OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PELLONREUNA, KUOKKALA ASEMAKAAVAN MUUTOS 23. KAUPUNGINOSAN ERITYIS- JA LIIKENNEALUEELLE Kaavatunnus 23:099 11.11.2016, 3.4.2017 (1) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Suunnittelualue on rajattu karttaan mustalla katkoviivalla 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kuokkalan kaupunginosassa noin kolmen kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueena ovat Pellonreunan eteläpuoleiset erityis- ja liikennealueet. Suunnittelualuetta rajaavat Tikanväylä, Pohjanlahdentie, Kekkolantie sekä Pellonreuna. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena, tullut voimaan 25.11.2016) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajama-aluetta. Pohjanlahdentie on osoitettu keskeiseksi joukkoliikennekäytäväksi. Suunnittelualue on täydennysrakentamisen kohdealue (kivat naapurit -kohde). Suunnittelualue on ensisijaista rakentamisen kohentamisvyöhykettä, jossa tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen on erityisen suotavaa. - Asemakaavoissa (vahvistettu 1981 ja 1983) suunnittelualue on suojaviheraluetta (EV) sekä liikennealuetta (LT). Suunnittelualueella on laaja liikennealuevaraus eritasoliittymän toteuttamista varten. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Kaavan laatiminen kuuluu kaavoitusohjelmaan 2017 2019. Alue kuului osaksi Jyväskylän uuden yleiskaavan täydennysrakentamisen taustaselvitystä (kivat naapurit). Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle kerrostalopainotteista asuinrakentamista. Alueen rakentaminen jatkaa Kuokkalan kehäväylän varren arkkitehtonisesti korkealaatuisten kerrostalokortteleiden sarjaa (Jokivarsi ja Tikanranta). Asemakaavamuutoksella määritellään korttelialueet, rakennusalat, rakennusoikeudet sekä kaavan toteuttamista ohjaavat kaavamääräykset. Tavoitteena on mahdollistaa terveellisen, turvallisen sekä viihtyisän asumisen täydennysrakentamiskohteen toteuttaminen. Tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualue rajattu mustalla katkoviivalla) Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: - Alue on osa uuden yleiskaavan kivat naapurit selvitystä (2012). Selvityksessä alue on nähty hyväksi täydennysrakentamisen kohteeksi ja alueelle on arvioitu sijoittuvan rakentamista noin 10000 kem². - Kuokkalan kehäväylän katusuunnitelmien (2006) yhteydessä on laadittu autoliikenteen meluselvitys, joka ulottuu osittain myös suunnittelualueelle. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
23:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.11.2016, 3.4.2017 (2) - Alueelle on laadittu luontoarvojen tarkistusselvitys kesällä 2013. - Alue kuuluu kaavoitusohjelmaan 2017 2019. Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan idän suuntaan laskevaa rinnettä. Alueen länsiosasta itään kuljettaessa maasto laskee noin yksitoista metriä. Suunnittelualue on rakentamatonta suojaviheraluetta. Suunnittelualue on lehtipuuvaltaista varttunutta metsikköä. Suunnittelualueella ei ole todettavia luontoarvoja. Suunnittelualueen pintaala on noin 1,4 hehtaaria. Suunnittelualueen eteläpuolelle on valmistunut Kuokkalan kehäväylä (Tikanväylä) loppuvuodesta 2013. Suunnittelualue sijaitsee Kuokkalan kehäväylän (Tikanväylän) pohjoispuolella Kekkolan asuinalueen itäosassa. Lähiympäristön rakennuskanta on pääosin kerros- ja rivitalovaltaista. Rakennuskanta on pääosin 1980 -luvulla ja sen jälkeen valmistunutta. Lähiympäristön rakennuskanta on julkisivuiltaan pääosin punatiiltä. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee laaja yhtenäinen Pohjanlammen lähivirkistysalue, jota on tarkoitus kehittää tulevina vuosina toiminnallisesti merkittävänä virkistyspalvelukohteena. Suunnittelualue sijoittuu toteutetun yhdyskuntarakenteen (kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto, kaukolämpö jne.) äärelle. Suunnittelualueella kulkee Jyväskylän Energia Oy:n paineviemärilinja, kaukolämmön runkolinja sekä sähköja viestikaapeleita sekä Soneran kaapeleita. Suunnittelualue tukeutuu Kuokkalan alueen palveluihin. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Yhdistykset: Kuokkalan asukkaat ry Tikan Omakotiyhdistys ry 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun edetessä. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - vaikutukset luonnonympäristöön - sosiaaliset vaikutukset - yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Kaavaprosessin aikana laaditaan liikennemelumallennos alueelta. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2016 kevät 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
23:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.11.2016, 3.4.2017 (3) Luonnosvaihe (kevät 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kesä syksy 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa (kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn). Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2017 kevät 2017) Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. 11. Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 5034 email mauri.hahkioniemi@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta Viistokuva suunnittelualueesta pohjoisen suunnasta 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Viistokuva suunnittelualueesta idän suunnasta ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
179-23-35-3 179-23-35-2 179-23-36-2 179-23-9903-0 179-23-31-4 179-23-31-3 179-23-31-2 3-27-1 179-23-9906-0 179-23-35-1 179-23-34-2 179-23-34-1 179-23-9906-0 179-23-9902-0 179-23-9902-0 179-402-2-73 179-401-5-135 179-26-103-2 179-26-103-1 179-402-2-74 179-402-2-77 179-402-8-69 179-26-9908-0 179-402-8-33 179-26-4-4 179-26-7-20 179-26-7-21 179-26-4-2 179-26-4-1 179-26-8-1 179-401-5-134 179-402-2-72 179-401-5-135 179-401-5-135 179-402-2-73 179-402-8-8 179-401-5-121 179-402-8-22 179-26-2-5 179-402-8-31 179-26-2-6 179-26-9903-0 179-26-2-2 179-402-8-64 179-26-2-1 179-401-5-63 179-23-50-1 179-23-25-3 179-401-5-121 179-401-5-82 179-23-26-1 179-401-5-126 179-23-25-1 179-23-25-2 179-401-5-127 179-23-9903-0 179-23-24-1 179-23-37-1 179-23-39-1 179-23-38-1 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA
179-23-34-1 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS, PIENENNÖS PELLONREUNA 23:099 179-23-9902-0 179-23-34-2 179-23-9906-0 179-23-35-1 179-23-9902-0 179-23-25-1 179-23-26-1 179-401-5-82 179-23-25-2 179-401-5-127 179-401-5-126 179-23-25-3 179-401-5-121 179-895-0-6019 179-401-5-121 179-26-8-2 179-26-2-6 179-402-8-8
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue. Lähivirkistysalue. Autopaikkojen korttelialue. Suluissa olevat numerot osoittavat korttelin ja tontit, joiden autopaikkoja alueelle saa sijoittaa yhteisjärjestelynä. LPA alueen kaikki autopaikat, tonttijaosta riippumatta, tulee toteuttaa AK tonttien yhteisjärjestelynä. Alueen autopaikat tulee toteuttaa nimeämättöminä ja noudattaa yhteiskäyttöperiaatteita. Alueelle saa toteuttaa autokatoksia. Alueelle saa sijoittaa AK korttelin 26 tonttien 2 7 yhteisjärjestelynä toteutettavia leikki ja oleskelualueita sekä jätteenkeräyspisteitä. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alue. Suojaviheralue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Eri kortteliin kuuluvien tonttien välinen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Tontin raja. Melusuojarakenteen rakennusala. Melusuojarakenteen ääneneristävyyden tulee olla sellainen, että valtioneuvoston päätöksen antamat arvot piha alueella toteutuvat. Melusuojarakenteen rakennusalalle saa sijoittaa oleskelutiloja sekä varastotiloja merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Alueella oleva pelastustieyhteys. Pelastustieyhteyden saa toteuttaa AK korttelialueelle istutettavalle tontinosalle siten, että yhteys on läpiajettavissa Pellonreunasta Pohjanlahdentielle liittymäkieltomerkinnän estämättä. Tikanväylän liikennealueelle (LT) ja Pohjanlahdentien katualueelle saa tehdä levikkeitä pelastusajoneuvon vaatimia nostotasanteita varten. Pelastustie ja nostotasanteet tulee kivetä nurmikivellä. Ohjeellinen leikki ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Istutettava alueen osa. Ohjeellinen istutettava alueen osa. Istutettava puurivi. Ajoyhteydelle varattu alueen osa. Ajoyhteyden kautta tulee järjestää kulkuyhteydet tonteille sekä tonttien pelastustiet. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Talousrakennuksen ja katoksen rakennusala. Alleviivattu merkintä osoittaa ehdottomasti toteutettavan määräyksen. Talousrakennus ja katos tulee toteuttaa sen kokoisena, että se toimii melumuurina liikennemelua vastaan. Talousrakennusta ja katosta tulee toteuttaa vähintään 10 metrin pituisena kullekin rakennusalalle. Yhteiskäyttöisten saunatilojen rakennusala. Alleviivattu merkintä osoittaa ehdottomasti toteutettavan määräyksen. Saunatilat tulee toteuttaa ylimmän kerroksen yläpuoleiseen tilaan pulpettikaton korkeimpaan osaan. Rakennuksen katon lappeen noususuunta. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 ap/110 asuinkerrosalaneliömetriä, 1 ap/250 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä kohti. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi toteutettavien yhteiskäyttöisten saunatilojen sekä erillisten talousrakennusten kerrosalat eivät mitoita autopaikkoja. Polkupyöräpaikkoja on osoitettava vähintään 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohden ja vähintään puolet on toteutettava katettuina. Polkupyörien säilytyspaikkoja saa rakentaa tonteilla myös rakennusalan ulkopuolelle. AK korttelialueelle voidaan toteuttaa pysäköintipaikkoja liikuntarajoitteisille, kuitenkin enintään kaksi (2) kappaletta/tontti. Ajoyhteys AK korttelialueen tonteille tulee järjestää LPA korttelialueen kautta Pellonreunan katualueelta. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkealaatuisia sekä väreiltään ja mittasuhteiltaan rakennettuun ympäristöön sopivia. AK korttelissa rakennusten julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu tiili. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Rakennusten julkisivuissa käytettävän tiilen tulee olla väriltään tumman punaista ja pintastruktuuriltaan rouheaa. Korttelialueen kaikissa rakennuksissa tulee käyttää samanlaista tillilaatua (väri ja materiaali) sekä samanväristä saumalaastia. Erillisiä eriaineisia ja erivärisiä tehostekenttiä ei sallita. Rakennusten julkisivuaukotus tulee toteuttaa pystysuuntaisilla ikkunoilla (ikkunoiden korkeuden tulee olla suurempi kuin leveyden).
Erillisiä koko rakennuksen korkuisia maahan tuettuja parveketorneja ei sallita. Parvekkeet tulee toteuttaa ns. ripustettuina. Tikanväylän ja Pohjanlahdentien suuntaisilla julkisivuilla parvekkeet tulee toteuttaa sisäänvedettyinä. Parvekkeet tulee lasittaa, lasituksen tulee olla korttelialueen kaikissa rakennuksissa samanvärinen. Kaava alueen tekniset rakennukset, talousrakennukset ja muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakennelmat on muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sovitettava alueen yleisilmeeseen ja rakennusten arkkitehtuuriin. AK korttelissa asuinrakennusten väliin toteuttavat talousrakennukset ja melumuurirakenteet tulee toteuttaa siten, että ne muodostavat kokonaisuuden asuinrakennusten kanssa (julkisivumateriaalina tulee olla sama tiili kuin asuinrakennuksissa tai ruostutettu teräslevy). AK korttelissa asuinrakennusten kattomuotona tulee olla yksilappeinen pulpettikatto. Kattojen lappeiden noususuunnat on osoitettu kaavakartassa rakennuskohtaisesti. AK korttelissa asuinrakennusten väleihin toteutettaviin talousrakennuksiin tulee toteuttaa viherkatto. Rakenteissa tulee ottaa huomioon viherkattojen kasvualustojen aiheuttamat kantavuusvaatimukset. Asemakaavasta on laadittu havainnekuva aineistoa (kaavaselostuksen liite 4), jossa on esitetty tulkinta asemakaavamääräyksistä koskien rakennusten sijoittelun ja massoittelun periaatteita. Havainnekuvat ohjaavat asemakaavan toteuttamista. YLEISMÄÄRÄYKSET AK korttelissa asuinrakennusten ylimmän kerroksen yläpuoleiseen tilaan tulee merkityn kerrosluvun estämättä toteuttaa asukkaiden yhteisiä saunatiloja ja mahdollisia IV konehuonetiloja. Tilat tulee sijoittaa pulpettikaton korkeimpaan osaan. Ylimmän kerroksen yläpuoleiseen tilaan sijoitettavat tilat saavat olla pinta alaltaan enintään puolet suurimman kerroksen pinta alasta. Ylimmän kerroksen yläpuoleiseen tilaan toteutettavat tilat saa toteuttaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. AK korttelialueella saa toteuttaa talousrakennuksia merkityn rakennusoikeuden lisäksi erillisille rakennusaloille (t). LPA alueelle saa toteuttaa autokatoksia. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöön (MRL 57 a pykälä). Rakennusten energian tuotannossa tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan aurinkoenergiaa. Rakennusten katoille voidaan sijoittaa aurinkopaneeleita tai aurinkokeräimiä. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Rakennukset tulee sopeuttaa maastonmuotoihin rakentamalla kokonainen tai osittainen kellarikerros tai porrastamalla rakennusta. Rakennukset tulee sijoittaa korkeusasemiltaan maastoon siten, että ne ja piha alueet sopeutuvat viereisten tonttien korkeusasemiin. AK korttelialueella piha alueet tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi niin kasvillisuuden, rakenteiden, toimintojen sijoittelun kuin kulkureittien osalta. Piha alueet tulee toteuttaa kaikkien tonttien välisenä yhteisjärjestelynä erityisesti leikki ja oleskelualueiden sekä jätehuollon osalta. Yhteisjärjestelynä toteutettavia toimintoja voidaan sijoittaa tonteille sekä saman korttelin LPA tonteille 8, 9 ja 10. Piha alueilla yli 1:2 luiskat tulee ratkaista tukimuurirakenteilla. Tukimuurien materiaalina tulee olla luonnonkivillä täytetyt kivikorit, muotoon lohkotut luonnonkivet, betonista valettu yhtenäinen rakenne tai paikalla muurattu punatiili. Yli 0,5 metriä korkeat tukimuurit on suojattava kaiteella tms. putoamisvaaran vuoksi. Alle 1:2 mutta yli 1:3 luiskissa pinnoitteena tulee käyttää pensaskasvillisuutta. LPA alueella pysäköintialuetta tulee jakaa osiin puuistutuksin. Tilan säästämiseksi puille tulee käyttää kantavaa kasvualustaa. Piha alueilla sisäänkäyntien edustat sekä kulkureitit tulee päällystää kiveyksellä. Pysäköintialueilla vähintään 50 prosenttia autopaikoista tulee kivetä nurmikivellä. Piha alueiden valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunnattua. Leikki ja oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Leikki ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Tonttien välisiä rajoja korttelialueella ei saa aidata. Jos tontilta tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/s), tulee hulevesiä viivyttää tontilla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Rakennuslupa asiakirjoihin tulee liittää kohteen vaatimustason mukainen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema arkkitehti tai suunnitteluhortonomi.
91.0 88.86 tie 92.0 87.6 94 PELLONREUNA Kekkola n 88 asemakaavamuutoksen havainnekuvia - ehdotusvaihe, 8/2017 87 91.0 89 91.3 90.6 90.5 86 VII 2450 84 85 91.7 na eu nr 21 ap 20 ap 83 90 lo 91.7 el P 20 ap 17 ap ent anl Poh j 91 93.3 VI 2100 V 1750 11 ap ahd 15 ap ie VII 2450 92 82 IV 1400 93 Tikanväylä V 20 k 97 96 95 94 IV 1400 84 me poikkileikkaus suunnittelualueesta Tikanväylän suunnasta katsottuna en 20kV po hja nti e LIITE 4. Hä
Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 14.08.2017 Kaavan nimi 23. KAUPUNGINOSAN ERITYIS- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (PELLONREUNA) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 30.11.2016 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 23:099 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,3915 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,3915 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1,3915 100,0 11550 0,83 0,0000 11550 A yhteensä 0,6450 46,4 11550 1,79 0,6450 11550 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1185 8,5 0,1185 R yhteensä L yhteensä 0,5331 38,3-0,0847 E yhteensä 0,0949 6,8-0,6788 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat [ha] [%] Kerrosala [k-m²] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] http://www.tyvi.fi/c/ec/katse?session=20170814124528619742&state=bigview_receive... 14.8.2017
Asemakaavan selostuksen liitelomake http://www.tyvi.fi/c/ec/katse?session=20170814124528619742&state=bigview_receive... Sivu 2/2 14.8.2017 Alamerkinnät Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1,3915 100,0 11550 0,83 0,0000 11550 A yhteensä 0,6450 46,4 11550 1,79 0,6450 11550 AK 0,6450 100,0 11550 1,79 0,6450 11550 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1185 8,5 0,1185 VL 0,1185 100,0 0,1185 R yhteensä L yhteensä 0,5331 38,3-0,0847 LT -0,6178 LPA 0,5331 100,0 0,5331 E yhteensä 0,0949 6,8-0,6788 ET 0,0100 10,5 0,0100 EV 0,0849 89,5-0,6888 S yhteensä M yhteensä W yhteensä