 toteutetussa tuottavuushankkeessa Suomenkielisten päiväkotien avustavan henkilöstön (laitosapulaiset) määrän vähentäminen ja laitosapulaisten kouluttaminen oppisopimuksella lähihoitajiksi nostettiin henkilöstön koulutustasoa ja päivähoidon laatua sekä parannettiin tuottavuutta. Vuosina 2010-2012 valmistui yli 60 laitosapulaista lähihoitajiksi ja sijoittui varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ja varahenkilön tehtäviin. Vuoden 2012 aikana aloitettiin oppisopimuskoulutus ryhmäperhepäivähoitajien kouluttamiseksi lähihoitajiksi. Tavoitteena on mahdollistaa vakinaisessa työsuhteessa olevien ryhmäperhepäivähoitajien työskentelymahdollisuudet myös muissa varhaiskasvatuksen toiminnoissa muun muassa päiväkodeissa kelpoisuusehtojen mukaisina lastenhoitajina. Niiden lastenhoitajien, joiden lähihoitajien opinnosta puuttuu lasten- ja nuorten suuntautumisvaihtoehto, tarjotaan mahdollisuus ko. opintokokonaisuuden suorittamiseen. Koulutustason nostaminen ryhmäperhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 06.06.2013 Sivu 12 / 17 Ryhmäperhepäivähoitajien valmistuttua oppisopimuskoulutuksesta tai ryhmäperhepäivähoitajan vakanssin vapauduttua vakanssit muutetaan lastenhoitajan vakansseiksi. Avoimessa varhaiskasvatuksessa muutetaan ohjaajan vakanssit niiden vapauduttua lastenhoitajan vakansseiksi. Nimikkeiden yhdenmukaistaminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa on tavoitteena yhdenmukaistaa henkilöstön nimikkeistöä, jolloin jatkossa varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatustehtävissä työskentelisi pääasiassa lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia lukuun ottamatta perhepäivähoitoa. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen toteuttamiseen palkataan erityislastentarhanopettajia ja avustajan/erityisavustajan nimikkeellä olevia työntekijöitä. Kysynnän tarpeen muuttuessa voidaan henkilöstöä käyttää eri varhaiskasvatuksen toimintojen toteuttamiseen joustavasti esimerkiksi kokopäivähoidosta avoimeen varhaiskasvatukseen. Koulutustason nostamisen toteutuminen ostopalvelupäiväkodeissa Kasvatushenkilöstön määrä ostopalvelupäiväkodeissa huhtikuussa 2013 Lastentarhanopettajat Muu kasvatushenkilöstö (esim. lastenhoitaja) Kasvatushenkilöstö yhteensä Lastentarhanopettajien osuus kasvatushenkilöstöstä % 141 151 292 48,3 % Ostopalvelupäiväkodeissa kasvatustehtävässä toimivan henkilöstön rakenne ja mitoitus toteutetaan samanlaisin lainsäädännöllisin periaattein kuin kunnallisessa päiväkodissa. Kasvatushenkilöstön kelpoisuusehtoihin sisältyvät samat lainsäädännön vaatimukset kuten kunnallisissa päiväkodeissa. Lisäksi päiväkodissa on lapsiryhmää avustavaa henkilöstöä. Avustajanimikkeellä oleva avustaja työskentele kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten ryhmä- tai henkilökohtaisena avustajana. Muuta päiväkotien avustavaa henkilöstöä ovat laitosapulaiset/keittiöapulaiset, jotka työskentelevät keittiössä ja lapsiryhmän avustamis- ja siivoustehtävissä. Ostopalvelupäiväkodeista kolmasosa on niin sanottuja kilpailutettuja ostopalvelupäiväkoteja, yhteensä 15. Kilpailutetut päiväkodit toimivat kaupungin omistamissa kiinteistöissä, joihin palveluntuottaja on valittu lautakunnan päättämin kriteerein.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 06.06.2013 Sivu 13 / 17 Päivähoidon kilpailuttamisen laatukriteerit uudistettiin vuonna 2007. Tällöin laatukriteereihin lisättiin vertailuperusteiksi laadun lisäarvot. Kilpailutetuissa ostopalvelupäiväkodeissa koulutustason nosto on toteutunut ja toteutuu siten, että kilpailutuksessa palveluntuottajaksi valittu on luvannut/lupaa toteuttaa laadun lisäarvon 3, jonka mukaan päiväkodissa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavia on päivähoitoasetuksen edellyttämästä vähimmäismitoituksen mukaisesta hoito- ja kasvatushenkilöstöstä enemmän kuin joka kolmas. Laadun lisäarvon toteutuminen on mahdollistanut kilpailutetuissa ostopalvelupäiväkodeissa lastentarhanopettajien määrän lisäämisen 22:lla lastentarhanopettajalla. Osa kilpailutetuista palveluntuottajista on luvannut myös laadun lisäarvon 1, jonka mukaan kelpoisuuden omaavan hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä suhteessa lapsimäärään ylittää päivähoitoasetuksessa edellytetyn vähimmäismitoituksen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palveluntuottaja sijoittaa lastentarhanopettajan neljänneksi kasvatushenkilöksi päiväkodin lapsiryhmään. Laadun lisäarvon toteutumista ostopalvelupäiväkodeissa seurataan vuosittain ohjaus- ja valvontakäynneillä. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 06.06.2013 Sivu 14 / 17 2609/00.01.02/2013 14 Lähetekeskustelu varhaiskasvatussuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. (09) 816 23022 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja tekee ehdotuksia varhaiskasvatussuunnitelman jatkovalmistelua varten. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Luonnos Espoon varhaiskasvatussuunnitelma Valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä päivähoitolainsäädännön määräysten lisäksi ohjaavat Stakes:n (nykyään THL) laatimat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005). Edellinen varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisprosessi toteutettiin Espoon päivähoidossa vuosina 2007 2008, jolloin jokaiseen yksikköön laadittiin oma varhaiskasvatussuunnitelma. Sen jälkeen Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on liitetty Espoon sivistystoimeen ja päivähoidon ohjaus valtionhallinnossa siirretty kulttuuriministeriöön. Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistusta valmistellaan ja tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2015. Vasta uuden varhaiskasvatuslain hyväksymisen jälkeen on tarkoitus käynnistää varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnallinen uudistamistyö. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on nähty tarve paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman uudistamiseen. Toimintaa ohjaamaan tarvitaan ajanmukainen suunnitelma, jossa samassa asiakirjassa ovat näkyvillä valtakunnalliset sekä Espoon omat varhaiskasvatusta erityisesti sisällöllisesti ohjaavat keskeiset tavoitteet, periaatteet, linjaukset ja käytännöt. Espoon varhaiskasvatussuunnitelmaa (Espoo-vasu) noudatetaan kaikissa Espoon suomenkielisen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 06.06.2013 Sivu 15 / 17 varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä. Se kertoo varhaiskasvatuksen työntekijöille ja lasten vanhemmille, mitä espoolaisessa varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja mitä se edellyttää toiminnalta. Espoo-vasun luonnos on valmisteltu suomenkielisen varhaiskasvatuksen vasun kirjoittajatiimissä ja sitä ovat voineet kommentoida yhteistyökumppanit sekä Suomenkielisen opetuksen että Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen tulosyksiköistä. Luonnos on ollut varhaiskasvatuksen kentän kommentoitavana 22.1 8.4.2013 sekä vanhempien ja laajan yleisön kommentoitavana Internetissä 29.4 19.5.2013. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtoryhmä on käsitellyt luonnosta 14.5.2013. Sivistystoimen johtoryhmä käsittelee luonnosta 11.6.2013. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuslautakunta päättäisi varhaiskasvatussuunnitelmasta elokuun 2013 kokouksessa. Lasten näkemykset ja kokemukset saadaan selville varhaiskasvatuksen arjessa, kun uusi suunnitelma viedään käytäntöön. Uutena painotuksena Espoo-vasussa nostetaan nyt esille erityisesti kasvatus kestävään kehitykseen varhaiskasvatuksessa. Espoo on Yhdistyneiden Kansakuntien yliopiston alaisen kestävän kehityksen kasvatuksen verkoston (RCE) jäsen. Kestävä kehitys on yksi Espoon ohjelmajohtamisen aihealueista. Kestävän kehityksen kansallista strategiaa ollaan Suomessa uudistamassa. Kestävyysajattelua viedään Opetushallituksessa valmisteltavana oleviin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Hyvinvointi on myös kestävyysajattelun ydin. Kestävän elämäntavan omaksuminen haastaa myös varhaiskasvatuksen ammattilaiset kulttuuriseen muutokseen, jossa toimintatapoja arvioidaan kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta. Kasvatus- ja koulutusjärjestelmän ensimmäisenä vaiheena varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Se luo pohjaa perusopetuksessa toteutettavalle kasvatukselle ja opetukselle. Tässä suunnitelmassa huomioidaan esi- ja perusopetuksen meneillään oleva opetussuunnitelmauudistus. Johdonmukainen kasvun ja oppimisen polku edellyttää yhdenmukaisen toimintakulttuurin kehittämistä varhaiskasvatuksesta aina lukiokoulutukseen asti. Yhteisen toimintakulttuurin keskeiset periaatteet ja käytännöt kirjataan tähän suunnitelmaan, kun niistä on sovittu. Myös Espoon arvot ovat uudistumassa ja ne avataan tarkemmin varhaiskasvatuksen näkökulmasta, kun Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt uusista arvoista. Varhaiskasvatussuunnitelman sisällön ja painotusten ei olekaan tarkoitus olla pysyviä ja stabiileja, vaan niitä on mahdollista jatkuvasti arvioida. Varhaiskasvatussuunnitelmaa muutetaan tarvittaessa, kun toimintaympäristö ja näkemys hyvästä varhaiskasvatuksesta muuttuvat. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 06.06.2013 Sivu 16 / 17
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 17 / 17 Muutoksenhakukielto ( 9-14) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.