Kaavitus- ja maapliittinen kysely Etelä-Savn kuntapäättäjille
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Kaavitus- ja maapliittisen kysely kuntapäättäjille Kaavitusinsinööripiskelija Henna Arkk tti yhteyttä maakuntaliittn pinnäytetyön tiimilta. Yhteisen mietinnän jälkeen päädyttiin kuntapäättäjille suunnattuun kaavitus- ja maapliittiseen kyselyyn. Kuntapäättäjien kaavitus- ja maapliittista kulutustarvetta ja saamisentasa ei le selvitetty kk valtakunnassa pitkiin aikihin. Kuntavaalien takia myös ajitus li hyvä. Kysely laadittiin työryhmässä, jhn kuuluivat Jarm Vauhknen ja Janne Nulppnen Etelä-Savn maakuntaliitsta, Jarm Mäkelä Karttaak Oy:stä, Sim Kaksnen Sulkavan Palvelut Oy:stä ja kaavitusinsinööripiskelija Henna Arkk Lahden ammattikrkeakulusta. Työryhmä kkntui klmesti syksyn 2012 aikana. Kyselyllä haluttiin tukea kuntapäättäjien kaavitus- ja maapliittista kulutusta selvittämällä kulutustarvetta, -tiveita ja tämänhetkistä saamisen tasa. Lisäksi kyselyllä haluttiin herätellä kuntapäättäjät ymmärtämään maaplitiikan merkitystä erityisesti nyt, kun kunnissa eletään suurten muutsten aikja. Kyselylmake n tämän ksteen liitteenä. Mikkelissä Jarm Vauhknen Aluesuunnittelujhtaja Henna Arkk Kaavitusinsinööripiskelija 2
vastaajaa Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Kaavitus- ja maapliittisen kyselyn kste Lkakuun 2012 kunnallisvaaleissa valittiin Etelä-Savn 400 kunnanvaltuutettua. Kysely lähetettiin 9.11.2012 niille 395 juuri valitulle valtuutetulle, jiden sitetiedt li käytettävissä. Vastausaikaa li 27.11.2012 saakka, jhn mennessä vastauksia palautettiin 115. Hieman myöhemmin vastauksia tuli vielä lisää. Yhteensä kyselyyn vastasi 121 valtuutettua. Vastausprsentti li 30%. Taustakysymykset 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 enn. heinä. hirve pert puu rant sul Vastaajat kunnittain jri. juva mänt kang. Kunnat mikk. sav piek punk keri ris enn. heinä. hirve pert puu rant sul jri. juva kang. mänt mikk. sav piek punk keri ris Valtuutettujen määrä n suhteessa kunnan väkilukuun. Pienimmissä kunnissa Ennkskella ja Pertunmaalla valtuutettujen määrä n 17, Heinävedellä, Hirvensalmella, Puumalassa, Rantasalmella ja Sulkavalla 21 valtuutettua. Innkkaimpia vastaajia pienten kuntien valtuutetuista livat rantasalmelaiset (48% valtuutetuista) ja pertunmaalaiset (47% valtuutetuista). Ismpien maalaiskuntien, Jrisen, Juvan, Kangasniemen ja Mäntyharjun valtuustissa n 27 valtuutettua. Ahkerimpaan tästä ryhmästä kyselyyn vastasivat jrislaiset valtuutetut 56 %:lla, laiskimmat pulestaan kangasniemen valtuutetut 22 %:lla. Kaupungeissa valtuutettujen määrä vaihtelee: Mikkelissä 59, Savnlinnassa 51 ja Pieksämäellä 43 valtuutettua. Vastauksensa anti 32 % Mikkelin, 28 % Pieksämäen ja 20 % Savnlinnan valtuutetuista. Kyselyssä eriteltiin maksi ryhmäkseen ne kunnat, jtka katavat kartalta 1.1.2013 kuntaliitksissa. Punkaharju ja Kerimäki liittyvät Savnlinnaan ja Ristiina Mikkeliin. 3
vastaajaa vastaajaa Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Vastaajien ikä 40 35 30 25 20 15 10 5 alle 29v. 30-39v 40-49v. 50-59v. 60-69v. 70v. yli alle 29v. 30-39v 40-49v. 50-59v. 60-69v. 70v. yli 0 Ikäryhmät Etelä-Savn valituista valtuutetuista 29 vutta ja sitä nurempia n 6%, 30-39 vutiaita 12%, 40-49 vutiaita 19%, 50-59 vutiaita 31 %, 60-69 vutiaita 25% ja 70 vutta tai sitä vanhempia 5%. Innkkaimmin kyselyyn vastasivat vanhimmat valtuutetut. 70 vutta tai sitä vanhemmista valtuutetuista peräti 55% vastasi kyselyyn. 