Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Samankaltaiset tiedostot
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Maississa mahdollisuus

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Aperehuruokinnan periaatteet

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaura lehmien ruokinnassa

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Hyödyllinen puna-apila

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Säilörehun tuotantokustannus

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Rehuanalyysiesimerkkejä

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

MaitoManagement 2020

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Sari Kajava, Annu Palmio

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Tankki täyteen kiitos!

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle

Tuotosseurannan tulokset 2013

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio


Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Ruokinnan teemavuosi

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Transkriptio:

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018

Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja erot edellisvuoteen? Rehun hyväksikäyttölukuja Säilörehun laatu Rehuannoksen koostumus eri tuotosluokissa Ravintoaineiden hyväksikäyttö maidontuotannossa

Ruokintaa suunnitellaan entistä tarkemmin 2014 2015 2016 2017 Ruokinnan suunnittelu lehmille, % TuSetiloista Ruokinnan suunnittelu hiehoille, % TuSetiloista Ruokintasuunnitelmia lehmille, kpl/tila 70 65 67 66 50 54 55 56 3,2 3,9 4,4 4,6 Ruokinnan seurantalaskelmat; Päivä- ja Jaksolaskelmat kertovat ruokinnan toteutuksesta.

Ostorehujen osuus 32,7 % 984; 13 % 522; 7 % 1233; 17 % Rehun kulutus v 2017 % kuiva-aineesta 62; 1 % 23; 0 % 329; 4 % 161; 2 % 1; 0 % 3758; 51 % 0; 0 % 260; 4 % 57; 1 % Säilörehu Laidun+vihanta Heinä+olki Tilaseokset Vilja Täysrehu Puolitiiv. Tiiv.+rouheet Sivutuotteet Kivennäiset Erikoisrehut Muut Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2017-31.12.2017. 326 karjaa (keskim. 42,6 le/karja) yht. n 14 000 lehmää, joiden keskituotos oli 9 465 maito-kg/lehmä.

Rehunkulutus 2016 ja 2017 % kuivaaineesta 2016 2017 Erotus 2017 2016 Säilörehu 3 701 3758 57 50,4 50,9 Laidun+vihanta 282 260-22 3,8 3,5 Heinä+olki 57 57-0,8 0,8 Vilja 1 245 1233-12 17,0 16,7 Täydennysrehut (entiset täysrehut) 912 984 + 72 12,4 13,3 Valkuaistäydennysrehut (ent puolitiiv.) 487 522 + 35 6,6 7,1 Valk.rehut (ent. Tiivisteet) 364 329-35 5,0 4,5 Sivutuotteet 210 161 + 49 2,9 2,2 Kivennäiset 59 62 + 3 0,8 0,8 Erikoisrehut 23 23 0 0,3 0,3 Muut 1 1 0 0,0 0,0 7 341 7390 49 100 100 Keskimäärin: 10 082 EKM-kg 1,36 EKM/kg ka (ummessaolo ml)

Väkirehu-%:n ja ostorehujen osuuden kehitys 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Väkirehu-% ka:sta n. 44 44,7 45,9 45,0 45,3 45,0 44,9 Ostorehuja, % ka:sta 27,2 30,0 32,3 32,3 32,9 32,3 32,7 v. 2016 v. 2017 Viljasta ostettua 24 % 23 % Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2017-31.12.2017. 326 karjaa (keskim. 42,6 le/karja) yht. n 14 000 lehmää, joiden keskituotos oli 9 465 maitokg/lehmä.

Laitumen osuus dieetissä 2017 (koko vuosi ja kaikki laskelmat) 1000 800 600 400 200 0 939 Laitumen määrä (kg ka) ja osuus, % karjakokoluokittain, v 2017 688 435 91 14 10 6 1 6 0,1 0.0-12.4 12.5-24.9 25.0-49.9 50.0-99.9 100.0-199.9

Laitumen osuus (laidunta yli 200 kg ka) touko-syyskuu 2017 121 ; 3 % 10; 0 % 29; 1 % 10; 0 % 0; 0 % 266; 8 % 342; 10 % 1327; 37 % 724; 20 % 0; 0 % 63; 2 % 659; 19 % Säilörehu Laidun+vihanta Heinä+olki Vilja Täysrehu Puolitiiv. Tiiv.+rouheet Sivutuotteet Kivennäiset Erikoisrehut Muut

Väki- ja ostorehujen määrä vaihteli vähän tuotosluokittain 50 Väkirehun ja ostorehujen osuus keskituotosluokittain, % ka:sta 2017 44,2 43,9 45,8 40 30 36,4 31 34 20 10 0 6000-7999 8000-9999 10000-11999 Väkirehut % ka:sta Ostorehut % ka:sta Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2017-31.12.2017. 326 karjaa (keskim. 42,6 le/karja) yht. n 14 000 lehmää, joiden keskituotos oli 9 465 maitokg/lehmä.

