Vastine Iso-Valkeisen ranta-asemakaavasta saatuun palautteeseen



Samankaltaiset tiedostot
Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen / Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

Itäosan rantaosayleiskaava

Osmajärven kylän tilan 39:96 (osa) ranta-asemakaava ja Rengonlahti-Suottalahti rantakaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä , koskee koko suunnittelualuetta.

Vastine Lemmetynniemen ranta-asemakaavaluonnoksesta saatuihin palautteisiin.

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

Vastine Vekaraisen ranta-asemakaavan luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

Uusikaupunki, Raudainen-Koivunen-Kiveistenmaa ranta-asema ja rantaasemakaavan

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

Viranomaisneuvottelun muistio

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVOITTAJAN VASTINEET SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN KOSKIEN RANTAYLEISKAAVA JA KYLÄKAAVAEHDOTUKSIA ( )

tilat Kivihaka ja Kotiranta. Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava on vahvistettu

Vastine Kallaveden Riinin ja Itä-Korpijärven ranta-asemakaavojen muutoksesta ja laajennuksesta saatuihin palautteisiin

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) tark

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Vieremän kunta. Kaavaselostus. Ehdotus ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 170 ha. Rantaviivaa suunnittelualueelle on n. 11 km ja muunnettua rantaviivaa n. 6,5 km.

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

VARKAUDEN KAUPUNKI JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, Ala-Lylyjärvi (VRK 219/2017)

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

SULKAVAN KUNTA, ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Rääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet

1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) 3. 4.

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Hirvensalmen kunta Tuhankosken ja Ilokallioniemen ranta-asemakaava ja rantaasemakaavan. Ranta-asemakaava laaditaan osalle tilaa 1:163

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

ELENIA OY:N LAUSUNTO KUKON RANTA-ASEMAKAAVASTA JA RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONNOKSESTA

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

P Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva).

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

JUONIONJÄRVEN JA YMPÄRÖIVIEN JÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE

Jatkotoimenpiteet Ranta-asemakaavasta tulee pyytää ehdotusvaiheen nähtävilläpidon yhteydessä lausunnot keskeisiltä viranomaisilta.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1389/ /2014

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistujat Pirjo Hokkanen Keski-Suomen ELY-keskus. 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Tjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Transkriptio:

Vastine 1 (5) Leskinen Timo 27.11.2013 Leppävirran kunta Tekninen lautakunta Iso-Valkeisen ranta-asemakaava Vastine Iso-Valkeisen ranta-asemakaavasta saatuun palautteeseen Pohjois-Savon liitolla ei ollut huomautettavaa. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo esittää, että Kiesimäjärven sekä Unnukan Vakkurinsalmen ranta-alueelta tulee selvittää muinaismuistot. Vastine: Alueella on käyty tutkimassa. Tutkimuksessa ei ole löytynyt SMkohteita. Pohjois-Savon ELY-keskus esittää, kaavaselostuksesta tulee ilmetä millainen tarkastelu muinaisjäännösten osalta on tehty. Kaavaselostusta tarkennetaan em. osalta. Viranomaisneuvottelussa todettiin, että rakennusoikeuksien siirrot tulee perustella. Kaava-alue käsittää useita järviä ja lampia, joten rantaviivojen mitoitus ja sijoitus/siirrot tulee esittää kaavaselostuksessa järvi- /lampikohtaisesti. Ranta-asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrä ja sen sijoittaminen tulee harkita alueen ominaisuuksien mukaan. Ranta-asemakaava-alueen mitoitus muodostuu korkeaksi siirtojen johdosta erityisesti Unnukalla, missä vastarannalle on jo rakennettu. Vaikutusten arviointia tulee tarkastella tarkemmin alueella tapahtunut rakentaminen ja ympäristöolosuhteet huomioiden. Kaavan mitoitusta tarkennetaan järvikohtaisesti. Rakennuspaikat on osoitettu rakentamisen kannalta parhaille paikoille lähelle olevaa tieyhteyttä. Alueen sähköistys on myös kannattavaa, kun samalla tulee useita liittyjiä. Siirroilla on myös pystytty jättämään Pieni-Valkeinen kokonaan rakentamatta. Iso-Valkeisen rannasta on myös suurin osa jäänyt rakentaminen ulkopuolelle. Rakennuspaikkoja keskittäminen on luonnon ja maiseman kannalta kestävä ratkaisu sekä yleisesti hyväksyttyjen kaavoituskäytännön mukainen. Unnukka on iso vesistö, jossa yhden lyhyen rantajakson rakentaminen ei mitenkään haittaa yleistä virkistyskäyttöä tai heikennä vesistön laatua. Vastaranta on yli 300 m päässä, mikä mitoitusrantaviivan laskettaessa ei enää katsota mitoitusrantaviivaa laskevaksi tekijäksi. Uusien rakennuspaikkojen ei voida katsovan tuottavan haittaa vastarannan maanomistajalle. Todettakoon, että Unnukan yleiskaavassa ei ole osoitettu yhtään uutta rakennuspaikka vastarannalle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, fax 010 409 6601, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 2 (5) Viranomaisneuvottelussa todettiin, että maakuntakaavasta kannattaa katsoa tuulivoimaloiden hahmotellut paikat. Tuulivoiman maakuntakaava on esitetty kaavaselostuksessa. Selostuksessa ja vaikutusten arvioinnissa tulee selventää tuulivoimaloiden etäisyyksiä ja tarkastella mahdollisia vaikutuksia rakennuspaikkojen sijaintiin nähden. Pohjois-Savon liiton lausunnossa todettiin, että tuulivoimaloiden tarkkoja paikkoja ei ole selvitetty. Mikäli alueelle ollaan sijoittamassa voimaloita, pitää laatia yleiskaava, jossa selvitetään tuulivoiman vaikutukset ympäröivään asutukseen sekä maankäyttöön. Ranta-asemakaavassa ei nähdäkseni voida edellyttää ympäröivän mahdollisen alueen tuulivoimapuiston suunnittelua. Yleisesti voidaan todeta, että uudet rakennuspaikat tulevat mahdollisesti vaikuttamaan tulevien voimaloiden sijoittumiseen. Todettakoon myös, että ilman maaomistajan suostumusta voimaloita ei voi sijoittaa maaomistajan maalle Viranomaisneuvottelussa todettiin, että alustavan kaavaluonnoksen luo - alueiden kaavamääräystä tulee tarkentaa. Takunkorven lehdosta ei ole kaavakartalla merkintää, vaikka se on arvokkain tämän kaavan kohde. Luo-merkintä tulisi lisätä kaavaan. Lisätään Takunkorven lehdon luo-alue kaavakarttaa. Pohjois-Savon maakuntakaavan osalta asiakirjoja tulee täydentää. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 7.12.2011 ja korkein hallintooikeus päätöksellään 22.3.2013 hylkäsi tehdyt valitukset, joten maakuntakaava on lainvoimainen. Kaavaselostusta täydennetään esitetyllä tavalla. Jatkossa kaavakarttaan tulee lisätä pohjakartan hyväksymismerkintä. Pohjakartan hyväksyntä lisätään kaavakarttaan, ennekuin se viedään valtuuston käsittelyyn. Leppävirran kunta/kaavoitus on esittänyt: Ranta-asemakaavalla on osoitettu Unnukan rantaosayleiskaavan puolelle ulottuvalle kiinteistölle 3 uutta rakennuspaikkaa, jotka on siirretty Iso- Valkeiselta. Siirron myötä Unnukan puolelle jää vain 50 m vapaata rantaviivaa. Unnukan puolelle tulee siirtää vain yksi rp, jolloin vapaan rantaviivan määrä jäisi kohtuulliseksi ja vaikutukset Unnukan kaava-alueeseen ovat kohtuullisia. Unnukka on noin 20 km pitkä ja leveimmiltään lähes 10 km leveä järvi. Kolmen rakennuspaikan osoittaminen alueelle ei aiheuta virkistyskäytölle tai veden laadulle minkäänlaista vaikutusta. Unnukan rannalle on kaavassa osoitettu myös venevalkama-alue, joka voidaan laskea rakentamattomaan rantaviivaan. Rakennuspaikat on osoitettu rakentamisen kannalta parhaille paikoille lähelle olevaa tieyhteyttä. Alueen sähköistys on myös kannattavaa, kun samalla tulee useita liittyjiä. Siirroilla on myös pystytty jättämään Pieni- Valkeinen kokonaan rakentamatta. Iso-Valkeisen rannasta on myös suurin osa jäänyt rakentaminen ulkopuolelle. Rakennuspaikkoja keskittäminen on