60-69 vutiaista 36%, 40-49 vutiaista 34 % ja 50-59 vutiaista 25%. Nuremmista valtuutetuista useampi jätti vastaamatta. Vastaajia 30-39 vutiaista li 23 % ja 29 vutta tai sitä nuremmista vain 17%. ( Valtuutettujen ikätiedt: http://vaalit.yle.fi/tulspalvelu/2012/kuntavaalit/pulueiden_kannatus.html) Valtuutettuna timiminen 80 76 70 60 50 40 30 20 10 0 40 Uusi valtuutettu / uudelleen valittu valtuutettu uusi vanha Etelä-Savn kuntiin valittiin 164 uutta valtuutettua. 236 henkilöä tuli vaaleissa uudelleen valituksi. Uudelleen valituista, ns. vanhista valtuutetuista Kaavitus- ja maapliittiseen kyselyyn vastasi 32 %. Uusista valtuutetuista vastauksen anti pulestaan 24 %. (Valtuutettujen valintatiedt: http://vaalit.yle.fi/tulspalvelu/2012/kuntavaalit/pulueiden_kannatus.html) 4
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Kysymykset 1 8 (kaavitus- ja maapliittinen tietämys) Kysymys 1. Kaavitus n kunnan lakisääteinen tehtävä. 3 1 kyllä es ei 115 Kaavitus n kunnan lakisääteinen tehtävä. Tätä mieltä li myös suurin sa valtuutetuista. Kysymys 2. Kuntani timii maaplitiikassaan pitkäjänteisesti. 14 kyllä es 16 ei 89 Suurin sa vastaajista kki, että massa kunnassa maaplitiikkaa tehdään pitkäjänteisesti. Vastaajista 30, eli 25 % li tista mieltä. Pitkäjänteinen maaplitiikka vidaan ymmärtää eri tavin. Kaavittajan näkökulmasta pitkäjänteinen maaplitiikka tarkittaa, että kunnassa n käytössä valtuustkausittain päivitetty maapliittinen hjelma sekä kaavitushjelma. Lisäksi pitkäjänteisyydellä tarkitetaan, että kunnalla n maa maata kaavitettavaksi sekä timiva maankäyttöspimusmalli. Maapliittisen hjelman ja kaavitushjelman lisäksi krstuu yleiskaavituksen ja rakennusjärjestyksen merkitys. Ne timivat maaplitiikan, kaavituksen ja lupaharkinnan tukena. Yleiskaavilla hjataan asemakaavitusta, kunnan taajamarakentamista ja rantarakentamista. Rakennusjärjestys hjaa hajarakentamista ja suunnittelutarverakentamista. 5
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Kysymys 3. Kunnassani n maapliittinen hjelma. 26 kyllä es 50 ei 40 Maapliittinen hjelma löytyy 41 % (50hlöä) vastaajista mielestä masta kunnasta. 33 % (40hlöä) vastaajista ei tiennyt, lik kunnassa maapliittista hjelmaa. 21 % (26hlöä) vastaajista ilmitti, ettei kunnassa le maapliittista hjelmaa. Edellisessä kysymyksessä 2. tdettiin että, maapliittista hjelmaa tarvitaan pitkäjänteisen maaplitiikan tekemiseen kunnassa. 89 vastaajaa li sitä mieltä, että kunnassa tehdään maaplitiikkaa pitkäjänteisesti. Mutta nyt kysymyksen klme khdalla vain 50 vastaajaa kert, että kunnassa n maapliittinen hjelma. Humattava jukk vastaajista n asiasta epävarmja. Jten hjaak maapliittinen hjelma kuntien maankäyttöä vai nk maapliittinen hjelma terminä valtuutetuille vieras? Maapliittinen hjelma n asiakirja, jssa valtuust määrittelee maapliittiset tavitteet ja periaatteet. Maapliittisessa hjelmassa päätetään linjauksista ja timenpiteistä, jtka liittyvät kunnan kaavitukseen, maaplitiikkaan ja lupaplitiikkaan. Maapliittisella hjelmalla varmistetaan maaplitiikan keinjen linjakkuus ja tehkas hyödyntäminen sekä spivuus juuri kyseisen kunnan tarpeisiin. Maaplitiikkaan liittyy kiinteästi myös tnttimarkkinat sekä alue- ja tnttimarkkininti. Maapliittinen hjelma tulee käydä läpi ja tarvittaessa tarkistaa aina valtuustn vaihtuessa. Kaavatasja vat maakuntakaava, yleiskaava, sayleiskaava ja asemakaava. Ne vat hierarkkisia niin, etteivät alemman kaavatasn ratkaisut saa lla ristiriidassa ylemmän kaavatasn kanssa. Kuntakaavituksen tulee perustua yleispiirteisiin ja strategisiin kaavaratkaisuihin. Niitä täydentämään vidaan tarvittaessa käyttää yksityiskhtaisia kaavja. Kaavan tteuttamista edistävät keint vat rakentamiskehtus ja rakentamattman rakennuspaikan krtettu kiinteistöver. Tntteja luvutetaan rakennettavaksi myymällä tai vukraamalla. Kysymys 4. Kunnassani n ajan tasalla leva yleiskaava. 