MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Transkriptio

1 MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 4/87 HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjnmn tutkimussem REIJO HEIKKILÄ Krjln tutkimussem KALLE RINNE Pohjois-Svon tutkimussem MARTTI VUORINEN Kinuun tutkimussem Odelmn typpilnnoitus, sängenkorkeus j niittoik JOKIOINEN 1987 ISSN

2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 4 /87 HEIKKI HAKKOLA, REIJO HEIKKILÄ, KALLE RINNE j MARTTI VUORINEN Odelmn typpilnnoitus, sängenkorkeus j niittoik Pohjois-Pohjnmn tutkimussem RUUKKI ( ) ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVEISTELMÄ. 1 JOHDANTO 3 SÄÄ- JA TALVEHTIMISOLOSUHTEET 4 KOEAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 TULOKSET Odelmn kuiv-inesdot Odelmsdon ltu Odelmn rkvlkuissdot Odelmn käsittelyn vikutus tlvehtimiseen Odelmn käsittely j seurvn vuoden heinäsdot Kokonissdot 21 TULOSTEN TARKASTELUA Typpilnnoitus Sängenkorkeus Niittojnkoht 23 PÄÄTELMÄT 24 KUVIOT 26 KIRJALLISUUSLUETTELO 38

4 1 TIIVISTELMÄ Odelmn typpilnnoituksen, sängen korkeuden j niittojnkohdn vikutust nurmen tlvehtimiseen tutkittiin v MTTK:n St-Hämeen tutkimussemll Mouhijärvellä, Pohjois-Svon tutkimussemll Mninkll, Krjln tutkimussemll Tohmjärvellä, Kinuun tutkimussemll Vlss, Pohjois-Pohjnmn tutkimussemll Ruukiss j Lpin tutkimussemll Rovniemellä. Odelmn typpitsot olivt 50 j 100 kg/h N, sängen korkeudet 5 j 10 cm j niittojt 15.8., 1.9., j Kokeet tehtiin timotei- j timotei-nurmintnurmill. Odelmn typpilnnoituksen nostminen 50 kilost 100 kiloon lisäsi odelmsto j odelmsdon rkvlkuispitoisuutt kikill koepikoill. Vikk odelmn typpilnnoituksen suurentminen 50 kilost 100 kiloon lisäsi nurmien tlvituhoj kikill koepikoill, ei seurvn vuoden heinäsdoiss typpitsojen välillä ollut tilstollisesti merkitseviä eroj. Kokonissdoiss, jolloin lskettiin yhteen syksyn odelmsto j seurvn vuoden heinästo, oli typpitsojen välillä tilstollisesti merkitsevä ero vin Ruukin jtketuss kokeess. Tällöin 100 kilon typpitsoll stiin suurempi kokonissto kuin 50 kilon typpitsoll. Sängen pidentäminen 5 cm:stä 10 cm:iin lei odelmsto kikill_koepikoill merkitsevästi ti erittäin merkitsevästi. Odelmsdon ltuun sängen korkeudell oli vin vähäinen vikutus. Rkvlkuispitoisuus oli pitkään sänkeen niitettäessä hiemn korkempi kuin lyhyeen sänkeen niitettäessä. Odelmn niittosängen korkeudell ei ollut merkitsevää vikutust tlvehtimiseen eikä seurvn vuoden heinästoon. Odelmn niitto 10 cm:n sänkeen pienei odelmsto siinä määrin, että kokonissto, odelmsto + seurvn vuoden heinästo, jäi Tohmjärveä j Ruukki lukuunottmtt pienemmäksi kuin niitettäessä odelm 5 cm:n sänkeen. Odelmsto oli suurimmilln syyskuun puolivälissä tehdyssä niitoss. Mningll, Ruukiss j Rovniemellä odelmsto ei suurentunut merkitsevästi enää elo-syyskuun vihteen jälkeen. Mitä myöhemmin odelmsto korjttiin sitä lhisempi oli sdon rkvlkuis-, klium-, klsium-, mgnesium- j fosforipitoisuus.

5 2 Odelmn niittojn siirtyminen elokuun puolivälistä myöhäisemmäksi lisäsi Mouhijärveä lukuunottmtt tlvituhoj. Tlvituhot olivt suurimmt, kun odelmn niitto oli tehty syyskuun puolivälissä. Mouhijärvellä j Ruukiss odelmn niittojll ei ollut vikutust seurvn vuoden heinästoon. Mningll, Tohmjärvellä j Vlss seurvn vuoden heinästo oli pienin, kun odelm oli niitetty syyskuun puolivälissä. Rovniemellä seurvn vuoden heinästo oli merkitsevästi pienempi, jos odelmn niitto siirtyi elokuun puolivälistä myöhäisemmäksi. Pienin kokonissto, odelmsto + seurvn vuoden heinästo, stiin kun odelm niitettiin elokuun puolivälissä. Jos odelm niitettiin elo-syyskuun vihteess ti myöhemmin, ei kokonissdoiss ollut suuri eroj.

6 3.1..JOHDANTO Nurmiksvien tlvenkestävyyten vikuttvt mm. ksvien perinnölliset ominisuudet, ilmsto-olosuhteet, mperätekijät, lnnoitus j käytetty viljelytekniikk. Tässä tutkimuksess selvitettiin odelmn typpilnnoituksen, sängenkorkeuden j niittojnkohdn vikutust tlvehtimiseen. Liillinen typpilnnoitus heikentää nurmiksvien tlvenkestävyyttä monell tvll. Nurmiksvien tlvehtimismeknismi häiriintyy j nurmiksvien kristuminen estyy (PULLI 1984). Rusti typpeä sneill ksveill on korke vlkuispitoisuus j lhinen hiilihydrttipitoisuus (PAULSEN & SMITH 1969, HUOKUNA & HIIVOLA 1974, THOMSON 1974). Voimks typpilnnoitus lent mnlisten osien suhteellist osuutt (WILLARD & McCLURE 1932). Rus typpilnnoitus voi rehevöittää ksvusto liik j iheutt lttiutt lumihomeelle (NISSINEN & SALONEN 1972). Jos typpilnnoitus on rus, m tyhjenee herkästi muist rvinteist, ennenkikke kliumist. Klium vikutt yleeä myönteisesti tlvehtimiseen (ADAMS & TWERSKY 1960). Sängenkorkeuden vikutust tlvehtimiseen on tehty moni tutkimuksi. HUOKUNA (1964) totesi, että koirnheinän versot j juuret olivt selvästi heikompi 3 cm:n sängessä kuin 6 j 10 cm:n sängessä.--mitä pitempi sänki jätettiin. Sitä suu- - rempi oli versojen j juuriston hiilihydrttipitoisuus. OYEN (1978) totesi, että juurten pino j versojen lukumäärä pieneni merkitsevästi, kun niitto tehtiin lyhyeen sänkeen. Hänen susorittmissn kokeiss 10 cm:n sänkeen niitetty timotei tlvehti premmin kuin 5 cm:n sänkeen niitetty. Nurmindll 5 cm:n sänki oli edullisempi kuin 10 cm:n sänki. Pohjois-Pohjnmn tutkimussemll Ruukiss tehdyissä kokeiss 10 cm:n sänki oli timoteill edullisempi kuin 5 cm:n sänki (HAKKOLA 1974). Ruotsiss suoritetuiss kokeiss pil regoi sängen pituuteen vähemmän kuin heinät ( HAGSAND & LANDSTRÖM 1981).