Väkirehun osuus kasvaa lievästi tilakoon kasvaessa 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Väkirehun ja ostorehujen osuus karjakokoluokittain, % kuiva-aineesta 2017 43,7 44,3 45,4 45,8 29,9 30,6 35,2 32,9 12.5-24.9 25.0-49.9 50.0-99.9 100.0-199.9 väkirehu-% ostorehu-% Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2017-31.12.2017. 326 karjaa (keskim. 42,6 le/karja) yht. n 14 000 lehmää, joiden keskituotos oli 9 465 maito-kg/lehmä.

Ostorehukustannukset, snt/litra v. 2017 Keskituotosluokka Snt/litra 6 000 7 999 10,79 8 000 9 999 8,58 10 000-11 999 9,03 Yli 12 000 kiloa 9,53** Kaikki keskim. Vrt. vuosi 2016 8,87 8,89 **= Suuntaa-antava havaintojen vähäisen määrän vuoksi. Karjakoko Snt/litra 0.0-12.4 7,00** 12.5-24.9 8,93 25.0-49.9 8,73 50.0-99.9 8,95 100.0-199.9 9,11 Kaikki keskim. 8,87 Ostorehukustannus edellisvuoden tasolla. (snt/meijeri-maitolitra)

Paljonko tuotettiin maitoa yhdellä kilolla rehun kuiva-ainetta tuotosluokittain? Maitotuotos, l/kg ka, lyps. lehmät ** Vaihtelu, l/kg ka (kpl) EKM/kg ka Päivälaskelma sta ja KPI- Avaimesta! Keskimäärin alle 6000 6000 7999 keskituotos, kg 8000 9999 10 000 11 999 yli 12 000 1,31 1,14 1,17 1,28 1,38 1,46 1,12-1,49 0,94-1,41 0,99-1,33 1,14-1,43 1,23-1,52 1,36-1,65 (2 330) (21) (165) (1 314) (801) (29) Lähde: ProAgrian Päivälaskelmat/Tilakunto.

EKM-kg/kg ka lypsävät lehmät (ProAgria Päivälaskelmat 2017, n 8 000 kpl) EKM-kg/kg ka Väkirehua/kg EKM Keskimäärin 1,47 0,32 Hajonta 0,13 0,05 pienin 25 % 1,40 0,29 50 % 1,48 0,32 75 % 1,55 0,35 98 % 1,72 0,44

Kpl/tila Säilörehu analysoidaan parhailla tiloilla jo keskimäärin joka kuukausi 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Alle 6 8 10- Yli 12 8-10000 6000 000 12000 000 Vuosi 2014 1,6 2,6 4,7 5,8 4,8 vuosi 2015 1,7 2,9 5,3 7,5 6,3 vuosi 2016 2,0 3,0 5,8 10,1 9,8 vuosi 2017 2,5 3,0 6,5 9,9 12,5 Tuotosluokka

Säilörehun laatu (D-arvo) lypsävien dieetissä eri vuosina % analyyseistä Nurmisäilörehun D-arvo Alle 6000 6 8 000 8-10000 Keskimäärin 10-12000 Yli 12 000 Vuosi 2014 674 663 669 673 679 678 Vuosi 2015 676 664 671 675 680 687 Vuosi 2016 682 673 678 682 685 690 Vuosi 2017 680 655 677 680 683 686 80 Yli 680 D-arvon säilörehujen osuus v. 2016 ja 2017 60 40 20 0 alle 6 000 6-8 000 8-10 000 10-12 000 yli 12 000 D-arvo yli 680, %

Säilörehun laatu syksy 2015-2017 Nurmi-sr 1. sato Syksy 2015 Syksy 2016 Syksy 2017 Kuiva-aine, g/kg ka 339 360 332 D-arvo, g/kg ka 679 683 687 Raakavalk, g/kg ka 134 137 144 Kuitu NDF g/kg ka 541 537 546 Syönti-indeksi 106 110 107 OIV, g/kg ka 82 81 82

g/kg ka g/kg ka Nurmisäilörehujen kivennäisistä Nurmisäilörehu, 1. sato 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kalsium Fosfori Magnesium 2015 3,96 2,65 1,35 2016 3,91 2,5 1,41 2017 3,99 2,52 1,47 2015 2016 2017 Nurmisäilörehu, keskimäärin kaikki 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kalsium Fosfori Magnesium 2015 4,3 2,7 1,45 2016 4,22 2,6 1,48 2017 4,34 2,65 1,57 2015 2016 2017 Lähde: Rehulato

% mg/100 ml Maidon ureapitoisuus noussut Keskimääräinen valkuaispitoisuus Keskimääräinen ureapitoisuus 4,00 35,0 3,80 3,60 30,0 25,0 20,0 3,40 15,0 3,20 10,0 3,00 53 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 5,0 0,0 53 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Maidon ureapitoisuus on noussut parin vuoden takaiselle tasolle Viime kesän rehujen kosteus näkyy jonkin verran maidon valkuaispitoisuudessa

Ravintoaineiden hyväksikäyttö 2014-2017 ME MJ OIV g /ekm kg /valkuais g Typen hyväksikäyttö, % Fosforin hyväksikäyttö, % v. 2014 5,54 1,58 27,5 28,5 v. 2015 5,67 1,59 27,1 27,6 v. 2016 5,71 1,61 27,4 27,8 v. 2017 5,68** 1,63 27,4 27,8 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat eri vuosina **= ummessaolokausi mukana. Vrt. lypsävät keskimäärin 5,36 MJ/EKM-kg Maidon ureapitoisuus vuosina 2013-2017 2013 2014 2015 2016 2017 Urea 29,0 28,9 27,8 26,0 27,6 vaihtelu (21-36) (21-36) (20-35) (18-34) (20-35)

Keskimääräinen lypsävien dieetti eri tuotosluokissa 2017 Tuotos kg,v. syönti kgka/pv ME MJ/kgka väkirehu- % Raakavalk g/kg ka OIV g/kg ka PVT g/kg ka RR g/kg ka Kuitu g/kg ka Tärkkelys g/kg ka Lypsävät lehmät 6 000-8 000 20,2 10,8 44 165 96 25 45 403 150 8 000-10 0000 21,8 10,8 48 168 99 27 45 386 160 10 000-12 000 22,5 10,8 48 169 99 27 46 386 160 yli 12 000 23,9 10,8 48 172 100 28 46 387 155 Aineisto: ProAgria Päivälaskelmat v 2017 (vähintään 4 lask/tila)

Keskimääräinen ummessaolevien dieetti eri tuotosluokisssa 2017 Karjan keskituotos Ummessaolevat syönti kgka/pv ME MJ/kgka väkirehu- % Raaka-v. g/kgka OIV g/kgka PVT g/kgka RR g/kgka Kuitu g/kgka Tärkkelys g/kgka 6 000-8 000 8,1 10,5 6 137 82 16 40 529 18 8 000-10 0000 8,1 10,6 8 135 82 15 40 527 23 10 000-12 000 8,2 10,6 10 137 82 17 41 521 27 yli 12 000 8,8 10,4 7 128 80 9 39 546 13 Aineisto: ProAgria Päivälaskelmat v 2017 (väh. 4 kpl/tila))

Korrelaatiot Päivälaskelma-aineistosta Syönti, kg ka/pv Meijerimaito, kg/le/pv Maidon valk-% Maidon rasva-% Syönti 0,74-0,02-0,19 ME MJ/kgka -0,15 0,03 0,12 0,01 Väkirehu-% 0,24 0,26 0,08-0,13 Väkirehua, kg ka 0,67 0,56 0,05-0,19 Karkearehu SI 0,25 0,10 0,09 0,06 Karkearehu-% -0,24-0,26-0,08 0,13 Raakavalk. pit 0,17 0,27 0,05-0,15 OIV, g/kg ka 0,32 0,39 0,12-0,16 Kuitu, g/kg ka -0,31-0,30-0,02 0,14 indf, g/kg ka -0,18-0,21-0,03 0,05 Maidon valk-% -0,17 0,51 Maidon rasva-% -0,39

Mukaan napattavaa Säilörehun osuus rehuista on puolet, väkirehun 45 %, ostorehujen osuus kolmannes 1,47 EKM/kg ka (lypsävät lehmät) keskimäärin Säilörehun laatu vaihtelee --> analysointi kannattaa Maidon ureapitoisuus noussut aiemmalle tasolle säilörehun valkuaispitoisuuden nousun myötä Tervetuloa! ProAgria Maitovalmennus 6.-7.9.2018 Vantaa, Heureka

Hyvää kevättä 2018! 24

Syönti-indeksi (2017) keskuksittain (kaikki säilörehut keskimäärin) 112 110 110 108 106 104 102 104 106 106 105 105 106 105 104 104 105 105 107 102 102 100 98 Syönti-indeksi

Rehunkulutus hiehoille Rehunkulutus hiehoille, v. 2017 yht kg ka % laidun + vihanta 272 9,9 säilörehu 2 073 75,3 heinä + olki 69 2,5 vilja 134 4,9 täysrehu 95 3,5 pt + muut valk 66 2,4 kivennäiset 20 0,7 Muut kaupalliset rehut ml juomarehut 23 0,8 2 752