7 10 kyllä 104 es ei Suurin sa, 86 % (104hlöä) vastaajista tteaa, että massa kunnassa yleiskaava n ajan tasalla. Kyselyn tekhetkellä n mnessa Etelä-Savn kunnassa meneillään yleiskaavan päivitystyö. Kaavat eivät vanhene, mutta niiden ajantasaisuus tarkittaa, että kaavan sisältö vastaa nykyhetken tarpeita. Ajantasaisessa yleiskaavassa n kunnan maankäytölle sveltuvia aluevarauksia, muttei ylimititusta. Yleiskaavat tulee tarkistaa nin 10 vuden välein. 6
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Kysymys 5. Kuntani asemakaavissa n tarjlla vetvimaisia asuintntteja. 7 % 4 % kyllä es ei 89 % Kysymys 6. Kuntani asemakaavissa n tarjlla vetvimaisia työpaikkatntteja. 15 % 17 % kyllä es ei 68 % Omassa kunnassa kettiin levan tarjlla hyvin vetvimaisia tntteja asumiseen. Tarjlla levien työpaikkatnttien vetvimaisuuteen uskttiin melk hyvin, tsin epäilijöitä n humattavasti enemmän kuin asuintnttien suhteen. Kyselyn vastauksista vi tulkita, että ma ktikunta nähdään ennen kaikkea hyvin asumiseen sveltuvana paikkana. On tilaa ja edullista tnttimaata. Täällä viihdytään itse, miksipä ei muualta tulijat. Sen sijaan työpaikka-alueena, uusien yritysten ja tellisuuden sijittumispaikkana man kunnan hukuttelevuutta epäilee useampi. Kun asuinpaikkana ktikunnan kilpailukykyyn usk 89 % vastaajista, työpaikka-alueena enää 68 % vastaajista. Myös epävarmjen vastaajien suus työpaikkaalueen suhteen n humattavasti suurempi (17 %, kun asuinpaikkana vain 4 %). 7
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Kysymys 7. Kuntani hankkii hyvin raakamaata kaavitettavaksi. 18 % 22 % 60 % kyllä es ei Raakamaalla tarkitetaan kunnan stamaa maata, jlle se vi kaavittaa tarvitsemiaan alueita esimerkiksi asumista tai yritystimintaa varten. Raakamaana stetut alueet vat usein metsä- tai peltalueita etenkin kunnan laajentuessa. Kunta vi staa raakamaana myös vaikkapa tellisuuskäytöstä pisjääneitä alueita. Täydennysrakentamiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen kunta vi hankkia pieniäkin maa-alja (esim. asumattmia pientaltntteja) taajama sisältä. Kunnalla tulisi lla riittävästi raakamaata nin 10 vuden tarpeisiin. Raakamaan riittävä hankinta liittyy leellisesti kunnan maaplitiikan pitkäjänteisyyteen. Kysymyksessä 2. vastaajista 74 % (89hlöä) li sitä mieltä, että kunnan maaplitiikka n pitkäjänteistä. Nyt kysymyksessä 7. 60 % vastaa, että kunta hankkii raakamaata riittävästi. Epävarmjen vastaajien määrä pulestaan kysymyksessä 2. li 13 % (16hlöä) ja kysymyksessä 7. 18 % (21 hlöä). Kunnan keinja hankkia maata vat raakamaan staminen, kunnan etust-ikeuden käyttäminen ja maan lunastaminen. Kunta kaavittaa ensi sijaisesti itse mistamaansa maata, mutta jskus kunnan n tarpeen kaavittaa myös yksityisen maata. Sillin kunta haluaa varmistaa kaavitettavan alueen tteutumisen ja tähän kunnalla n keinina maankäyttöspimus, kehittämiskrvaus ja kehittämisaluemenettely. Kysymys 8. Tiedätkö yhtään tapausta, jssa asukkaalle tai yritykselle ei le löytynyt kunnastasi riittävän vetvimaista tnttia? Kysymysten 5. ja 6. mukaan asuinpaikkana ktikunnan kilpailukykyyn usk 89 % ja työpaikka-alueena 68 % vastaajista. Nyt kysymyksessä 8. vastaajista vain 44 % n sitä mieltä, että kunnasta n aina löytynyt asukkaille ja yrityksille vetvimaisia tntteja. 44 % 38 % kyllä es Epäilijöiden jukk n suurempi. Vastaajista 38 % tietää tilanteen, jssa kunnasta ei le löytynyt tnttia jk asukkaalle tai yritykselle. 18 % ei Ttta n varmasti erään vastaajan kmmentti: Vetvimainen tntti n suhteellinen käsite. Useat löytävät tntin hyvin. Tisille ei kelpaa mikään. 8
vastaajaa Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Kysymykset 9-10 ( Kaavitus- ja maapliittinen kulutustarve) Kysymyksissä 9 ja 10 vastaaja sai valita niin mnta vastausvaihtehta kuin halusi. Kysymys 9. Olen kiinnstunut saamaan tieta... 80 70 60 64 57 68 kunnan timivallasta ja päätöksentesta kaavituksessa maaplitiikasta 50 40 30 20 28 31 34 kaavjen vaikutuksesta kuntaan ja kuntalaisiin miten kaavja tehdään millaisia eri kaavja n lemassa 10 miten kaavja luetaan 0 vaihtehdt Vastaajat livat kiinnstuneimpia kaavan vaikutuksista ja kunnan timivallasta. 56 % (68hlöä) halusi tieta kunnan timivallasta ja päätöksentesta kaavituksessa ja 53 % (64hlöä) haluaa tietää kaavjen vaikutuksista kuntaan ja kuntalaisiin. Myös maaplitiikka kiinnstaa. Siitä tieta tiv 47 % (57hlöä) vastaajista. Se, miten kaavja tehdään tai millaisia kaavja n lemassa, kiinnsti vähemmän. Kaavjen lukutaidsta kiinnstuneita li vain 28 % (34hlöä) vastaajista. Vastauksista n nähtävissä, että valtuutetut haluavat tietää heillä levasta timivallasta ja kaavjen vaikutuksista. Samin n havaittavissa se, ettei kaikilla valtuutetuilla le tietämystä siitä, miten kaavituksen vaikutukset ilmenevät ja missä vaiheessa kunta timivaltaansa käyttää. Kunnan timi- ja päätösvalta ilmenee kaavjen tekemisessä. Kunnanvaltuust hjaa kaavittajaa. Js valtuutetut eivät saa lukea kaavja, he eivät vi tulkita, miten kyseinen kaava vaikuttaa kuntaan tai kuntalaisiin. Kaavja ja kaavatasja n erilaisia. Valtuutettujen tulee tunnistaa ja ymmärtää niiden merkitys ja vaikutus kuntaan. 9
vastaajaa Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Kysymys 10. Maaplitiikkaan liittyvä kulutus tulisi järjestää seuraavasti: 80 70 74 kunnan mat virkamiehet kertvat asiista kkusten yhteydessä 60 50 40 30 20 10 31 53 53 34 6 ulkpulinen asiantuntija tulee kuntaan kuluttamaan yhteinen kulutustilaisuus yhdessä naapurikuntien kanssa kulutuksessa tulisi hyödyntää kunnan ja maakunnan tdellisia kaavahankkeita vin sallistua eri järjestäjien tarjamiin kaikille avimiin kulutustilaisuuksiin 0 vaihtehdt piskelen asiat mieluiten internetin välityksellä Maaplitiikkaan liittyvän kulutuksen järjestämisestä vastaajilla li melk selkeä näkemys. Vastaajista 44 % (53hlöä) n sitä mieltä, että kuluttajan tulee lla kunnan ulkpulinen asiantuntija ja kulutus n yhteinen naapurikuntien kanssa. 61 % vastaajista (74hlöä) kki tärkeäksi, että maapliittisessa kulutuksessa tulee hyödyntää kunnan ja maakunnan tdellisia kaavahankkeita. Vastaajat arvstavat kasvtusten tapahtuvaa kulutusta. Internetin kautta asiita haluaa piskella vain 5 % (6hlöä) valtuutetuista. 10
vastaajaa Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Vapaa sana: Kuinka kehittäisit kunnan kaavitusta ja maaplitiikkaa? "Kuinka kehittäisit kunnan kaavitusta ja maaplitiikkaa?" kysymykseen vastanneet 80 70 60 50 40 30 20 10 0 46 1 73 Vastasi Ei vastannut 46 vastaajaa kirjitti ajatuksiaan kunnan kaavituksen ja maaplitiikan kehittämisestä. Kmmentit n ryhmitelty seuraaviin sa-alueisiin: kaavitusprsessi, vurvaikutus, maaplitiikka ja maankäytön suunta, paikkakuntakhtaiset kmmentit ja kuntapäättäjien saaminen. Vastaajan edustama kunta n ilmitettu. Aivan uusina kunnanvaltuutettuina 1.1.2013 alittavat n nimetty uusiksi valtuutetuiksi. J aikaisemmin valtuutettuina timineet ja nyt uudelleen valituksi tulleet vat vanhja valtuutettuja. 1. Kaavitusprsessi Kaavitus npeammaksi! (Kangasniemi, vanha valtuutettu) Valtivalta ei laittaisi kapulita rattaisiin. (Juva, vanha valtuutettu) Kaavat ajan tasalle päivityksin ja rhkeita yksityisiä kaavittamaan. (Ennkski, vanha valtuutettu) Kaavja pitää saada myös justavasti muuttaa tarvittaessa! (Mäntyharju, vanha valtuutettu) Vahvistetun kaavituksen pitää lla etupaintteinen. (Pieksämäki, uusi valtuutettu) 11