7 4 Sängenkorkeuden lisäksi nurmiksvien tlvehtimiseen vikutt myös syysniiton jnkoht. Tutkimusten mukn syksyllä on kriittinen jnkoht, jolloin pitäisi välttää niitto. Se on 2-3 viikko ennen ksvukuden päättymistä (HUOKUNA 1975). Ksvit loittvt niiton jälkeen uuden ksvun j kuluttvt vrrvinto loppuun. Uutt vrrvinto ei ehdi kertyä ennen tlven tulo. Kriittinen niittojnkoht riippuu syksyn sääsolosuhteist. Ruukiss syysniitto tulisi välttää syyskuun lkupuolell (HAKKOLA 1974). Myöhäisen niiton hittvikutust voidn hiemn korjt jättämällä niitoss pitkähkö sänki (10 cm). Norrlnniss (SVENSSON 1973) suoritetuss kokeess ntoi syyskuuss tehty niitto 5-10 % pienemmän sdon kuin elo-syyskuun vihteess tehty niitto. Sdon lennus oli sitä suurempi mitä pohjoisemmksi mentiin. 2. SAA JA TALVEHTIMISOLOSUHTEET Koevuosin ksvukuden lämpötilt olivt eri koepikoiss hyvin smuuntiset (Tulukko 1). Ksvukudet 1976, 1977 j 1978 olivt hiemn keskimääräistä viileämpiä, kun ts ksvukusi 1979 oli hiemn normli lämpimämpi. Kesä 1980 oli lämpöolosuhteiltn normli. Ksvukuden 1976 sdemäärät olivt Mningll j Mouhijärvellä normlit. Sen sijn muull ksvukusi oli normli kuivempi..vähiten stoi Rovniemellä. Ksvukusi 1977 oli sdemäärien suhteen jokseenkin normli. Vähiten stoi jälleen Rovniemellä. Ksvukuten 1978 Mouhijärvellä j Tohmjärvellä sdemäärät olivt normlit. Sen sijn muull oli selvästi keskimääräistä kuivemp. Kesä 1979 oli Mouhijärvellä j Mningll normli märempi, muull normli. Ksvukusi 1980 oli Mouhijärvellä, Vlss j Rovniemellä keskimääräistä kuivempi j muull sdemäärät olivt normlit. Vähiten stoi Rovniemellä.

8 5 Tulukko 1. Ksvukuden keskilämpötilt j sdemäärät vuosin eri koepikoill 1976 Keskilämpötil 00 Touko- Elo Syys Lok syysk. Sde mm Elo Syys Lok Toukosyysk. Mnink +13,6 + 6,2-0,8 +11, Mouhijärvi +14,4 + 6,6 + 1,1 +11, Tohmjärvi +12,3 + 5,9-2,4 +10, Ruukki +13,4 + 4,6-1,6 +10, Rovniemi +12,3 + 4,0-2,5 + 9, Vl +12,5 + 3,8-2,5 + 9, Mnink +13,2 + 7,3 + 2,2 +11, Mouhijärvi +13,6 + 7,8 + 4,6 +11, Tohmjärvi +12,8 + 7,2 + 1,5 +11, Ruukki +11,7 + 6,6 + 1,8 +10, Rovniemi +10,9 + 5,3 0,8 + 9, Vl +11,1 + 5,4 + 0,8 + 9, Mnink +12,5 + 7,9 + 2,3 +11, Mouhijärvi +12,9 + 7,7 + 3,3 +11, Tohmjärvi +12,0 + 7,0 + 1,9 +11, Ruukki +11,7 + 6,9 + 1,7 +10, Rovniemi +10,8 + 6,0-0,6 + 9, Vl +11,0 + 6,2 + 0,4 +10, Mnink +15,4 + 9,0 + 1,3 +13, Mouhijärvi +14,9 + 8,9 + 3,2 +12, Tohmjärvi +14,2 + 8,0 + 1,5 +12, Ruukki +14,5 + 8,4 + 0,4 +12, Rovniemi +13,2 + 6,8-2,0 +11, Vl +13,6 + 7,5-0,7 +11, Mnink +15,4 + 9,0 + 1,3 +13, Mouhijärvi +14,2 +10,2 + 4,3 +13, Tohmjärvi +13,1 + 7,9 + 3,3 +11, Ruukki +12,7 + 8,6 + 1,9 +11, Rovniemi +12,0 + 7,4-1,1 +11, Vl +12,2 + 7,4 + 1,1 +11, Normlit Mnink +14,8 + 9,4 + 3,3 +12, Mouhijärvi +14,9 + 9,7 + 4,1 +12, Tohmjärvi +13,9 + 8,6 + 2,9 +12, Ruukki. +14,0 + 8,4 + 2,3 +11, Rovniemi +13,0 + 7,3 + 0,8 +10, Vl +13,7 + 7,9 + 2,1 +11,

9 6 Tulukko 2. Keskilämpötilt, lumen j roudn vhvuudet tlvikusin Keskilämpdtil o C Lok-huhti Lunt cm Lumipeite päiviä Routiminen lkoi Rout suli Rout cm Mnink - 4, Mouhijärvi - 3, Tohmjärvi - 4, Ruukki - 5, Rovniemi - 8, Vl - 5, Mnink - 5, Mouhijärvi - 3, Tohmjärvi - 5, Ruukki - 5, Rovniemi - 8, Vl - 6, Mnink - 6, Mouhijärvi - 4, Tohmjärvi - 6, Ruukki - 6, Rovniemi -10, Vl - 7, Mnink - 5, Mouhijärvi - 3, Tohmjärvi - 5, Ruukki - 5, Rovniemi - 8, Vl - 6, Tlvehtimisolot olivt kikkin vuosin vrsin suotuist (tulukko 2). M routntui kikill koepikoill kikkin vuosin. Lumen j roudn vhvuus smoin kuin kesto oli lähes keskirvonmukinen. Vähiten rout koko koekuten oli Tohmjärvellä tlvikuten , vin 12 cm.

10 7 3. KOEAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMAT MTTK:n St-Hämeen, Pohjois-Svon, Krjln, Pohjois-Pohjnmn, Kinuun j Lpin tutkimussemill tutkittiin bdelmn typpilnnoituksen, sängenkorkeuden j niittojnkohdn vikutust nurmien tlvehtimiseen vuosin Kokeet toteuttiin 2. steen osruutumllin mukn. Pääruutuin olivt typpitsot (50 j 100 kgn/h), 1. steen osruutuin sängenkorkeudet (5 j 10 cm)j 2. steen osruutuin niittojnkohdt (15.8., 1.9., j 1.10.). Kokeet perustettiin kunkin vuonn uudelle nurmelle. Pohjois- Pohjnmn tutkimussemll koekäsittelyt uusittiin smll pikll kolmen vuonn peräkkäin. Nurmet olivt joko puhtit timotei- ti timotei-nurmintnurmi. Perustmisvuonn koelueelt korjttiin kuivheinästo heinäkuun luss. Heinänkorjuun jälkeen suoritettiin typpilnnoitus koeohjelmn mukisesti. Lnnoitteen käytettiin oululpietri. Muut lnnoitust odelmlle ei nnettu. Syksyllä korjttiin odelmsto koeohjelmn mukisesti. Sto punnittiin j siitä määritettiin kuiv-ine, rkvlkuis- j kivennäispitoisuudet. Rkvlkuis- j kivennäispitoisuudet määritettiin MTTK:n keskuslbortorioss. Syksyllä ksvukuden päätyttyä j keväällä pin lumen sulmisen jälkeen määritettiin silmävrisesti ksvuston tiheydet. Tiheyshvinnoist lskettiin tlvituho-%. Ruukiss otettiin syksyllä 1977 j keväällä 1978 näytteet hiilihydrttimääri - tystä vrten. Määritys tehtiin Viikissä Helsingin yliopiston ksvitieteen litoksell SOMOGYI'n menetelmällä, joll stiin selville vesiliukoisten sokerien määrä (SOMOGYI 1945). Toisen koevuoden keväänä koelueelle nnettiin kg/h normli Y-lnnost. Sto korjttiin kuivheinästeell j punnittiin. Koelueiden mlji oli St-Hämeen tutkimussemll hiesusvi, Pohjois-Svon j Pohjois-Pohjnmn tutkimussemn kokeiss hiet. Krjln, Kinuun j Lpin tutkimussemn kokeiss srturve.

11 8 Koetulosten tilstollinen käsittely suoritettiin MTTK:n lskenttoimistoss. 4. TULOKSET 4.1. Odelmn kuiv-inesdot Odelmsdot.käsittelyvuonn eri koepikoill esitetään tulukoiss 3-6 j kuviss 1, 3, 5, 7, 9, 11, 13 j 15. Odelmn typpilnnoituksen nostminen 50 kilost 100 kiloon suurei odelmsto kikill koepikoill. Sdonlisäys oli tilstollisesti merkitsevä kuitenkin vin St-Hämeen, Kinuun j Lpin tutkimussemn kokeiss. Sdonlisäys oli tilstollisesti mertkisevä myös Pohjois- Pohjnmn tutkimussemn. jtketuiss kokeiss, joss koekäsittelyt uusittiin kolmen vuonn peräkkäin. Eri sängenkorkeuksill typpilnnoituksen vikutuksest odelmstoon ei ollut minittvi eroj. Yhdysvikutus typpilnnoituksen j sängenkorkeuden välillä ei ollut millään koepikll merkitsevä. Pitkään sänkeen (10 cm) niitettäessä typpitsojen välinen stoero oli keskimäärin suurimmilln tehdyssä korjuuss. Lyhyeen sänkeen (5 cm) niitettäessä typpitsojen välinen stoero pysyi keskimäärin lähes smuuruisen eri niittokerroill, ollen pienimillään tehdyssä niitoss. Tilstollisesti merkitsevä yhdysvikutus typpilnnoituksen j odelmn niittojnkohdn välillä todettiin vin Ruukin jtketuiss kokeiss, joiss koekäsittelyt uusittiin kolmen vuonn peräkkäin. Sängen pidentäminen 5 cm:stä 10 cm:iin lei odelmsto kikill koepikoill merkitsevästi ti erittäin merkitsevästi. Stoerot lyhyen sängen eduksi suurenivt odelmn niiton viivästyessä. Näin oli sinlit vrsinkin 50 kilon typpitsoll. Stoerot sängenkorkeuksien välillä olivt suurimmilln khdess viimeisåssä niitoss (15.9. j 1.10.). Sängenkorkeuden j niittojnkohdn välinen yhdysvikutus oli kuitenkin merkitsevä vin Mouhijärven kokeess.

12 9 Tulukko 3. Kuiv-inesdot typpitsoittin v ,Koepikk N-tso kg/h Kuiv-inesdot kg/h Odelm Heinä Odelm+heinä Mouhijärvi b Mnink TohMjärvi Vl b Ruukki ) Ruukki b b Rovniemi J 1) Käsittelyt uusittiin 3. nurmivuonn peräkkäin (3 koett). Eri kirjimill merkityt kuiv-inesdot poikkevt merkitsevästi toisistn. Odelmsto oli kikill koepikoill suurimmilln syyskuun puolivälissä tehdyssä niitoss. Tohmjärvellä sto lisääntyi tosin vielä tämänkin jälkeen. Sdon suureneminen ei ollut kuitenkn merkitsevä. Mningll, Ruukiss j Rovniemellä odelmsto ei suurentunut merkitsevästi enää elo-syyskuun Vihteen jälkeen:

13 10 Tulukko 4. Kuiv-inesdot sängenkorkeuden mukn vuosin Koepikk Sängen- Kuiv-inesdot kg/h korkeus cm Odelm Heinä Odelm+heinä Mouhijärvi b b Mnink b b Tohmjärvi b Vl b b Ruukki b Ruukkil) b b Rovniemi b b 1) Käsittely uusittiin 3 nurmivuonn peräkkäin (3 koett). Eri kirjimell merkityt kuiv-inesdot poikkevt merkitsevästi toisistn.

14 Tulukko 5. Kuiv-inesdot odelmn niittojnkohdittin v Koepikk Odelmn niittopäivä Kuiv-inesdot Odelm Heinä Odelm+heinä Mouhijärvi b bc c c b b Mnink b 5980 b 9750 b b 5890 b b b 6080 b b Tohmjärvi b 6500 c b c 6020 b b c 6160 bc b Vl b 5220 bc 7280 bc bc 4990 b 7220 c c 5340 c 7620 d Ruukki ) Ruukki b b b b b b ( b 5580 b 7490 b b 5530 b 7410 b b 5550 b 7300 b Rovniemi b 2990 be 4160 b b 2980 bc 4370 b b 3070 c 4480 b 1) Käsittelyt uusittiin 3. nurmivuonn peräkkäin (3 koett

15 12 Tulukko 6. Vrisinlyyin tulokset odelmn typpilnnoituksen, sängen korkeuden j niittojn vikutuksest odelm,-., heinä- j odelm + heinästoon sekä tlvehtimiseen. Mouhijärvi Mnink Tohinjärvi 0 H 0+H Tlvituho% 0 H 0+H Tlvituho% 0 H 0+H Tlvituho% R A B C AB AC BC ABC x xx xx xx x. x x Vl Ruukki Ruukki *) 0 H 0+H Tlvituho% 0 H 0+H Tlvituho% 0 H 0+H Tlvituho% R A B C AB AC BC ABC xx x x x x X X Cil C1) C1) X Cn W X Cr) > < k cn x (I) CI) (1) (I) CD U) xx x x xx xx x xx *)Koekäsittely uusittiin kusskin kokeess kolmen vuonn peräkkäin (9 koetulost) R A B C AB AC BC ABC Rovniemi mlk 0 H 0+H Tlvituho% xx x xx xx xx x R = Vuodet A = Odelmn typpilnnoitus B = Sängenkorkeus C = Niittojnkoht = ei merkitsevä,p > 0.05 = merkitsevä, P xx = merkitsevä, P < 0.01 = Merkitsevä, P

16 13 Tulukko 7. Odelmsdon rkvlkuis-, kuitu-, klium-, klsium-, mgnesium- j fosforipitoisuudet keskimäärin kikill koepikoill (Mouhijärvi, Mnink, Tohmjärvi, Vl, Ruukki j Rovniemi mlk) Koejäsen Rkvlk.% Kuitu % Tuhk % K % C % Mg % P % Typpilnnoitus 50 14,2 27,0 8,0 2,62 0,40 0,18 0, ,7 27,1 8,0 2,62 0,39 0,20 0,33 Sängenkorkeus 5 14,9 27,1 8,0 2,74 0,42 0,19 0, ,2 27,1 8,0 2,82 0,40 0,20 0,32 Niittoik ,1 26,2 8,20 3,19 0,45 0,21 0, ,8 27,7 7,96 2,90 0,40 0,20 i 0, ,2 27,7 6,92 2,45 0,38 0,17 0, ,6 26,1 6,26 2,08 0,35 0,16 0, Odelmsdon ltu Odelmsdon rkvlkuis- j kuitupitoisuus sekä kivennäiskoostumus keskimäärin kikill koepikoill esitetään tulukoss 7. Typpilnnoitus nosti odelmn rkvlkuispitoisuutt. Odelmsdon kuitupitoisuuteen j kivennäiskoostumukseen typpilnnoituksell ei seijn ollut vikutust. Odelmsdon rkvlkuispitoisuus oli pitkään sänkeen niitettäessä hiemn korkempi kuin lyhyeen sänkeen niitettäessä. Muutoin odelmsdön lduss sängenkorkeuksien välillä ei ollut eroj. Odelmn niittojll oli selvä vikutus odelmsdon ltuun. Mitä myöhemmin odelmsto korjttiin sitä lhisempi oli sdon rkvlkuis-, klsium-, klium-, mgnesium- j fosforipitoisuus.

17 Tulukko 8. Odelmn rkvlkuispitoisuudet j rkvlkuissdot typpitsoittin (oepikk Typpitso Odelmn rkvlkuissto, % kg/h Mouhijärvi 50 17, ,5 334 Mnink 50 13, ,7 477 b Tohmjärvi 50 12, ,3 650 Vl 50 13, ,8 263 Ruukki 50 13, , ) Ruukki 50 11, ,4 256 b Rovniemi 50 16, , ) Koekäsittelyt uusittiin kusskin kokeess kolmen vuonn peräkkäin (9 koetulost). Eri kirjinmerkillä merkityt rkvlkuissdot poikkevt merkitsevästi toisistn.

