Sdon rkentuminen viljoill stokomponenttien määräytyminen j niihin vikuttvt tekijät Ari Rjl Luke, Luonnonvrkeskus Luonnonvrt j biotuotnto-yksikkö Peltoksvien tuotnto
Esitelmän rkenne Sdon rkennusost Ksvuston ksvu j kehittyminen Vegettiivisen biomssn j sdon kytkös - stoindeksi Kuivuus Vedenkäytöntehokkuus
Ksvutekijöiden vikutus vesi & rvinteet, N ennen röyhylletulo Sdon rkennusost Jyväntäyttymisjkson olosuhteet & jyvälukumäärä SATO Jyväpino (TJP) Versolkm/pv Jyvälkm röyhyssä x x Jyvälkm m-2 Röyhylkm m -2 + Orslkm m -2 Ari Rjl
Kurll röyhy (riisi) 2 jyvää/tähkylä Pölyttyminen 10-14 päivää Tyypillisesti 4-5 solmu, joiss vihtelev määrä tähkylöitä, siten että tähkylälkm ksv röyhyn losn päin
1-jyvä dominoi sen poistmisen jälkeen 2- jyvän pino nousi, mutt ei 1-jyvän tsolle Jyväpino riippuvinen jyvän solulukumäärästä? Ykkösjyvä selvästi pinvmpi 1-jyvä 60% sdost 2-jyvä 40% - - Rjl & Peltonen-Sinio. 2011.. Agriculturl Sciences 2 3: 283-290. Jyväpino yleensä hiemn lhisempi röyhyn losiss
Sdon rkennusost SATO Jyväpino (TJP) Jyvälkm röyhyssä x Versolkm/pv x Röyhylkm m -2 Jyvälkm m-2 + Orslkm m -2 Ari Rjl
Kurn jyvästo: jyväpino (TJP, g) lähde: MTT virlliset ljikekokeet SATO kg/h TJP g Ari Rjl
Kurn jyvästo: jyvälukumäärä (kpl/m2) SATO kg/h lähde: MTT virlliset ljikekokeet 5000 jyvää 35 mg = 1 750 kg/h Jyvälukumäärä kpl/m2 Jyvästo on voimkksti kytköksissä jyvälukumäärään Ari Rjl
Kurn jyväpino: ydin & kuori TJP kuori g Prosentulinen osuus lähde: MTT virlliset ljikekokeet TJP ydin g Ari Rjl
Vegettiivisten ksvinosien ksvu j sto-osien muodostuminen Ripeä mnpeittävyys eduksi säteilyn, veden j rvinteiden hyödyntämisessä & kilpiluss rikkksvej vstn siemenstoksveill sto j vegetksvimss kytköksissä Toisiins: stoindeksi = jyvä/mnpäällinen ksvimss viljt ±50% öljyksvit <30% fotosynteesi + jossin määrin muist ksviosist siirretyt sokerit Kur, vehnä, mt-ohr 80-90% sdost pv 2-t-ohr >50% Jyvän täyttymisviheess ksvu enää ylimmässä solmuvälissä j kukinnoss Pää- j sivuversojen veget.mssn j yhteyttävän lehtiln & stopotentilin rkentuminen Vesi & rvinteet Abort lehti- j sivuversoiheet tähkylä- j kukk-iheet n kukt, tähkylät, sivuversot lippulehtiviheess Vegettiivinen vihe Suvullinen vihe Jyvän täyttymisvihe Ari Rjl 2-lehtivihe
SATO kg/h Vegettiivinen ksvimss, sto j stoindeksi (SI %): Broilerivehnä-hnke: viljelijäkokeet 2011 9000 8000 7000 Sto (kg/h) j stoindeksi (HI %) 1: SI 33% - jyvä 2.5 t j olki 5 t 2: SI 50% - jyvä 2.5 t j olki 2.5 t Stopotentili on relisoitunut 100% 6000 5000 4000 3000 2000 Jos lkuksvukudell ksvuss, eli biomssn kerryttämisessä häiriöitä potentilinen sto 1: edellytykset 5 t stoon, mutt 2-2.5 t toteutui 1 2 Kruunu Scirocco Zebr Anniin Bjrne Mrble Wellmo Epos JAK JOS JOZ SÄA MTB NIM TBW JAE 1000 0 Ari Rjl 0 10 20 30 40 50 60 Stoindeksi (%) Häiriöt jyväntäyttymisviheess stomenetyksiä
spikelet no Kuivuus jyvälukumäärä, 6-th ohr DR1 = kuivuus ennen tähkälletulo DR2 = kuivuus jyväntäyttymisviheess 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Men grin number in spikelets 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 CONT DR1 DR2 b b b b b b b b b b b b Jyvälkm/tähkylä Stressi pölyttymisen jälkeen ei juurikn vikutust siemenlkm Stressi ennen tähkälletulo rjoitt jyvälkm
spikelet no Kuivuus Jyväpino, 6-th ohr DR1 = kuivuus ennen tähkälletulo DR2 = kuivuus jyväntäyttymisviheess 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Men single grin w eight (mg) in spikelets (w hen present) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 CONT DR1 DR2 Yksittäisen jyvän pino mg Olosuhteiden normlisoituess jyväntäyttyminen voi oll normli huom lhisempi jyvälkm b b b b b b b b b b b b Pölyttymisen jälkeinen stressi (kuivuus, kuumuus, tudit) rjoitt siemenpino
Sdnnn vjus kylvöstä tähkälletuloon MTT:n Mllsohrn sto- j proteiinimlli Vähintään 110 mm ei stomenetyksiä % vuosist sdnt yli 110 mm Keskimäärin jok toinen vuosi sdnt rjoitt stopotentili ksvustomss jyvä- & versolukumäärä
Trvitseeko kur ohr enemmän vettä ksvuun? vedenkäytöntehokkuus: hihdutettu g H 2 O / g ksvibiomss Pieni ero kuivn ksvukuten, isompi ero steisempn ksvukuten Kur tuhlilevmpi veden suhteen, vrsinkin jos sitä on trjoll reilummin
Trvitseeko kur ohr enemmän vettä ksvuun? 6000 5000 4000 Virllisten ljikekokeiden ohr-kur-vertilu sdemäärältään kolmess eri tilnteess: kuiv, keskimääräinen j steisempi lkuksvukusi +650 kg + 500 kg +850 kg Viitteitä siitä, että kur pärjää kuivss suhteellisesti yhtä hyvin, ti hiemn premmin kuin ohr 3000 ohr kur 2000 1000 Rjl &Juhiinen 0 1 2 3 kuiv keskimääräinen steis lkukusi
TJP g 60 50 40 Jyvälkm j TJP SATO (kur) <1t h -1 >7 t h -1 lähde: MTT virlliset ljikekokeet Jos jyvälukumäärä (kpl/ksvi, kpl/m 2 ) jää lhiseksi, niin jyväpinon kompenstiokyky on rjllinen tkpkki sdon suhteen 30 20 10 <1t 1-2 t 2-3t 3-4t 4-5t 5-6t 6-7t >7t 0 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 Rvinteet, vesi + rikt - yleisesti häiriö versoutumisest röyhylletuloon negtiivinen vikutus jyvälukumäärään & vegettiiviseen ksvimssn Ari Rjl jyvälkm m 2 Jyväntäyttymisjksoll yhteyttävä lehtil j sen kunto määrittävät jyväpino
Kiitos! 18 Teppo Tutkij 8.3.2018