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille 2. Vurvaikutus Tiedtus- ja keskustelutilaisuuksia kuntalaisille! (Ennkski, vanha valtuutettu) Tiedttaminen (Mäntyharju, uusi valtuutettu) Yksinkertaistaisin kaavitusprsessia. Nähtävillä laikja lyhentämällä, kuntalaisten sallisuutta lisäämällä ennen varsinaista kaavan laadintaa (Mäntyharju, vanha valtuutettu) Asukkaiden ja luttamushenkilöiden sallistumista j valmisteluvaiheessa tulee lisätä. Näin ennaltaehkäistään mnesti turhia valituskierteitä. (Mikkeli, vanha valtuutettu) Kaavitusasiissa pitäisi ttaa enemmän humin kuntalaiset eli kysyä heiltä myös tieta! (Mikkeli, uusi valtuutettu) Kaavitus ja maaplitiikka saatava sille taslle, että sen ymmärtää jkainen kuntalainen. Kähmintä pis (Mäntyharju, uusi valtuutettu) Yrittäisin saada maaplitiikkaa enemmän ymmärrettäväksi. Miksi ei kannattaisi aina trpata hyviä hankkeita. (Pieksämäki, uusi valtuutettu) Vielä lisää avimuutta, esittelytilaisuuksia. Turhille valittajille sanktit! (Mikkeli, vanha valtuutettu) Päätöksentessa kuunnella asiansaisia. Ei tehdä veli hyvä kauppaa (Kangasniemi, vanha valtuutettu) Yhteistyö eri viranmaisten kanssa ei le aina sujunut kuin Strösessä siinä n parantamisen varaa. Eikä syy le aina kunnan päässä. (Pieksämäki, vanha valtuutettu) Kaavituksen pahimmat ngelmat vat kautta aikjen löytyneet ELY-keskuksen nihkeydestä ei masta kunnasta. ELY-keskuksen virkamiehet peilin eteen kysymään itseltään, ketä varten he työtään tekevät vetvimaista maakuntaa vai ympäristöministeriötä? (Rantasalmi, vanha valtuutettu) 12
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille 3. Maaplitiikka ja maankäytön suunta Odtukset kaavitukselta Kunnan kehittämisen pitää perustua kaavitukseen, jssa tetaan humin pitkän tähtäimen tavitteet asumiseen, palvelujen, elinkeintiminnan, energianhulln, liikenteen ja ympäristönsujelun tteutuksessa. (Pieksämäki, uusi valtuutettu) Kaavituksen tulisi lla niin pitkäjänteistä ettei se haittaa tulevaisuuden uusia innvaatiita / ratkaisuja eikä anna justmahdllisuuksia tarvittaessa esim. tiestö, lähiliikenne, kävelytiet. (Hirvensalmi, vanha valtuutettu) Kaavituksessa tulee turvata kaikenlainen rakentaminen niin vapaa-ajanasukkaiden, vakituisten asukkaiden kuin yritysten haja-asutusalueella. Rakentamista ei tule hjata keskuksiin missään vaiheessa! (Ristiina Mikkeli, vanha valtuutettu) Varautuminen tulevaisuuteen asumis- ja tellisuustnttien saatavuuden turvaamiseksi. (Mäntyharju, uusi valtuutettu) Resurssit pitää lla riittävät sekä henkilötaslla, että taludessa. Vähemmän pstimerkki -kaavja. Ei liian yksityiskhtaisia yleiskaavja. (Savnlinna, vanha valtuutettu) Yleiskaavan päivittäminen 5 10 vuden välein. Asemakaavat laajemmin kskemaan kaava-alueen ympäröivää aluetta. Kaavitus lyhentämään esim. palvelujen saatavuutta keskustissa (pitkällä tähtäimellä keskittämistä, myös kuntapalveluissa). Mahdllisimman puhtaalta pöydältä tarkastelua, lemassa levat rakenteet alkuvaiheessa pis sulkien. Maakuntakaavan päivittäminen uuden kuntarakenteen mukaiseksi. Kaavitus kuntakehittämisen eturintamaan lumaan tulevaisuutta. (Savnlinna, vanha valtuutettu) Kaavituksen pitää lla tulevaisuuteen varautuvaa eli kunnan strategian mukaisesti pari askelta edellä. Maata tulee hankkia lgistisesti hyviltä paikilta. (Pieksämäki, vanha valtuutettu) Maapliittisen hjelman päivittäminen. Kaavituksen merkityksen avaaminen mahdllisimman mnille tahille kunnassa. Eri kaavjen (rantasayleiskaava, yleiskaava jne) käsitteiden selkkielistäminen. Yksilön ikeudet / kunnan velvllisuudet / ikeudet suhteessa lakeihin ja ympäristön kknaisuuden humiimiseen pitkällä aikavälillä! (Mäntyharju, vanha valtuutettu) Maakunnallisesti esitetyt asiat kuntien elinkein, kaavitus ja tnttiplitiikka, kuntien prfilinti eri saamisalueilla. (Heinävesi, vanha valtuutettu) Seurataan mitä naapurikunnissa n tehty ja pitaan niiden tekemistä virheistä. (Puumala, vanha valtuutettu) 13
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Tnttimarkkinat Vetvimaisia ja khtuuhintaisia järvenrantatntteja lisää. (Jrinen, uusi valtuutettu) Markkinintia visi kehittää, etenkin lapsiperheiden suuntaan. Tarjustntti kampanjita visi lla useammin. (Pertunmaa, uusi valtuutettu) Venäläisille stajille rajitteita js ei kerran ikeesti aita rakentaa => rahanpesun estäminen. Yleiskaavat tulisi lla mahdllista avata ns. Ruklahden malli 5v. välein => krjaukset / siirrt mahdllisuus. (Sulkava, vanha valtuutettu) Kaavituksen lähtökhtana tnttien haluttavuus. Maisema, rannat, etäisyydet kaavan ympärillä leva tulevaisuus. Metsämailla vaihdetaan vetvimaisia alueita läheltä taajamia. (Heinävesi, uusi valtuutettu) Riittävästi vapaita tntteja eri käyttötarkituksiin. (Pieksämäki, vanha valtuutettu) Vetvimainen tntti n suhteellinen käsite. Useat löytävät tntin hyvin. Tisille ei kelpaa mikään. (Mikkeli, vanha valtuutettu) Maanhankinta Yksityinen maanhankkiminen kunnan hallintaan tulee tehdä tdelliseksi mahdllisuudeksi. Tämä edellyttää valtakunnallista hjeistusta ja nrmista. Yksityiset maanmistajat eivät saa rahastaa ansittmalla maan arvn nusulla. Khtuus kunniaan! (Ristiina, uusi valtuutettu) Maanvaiht mahdllisuudeksi hankki kiinnstavia alueita. Rantayleiskaava kaikille isille järville. (Pieksämäki, vanha valtuutettu) Hankkimalla lähialueilta tnttimaata asuin- ja tellisuuskäyttöön sekä maanvaihdlla. (Pertunmaa, vanha valtuutettu) Tiivistäisin entisestään kunnan ja seurakunnan välistä keskustelua maanvaiht mahdllisuudesta tai ststa. Jka lisi pulin ja tisin eduksi. Tellisuuden tnttien kaavitusta vahvistaen. (Juva, vanha valtuutettu) 14
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Asuminen ja virkistys Nyt, kun kansallisen kaupunkipuistn hanke n kaatunut, tarvitaan entistä enemmän viheraluehjelman päivittämistä sekä perusteellisia ympäristövaikutusten arviintia kaavista ja maaplitiikasta ylipäänsä. (Savnlinna, vanha valtuutettu) Ei le palja tehtävissä. Jpa taajamien rannille vapaa-ajan tntteja (Pertunmaa, vanha valtuutettu) Omarantaisten tnttien kaavitus keskellä taajamaa n lpetettava! Ainutkertaisia vapaita rantja ei tule uhrata vain muutamien asukkaiden käyttöön! Yleensä vielä nämä tntinmistajat vat vain lmaasukkaita (ainakin pienessä kunnassa kuten Hirvensalmi). Pitkänäköisyyteen ja 70-90-luvun periaatteisiin n palattava. Lyhytnäköisen maankäytön sijaan. (Hirvensalmi, uusi valtuutettu) Humita lisää taajamien ulkpulisiin mahdllisiin rakennuspaikkihin <= kyläkaavat (Jrinen, vanha valtuutettu) 4. Paikkakuntakhtaiset kmmentit Savnlinnassa n pula kerrstaltnteista. (Savnlinna, vanha valtuutettu) Kangasniemellä n paljn kunnan ja seurakunnan mistuksessa levia rantakaistaleita veden ja maktitnttien välissä. Kunnan tulisi aktiivisesti pyrkiä myymään alueet asukkaille, ennemmin kuin ttaa uutta lainaa. Maiden yhteenlaskettu arv n kuitenkin yli 1 milj. eura! (Kangasniemi, uusi valtuutettu) Saimaan mainstaminen j mitassaan. Tivisin, että meillä Kangasniemellä tettaisiin Puulavesi myös näkyville. Meillä n