18 Tulukko 9. Odelmn rkvlkuispitoisuudet j rkvlkuissdot sängen korkeuden mukn Koepikk Sängen korkeus Odelmn rkvlkuissto cm % kg/h Mouhijärvi 5 17, ,7 255 b Mnink 5 13, ,1 342 b Tohmjärvi 5 13, ,5 566 Vl 5 13, ,2 225 b Ruukki 5 13, ,3 121 b 1) Ruukki 5 12, ,7 175 b Rovniemi 5 17, ,6 153 b 1) Koekäsittelyt uusittiin kusskin kokeess kolmen vuonn peräkkäin (9 koetulost). Eri kirjinmerkillä merkityt rkvlkuissdot poikkevt merkitsevästi toisistn.

19 Tulukko 10. Odelmn rkvlkuispitoisuudet j rkvlkuissdot niittojoittin Koepikk Odelmn niittopäivä Rkvlkuissdot % kg/h Mouhijärvi , ,9 355 bc c , ,9 287 b Mnink , ,4 438 b ,0 447 b ,2 366 Tohmjärvi , , , ,4 628 Vl , ,6 300 b ,5 12, Ruukki , ,1 186 b ,5 178 b ,0 148 b 1) Ruukki , ,3 254 b ,2 10, Rovniemi mlk ,0 139 c ,3 216 b ,2 230 b ,6 212 b b b b c 1) Koekäsittelyt uusittu kolmen vuonn peräkkäin.

20 Tulukko 11. Odelmn typpilnnoituksen, sängen korkeuden j niittojnkohdn vikutus nurmen tlvehtimiseen eri koepikoill Koepikk N-lnnoitus kg/h Tlvituho-% Sängen korkeus cm Odelmn niittoik Mouhijärvi Mnink Tohmjärvi Vl Ruukki *) Ruukki ' Rovniemi mlk b b b b 9 b 22 c 3 2 b c 17 c 36 b 8 5 b b 5 c 16 c 33 bc 6 4 b b *) Koekäsittelyt uusittu smll pelloll kolmen vuonn peräkkäin (3 koett).

21 18 Tulukko 12. Odelmn typpilnnoituksen j niittojn vikutus juuriston hiilihydrttipitoisuuteen käsittelyvuoden syksyllä j seurvn keväänä Ruukiss Koe jäsen Lokkuu 1977 Toukokuu 1978 Typpilnnoitus 14/10 5/5-15/5 % kuiv-ineest 50 N 15,4 5,3 100 N 14,5 3,6 Niittoik ,6 5, ,3 4, ,6 4, ,7 3,8

22 Odelmn rkvlkuissdot Odelmn rkvlkuissdot esitetääntulukoiss Vikk odelmn typpilnnoituksen nostminen 50 kilost 100 kiloon lisäsi odelmn rkvlkuispitoisuutt kikill koepikoill, lisätty typpilnnoitus suurei odelmn rkvlkuissto tilstollisesti merkitsevästi kuitenkin vin Pohjois-Svon j Pohjois-Pohjnmn tutkimussemien kokeiss. Odelmn rkvlkuispitoisuus oli useimmill koepikoill pitkään sänkeen niitettäessä hiemn korkempi kuin lyhyeen sänkeen korjttess. Odelmn rkvlkuissto oli kuitenkin pitkään sänkeen niitettäessä selvästi pienempi kuin lyhyeen sänkeen niitettäessä. Tämä johtui siitä että odelmn kuivinesto oli merkitsevästi pienempi, pitkään kuin lyhyeen sänkeen niitettäessä. Odelmn rkvlkuispitoisuus leni kikill koepikoill niiton siirtyessä myöhäisemmäksi. Rkvlkuispitoisuuden leneminen johtui pääsiss kuiv-inesdon suurenemisest. Tohmjärveä lukuunottmtt odelmn rkvlkuissto oli eimmäisessä niitoss merkitsevästi pienempi kuin myöhemmissä niitoiss. Useimmill koepikoill lokkuun lun niitoss odelmn vlkuissto oli lhisempi kuin syyskuuss tehdyissä niitoiss Odelmn käsittelyn vikutus tlvehtimiseen Odelmn käsittelyn vikutus tlvehtimiseen esitetään tulukoiss 6 j sekä kuviss Odelmn typpilnnoituksen nostminen 50 kilost 100 kiloon lisäsi tlvituhoj kikill koepikoill. Erot olivt tilstollisesti merkitseviä vin Pohjois-Svon, Krjln j Lpin tutkimussemill. Typpilnnoituksen vikutus oli sitä hitllisempi mitä myöhemmin odelmsto korjttiin.

23 20 Odelmn niittosängen korkeudell ei ollut selvää vikutust tlvehtimiseen. Sen sijn odelmn niittojn siirtyminen elokuun puolivälistä myöhemmäksi lisäsi Mouhijärveä lukuunottmtt tlvituhoj. Tlvituhot olivt suurimmt silloin,kun odelmn niitto oli tehty syyskuun puolivälissä. Tlvituhot khdess viimeisessä niitoss olivt suurimmt silloin, kun odelmlle oli nnettu 100 kilon typpilnnoitus j sto oli korjttu 5 cm:n sänkeen. Pohjois-Pohjnmn tutkimussemn kokeist vuosin tehdyissä nlyyseissä typpilnnoituksell j niittojll ei todettu olevn tilstollisesti merkitsevää vikutust juuriston hiilihydrttipitoisuuteen. 100 kilon typpitsoll juuriston hiilihydrttipitoisuus oli kuitenkin sekä syksyllä että keväällä hiemn lhisempi kuin 50 kilon typpitso. Smoin juuriston hiilihydrttipitoisuus lski johdonmukisesti odelmn niiton siirtyessä myöhäisemmäksi Odelmn käsittely j seurvn vuoden heinäsdot Odelmn käsittelyä seurvn vuoden heinäsdot esitetään tulukoiss 3-6 j kuviss 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, j 16. Vikk odelmlle nnettu 100 kilon typpilnnoitus heikeikin nurmen tlvenkestävyyttä ei seurvn vuoden heinäsdoiss typpitsojen välillä ollut tilstollisesti merkitseviä eroj. Vin Krjln j Lpin tutkimussemill odelmn typpilnnoituksen nostminen 50 kilost 100 kiloon lei hiemn heinästo. Sdonlennus näkyy selvimmin, kun odelm oli niitetty syyskuun puolell. Ruukiss odelmn typpilnnoituksen vikutus seurvn vuoden heinästoon oli päinvstinen. Kun odelm oli niitetty edellisenä syksynä pitkään sänkeen, stiin seurvn vuonn suurempi sto kuin, jos niitto oli tehty lyhyeen sänkeen. Millään koepikll stoero ei ollut kuitenkn tilstollisesti merkitsevä.

24 21 St-Hämeen j Pohjois-Pohjnmn tutkimussemill odelmn niittojll ei ollut vikutust nurmen tlvehtimiseen. Näillä koepikoill odelmn niittojll ei ollut myöskään vikutust seurvn vuoden heinästoon. Muill koepikoill niittoikojen välillä oli merkitseviä stoeroj, smoin kuin Ruukin jtketuss kokeess. Pohjois-Svon tutkimussemll Mningll seurvn vuoden heinästo oli pienin, kun odelmn niitto oli tehty edellisenä syksynä syyskuun puolivälissä. Näin oli sinlit myös Tohmjärvellä j Vlss. Lpin tutkimussemll seurvn vuoden heinästo oli merkitsevästi pienempi, jos odelmn niitto siirtyi elokuun puolivälistä myöhäisemmäksi Kokonissdot (odelmsto+seurvn vuoden heinästo) Kokonissdot esitetään tulukoiss 3-6. Kokonissdoiss, jolloin lskettiin yhteen syksyn odelms4- to j seurvn vuoden heinästo, oli typpitsojen välillä tilstollisesti merkitsevä ero vin Ruukin jtketuss kokeess. Täällä odelmlle nnettu 100 kilon typpilnnoitus ntoi suuremmn kokonissdon kuin 50 kilon typpilnnoitus. Myös Mouhijärven, Mningn j Vln kokeiss 100 kilon typpilnnoitus ntoi suuremmn kokonissdon kuin 50 kilon typpilnnoitus. Stoerot eivät olleet kuitenkn tilstollisesti merkitseviä. Odelmn niitto pitkään sänkeen (10 cm) pienei odelmsto siinä määrin, että kokonissto jäi Tohmjärveä j Ruukki lukuunottmtt pienemmäksi kuin niitettäessä odelm lyhyeen sänkeen (5 cm). Pienin kokonissto stiin, kun odelmn niitto tehtiin elokuun puolivälissä. Sen sijn, jos odelmn niitto tehtiin elo-syyskuun vihteess ti myöhemmin, ei kokonissdoiss ollut suuri eroj. Ainostn Vlss odelmn korjuu syyskuun lopuss ntoi merkitsevästi suuremmn kokonissdon kuin ikisemmt korjuut.

25 22 5. TULOSTEN TARKASTELUA Sääolot olivt kikkin koevuosin nurmien tlvehtimiselle suotuist. M routntui kikill koepikoill kikkin koevuosin. Tlvituhoj esiintyikin keskimääräistä vähemmän. Jääpoltett ei esiintynyt juuri linkn. Tlvituhosieniä oli vin ruslumisill lueill, eniten Lpin tutkimussemll. Keskimäärin suurimmt tlvituhot olivt Tohmjärvellä (26 %) j pienimmät Ruukiss (4 %). Koekäsittelyjen vikutus tlvehtimiseen oli pienempi kuin ikisemmin suoritetuiss kokeiss (HAKKOLA 1974, HUOKUNA j HIIVOLA 1974). Tulokset ovt kuitenkin smuuntisi Typpilnnoitus Typpimäärän lisääminen 50 kilost 100 kiloon lisäsi odelmsto odotettu vähemmän. Tohmjärvellä j Mningll, joss stiin suurimmt odelmsdot, typpitsojen välillä ei ollut odelmsdoiss merkitsevää ero. Näillä koepikoill suurempi typpimäärä lkoutti ksvusto. Mouhijärven hiesumll 100 kilon typpilnnoitus lisäsi odelmsto merkitsevästi 50 kilon typpimäärään verrttun. Myös Vlss j Ruukiss stiin merkitsevä sdonlisäys. Odelmsdot näillä koepikoill olivt kuitenkin melko pienet. Jott odelmst stisiin hyvää säilörehun rk-inett tulisi rkvlkuispitoisuuden oll vähintään 16 %. Pienemmällä typpimäärällä tähän yllettiin St-Hämeen j Lpin tutkimussemill. Muill koepikoill pienemmällä typpimäärällä stiin riittävän vlkuispitoist rehu vin tehdyssä niitoss, jolloin sdon määrä oli vrsin pieni. Rus typpilnnoitus (100 N ) lisäsi tlvituhoj. Tlvehtimisvuriot olivt kuitenkin sen verrn vähäisiä, että ne ehtivät korjntu heinäntekoon mennessä. Jos sto olisi korjttu seurvn vuonn säilörehuksi, olisi tlvituhojen vikutus sttnut näkyä eimmäisessä korjuuss hiemn premmin.

26 Sängenkorkeus Sängen pidentäminen 5 cm:stä 10 cm:iin lei oielmsto odotettu enemmän. Pitkään sänkeen niitettäessä sdost menetettiin keskimäärin kikill koepikoill peräti 30 %. Ruotsiss tehdyssä tutkimuksess yhden cm:n lisäys sänkeen lei sto 2-3 % (SVENSSON 1973). Sängenkorkeudell oli vin vähäinen vikutus odelmsdon ltuun. Odelmn rkvlkuispitoisuus kohosi hiemn sängenpituutt lisättäessä. Tämä johtui siitä, että korsien osuus pitkään sänkeen niitettäessä oli pienempi kuin lyhyeen sänkeen niitettäessä. Tämä lei ilmeisesti lehti-vrsisuhdett. Tätä ei tutkimuksiss kuitenkn selvitetty. Aikisemmåt tutkimukset ovt osoittneet, että pitkä sänki' prnt tlvenkestävyyttä (HUOKUNA 1960, HAKKOLA 1974). Tässä koesrjss sängenkorkeuden vikutus tlvehtimiseen ei ollut kovin selvä. Jonkin verrn stiin kuitenkin viitteitä siitä, että jos odelmn niitto siirtyy syyskuun puoliväliin, on pitkä sänki edullisempi kuin lyhyt sänki. Sängenkorkeuden lisääminen 5 cm:stä 10 cm:iin kohotti seurvn vuoden heinästo kikill koepikoill, joskn ei merkitsevästi. Sdonlisäys johtui lähinnä siitä, että pitkään sänkeen niitetty ksvusto lähti keväällä nopemmin ksvuun Niittojnkoht Kun odelmn niitto siirrettään myöhäisemmäksi, sdn suurempi sto. Tässä koesrjss odelmsto suureni syyskuun puoliväliin skk. Pohjoisimmill koepikoill mm. Ruukiss j Rovniemellä ksvu pysähtyi hiemn tätä ikisemmin. Toislt sdon suuretess nurmirehun ltu usein huononee syksyä kohti. Näin kävi myös näissä kokeiss. Odelmsdon rkvlkuis- j kivennäispitoisuudet lskivt. Myöhään korjtun syysruohon sokeripitoisuus on usein lhinen, lisäksi ruoho on phnhjuist j huonosti mittv (HUOKUNA 1975).

27 24 Tlvituhot olivt useimmill koepikoill suurimmt, kun niitto oli tehty syyskuun puolivälissä. Kun tällöin ksvusto niitettiin 2-3 viikko ennen ksvukuden päättymistä, ksvit loittivt vielä uuden ksvun j kuluttivt vrrvinto loppuun. Uutt vrrvinto ei ehtinyt enää kertyä ennen tlven tulo (HUOKUNA 1975). Tähän viittsivt myös Pohjois-Pohjnmn tutkimussemn kokeest tehdyt juuriston hiilihydrttimääritykset. Odelmn niittojn vikutus tlvehtimiseen näkyy jonkin verrn myös seurvn vuoden heinäsdoiss, joskn ei kovin selvästi. Stotulokset pitävät kuitenkin yhtä tlvehtimis - hvintojen ks. Pienin heinästo stiin seurvn vuonn, kun odelmn niitto tehtiin syyskuun puolivälissä. Jos sto olisi korjttu säilörehusteell, olisivt stoerot sttneet oll suurempi. Kun lskettiin yhteen odelmsto j seurvn vuoden heinästo tsoittuvt stoerot lähes täysin. Kuitenkin, jos odelm niitettiin jo elokuun puolivälissä jäi kokonissto muit niittoikoj pienemmäksi. Siirtämällä odelmsdon korjuun myöhäisemmäksi sto suurenee, j toislt seurvn vuoden heinästo pienenee. 6. PAATELMAT Lppi lukuunottmtt odelmn typpilnnoituksen tulisi oll lähempänä 100 kuin 50 kg/h. Nykyisiä typpisuosituksi, Etelä- j Keski-Suomeen 90 kg/h j Lppiin 70 kg/h, voidn pitää oiken osuvin (ANON 1986). Mitä ikisemmin heinästo korjtn sitä pitempi ik jää odelmn ksvulle j sitä suurempi typpilnnoituksen tulee oll. Toislt on muistettv, että liillinen typen käyttö syksyllä joht ksvun jtkumiseen liin myöhään, jolloin ksvien kristuminen estyy j syntyy tlvituhoj.

28 25 Tutkimustulokset vhvistvt ikisempi käsityksiä siitä, että jos odelmn niitto tehdään syyskuun puolell, knntt tlvehtimisen vrmistmiseksi jättää pitkä sänki. Sopiv sängen pituus on.7-8 cm. Jos peltolohko on epätsinen, on pitkä sänki myös suositeltv. Tällöin vältetään mulln joutuminen rehuun. Jälkiksvun knnlt pitkä sänki on myös edullinen. Kun odelmsdon ltu huononee syksyä kohti j toislt tlvehtimisriski ksv, ei odelmn niitto knnt siirtää liin myöhäiseksi. Erityisesti niitto 2-3 viikko ennen ksvukuden päättymistä tulisi välttää. Etelä- j Keski- Suomess tämä kriittinen jnkoht on useimmiten syyskuun lkupuoliskoll ti viimeistään syyskuun puolivälissä, Lpiss jo elokuun puolivälissä. Jos odelm niitetään vst sitten, kun ksvu on jo pysähtynyt,ei niittojnkohdst johtuvi tlvituhoj yleeä esiinny. Tähän ikn korjtun ruohon ruokinnllinen rvo on kuitenkin niin huono, että näin myöhäistä korjuut ei voi suositell. Etelä-Suomess Odelmn korjuu pitäisi tehdä viimeistään syyskuun luss, Keski-Suomess elo-syyskuun vihteess j Lpiss jo elokuun puolivälissä.

29 26 Kuiv-inesto kg/h cm/MON \ 5 cm/50 N cm /100 N 10 cm/50 N Niittoik Kuv 1. Keskimääräiset odlmsdot käsittelyvuonn St-Hämeen tutkimussemll Mouhijärvellä Kuiv-inesto kg/h /50 10/100 5/50 5/ Niittoik Kuv 2. Keskimääräiset heinäsdot odelmn käsittelyn jälkeisenä vuonn St-Hämeen tutkimussemll Mouhijärvellä

30 27 Kuiv-ine sto k g/h /100 5/50 10/ / Niittoik Kuv 3. Keskimääräiset odelmsdot käsittelyvuonn Pohjois-Svon tutkimussemll Mningll Kuiv-inesto kg/h /100 10/50 5/50 10/ Nfitto Kuv 4. Keskimääräiset heinäsdot käsittelyn jälkeisenä vuonn Pohjois-Svon tutkimussemll Mningll

31 28 Kuiv-inesto kg/h Niittoik Kuv 5. Keskimääräiset odelmsdot käsittelyvuonn Krjln tutkimussemll Tohmjärvellä Kuiv-inesto kg/h Niittoik Kuv 6. Keskimääräiset heinäsdot käsittelyn jälkeisenä vuonn Krjln tutkimussemll Tohmjärvellä

32 29 Kuiv-inesto kg/h / 100 5/ /100 10/ Niittoik Kuv 7. Keskimääräiset odelmsdot käsittelyvuonn Kinuun tutkimussemll Vlss Kuiv-inesto kg /h /100 10/50 5/50 5/ Niitto!Rik Kuv 8. Keskimääräiset heinäsdot käsittelyn jälkeisenä vuonn Kinuun tutkimussemll Vlss

33 30 Kuiv-inesto kg/h Niittoik Kuv 9. Keskimääriset odelmsdot käsittelyvuonn Pohjois Pohjnmn tutkimussemll Ruukiss Kuiv-inesto kg/h / /50 10/ Niittoik Kuv 10. Keskimääräiset heinäsdot käsittelyn jälkeisenä vuonn Pohjois Pohjnmn tutkimussemll Ruukiss

34 31 Kuiv-inesto kg/h Niittoik Kuv 11. Keskimääräiset odelmsdot käsittelyvuonn Pohjois-Pohjnmn tutkimussemll Ruukiss Käsittelyt uusittiin kolmen nurmivuonn peräkkäin (3 koett, 9 stotulost). Kuiv-inesto kg/h /1 00 5/50 10/ , Niittoik Kuv 12. Keskimääräiset heinäsdot käsittelyn jälkeisenä vuonn Pohjois-Pohjnmn tutkimussemll Ruukiss Käsittelyt uusittiin kolmen nurmivuonn peräkkäin (3 koett, 9 stotulost).

35 32 Kuiv-inesto kg/h Niittoik Kuv 13. Keskimääräiset odelmsdot käsittelyvuonn Lpin tutkimussemll Rovniemellä Kuiv-inesto kg/h Niittolk Kuv 14. Keskimääräiset heinäsdot käsittelyn jälkeisenä vuonn Lpin tutkimussemll Rovniemellä

36 33 Kuiv-inesto kg/h Niittoik Kuv 15. Keskimääräiset odelmsdot käsittelyvuonn kikill koepikoill (Mouhijärvi, Mnink, Tohmjärvi, Vl, Ruukki j Rovniemi mlk) Kuiv-inesto kg/h Niittoik Kuv 16. Keskimääräiset heinäsdot käsittelyn jälkeisenä vuonn kikill koepikoill (Mouhijärvi, Mnink, Tohmjärvi, Vl, Ruukki j Rovniemen mlk)

37 34 Ttvituho 0 /0 5 cm/10 0 N 10 cm/100 N 5 cm/50 N 10 cm/5 0 N Niittoik Kuv 17. Odelmn typpilnnoituksen, sängen korkeuden j niittojnkohdn vikutus nurmen tlvehtimiseen St-Hämeen tutkimussemll Mouhijärvellä Ttvituho 0/ Niittoik Kuv 18. Odelmn typpilnnoituksen, sängen korkeuden j niittojnkohdn vikutus nurmen tlvehtimiseen Pohjois-Svon tutkimussemll Mningll

38 35 Tlvituho olo Niittoik Kuv 19. Odelmn typpilnnoituksen, sängen korkeuden j niittojnkohdn vikutus nurmen tlvehtimiseen Krjln tutkimussemll Tohmjärvellä Tlvituho olo Niittoik Kuv 20. Odelmn typpilnnoituksen, sängen korkeuden j niittojnkohdn vikutus nurmen tlvehtimiseen Kinuun tutkimussemll Vlss

39 36 Tlvituho 0/ /100 10/50 5/1 00 5/ Niittoik Kuv 21. Odelmn typpilnnoituksen, sängen korkeuden j niittojnkohdn vikutus tlvehtimiseen Pohjois- Pohjnmn tutkimussemll Ruukiss Tlvituho olo Niittoik Kuv 22. Odelmn typpilnnoituksen, sngen korkeuden j niittojnkohdn vikutus nurmen tlvehtimiseen Pohjois-Pohjnmn tutkimussemll Ruukiss Käsittelyt uusittiin kolmen vuonn peräkkäin (3 koett, 9 koetulost).

40 37 Ttvituho Olo 50 GO Niittoik Kuv 23. Odelmn typpilnnoituksen, sängen korkeuden j niittojnkohdn vikutus nurmen tlvehtimiseen Lpin tutkimussemll Rovniemellä Ttvituho olo , Niittoik Kuv 24. Odelmn typpilnnoituksen, sängen korkeuden j niittojnkohdn vikutus nurmen tlvehtimiseen keskimäärin kikill koepikoill (Mouhijärvi, Mnink, Tohmjärvi, Vl, Ruukki j Rovniemi mlk)

41 38 KIRJALLISUUSLUETTELO ANON, Viljvuustutkimuksen tulkint peltoviljelyssä. Viljvuusplvelu Oy. 63 p. ADAMS, V.E. & TWERSKY, M Effect of soil fertility on winterkilling of costl bermudgrss. Agron. Jour. 52: HAKKOLA, H Sängenkorkeus j syysniiton jnkoht. Koetoimint j Käytäntö. 31:9:29. HAGSAND, E. & LANDSTRÖM, S Slåtterteknike inverken på vlle vkstning och övervintring i Norr Sverige. Röbäcksdlen meddelr 10:1-41. HUOKUNA, E The effect of differentil cutting on the growth of cocksfoot (Dctylis glomert). Proc. 8 th Intern. Grssl. Congr. 1960, Leikkuukertojen lukumäärän j leikkuukorkeuden vikutus koirnheinänurmiin. Ann. Agric. Fenn. 4:3. HUOKUNA, E. & HIIVOLA, S-L, The effect on hevy nitrogen fertiliztion on swrd deity nd winter survivl of grsses. Ann. Agric. Fenn. 13:2: HUOKUNA, E Nurmien syysniitto. Pellervo 76:12: NISSINEN, 0. & SALONEN, A Sclerotini borelis-sienen merkitys nurmiheinien tlvehtimiseen heikentäjänä Helsingin yliopiston koetilll Inrin Muddusniemessä 'vuosin II Virjelytekniikn vikutus nurmen tlvehtimiseen. Mtl. tiet. Seur. Julk. 44:2: PAULSEN, G. & SMITH, D Orgnic reserves, xilry bud ctivity, nd herbge yield of smooth bromegrss s influenced by time of cutting, nitrogen fertiliztion, nd shding. Crop. Sci. 9: PULLI, S nurmen viljelytekniikk. Nurmien tlvehtiminen. Tieto Tuottmn 31: SOMOGYI, M Notes on Sugr Determintion. Journl of Biol. Chem. 195: SVENSSON, K Skördemetode, stubbhöjde och skördetide inflytnde på slottervlle återväxt och övervintring. Röbecksdlen meddelr 14:1:11.

42 39 THOMSON, A.J The effect of utumn mngement on winter dmge. J. Brit. Grssl. Soc. 29: WILLARD, C.J. & MCCLURE, G.M The quntittive development of tops nd roots in bluegrss with n improved method of obtining root yields. J. Amer. Soc. Agron. 24: OYEN, J Different stubble heights of some importnt medow grsses. Meld. fr Norges Lndbr. hogsk. 57:20.

43 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TIEDOTTEET 1983 Mtlouden tutkimuskeskuksen yksiköiden tiedotteet p. KONTTURI, M. Mllsohr - kirjllisuusktsus. 42 p. NORDLUND, A. & ESALA, M. Mtlouden sääplvelut ulkomill. Kirjllisuustutkimus. 66 p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virllisten ljikekokeiden tuloksi p. + 4 liitettä. SUONURMI-BASI, R. & HUOKUNA, E. Kliumin lnnoitustson j -tvn vikutus tuorerehunurmien stoihin j miden K-pitoisuuksiin. 13 p. + 8 liitettä. KEMPPAINEN, E. & HEIMO, M. Förbättring v stllgödsel utnyttjnde. Litterturöversikt: 81 p. MULTAMÄKI, K. & KASEVA, A. Kotimiset ljikkeet. 10 p. LÖFSTRÖM, I. Ksvien sisältämät ineet tuholistorjunnss. 26 ID HEIKINHEIMO, 0. Kirvojen preprointi j määritys. 67 p liitettä. SAARELA,I. Soklin fosforimlmi fosforilnnoitteen. p Humuspitoiset lnnoitteet. p YLÄRANTA, T. Jordnlysmetoder i de nordisk ländern. 13 p. LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Avomn vihnnesksvien ljikekokeiden tuloksi vuosilt p. KIVISAARI, 5. & LARPES, G. Kylvöjnkohdn vikutus kevätvehnän,ohrn j kurn stoon 10-vuotiskuten Tikkurilss. 54 p. ERVIÖ, R.,Mperäkrttselitys. ESPOO - INKOO. 26 p. BREMER, K. Ydinksvien tuottminen ksvisolukkoviljelyn vull. 63 p Tiivistelmät etäistä MTTK :n julkisuist p. ESALA, M. & LARPES, G. Kevätviljojen sijoituslnnoitus svimill. 35 p. ETTALA, E. Ayrshire-, friisiläis- j suomenkrjlehmien vertilu kotoisill rehuill. 7 p liitettä.

44 LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Keräklin ljikekokeiden tuloksi vuosilt p. KURKI,.L. Tomttiljikkeet j hiilidioksidin lisäys. Ksvihuonetomtin viljelylämpötiloist. Ksvihuonekurkun tuentmenetelmien vertilu. Sijoituslnnoitus j ksvulustn ilmstus ksvihuonekurkull j tomtill 21 p VUORINEN, M. Itlinriheinä j viljt tuorerehunä.. 17 p. ANISZEWSKI, T. Lupiini viherlnnoitusksvin. Arviointej esikokeiden j kirjllisuuden pohjlt. 11 p. HUOKUNA, E. & HAKKOLA, H. Koirnheinän j timotein ksvu j rehurvon muutokset säilörehusteell. 54 p. VALMARI, A. Roudn kehittymisen tilstollinen mlli. 33 p.. HAKKOLA, H. Kuonklkituskokeiden tuloksi p. SIPOOLA, J. & SAARELA, I. Eräät m-nlyysimenetelmät fosforilnnoitustrpeen ilmisijoin. 20 p. RAVANTTI, S. Terhi,-punnt. 37 p. URVAS, L. & HYVÄRINEN, S. Kolme rvinnesuhdett Suomen mljeissä. 10 p. ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., KERSALO, J. & NORDLUND, A. Mtlouden sääplvelukokeilu kesällä p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virllisten ljikekokeiden tuloksi p. + 4 liitettä. JUNNILA, S. Ympäristötekijöiden vikutus herbisidien käyttäytymiseen mss. Kirjllisuustutkimus. 15 p. + 4 liitettä'. PESSALA, R., HAKKOLA, H. & VALMARI, A. Kylvöjn merkitys porkknn viljelyssä. 22 p. NISULA, H. Uusimpi tuloksi Ruukin lihnutkokeist. 39 p. SAARELA, I. Kevätöljyksvien boorilnnoitus. 122 p. ± 2 liitettä. URVAS, L. Mperäkrttselitys. PORI - HARJAVALTA. 28 p liitettä. LEHTINEN, 5. Avomvihnnesten lnnoitus- j kstelukokeet p liitettä. ANISZEWSKI, T. & SIMOJOKI, P. Rikkksvien siementen määrä j elinvoim eräillä MTTK :n kiertokoelueill. Kirjllisuustutkimus j MTTK. :p kolmen tutkimussemn näytteiden nlyysi. p PALDANIUS, E. & SIMOJOKI, P. Rikkksvien siementen määrä j elinvoim Stkunnn j Etelä-Pohjnmn tutkimussemien mnäytteissä. p

45 23. RINNE, S-L. & SIPPOLA, J. Mtlouden jätteiden kompostointi. 52 p, Typpi -j fosforilisä oljen kompostoinniss II Mtlouden jättet kompostin rk-inein III Kompostin rvo lnnoitteen 1985 Tiiyistelmiä MTTK:n tutkimuksist j julkisuist p. ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., NORLUND, A. & PILLI-SIHVOLA, Y. Mtlouden sääplvelukokeilu kesällä p. ETTALA, E. Säilörehu Mtlouden tutkimuskeskuksen lypsykrjkokeiss luvull. 270 p. ETTALA, E. Lidun lypsykrjruokinnss. 220 p.. TUORI, M. & NISULA, H. Ruokintrutiinien merkitys nudoill. Kirjllisuustutkimus. 38 p. TURTOLA, E. & JAAKKOLA, A. Viljelyksvin j.lnnoitustson vikutus typen j fosforin huuhtoutumiseen svimst. 43 p. AURA, F. Avomn vihnnesten veden j typen trve'. Nitrogen nd wter'reguirements for crrot, beetroot, onion nd cbbge. 61 p..puutrhoston tutkimustuloksi. Timitrh j dendrologi. 94 p. KEMPPAINEN, E. Kuivikkeen vikutus lnnn rvoon. Kuivikkeiden mmonikin sitomiskyky. 25 p. JAAKKOLA, A., HAKKOLA, H.,'HIIVOLA, S-L., JÄRVI, A., KÖYLIJÄRVI, J. & VUORINEN, M. Terästeollisuuden kuont klkitusinein. 44 p. JAAKKOLA, A., ETTALA, E., HAKKOLA, H., HEIKKILÄ, R. & VUORINEN, M. Siilinjärven klkki klkitusineen. 53 p. TAKALA, M. Asumjätevesien imeyttäminen mhn j energipjun viljely imeytyskentällä. 36 p: JOKINEN., & HYVÄRINEN, S. Eri,mljien mgnesiumpitoisuus j sen vikutus rvinnesuhteisiin C/Mg j Mg/K. 15 p. JUNNILA, 5. Rikkksvien siemepten itämislepo. Kirjllisuusktus. 29 p. MÄKELÄ, K. Tlven ikn kuolleiden ryhmäruusujen versoiss esiintyvä sieniljisto vuosin p. + 8 liitettä. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virllisten ljikekokeiden tuloksi p. + 4 liitettä.

46 SÄKÖ, J. Mtlouden tutkimuskeskuksen puutrhosstoll Piikkiössä kokeillut j kokeiltvn olevt omenljikkeet. Perusrungon merkitys omenpuiden tlvehtimisess SÄKÖ,J. & LAURINEN, E. Omenpuiden hrjuistutus. HIIRSALMI, H. & SÄKÖ,J. Mikn jlostus johtnut tulokseen. ETTALA, E., SUVITIE, M., VIRTANEN, E., PITKÄNEN, T., ZITTING, M., NÄSI, M., TUOMIKOSKI, T. & NISKANEN, M. tuotteet lihmullien rehun. 51 p. Metsä -j mtlouden sivu- MANNER, R. & AALTONEN, T. Pitko-syysvehnä. 6 p + 27 liitettä MANNER, R. & AALTONEN, T. Krtno-syysruis. 5 p + 13 liitettä. ANISZEWSKI, T. Lupiini viljelyksvin. 134 p. HUOKUNA, E., JÄRVI, A., RINNE, K. & TALVITIE, H. ksvuston j heinäseoksen. p Nurmiplkoksvit puhtn HUOKUNA, E. Apiln phkhomeen esiintymisestä. p HUOKUNA, E. & HÄKKINEN, S. Englnninriheinä säilörehunurmiss. p VIRKKUNEN, H., KOMMERI, M., LARPES, E., MICORDIA, A. & LAMPILA, M. Eri säilöntäineet sikuivtun j tuoreen sällörehun vlmistuksess sekä kiinteä j nousev väkirehun nnostus mullien ksvtuksess. p VIRKKUNEN, H., KOMMERI, M., SORMUNEN-CRISTIAN, R. & LAMPILA, M. Eri säilöntäineet nurmirehun säilönnässä. p RISSANEN, H., ETTALA, E., MELA, T. & MUSTONEN, L. Litumen sdetuksen j väkirehujen käytön vikutus lehmien tuotoksiin. p RISSANEN, H., KOSSILA, V. & VASARA, A. Uren, Ure-Foeforihppo-Viherjuhoyhdisteen (UPV) j soijn vertilu rkvlkuislähteinä midontuotntokokeiss lehmillä. p KOSSILA, V., KOMMERI, M. & RISSANEN, H. Monoklsiumfosftti j urefosftti sekä käsittelemätön olki j mmonikill käsitelty olki mullien ruokinnss. p KORTET, 5. Pun-piln piklliskntojen ekologi. 66 p. MEHTO, U. Viljojen rikkksvien torjunt ilmn herbisidejä. Kirjllisuustutkimus. 77 p. HUHTA, H. & HEIKKILÄ, R. 24 p. + 2 liitettä. Rehuviljn viljely Pohjois-Krjlss.

47 1986 KEMPPAINEN, E. Krjnlnnn hoito j käyttö Suomess. 102 p. + 6 liitettä. KEMPPAINEN, E. & HAKKOLA, H. Lietelnt nurmen peruslnnoitteen. 25 p. N1EMELÄINEN, 0. Nurmmikkoheinien ominisuudet. Kirjllisuustutkimus. Tuloksi punntojen j niittynurmikn virllisist nurmikon ljikekokeist vuosilt p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virllisten ljikeko- keiden tuloksi p.+ 4 liitettä. NIEMELÄINEN, 0. & PULLI, S. Pun-pilljikkeiden siemenmuodostus. Tuloksi piln virllisist siemenviljelyn ljikekokeist vuosilt p NIEMELÄINEN, 0. Syksyn, tlven j kevään lämpö- j vlo-olojen vikutus koirnheinän, niittynurmikn j punndn röyhymuodostukseen. Kirjllisuustutkimus. 51 p. ERVIÖ, L-R. & ERKAMO, M. Pkettipellon viljelyn uudelleen loittminen herbisidien vull. ERVIÖ, L-R. HIIVOLA, S-L. Korren vhvistminen timotein siemenviljelyksillä. Klormekvtin käyttö timotein siemennurmill. ERVIÖ, L-R. & HIIVOLA, S-L. Herbisidien käytön vähentäminen viljksvus- toss. KEMPPAINEN, E. & HAKKOLA, H. Säilörehun puristeneste j virts lnnoittein. 43 p. MATIKAINEN, A. & HUHTA, H. Nurmiksviljikkeet Krjln tutkimussemll. 24 p. SOVERO, M. Nops-kev'åtrypsi. 15 p. + 2 liitettä. NIEMELÄ, P. Kuiviketurpeen soveltuvuus turkistrhoill kertyvän sonnn j virtsn käsittelyyn. 15 p + 4 liitettä. PULLI, S., Vestmn, E., TOIVONEN, V. & AALTONEN, M. Yksivuotisten tuorerehuksvien-sopeutuminen Suomen ksvuoloihin. 51 p. SIMOJOKI, P.,' RINNE, S-L., SIPPOLA, J., K., HIIVOLA, & TALVITIE, H. Hernekurst stv typpilnnoitushyöty. 27p liitettä.

48 15. SÄKÖ, J. & YLI-PIETILÄ, M. Hedelmäpuiden j mrjksvien tlvehtiminen tlvell p. MANNER, R. & KORTET, S. Niin-ohr. 31 p + 1 liite. TURTOLA, E. & JAAKKOLA, A. Viljelyksvin, lnnoituksen j sdetuksen vikutus kliumin, klsiumin, mgnesiumin, ntriumin, sulfttirikin sekä kloridin huuhtoutumiseen svimst. 43 p. TOIVONEN, V. & LAMPILA, M. Juuriksvisäilörehujen vlmistus, ltu, rehurvo j mhdollinen käyttö etnolin vlmistuksess. 106 p liitettä. 71. RAVANTTI, S. Iki-timotei. 33 p + 1 liite. URVAS, L. & VIRRI, K. Mperäkrttselitys. Turku-Rymättylä liitettä. VUORINEN, M. Klkituskokeiden tuloksi srturvemlt p LEIVISKÄ,P. & NISSILÄ, R. Säämittuksen tuloksi Pohjois-Pohjnmn tutkimussemll Ruukiss. 31 p. HAKKOLA, H., HEIKKILÄ, R., RINNE, K. & VUORINEN, M. sängenkorkeus j niittoik. 39 p. Odelmn typpilnnoitus, NIEMELÄ, T. & NIEMELÄINEN, 0. Ksvulustn tiivistyminen j nurmikon kuluminen nurmikon stressitekijöinä. Kirjllisuusktsus. p. 1-30: NIEMELÄ, T. Siirtonurmikon ksvtus j käyttö. Kirjllisuusktsus. p LUOMA, S., RAHKO, I. & HAKKOLA, H p. Kiinnklin viljelykokeiden tuloksi MUSTONEN, L., PULL1, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. tuloksi p. + 9 liitettä. Virllisten ljikekokeiden 9. YLI-PIETILÄ, M., SÄKÖ, J. & KINNANEN, H. Puuvrtisten koristeksvien tlveh- timinen tlvell p.

49 ' 9?- 4tt -." 4F rfl-:' X^,. 2, ;t;:=3- ' ,-,`5, ?,, , -' ::';;,.4,7.2.: -2, ''''',',' -' 4t4"-4t,,s4f r,,,.,,,,-,-, -,, ', 2,4, -t `12 '12,c