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 3 (5) luonnon ja maiseman kannalta kestävä ratkaisu sekä yleisesti hyväksyttyjen kaavoituskäytännön mukainen. Ranta-asemakaavan rakennuspaikkojen siirrot eivät vaikuta mitenkään muiden kiinteistöiden rakennusoikeuteen. Mitoituksessa on käytetty liian korkeaa määrää (4,77-5,43 rp/mitoitettu rantaviiva). Unnukan yleiskaavassa mitoitus on koko vesistöalueella 4,3 rp/muunnettu rantakilometri, joka on arvioitu jo korkeaksi Unnukan kaavaprosessin yhteydessä. Mitoituksessa tulee huomioida Iso-Valkeisen ominaisuudet kuinka monta rakennuspaikkaa ympäristö kestää esim. luontoarvojen ja viihtyisyyden kannalta. Ranta-asemakaavassa Unnukan puoleisen rannan rakennuspaikat on tarkasteltu jo yleiskaavassa. Unnukan osalta on käytetty samoja mitoitusperusteita, kuin yleiskaavassa. Iso-Valkeinen on rakentamiseen hyvin soveltuva järvi, jossa on jo kaksi lomarakennusta. Ranta-alueeseen ei kohdistu erityisiä luontoarvoja, joten mitoitusperustana voidaan käyttää 5 rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivalle. Pienen Valkeisen osalla on mitoituksena käytetty 4 rakennuspaikka mitoitusrantaviivalle. Mitoitusperusteet ovat kohtuulliset ranta-asemakaavalle. Ehdotuksen mitoitus: 3,25 rakennuspaikka todelliselle rantaviivalle ja 4,82 mitoitusrantaviivalle on erittäin kohtuullinen määrä. Luku on likimäärin sama kuin Pohjois-Savossa laadituissa yleiskaavoissa on keskimäärin. Vertailukelpoinen luku Unnukan mitoituksen kanssa on emätilan laskennallinen rakennusoikeus (4,82), joka on vain 0,52 korkeampi kuin Unnukan yleiskaavan mitoitus. Käytännössä Unnukan mitoitukseen päästäisiin yhden rakennuspaikan vähennyksellä. Rantaviivojen laskenta on esitetty selostuksessa järvi-/lampikohtaisesti. Lisää tarkennusta tulee tehdä siihen mistä mihin rakennuspaikkoja siirretään. Rakennuspaikkoja on siirretty Iso-Valkeiselta ja Pieni-Valkeiselta Unnukalle. Kiesimän rannalla oleva tila 9:20 on oma emätilansa. Tuulivoiman maakuntakaava on mainittu lähtötiedoissa. Selostukseen tulee lisätä tietoja siitä, mille etäisyydelle arvioidaan tuulivoimaloiden tulevan tämän kaavan rakennuspaikkoihin nähden ja onko siitä mahdollisesti jotain vaikutuksia. Tuulivoimaloiden paikkoja ei ole tiedossa. Maakuntakaavan yhteydessä niitä ei ole selvitetty. Uudet rakennuspaikat saattavat vaikuttaa mahdollistan tuulivoimaloiden sijoitteluun. Vaikutukset ja sijoittuminen olemassa olevien rakennuspaikkojen suhteen tulee tuoda esiin selostuksessa, jotta osalliset saavat riittävän tiedon kaavan vaikutuksista. Erityisesti osalliset ovat tiedustelleet kaavan vaikutuksista omien kiinteistöjensä rakentamisen mahdollisuuksiin. Kaavalla ei ole vaikutusta