Puulan rannilla vielä paljn avattavia rantakaavja. (Kangasniemi, vanha valtuutettu) Kaava-asiat vat melk hyvällä mallilla (vrt esim Veturitallien kaavasuunnitelma). Myös Naarajärven ja Metsniemen kaavat vat k. Työpaikkjen ja asuntjen tul ei le tnteista kiinni. Pieksämäen vetviman puute ei jhdu kaavista tai tnteista. Syyt vat muualla. (Pieksämäki, uusi valtuutettu) Juvan kaavitus ja maaplitiikka n hyvällä mallilla. Mutta! Kaavituksen tulisi edetä npeammin päätettäväksi. Ostettaessa uusia alueita mietittäisiin alueen käyttötarkitus ja tarve tarkkaan. (Juva, vanha valtuutettu) Mikkelissä kaavitus timii melk hyvin, jtkut pliitikt ja yrittäjät väittävät, että kaavitus n hidasta ja että se ei lisi yrittäjäystävällistä. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä lakien mukaisesti tehtynä kaavitusprsessi vie man aikansa, eikä siinä vi ika. Js se ei mene lakien mukaan, tulee valituksia. Vetvimainen tntti n suhteellinen käsite. Kaikki haluaisivat tnttinsa trin reunalta, mutta se n j täynnä. Mikkelillä n maata riittävästi, timintja n syytäkin hjata, että rmuinen timinta ei vie asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Eli pikkasen reippautta työhön lisää niin hyvä tulee. Ainahan timintaa vi parantaa! (Mikkeli, vanha valtuutettu) 15
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille 5. Kuntapäättäjien saaminen En saa vastata, kska en le perehtynyt asiaan riittävästi. (Jrinen, uusi valtuutettu) Kunhan nyt ensin tutustun. (Rantasalmi, uusi valtuutettu) Tiedän, miten kaavitusprsessi etenee ja saan lukea kaavja. Siihen en tarvitse kulutusta. (Mikkeli, vanha valtuutettu) Ensimmäkin kuluttaisin valtuustkausittain uudet päättäjät ymmärtämään kaavituksen tärkeyden ja edut sekä yl. tieta päättäjille, jilla sitä tdella n vähän tai ei llenkaan. Kulutus visi lla yhteinen naapurikuntien kanssa ja eriytyä sitten man kunnan asiihin. (esim 9 khdan asiat yhdessä ja sitten 10 khdan asiat kunnittain). (Ennkski, vanha valtuutettu) Kirj.humautus: khta 9 ja 10 viittaa kyselylmakkeen kysymyksiin. 16
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Jhtpäätökset Maakuntaliitn näkökulmasta kyselyllä n selvä tavite: kuntapäättäjien kaavitus- ja maapliittisen saamisen vahvistaminen. Kysely liikkuu yleisellä taslla, n lunteeltaan tunnusteleva ja herättelevä. Se n myös ajankhtainen. Vastaavan kyselyn tekeminen kuntapäättäjille n harvinaista kk maan mittakaavassa. Kysymysten yleispiirteisyys saatti vaikuttaa vastauksiin lisäten psitiivisten vastausten määrää. Myös kysymyksissä käytetyt termit pitkäjänteisyys, ajan tasalla l ja vetvimaisuus vat ymmärrettävissä eri tavin. Vanhempien vastaajien suus krstui suhteessa nurempiin. On tdennäköistä, että kuten muussakin kunnallisessa päätöksentessa, kkeneemmat päättäjät kuliintuvat vusien varrella ja heidän n helpmpi vastata tällaisiin kyselyihin. Erityisesti juuri vastavalitut valtuutetut tivvat, että kaavitus ja maaplitiikka lisivat ymmärrettävämpää ja avimempaa. Kauemmin valtuutettuna lleet saattavat kkea, että kaavitus n hidasta, asiista svitaan salassa ja yhteistyö viranmaisten kanssa ei aina le sujuvaa. Valtuutetut haluavat, että kaavitus n pitkäjänteistä, tulevaisuuteen varautuvaa ja mahdllistavaa. Tiset haluavat maankäytön jatkssakin hajaantuvan tasaisesti kunnan alueella, tiset tivvat keskittämistä. Rannat ja maisematekijät ketaan vetvimaa lisääviksi. Järvenrantatnttien kysyntään usk mni ja n valmis niitä myymään. Vapaa-ajan asumisen lisääntymistä taajamissa jtkut vierastavat. Mni vastaajista usk, että riittävä tnttitarjnta n ratkaisu kunnan kehittymiseen. Asukkaita tulee, kun vain n tntteja tarjlla. Kyselyn tärkein tuls n, että valtuutetut haluavat ja tarvitsevat lisää kaavitus- ja maapliittista kulutusta kunnalliseen päätöksentektyöhön. He haluavat sata käyttää heille annettua timivaltaa, mutta eivät tunne kaavituksen ja maaplitiikan työkaluja, jilla timivaltaansa tteuttaa. Samin valtuutetut tahtvat tietää, miten kaavat vaikuttavat kuntaan ja kuntalaisiin, mutta kaavitusprsessia eikä erilaisia kaavja tunneta riittävän hyvin. Kyselyn vastauksista vidaan päätellä, että ainakin sittain kunnanvaltuutetut jutuvat tekemään ja hjaamaan maaplitiikkaa hyvin hatarin tiedin. Mahdllisuus siihen, että jku saaja pystyy jhdattelemaan päätöksiä man edun tai näkemyksen mukaan, n suuri. Samin kunnan viranhaltijiden ammattitaidn merkitys krstuu. He esittelevät asiat ja js valtuutetut eivät saa tulkita kaavja tai tunne maapliittisia keinja, viranhaltijiden vastuu päätöksentessa kasvaa. 17
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille LIITE 1. Hyvä kuntapäättäjä! Yhdenkään kunnan ei le varaa menettää ainuttakaan asukasta eikä yritystä sen vuksi, ettei kunnasta löydy kilpailukykyisiä tntteja ja maapliittisia taitja. Kuntapäättäjä, sinä päätät man kuntasi kaavituksesta ja maaplitiikasta. Vastaa tähän kyselyyn, ja testaa ma maa- ja kaavituspliittinen saamisesi. Samalla let antamassa arvkasta tieta siitä, millaista kulutusta kunnanvaltuutetut kaipaavat tehdäkseen yhä parempia päätöksiä. Vastaa kyselyyn 27. marraskuuta mennessä heisella lmakkeella tai sähköpstisi linkin kautta. Vastaaminen vie nin 5 10 minuuttia. Lisätietja antaa kaavitusinsinööripiskelija Henna Arkk, puh. 040 741 7050. Kyselyn teetättää Etelä-Savn maakuntaliitt, ja se tehdään yhdyskuntasuunnittelun pinnäytetyönä Lahden ammattikrkeakulussa. Kunnat vivat hyödyntää kyselyn tulksia valtuutetuille suunnatussa kaavituskulutuksessa. Etelä-Sav mallikkaan maankäytön edelläkävijä maakunnaksi! ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Matti Viialainen maakuntajhtaja Jarm Vauhknen aluesuunnittelujhtaja 18
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Tiedt vastaajasta Kunta: Ikä: - 29v. 30-39v. 40-49v. 50-59v. 60-69v. 70v.- Olen ensimmäisen kauden valtuutettu Olen timinut kunnanvaltuutettuna j aiemmin Kysymykset (valitse yksi vaihtehdt) kyllä en saa sana ei 1. Kaavitus n kunnan lakisääteinen tehtävä. 2. Kuntani timii maaplitiikassaan pitkäjänteisesti. 3. Kunnassani n maapliittinen hjelma. 4. Kunnassani n ajan tasalla leva yleiskaava. 5. Kuntani asemakaavissa n tarjlla vetvimaisia asuintntteja. 6. Kuntani asemakaavissa n tarjlla vetvimaisia työpaikkatntteja. 7. Kuntani hankkii hyvin raakamaata kaavitettavaksi. 8. Tiedätkö yhtään tapausta, jssa asukkaalle tai yritykselle ei le löytynyt kunnastasi riittävän vetvimaista tnttia? 19
Kaavitus- ja maapliittinen kysely kuntapäättäjille Kysymykset (valitse spivimmat vaihtehdt) 9. Olen kiinnstunut saamaan tieta: kunnan timivallasta ja päätöksentesta kaavituksessa maaplitiikasta kaavjen vaikutukset kuntaan ja kuntalaisiin miten kaavja tehdään millaisia eri kaavja n lemassa miten kaavja luetaan 10. Maaplitiikkaan liittyvä kulutus tulisi järjestää seuraavasti: kunnan mat virkamiehet kertvat asiista kkusten yhteydessä ulkpulinen asiantuntija tulee kuntaan kuluttamaan yhteinen kulutustilaisuus yhdessä naapurikuntien kanssa kulutuksessa tulisi hyödyntää kunnan ja maakunnan tdellisia kaavahankkeita vin sallistua eri järjestäjien tarjamiin kaikille avimiin kulutustilaisuuksiin piskelen asiat mieluiten internetin välityksellä Vapaa sana Kuinka kehittäisit kunnan kaavitusta ja maaplitiikkaa? Kiits vastauksestasi! 20