naapurustossa olevaan rakennuskantaa tai rakennusoikeuteen. Kaavaselostusta täydennetään em. osin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 4 (5) Muistutukset: Osmo Laitinen tilalta Kivitorppa 9:26 esittää: Minulla on siis Iso-Valkeisen ranta-asemakaavaan liittyvä Kivitorppa niminen tila 9:26 (9/21 a) Iso-Valkeiseen liittyvän kaava-alueen itäreunassa. Siihen liittyvät kaupassa ja lohkomistoimituksessa sovitut emätilaan, arppila 9:27 (9/21 b) kohdistuvat rasitukset: 1) 10 m x 10 m suuruinen venevalkamarasite ja kulkuyhteys sinne Riihirannan tieltä 2) Tien rakentamisoikeus vanhaa yhteystietä seuraten 7 m leveänä Riihirannan tietä tilalle. Pyydän, että rasitteet merkitään ranta-asemakaavaan, jotteivät pääse unohtumaan. Kuikka, jota ei mainita alueen linnustossa, on pesinyt lammella ja vieraillut parittain tai parvina koko siellä oleskelumme aikana. Pesäpaikkana oli Valkeisen etelärannalle merkityn rakennuspaikan vieressä itäpuolella oleva niemi, jota sen vuoksi nimitimme Kuikanpesäniemeksi. Kuikan häviäminen tästä maisemasta on paljon, paljon suurempi vahinko, kuin suunnitelmassa mainitun selkälokin, jonka luontainen ympäristö on isommilla vesillä. Vastine: Ranta-asemakaava ei poista kiinteistöön kohdistuvia rasitteita, mutta kaavaan voidaan silti osoittaa ohjeellinen tielinja sekä venevalkama-alue rasitteen paikalle. Luontoinventoinnin laatinut Jari Kärkkäinen eikä allekirjoittanut havainnut kuikkaa enää alueella. Tältä osin kaavaa ei tarvitse muuttaa. Leo Kauhanen esittää, että Unnukan rannalle ei tule osoittaa 3 uutta rakennuspaikkaa. Vastine: Rakennuspaikat on osoitettu rakentamisen kannalta parhaille paikoille lähelle olevaa tieyhteyttä. Alueen sähköistys on myös kannattavaa, kun samalla tulee useita liittyjiä. Siirroilla on myös pystytty jättämään Pieni- Valkeinen kokonaan rakentamatta. Iso-Valkeisen rannasta on myös suurin osa jäänyt rakentaminen ulkopuolelle. Rakennuspaikkoja keskittäminen on luonnon ja maiseman kannalta kestävä ratkaisu sekä yleisesti hyväksyttyjen kaavoituskäytännön mukainen. Unnukka on iso vesistö, jossa yhden lyhyen rantajakson rakentaminen ei mitenkään haittaa yleistä virkistyskäyttöä tai heikennä vesistön laatua. Muistuttaja asuu vastapäisessä saaressa ja kulkee saareen kaava-alueen kautta. Saaren ja mantereen välinen salmi on noin 300 m leveä. Asuinrakennus on noin 60 m päässä rannasta. Uusien rakennuspaikkojen osoittaminen yli 300 m päähän muistuttajan asunnosta ei aiheuta maanomistajal-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 5 (5) le kohtuutonta haittaa. Kaavaratkaisulla ei myöskään vaikeuta tai heikennä saareen kulkemista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI